Alfred P. Sloan

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alfred P. Sloan, Jr.jpg

Alfred Pritchard Sloan Jr. (23. toukokuuta 1875 – 17. helmikuuta 1966) oli amerikkalaisen autoteollisuuden merkkihenkilö ja General Motorsin pitkäaikainen johtaja (president, chairman, CEO). Yhtiön ylimmässä johdossa Sloan luotsasi yhtiötä 1920-luvulta 1950-luvun puoliväliin ja kasvatti sen maailman suurimmaksi ajoneuvojen valmistajaksi. Kyseisenä aikakautena autoteollisuus kehittyi jättiharppauksin ja ilmiöt kuten vuosittain vaihtuvat korimallit, brändääminen, teollinen design, autoteollisuuden design suhteessa aikakauden tyylivirtauksiin sekä suunniteltu vanheneminen, tulivat osaksi autojen suunnittelua ja valmistusta. Sloan näki että design toimii myös toisinpäin niin, että autojen designilla voidaan vaikuttaa ihmisten elämäntyyliin ja rakennettuun ympäristöön.

Sloanin muistelmateos "My Years with General Motors", joka kirjoitettiin jo 1950-luvulla mutta julkaistiin ajantasaistettuna versiona vasta vuonna 1964, kertoo esimerkillisesti Sloanin näkemyksen ammattimaisesta johtamisesta ja siitä hienovaraisesti rakennetusta yhtiön hallintorakenteesta, jossa hän työskenteli. Tätä teosta pidettiin julkaisunsa jälkeen oman aikansa modernin johtamisen perusteoksena.

Sloan muistetaan järjestelmällisenä, nerokkaana ja menestyksekkäänä johtajana, jonka aikana GM kasvoi maailman suurimpien yhtiöiden joukkoon ja pysyi siellä pitkään Sloanin kuoleman jälkeenkin. Toisaalta nuo samat ominaisuudet osoittavat, häntä arvostelleiden ihmisten mielestä, hänen olleen kylmä ja ahne rahavallan edustaja. Sloan oli kuitenkin suuri hyväntekeväisyyslahjoittaja sekä oppilaitosten perustaja, ja tämä piirre antaa viitteitä siihen että hän näki itsensä miehenä jolla on suuria kykyjä mutta niiden myötä myös vastuuta.

Sloan ja General Motorsin 1930- ja 40-lukujen johto joutui monikansallisena yhtiönä kohtaamaan monia ennenkokemattomia ongelmia. Näitä aiheuttivat 1930-luvun maailmanlaajuinen lama, eri valtioiden omat lainsäädännöt sekä erilaiset johtamis- ja työkulttuurit. Lisäksi yhtiön johtoa kritisoitiin II-maailmansodan jälkeen siitä, että se oli rikastunut varustamalla ensin sekä Saksan asevoimia tytäryhtiönsä Adam Opel AG:n että brittejä Vauxhall Motorsin ja Bedford Vehiclesin toimesta. Yhdysvaltojen julistettua sodan Saksaa vastaan Opelin tehtaat kansallistettiin ja tämän seurauksena GM kirjasi voitoistaan huomattavan verovähennyksen. Sodan jälkeen GM sai liittoutuneilta huomattavia korvauksia maan tasalle pommitettujen tehtaidensa aiheuttamasta tappiosta, vaikka tehtaat eivät periaatteessa olleet GM:n vaan Saksan miehityshallinnon omaisuutta. GM:n Rüsselsheimin tehtaat rakennettiin uudestaan USA:n Saksalle antaman Marshall-avun turvin.

Sloan on jäänyt autoteollisuuden historiaan ristiriitaisena henkilönä. Hän oli ammattijohtaja, joka loi suuryhtiön ja oli täysin vapaa kaikista "amerikkalaisen isänmaallisuuden" käsitteistä. Toisaalta hän lahjoitti suuria summia yhteiskunnallisiin hyväntekeväisyyskohteisiin ja perusti nimeään kantavan Alfred P. Sloan Foundation-säätiön, joka rahoittaa erilaisia tiede-, teknologia- ja taloustutkimusprojekteja, joiden tarkoitus on parantaa Yhdysvaltain kansalaisten elämänlaatua.

