Bentley Motors Limited

Kohteesta AutoWiki
(Ohjattu sivulta Bentley)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bentley Motors Limited
250px-Bentley logo.jpg
Yhtiön kotipaikka Flag of the United Kingdom.svg.png Iso-Britannia, Crewe
Perustamisvuosi 1919
Yhtiömuoto Tytäryhtiö
Pääomistaja Volkswagen Group
Yhtiön web-sivu bentleymotors.com


Bentley Motors on luoteisenglantilaisessa Crewen kaupungissa toimiva, edustus- ja GT-autojen valmistukseen erikoistunut yhtiö. Vuodesta 1998 lähtien se on ollut osa Volkswagen-konsernia.

Historia[muokkaa]

Alkutaival[muokkaa]

1923

Ennen I maailmansotaa Walter Owen Bentley (tai "W.O", kuten häntä kutsuttiin) ja hänen veljensä Horace Millner Bentley pyörittivät Pohjois-Lontoon Cricklewoodissa yhtiötä, joka myi ranskalaisia DFP-autoja. W.O:n näkemys oli, että paras autojen markkinointikeino oli niiden hyvä kilpailumenestys, mutta hän oli tyytymätön DFP:n suorituskykyyn. Tarinan mukaan W.O sai ajatuksen alumiinin käytöstä moottorien valmistuksessa, nähtyään alumiinisen paperipainon. Vuosina 1913 ja -14 alumiinimännillä ja viritysnokka-akselilla varustetulla DFP:llä ajettiin Brooklandsin radalla useita ennätyksiä.[1][2]

Alumiiniset männät mahdollistivat moottorin suuremman kierrosnopeuden ja niiden lämpötila on teräsmäntiä alhaisempi. Näillä peruslähtökohdilla W.O suunnitteli BR1 (Bentley Rotary 1) -tähtimoottorin, joita asennettiin pääasiassa Sopwith Camel -lentokoneiden keulalle.

Vuonna 1919, W.O perusti veljensä kanssa Bentley Motors Limited -nimisen yhtiön. He kokosivat ryhmän, johon kuuluivat mm. Humberilla toiminut Frank Burgess ja Harry Varley Vauxhall Motorsilta, tarkoituksenaan suunnitella urheilullinen tourer. Insinööri, kilpa-ajaja ja I maailmansodan pilotti Clive Gallop liittyi mukaan ryhmään, työskentelemään autoon tarkoitetun 3-litraisen, nelisylinterisen rivimoottorin suunnittelun parissa.[3]

W.O:n ensimmäisen kokonaan valmiin auton kenttätestit aloitettiin tammikuussa 1920 ja ensimmäinen Cricklewoodissa valmistunut Bentley 3 Litre -auto toimitettiin ostajalle syyskuussa 1921. Hyvän suunnittelun ja perusteellisten testien myötä syntyi auto, joka sai nopeasti hyvän maineen. W.O:n mottona oli: "To build a good car, a fast car, the best in class." Hänen autonsa kisasivat mäkikilpailuissa ja Brooklandsissa. Yhtiö lähetti yhden 3 Litre -auton osallistumaan vuoden 1922 Indianapolis 500 -kilpailuun. Douglas Hawkesin ohjastama auto sijoittui kolmanneksitoista, keskinopeudella 120,62 km/h.

Bentley 3 Litre voitti Le Mansin 24 tunnin ajon vuonna 1924. Vuonna 1925 kumpainenkaan kahdesta autosta ei päässyt maaliin. Vuonna 1927 3 Litre -mallilla otettiin uusi voitto ja sitä seuranneilla malleilla voitettiin vuosien 1928, 1929 ja 1930 Le Mansin 24 tunnin kilpailut.

