DKW

AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
DKW
DKW
Yrityksen perustusmaa Flag of Germany.svg.png Saksa
Tuotannon aloitus 1916
Autokonserni VAG
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja
Suosituin malli


Dampf-Kraft Wagen (höyrykäyttöinen ajoneuvo) tai DKW on historiallinen auto- ja moottoripyörämerkki. Vuonna 1916 tanskalainen insinööri Jørgen Skafte Rasmussen perusti tehtaan Saxonyyn, Saksaan, valmistaakseen osia höyrylaitteisiin. Samana vuonna hän yritti valmistaa höyry-käyttöisen auton, DKW:n. Yritys kuitenkin epäonnistui ja lopputuloksena oli vuonna 1919 valmistunut kaksitahtinen lelukone, Des Knaben Wunsch – "pojan unelma". Hän laittoi moottoristaan hieman muunnellun version myös moottoripyörään, Das Kleine Wunder – "pieni ihme". Tämä oli todellinen alku DKW-merkille: 1930-luvulla DKW oli maailman suurin moottoripyörävalmistaja. Vuonna 1932 DKW yhdistyi Audin, Horchin ja Wandererin kanssa Auto Unioniksi, ja kaikki merkit jatkoivat Toiseen maailmansotaan asti. Sodan jälkeen Auto Unionin omistajuus vaihtui muutaman kerran, ensimmäiseksi Daimler-Benzille vuonna 1957, ja lopulta sen osti Volkswagen Group vuonna 1964.

Ennen toista maailmansotaa tehdyt ajoneuvot[muokkaa]

DKW-autoja tehtiin vuosina 19281966. Niissä käytettiin aina kaksitahtimoottoreita, ja vuodesta 1931 lähtien yhtiö oli pioneeri ajoneuvoissa, joissa käytettiin etuvetoa ja poikittainasennettua moottoria. Tunnetuimmat autot tehtiin Toisen maailmansodan jälkeen, mallinimiltään F1–F8. Kaikki malli olivat etuvetoisia ja niissä oli poikittain asennettu 2-sylinterinen moottori. Nämä mallit sisälsivät myös innovaation, laturin, joka kaksinkertaisena oli itsekäynnistys, joka oli asennettu suoraan kampiakseliin. Tämä tunnettiin Dynastartina. DKW valmisti myös vähemmän tunnetun sarjan takavetoisia autoja, Schwebeklasse ja Sonderklasse, joissa käytettiin kaksitahtista V4-moottoria. Näissä moottoreissa oli kaksi ylimääräistä sylinteriä ahtamiseen, eli ne olivat kuin V6, mutta ilman sytytystulppia etumaisessa sylinteriparissa.

Vuonna 1939 DKW valmisti prototyypin ensimmäisestä 3-sylinterisestä moottorista. Tämä prototyyppi oli tarkoitus laittaa tuotantoon vasta sodan jälkeen, ensimmäisenä IFA F9:nä (myöhemmin Wartburg) Zwickaussa, Itä-Saksassa, ja vähän jälkeen DKW:n muodossa Düsseldorfissa 3=6:na tai F91:nä.

Myös Saab käytti vuodesta 1947 alkaen DKW:n kaksitahtisia moottoreita.

DKW F8 Meisterklasse (1938) 2-tahtinen, 2-syl., 684 cm3, 18 hv.

Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt ajoneuvot[muokkaa]

Auto Unionin sijaitessa alkuperäisesti Saxonyssa, josta tuli osa Saksan demokraattista tasavaltaa, kesti jonkin aikaa ennen kuin yritykset palasivat yhteen sodan jälkeen. Yhtiö rekisteröitiin uudelleen Länsi-Saksassa Auto Union GmbH:na vuonna 1949, ensiksi varaosatoimittajana, mutta pian aloittaen RT 125 -moottoripyörän ja vasta kehitetyn pakettiauton, Schnellaster F800, valmistuksen. Ensimmäinen valmistuslinja sijaitsi Düsseldorfissa. Pakettiautossa käytettiin samaa moottoria kuin ennen sotaa tehdyssä F8:ssa. Ensimmäinen henkilöautonsa oli F89, jossa käytettiin ennen sotaa tehdyn F9-prototyypin koria ja 2-sylinteristä kaksitahtimoottoria viimeisestä F8:sta. Auto oli tuotannossa, kunnes esiteltiin menestyksellinen 3-sylinterinen moottori, josta tuli F91. F91 oli tuotannossa vuosina 19531955, kunnes se korvattiin vähän isommalla F93:lla vuonna 1956. Kaikissa F91 ja F93 malleissa oli 900 cm3 3-sylinterinen kaksitahtimoottori, ensimmäisten tuottaessa 34 ja viimeisten 38 hevosvoimaa. Moottoreiden sytytysjärjestelmä sisälsi kolme itsenäistä kondensaattoria, sytytyskärkeä ja sytytyspuolaa, yksi jokaiselle sylinterille, kondensaattorit sekä kärjet asennettuna ryhmässä liuska-akselin ympärille kampiakselin etupuolella. Jäähdytysjärjestelmä on nestejäähdytteinen ja toimii termosifoni periaatteella eli vapaakierrolla. Kampiakselin etupäähän asennetun pyörän välityksellä pyörivän tuulettimen avustamana.

