Deutsche Tourenwagen Masters

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Deutsche Tourenwagen Masters
DTM-logo.png
Luokka FIA vakioautojen luokka 1
2021: FIA GT Pro
Alue Eurooppa
Ensimmäinen kausi 2000
Sarjaa hallinnoi ITR
Hallitseva kuljettajien mestari Flag of Germany.svg.png Rene Rast (2020)
Hallitseva tallien mestari Flag of Germany.svg.png Team Rosberg (2020)
Hallitseva valmistajien mestari Flag of Germany.svg.png Audi Sport GmbH

Deutsche Tourenwagen-Masters (DTM) FIA vakioautojen luokka 1:n autoilla ajettava rata-autoilun kilpasarja. Sarja käynnistyi vuonna 2000 ja se on suoraa jatkumoa aiemmalle Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -sarjalle (myös lyhenteeltään DTM) sekä sitä seuranneelle kansainväliselle vakioautosarjalle (International Touring Car Championship, ITC). Näistä viimeksi mainittu lopetettiin kauden 1996 jälkeen. Vuodesta 2005 lähtien DTM-ajojen järjestäjä ja oikeuksien haltija on ollut Internationale Tourenwagen-Rennen e.V. (ITR).

Nykytilanne (10/2020)[muokkaa]

DTM-sarja on kamppaillut vakavien vaikeuksien kanssa 2010-ja 20-lukujen vaihteessa, tehdastallien jättäessä sarjan. Kauden 2018 päätyttyä, sarjassa alusta asti mukana ollut Mercedes-AMG jäi pois. R-Motorsport Aston Martin lopetti kauden 2019 jälkeen, osallistuttuaan sarjaan ainoastaan ao. vuonna. Audi Sport on ilmoittanut lopettavansa DTM-sarjassa kilpailemisen kauden 2020 päätyttyä. Näin ollen jäljelle tehdastalleista jäi ainoastaan BMW M.[1]

Autourheilupiireissä on vahvasti spekuloitu, että DTM-sarjaa ajettaisiin tulevaisuudessa FIA Ryhmä GT3 -luokan autoilla ja mukaan sarjaan pääsisivät tällöin myös yksityistallit.[2] 12.10.2020 päivätyn artikkelin mukaan DTM-sarjassa tullaan kaudelle 2021 siirtymään GT3-pohjaisiin GT Pro- luokan autoihin.[3]

Historia[muokkaa]

Alkupräinen DTM / ITC 1984–1996[muokkaa]

Michael Kopf, Alfa Romeo 75 Turbo, Nürburgring 1986

Vuodesta 1972 vuoteen 1985 Länsi-Saksassa ajettiin Deutsche Rennsport Meisterschaft (DRM) -sarjaa, jossa kilpailtiin FIA Ryhmä 2:n erikoisvakioautoilla, kalustona sarjatuotantomalleista modifioidut Fordit, BMW:t ja Porschet. Vuonna 1977 sarjassa siirryttiin FIA Ryhmä 5:n "Special Production Cars" -luokan kalustoon, joka salli autolle tehtäväksi huomattavasti suurempia muutoksia sekä turboahtimet. Vuonna 1982 FIA Ryhmä C korvasi Ryhmä 5:n erikoisvakioautojen sarjan, joka johti nopeasti kustannusten kasvuun ja sarjassa ajavien tallien vähenemiseen. Silloinen saksalainen kilpa-autoilun kattojärjestö Oberste Nationale Sportkommission für den Automobilsport in Deutschland (ONS) reagoi tilanteeseen ja loi säännöt vakioautoihin perustuvalle Deutsche Tourenwagen-Meisterschaft (DTM) -sarjalle, jota ajettiin vuosina 1984–1995. Vuosien kuluessa sääntömuutokset sekä vuonna 1995 tapahtunut International Touring Car Championship (ITC) -sarjan perustaminen saivat kustannukset taas laukkaamaan ylöspäin. ITC-sarja ajettiin vielä vuonna 1996, jonka jälkeen se tuli päätepisteeseensä.