Bentley Motors Ltd:n taloudellinen tilanne oli jatkuvasti veitsen terällä, koska yhtiöllä ei ollut riittävästi omaa pääomaa. Vuoden 1924 Le Mans -voiton innoittamana upporikas Woolf Barnato sijoitti vuonna 1925 huomattavan summan rahaa Bentley Motorsiin. Osakejärjestelyjen ja luotottajien ulosmaksun myötä yhtiö siirtyi asteittain Barnatolle niin, että vuonna 1929 hän oli Bentleyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. W.O jatkoi suunnittelutyötään Barnaton palkollisena.

Bentley Boys[muokkaa]

1930

1920-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Bentleyn mainetta kovakulkuisena autona piti yllä joukko merkkientusiasteja, joita kutsuttiin nimellä "Bentley Boys". Näitä yhteiskuntansa yläluokan jäseniä yhdisti heidän asemansa lisäksi viehtymys autourheiluun. Nimekkäimpiä heistä olivat Woolf Barnato, kilpa-ajaja Henry Birkin, estelaukkakilpailija George Duller, lentäjä Glen Kidston, autojournalisti S. C. H. "Sammy" Davis sekä tohtori Dudley Benjafield. Eräs esimerkkitapaus on maaliskuulta 1930, jolloin Barnato ajoi Ranskan Rivieralta Calais'hen kulkenutta Le Train Bleu -pikajunaa vastaan. Barnato oli lyönyt vetoa, että Bentley 6½ Litre Speed Six -autollaan hän rikkoo Rover Light Sixillä pari kuukautta aiemmin ajetun ennätyksen kyseisellä reitillä.

Bentleyn menestys Le Mansin 24 tunnin kilpailuissa vuosina 1927 – 30 on pitkälti Bentley Boysien ja heidän autourheilulle omistautumisensa ansiota. Oman osansa merkin menestyksestä kilparadoilla loi Bentleyden hyvä suunnittelu ja kokoonpano, ne olivat kestäviä ja luotettavia, tosin myös raskaan ja jykevän oloisia. Kevitä ja elegantteja kilpureita valmistaneen Ettore Bugattin kerrotaan sanoneen että: "Bentley valmistaa maailman nopeimmat kuorma-autot".

Tämän aikakauden huipentumaksi ja samalla kenties ikonisimmaksi Bentley-malliksi nousee 4½ Litre "Blower Bentley", jonka mekaaninen ahdin on sijoitettu silmiinpistävästi jäähdyttimen alapuolelle auton keulaan. Auton ominaisuudet eivät kestävyyden osalta kuitenkaan olleet tyypillistä Bentleytä. Se oli herkkä rikkoutumaan, eikä laisinkaan sellainen kilparatojen vankka ja tasainen työhevonen, kuten vaikkapa Speed Six.

Cricklewood-Bentleyt[muokkaa]

Rolls-Royce-aikakausi[muokkaa]

1936

Woolf Barnato oli antanut yhtiölle useita pääomaruiskeita ja kuluttanut niihin huomattavan määrän omaisuudestaan. Lokakuun 1929 Wall Streetin pörssiromahduksesta alkanut Suuri lama kuitenkin romahdutti isojen ja kalliiden autojen kysynnän 1920-30-lukujen vaihteessa lähes täydellisesti ja Bentley joutui tämän myötä selvitystilaan.

Konkurssipesästä jättivät ostotarjouksen Napier sekä hieman paremman tarjouksen tehnyt British Equitable Central Trust, joka kaupan jälkeen osoittautui Rolls-Roycen bulvaaniksi. Bentleyn 8 Litre oli vakava uhka Rolls-Roycen Phantom II:lle, ja näin saatiin estettyä mallin siirtyminen jonkun muun käsiin. Bulvaania käyttämällä yhtiön ostohinta pysyi lisäksi maltillisena, koska Napierilla ei ollut vihiä todellisesta ostajasta.[4]