F93:sta valmistettiin vuoteen 1959 asti, jolloin se korvattiin Auto Union 1000:lla. Nämä mallit valmistettiin 1000 cm3 kaksitahtimoottorilla, valittavana 44 tai 50 hevosvoimainen S malli, vuoteen 1963 asti. Tämän siirtymän aikana myös valmistus siirrettin Düsseldorfista Ingolstadtiin, missä Audia vieläkin valmistetaan. Vuodesta 1957 näihin autoihin sai lisävarusteena Saxomat:n, automaattisen kytkimen (vapaakytkin), ja siihen aikaan se oli ainoa pieni auto joka tarjosi sellaisen varusteen. Viimeisissä AU1000S-malleissa oli myös levyjarrut lisävarusteena, varhainen kehitys tälle teknologialle. Urheilullinen 2+2 paikkainen versio AU1000Sp oli myös saatavilla vuosina 19571964, ensimmäisinä vuosina ainoastaan coupena ja vuodesta 1962 lähtien myös avoautona.

Vuonna 1956 aloitettiin tosi harvinaisen DKW Monzan pienen erän valmistaminen yksityisesti. Se oli urheilullinen 2 paikkainen lasikuituinen kori asennettuna tavallisen F93:n rungolle. Auton nimi oli ensimmäiseksi Solitude, mutta sai viimein nimen useiden pitkänmatkan nopeusennätysten, Italiassa sijaitsevalla Monza-kilparadalla, mukaan marraskuussa 1956. FIA:n G-luokassa se asetti monia uusia ennätyksiä, mukaanlukien 48 tuntia keskinopeudella 140.961 km/h, 10000 km keskinopeudella 139.453 km/h ja 72 tuntia keskinopeudella 139.459 km/h. Autoa valmisti ensimmäisenä Dannenhauer & Stauss Stuttgartissa, sitten Massholder Heidelbergissa ja lopuksi Robert Schenk Stuttgartissa. Yhteensä autoja valmistettiin noin 230 ja valmistus päättyi vuoden 1958 lopussa.

Vieläkin menestyksellisempi henkilöauto mallisto tuli markkinoille vuonna 1959. Se oli Junior/F12-sarjaan perustuva moderni konsepti 1950-luvulta. Mallisto käsitti Junior:n (perus malli) vuosina 19591961, Junior de Luxe:n (vähän paranneltu) vuosina 19611963, F11:n (vähän isompi), F12:n (isompi kori ja moottori) vuosina 19631965 ja F12 Roadster:n vuosina 19641965. Junior/F12-sarjasta tuli aika suosittu ja autoja valmistettiin paljon.

Kaikissa sodanjälkeisissä 3-sylinterisissä kaksitahtimoottori autoissa oli jonkinlaisia urheilupotentiaaleja ja ne muodostivat pohjan monille rallivoitoille 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Tämä teki DKW:stä voittoisimman automerkin Euroopan rallisarjassa moniksi vuosiksi 1950-luvulla. DKW menestyi myös Suomen ralleissa ja jäärata-ajoissa, mikä vaikutti merkin myyntiin: vuosina 1964–1965 myytiin lähes 2 000 autoa. Vuoden 1969 lopussa DKW-autoja oli Suomessa rekisterissä yli 3 500 kappaletta.

Vuonna 1960 DKW valmisti V6 moottorin yhdistämällä kaksi 3-sylinteristä kaksitahtimoottoria saaden yhden V6 moottorin kooltaan 1000 cm3. Ajan saatossa tilavuus kasvoi ja viimeinen V6 vuodella 1966 oli kooltaan 1300 cm3. 1300 cm3 versio tuotti 83 hv @ 5000 r/min käyttäen normaalia kokoonpanoa kahdella kaasuttimella. Neljän kaasuttimen versio tuotti 100 hevosvoimaa ja kuuden kaasuttimen versio 130 hevosvoimaa. Moottori oli erittäin kevyt ja painoi ainoastaan 84 kg. V6:sta oli suunniteltu käytettävän Munga:ssa ja F102:ssa. Noin 100 V6 moottoria valmistettiin testikäyttöön ja 13 DKW F102:sta kuin myös osa Mungoista varustettiin V6 moottorilla 1960-luvulla.