Henkilö- ja urahistoria[muokkaa]

Alfred P. Sloan Jr. syntyi Connecticutin New Havenissa toukouun 23. päivänä vuonna 1875, hän oli viisipäisen sisarusparven vanhin. Alfredin isä toimi teen, kahvin ja tupakan tukkumyyjänä. Vuonna 1885 perhe muutti New York Cityn Brooklyniin.

Alfred valmistui hyvin arvosanoin Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta (Massachusetts Institute of Technology, MIT) 20 vuoden ikäisenä. Sloanin ensimmäinen työpaikka oli pieni laakereita valmistava yhtiö, Hyatt Roller Bearing Company, New Jerseyn Newarkista, jossa hän toimi yleismiehenä ja avustajana. Turhautuneena yhtiön kyvyttömyyteen kasvattaa liiketoimintaansa, Sloan lähti Hyattilta ja siirtyi yhtiöön jolla oli työn alla sähköisen jäähdytinlaitteen kehitys. Tämän laitteen kehitys kuitenkin pysähtyi siihen, ettei tarvittava teknologia ollut vielä riittävän pitkälle jalostunut, jotta siitä olisi saatu aikaan valmis tuote.

Samaan aikaan Hyatt oli menettänyt yhtiön talouden vakuuksista vastanneen henkilön ja sitä uhkasi rahoituksen päättyminen sekä konkurssi. Alfred Sloan Senior lupasi järjestää yhtiölle lisärahoitusta sillä ehdolla että Sloan Junior nimetään yhtiön johtoon. Puolessa vuodessa Sloan käänsi yhtiön talouden voitolliseksi. Hän alkoi hakea markkinoita lapsenkengissä olevan autoteollisuuden suunnalta, yhtenä mahdollisena asiakkaana hän näki mm. Henry Fordin.

Hyatt kasvoi yhdessä autoteollisuuden kanssa ja siitä tuli merkittävä komponenttien toimittaja. Kun Henry Leland hylkäsi Hyattin Cadillacin laakeritoimittajana, Sloan ryhtyi nostamaan Hyattin tuotteiden tasoa Lelandin vaatimusten mukaiseksi. Hyattin laakereiden laatu nousi niin hyvälle tasolle, että niiden perusteella määriteltiin teollisuuden standardeja. Hyatt oli alunperin polkupyörien pyöriä valmistaneen ja tästä autojen pyöriin siirtyneen Weston-Mott Companyn päätavarantoimittaja. Weston-Mott liitettiin sittemmin osaksi Buick Motor Companya ja näin yhtiön johtaja Charles Stewart Mott on yksi alkuperäisiä General Motorsin perustajia. Tavarantoimittajana Sloan tutustui ja loi suhteet moneen muuhunkin autoilun alkuaikojen pioneeriin kuten William C. Durantiin, Charles W. Nashiin ja Walter P. Chrysleriin.

Vuonna 1916 William Durant hankki Hyatt Roller Bearing Companyn omistukseensa, muodostaakseen siitä osan autoteollisuudelle osia ja tarvikkeita toimittavaa United Motors Corporationia. Sloan nimettiin tämän monialayhtiön johtoon.

Vuonna 1918 United Motors liitettiin osaksi General Motorsia ja Sloan sai paikan GM:n johtajistossa. Sloanin vuonna 1919 kirjoittama tutkimustyö organisaatioiden rakenteista otettiin käyttöön kun General Motorsin hallintoa uudelleenjärjestettiin, Pierre S. duPontin otettua yhtiön hallintaansa vuonna 1920. Sloan organisoi GM:n hallinnon noudattaen periaatetta "decentralized operations with coordinated control" eli hajautetun toiminnan kanssa yhteensovitettua valvontaa. Omana aikanaan tällainen näkemys oli suorastaan vallankumouksellinen, nykyajan kaupan ja teollisuuden maailmassa tämä on yleisesti käytössä oleva konsepti.

1920-luvulla Sloan kehitti rahoitus- ja markkinointityökaluja, joiden avulla GM pystyi tarjoamaan enemmän kuin kilpailevat merkit. Häneltä on lähtöisin aforismi "a car for every purse and purpose" eli auto joka lompakolle, kaikkiin tarpeisiin. Tämä kuvaa hyvin GM:n strategiaa tarjota autoja useisiin eri hintaluokkiin eri brändeillä. Tätä ajatusta ei tosin voi laittaa pelkästään Sloanin omaksi, William Durantin ajatus hänen perustaessaan General Motorsin oli juuri tämä ja se on perua jo Durant-Dort Carriage Companyn ajoilta.