Rolls-Royce lopetti 8 Litre -mallin valmistuksen välittömästi, purki vanhan Bentley-yhtiön ja perusti itselleen uuden tyttären nimeltä Bentley Motors (1931) Ltd sekä myi Cricklewoodin tehtaan. Bentleyn valmistus pysähtyi kahden vuoden ajaksi. Vuonna 1933 Bentleyden tuotanto käynnistyi uudelleen, nyt keski-Englannin Derbyssa. Bentley 3½ Litre perustui Rolls-Royce 20/25:n alustalle ja oli tämän urheilullinen versio. Rolls-Royce markkinoi mallia sloganilla "The Silent Sports Car", tämä iskulause oli käytössä 1950-luvulle asti. Vuodesta 1931 lähtien Bentleyt perustuivat osittain tai kokonaan Rolls-Roycen alustalle tai korille, näin jatkui aina vuoteen 2004 saakka.[5][6]

Derby-Bentleyt[muokkaa]

Uutta sotaa valmistelevina toimenpiteinä Rolls-Royce oli rakentanut 1930-luvun jälkipuoliskolla lentokonemoottoritehtaan luoteis-Englannin Crewe'hun, jonne Bentley-autojen valmistus siirrettiin Derbysta II maailmansodan päätyttyä. Samalla Crewe'hun siirrettiin myös Rolls-Royce-autojen valmistus.[7] Vuonna 1946 markkinoille tullut, Rolls-Royce Silver Wraithin lyhennetylle alustalle perustunut Bentley Mark VI, oli ensimmäinen täysteräskorilla valmistettu Bentley, ja samalla ensimmäinen malli jota tarjottiin ostajille tehdasversiona. alustoja toimitettiin edelleen myös ulkopuolisille korittajille, mutta Mark VI, josta tuli eräs Bentleyn myydyimpiä malleja, kertoi aikojen ja tapojen edustusautojen valmistuksessa olevan muuttumassa. Vuonna 1965 markkinoille tullut T-sarja oli Bentleyn ensimmäinen täysin itsekantavalla korilla valmistettu malli.

Crewe Rolls Royce -Bentleyt[muokkaa]

  • Standard-steel saloon
  • Continental
  • S-series
    • 1955–59 S1 ja Continental
    • 1959–62 S2 ja Continental
    • 1962–65 S3 ja Continental
  • T-sarja
    • 1965–77 T1
    • 1977–80 T2
  • 1971–84 Corniche
  • 1975–86 Camargue

Vickers-aikakausi[muokkaa]

1970-luvun alkuun tultaessa Rolls-Roycen taloudellinen tila oli huono, koska etenkin RB211-suihkumoottorin kehitystyö oli imenyt yhtiön kassan tyhjiin. Helmikuussa 1971 Rolls-Royce haki itsensä konkurssiin, jonka jälkeen Britannian hallitus kansallisti yhtiön. Tämän jälkeen se jaettiin kahteen osaan, ilmailuun liittyvistä toiminnoista muodostettiin Rolls-Royce plc ja automotive-toiminnoista Rolls-Royce Motors Limited. Bentley jatkoi Rolls Royce Motorsin divisioonana. Vuonna 1973 voitollisille, mutta taloudelliselta merkitykseltään vähäpätöisille, automotive-toimille luotiin holding-yhtiö Rolls-Royce Motors Holdings Limited. Vuonna 1980 insinööriyhtiö Vickers plc osti Rolls Royce Motorsin omistukseensa.

1970-luvulla Bentleyn myyntiluvut olivat olleet todella heikot, alimmillaan noin 5% valmistuneista autoista kantoi Bentley-tunnuksia.[8] Vickersin omistuksessa Bentleyn mainetta suorituskykyisenä autona alettiin korostaa. Ensimmäisenä vaihe tässä oli vuonna 1980 markkinoille tullut Bentley Mulsanne. Merkin myyntiluvut lähtivät tämän myötä selvään kasvuun, vuonna 1986 Bentley-Rolls Royce suhde oli 40:60, vuonna 1991 merkit olivat myynniltään tasoissa.