Viimeinen DKW oli F102 tullen valmistukseen vuonna 1964 korvaten vanhahtavan AU1000:n. Tämä malli oli suora edeltäjä ensimmäiselle sodanjälkeiselle Audi 60:lle, suurin ero oli, että Audi käytti perinteistä nelitahtimoottoria.

Pakettiautot ja maastoajoneuvot[muokkaa]

Munga[muokkaa]

DKW Munga

Sana "MUNGA" tulee saksankielisestä lauseesta "Mehrzweck UNiversal Geländewagen mit Allradantrieb", joka käännettynä tarkoittaa, "Monikäyttöinen yleinen maastoajoneuvo nelivedolla".

Tämän auton valmisti Auto Union, Ingolstadtissa. Valmistus alkoi lokakuussa 1956 ja loppui joulukuussa 1968. Sinä aikana valmistettiin 46750 autoa. 38. Kansainvälinen autonäyttely Frankfurtissa syksyllä 1957 oli suuri menestys Auto Union GmbH:lle. Näihin aikoihin DKW:n maastoajoneuvoa aloitettiin valmistaa. Ajoneuvo, jolla oli erikoinen sisukkuus, ei ainoastaan ollut hyväksytty Länsi-Saksan "Bundeswehr":lle ainoana ajoneuvona luokassaan, sitä ostettiin paljon myös Saksan rajavartioille ja joillekkin ulkomaalaisille armeijoille mukaanlukien NATO.

Siviiliversio DKW:n maastoajoneuvosta oli laajalti hyväksytty Länsi-Saksassa maatalous ja metsätöihin erinomaisesti sopivana, ja tuli suosituksi myös ulkomailla, varsinkin niissä maissa joissa maastoajoneuvoja tarvittiin huonojen teiden vuoksi, esimerkiksi suuressa osassa Etelä-Amerikkaa ja Etelä-Afrikkaa. Noin 2000 autoa toimitettiin Hollannin armeijalle, monta toimitettiin myös Iso-Britanniaan 1970-luvun lopulla.

Pakettiauto[muokkaa]

1960-luvulla DKW valmisti pakettiauton, jossa oli monivarsituenta takajousitus erillisillä jousilla . Koska auto oli etuvetoinen se mahdollisti matala-lattia -kokoonpanon, lastauskorkeus oli noin 40 cm maasta. Autoon oli myös tehty iso takaovi aukeamaan auton oikealle puolelle. Pakettiauto osottautui suosituksi, esimerkiksi yhtiö Stellenboschissa, Etelä-Afrikassa, joka myi musiikkisoittimia: heidän DKW pakettiautosta, käytettiin pianon kuljetuksissa, koska siinä oli matala lattia ja iso ovi, tuli tunnusmerkki kylässä. Myös Espanjassa DKW:stä (äännetään "de-ca-uve") tuli yleinen termi pakettiautolle, ja niitä käytetään vielä tänäänkin.

Moottoripyörät[muokkaa]

Ennen Toista maailmansotaa yhtiö menestyi ahdetuilla kilpapyörillä ja 1920- ja 1930-luvuilla DKW oli maailman suurin moottoripyörävalmistaja. Sodan jälkeen yhtiö teki RT125-, 175-, 250- ja 350-mallit.

Moottoripyöräosasto valmisti todella suosittuja malleja kuten RT125 ennen ja jälkeen Toisen maailmansodan. Sodan jälkeen RT125:n piirrustukset annettiin Harley-Davidsonille Yhdysvaltoihin ja BSA:lle Iso-Britanniaan sotakorvauksiksi. HD:n versio oli Hummer, kun taas BSA:n oli Bantam. IFA- ja myöhemmin MZ-mallit jatkuivat tuotannossa 1990-luvulle asti, jolloin ekonomit viimein lopettivat kaksitahtisten tuotannon. Muut valmistajat kopioivat DKW:n muotoilua, virallisesti tai muutoin. Tämän voi nähdä yhdennäköisyytenä monissa pienissä kaksitahtisissa moottoripyörissä 1950-luvulta, mukaanlukien Yamahan, Voskhodin ja puolalaisen WSK:n tuotteet.

Suomessa[muokkaa]

Vuonna 1962 Suomen rekisterissä oli 2014 DKW-henkilöautoa (TM 19/1985, sivu 25).

Automallit[muokkaa]

DKW F1

Hyötyajoneuvot[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Lähde[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian DKW-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.