Vuonna 1923 Sloan nimettiin GM:n pääjohtajaksi (president, chief executive officer) ja vuonna 1937 hallituksen puheeenjohtajaksi 1937. Vuodesta 1956 hän oli hallituksen kunniapuheenjohtaja.

Vuonna 1964 Sloan julkaisi teoksen "My Years with General Motors", se oli sanomalehti New York Timesin bestseller-listalla 22 viikkoa. Sitä pidetään yhtenä klassisista johtamisen oppikirjoista, ja siitä on otettu uusia painoksia näihin päiviin asti.

Vuonna 1934 Sloan perustaa Alfred P. Sloan Foundation-säätiön, joka rahoittaa erilaisia tiede-, teknologia- ja taloustutkimusprojekteja, joiden tarkoitus on parantaa Yhdysvaltain kansalaisten elämänlaatua. Vuonna 1948 hän on yhtenä perustamassa syöpäsairauksien tutkimukseen ja hoitoon keskittynyttä Memorial Sloan-Kettering Cancer Centeriä (MSKCC) ja vuonna 1950 hän perustaa liiketaloutta ja johtamista opettavan MIT Sloan School of Managementin.

Alfred P. Sloan Jr. kuoli helmikuun 17. päivänä vuonna 1966, New York Cityssä, 90 vuoden ikäisenä.


Lähteet[muokkaa]

http://history.gmheritagecenter.com/wiki/index.php/Sloan,_Alfred_Pritchard,_Jr.

Gm2.jpg General Motors Corporation
Divisioonat ja tytäryhtiöt
Henkilöautot

Buick | Cadillac | Chevrolet | GMC | Holden | Holden Special Vehicles | Opel | Opel Performance Center | Vauxhall | VXR

Palvelut

ACDelco | GM Certified Service | GM Financial

Tytäryhtiöt

General Motors América do Sul | General Motors Canada | CAMI Automotive | General Motors de Mexico | General Motors do Brasil | General Motors India | Chevrolet Sales India Private Limited | General Motors South Africa | General Motors Japan

Sidosyhteisöt

Ally Financial Inc. (4.0%) | FAW-GM (50%) | GM-AvtoVAZ (50%) | GM Korea (96%) | Chevrolet Europe | GM Vietnam | GM Uzbekistan (25%) | UzDaewooAvto (50%) | HRL Laboratories (50%) | Peugeot S.A. (6%) | SAIC-GM-Wuling (34%) | Shanghai GM (49%) |

Teknologia

Moottorit | Pohjalevyt | Vaihteistot | Ajoneuvot

Aiemmat divisioonat, yhteistyö- ja tytäryhtiöt

Allison Engine Company (1929–1995) | Allison Transmission (1929–2007) | Atlantic Aircraft  | Dayton-Wright Company (1919–1923) | Delco Electronics | Delphi (1994–1999) | Detroit Diesel (1938–1988) | DirecTV (1994–2003) | Electro-Motive Diesel (1930–2004) | Electronic Data Systems (1984–1996) | Euclid Trucks (1953–1968) | Fisher Body | Fleetwood Metal Body | Frigidaire (1919–1980) | General Motors Europe (1986–2010) | General Motors Diesel Division (1938–1987) | General Motors Diesel (1949–1969) | Ghandhara Industries (1953–1963) | GM Defense (1950–2003) | GMAC Real Estate (1998–2008) | GMC Heavy Trucks | Hughes Aircraft (1985–1997) | Hughes Electronics (1985–1997) | Hughes Network Systems (1987–2003) | HughesNet (DirecWay/DirecPC) (1996–2003) | Kettering University | National City Lines | NUMMI (1984–2009) | New Venture Gear (36%, 1990–2002) | Nexteer (2009–2010) | North American Aviation (1933–1948) | Nuvell Financial Services (1997–2008) | PanAmSat (1995–2003) | Remy Electric (1918–1994) | Rochester Products Division | Terex | United Australian Automobile Industries (1989–1996) | Winton Motor Carriage Company | Yellow Coach Manufacturing Company (1925–1943)

Laitokset

GM Renaissance Center (päähallinto, kansainväliset toiminnot) | General Motors Technical Center (teknisen tutkimuksen keskus) | General Motors Proving Grounds (koealueet) | Tehtaat

Tärkeitä henklöitä

William C. Durant | Charles W. Nash | Alfred P. Sloan