Crewe Vickers -Bentleyt[muokkaa]

Bentley nykyisin[muokkaa]

BMW vs. VW[muokkaa]

Vuonna 1998 Vickers plc päätti myydä Rolls-Royce Motorsin. Luonnollinen ostajaehdokas vaikutti olevan saksalainen BMW AG, joka toimitti moottoreita ja komponentteja Rolls-Royce- ja Bentley -autoihin. BMW tarjosi yhtiöstä 340 miljoonaa Englannin puntaa, mutta kilpailun voitti Volkswagen Group, 430 miljoonan punnan tarjouksellaan.

Kaupan myötä VW-konserni sai omistukseensa Crewen tehtaan sekä oikeudet "Spirit of Ecstasy" -figuurin ja maskin muotojen käyttöön. "Rolls-Royce" -brändi ja logo olivat kuitenkin lentokonemoottorivalmistaja Rolls-Royce plc:n, eivätkä Rolls-Royce Motorsin hallinassa. Tämä päätti lisensoida Rolls-Royce-nimen ja -logon Volkswagenin sijaan BMW:lle, pääasiassa siksi koska Rolls-Royce plc oli hieman aiemmin aloittanut yhteiset liiketoimet BMW:n kanssa. Yhtiöt olivat nyt tilassa, jossa VW:llä oli oikeus valmistaa autoja perinteisellä keulakoristeella ja maskilla, mutta ei käyttää niiden yhteydessä nimeä "Rolls-Royce" tai RR-logoa, kun taas BMW:llä oli oikeudet valmistaa autoja kyseisellä nimellä, mutta ei käyttää niiden tunnuksenomaista maskia ja keulakoristetta.

Neuvottelujen jälkeen päädyttiin tulokseen että BMW toimittaa moottoreita vuoden 2002 loppuun ja VW saa tähän asti käyttää RR-logoa ja -nimeä. Tämän jälkeen nämä oikeudet siirtyvät BMW:lle, yhdessä maskin ja figuurin käyttöoikeuksien kanssa. Bentley-merkki ja kaikki siihen liittyvät oikeudet siirtyivät VW:n täyteen omistukseen 1.1. 2003 alkaen ja siihen mennessä BMW:n oli siirrettävä Rolls-Royce-autojen valmistus pois Crewesta.[9]

Nykytila[muokkaa]

Bentleyden myynti on ollut tasaisessa kasvussa, vuonna 2005 yhtiö myi maailmanlaajuisesti 8627 autoa, joista 3654 kappaletta Yhdysvaltoihin. Vuonna 2007 rikkoutui 10 000 myydyn auton / vuosi -raja, ensimmäisen kerran yhtiön historiassa. Tuolloin autoja valmistui 10 014 kappaletta. Kyseinen vuosi oli myös yhtiön historian taloudellisesti voitokkain, liikevoiton ollessa 155 miljoonaa euroa.[10] Vuosien 2007 – 2009 talouskriisi hiljensi automarkkinoita ja vuonna 2008 Bentley ilmoitti myyneensä 7600 yksikköä. Varsinaisen pohjan yhtiö saavutti vuonna 2009, jolloin sen myynti oli alle 4500 autoa. Leikatakseen kuluja, omistaja sulki Crewen tehtaan väliaikaisesti. Vuonna 2011 markkinoille tuotu toisen sukupolven Continental GT veti myyntiluvut jälleen yli 7000:n[11]

Vuoden 2012 myynti oli 10 120 autoa ja yhtiö työllistää maailmanlaajuisesti noin 4000 henkilöä.[12]

Crewe Volkswagen -Bentleyt[muokkaa]

Tuotannossa[muokkaa]
Aiemmat tuotantomallit[muokkaa]
Erikoismallit[muokkaa]


Lähteet[muokkaa]