Sarjojen välinen aika[muokkaa]

Roland Asch, Mercedes-Benz W201, DTM 1993

ITC-sarjan päättymisen jälkeen Opel ja Alfa Romeo jatkoivat eteenpäin FIA Luokka 2:n vakioautoina. Vastustajinaan heillä oli vanhoja tuttavuuksia DTM:n ajalta, kuten Ford, BMW ja Audi. Mercedes siirtyi ajamaan urheiluautojen FIA GT Championship -sarjassa. Saksassa luokan 2 vakioautoilla ajettiin Super Tourenwagen Cup (STW) -sarjaa, josta kaavailtiin myös seuraajaa entiselle DTM:lle. Hanke ei kuitenkaan edennyt, yhtenä syynä tässäkin oli kustannusten jyrkkä kasvu, ja sarja kuopattiin vuonna 1999.

DTM 2000–2020[muokkaa]

Manuel Reuter, Opel Astra DTM, Sachsenring
Bruno Spengle, Mercedes-Benz AMG C DTM (W203)

ITC:n aikakaudella leijonanosa mestaruussarjan tuloista meni FIA:n kassaan ja tämä ei miellyttänyt tiimejä, jotka panostivat huipputeknisen sarjan kalustoon paljon rahaa. Vuodesta 1997 lähtien oli käyty keskusteluja ja haettu kompromissia uuden DTM-sarjan sääntöjen perustaksi. Opel piti tärkeimpänä painopisteenä kustannusten hallintaa, kun taas Mercedes-Benz suosi kalliin kisakaluston kehittämistä. Ainoastaan Saksan maaperällä ajettavan sarjan sijasta BMW halusi sen olevan kansainvälinen ja Audi halusi että sarjassa sallittaisiin nelivetoteknologian käyttö.

DTM-hanke eteni Opelin ja Mercedes-Benzin päästyä yhteisymmärrykseen kilpailussa käytettävästä kalustosta. Säännöt perustuivat pitkälti vuoden 1995 Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -sarjassa käytössä olleisiin. Koska sarjassa tultaisiin ajamaan merkittävä määrä kilpailuja myös muualla Euroopassa, Saksan moottoriurheilun kattojärjestö DMSB ei myöntänyt sille mestaruussarjan arvoa ja sille annettin nimeksi Deutsche Tourenwagen Masters. Samalla kirjainyhdistelmä "DTM" rekisteröitiin viralliseksi tavaramerkiksi, kun se aiemmin oli ollut epävirallinen lyhenne.

Aiemmin tallit olivat ajaneet pääasiassa porrasperäisillä sedaneilla, mutta uudessa DTM:ssä korimallna oli 2-ovinen coupé. Opel käytti uuden Astra G Coupén korille perustuvaa Opel Astra V8 Coupéa ja Mercedes-Benz CLK (C208) -mallin korille perustuvaa CLK DTM AMG -mallia. Baijerilainen virityspaja Abt Sportsline pääsi mukaan sarjaan erikoisjärjestelyllä. Talli käytti kilpa-autonaan Audi TT:hen perustunutta Abt-Audi TT-R:ää, joka mittojensa puolesta ei aivan täyttänyt vaatimuksia. Syynä tähän oli se, että Audilla ei tuolloin ollut mallistossaan sopivaa 2-ovista coupea.

Audin tehdastiimi liittyi mukaan DTM-sarjaan vuonna 2004. Tällä kaudella valmistajat siirtyivät takaisin sedan-korimallien käyttöön ja kilpailujen kalustona oli Audi A4 DTM, Opel Vectra GTS V8 DTM sekä Mercedes-Benz AMG C DTM (W203).

DTM-sarja kärsi vakavan takaiskun, kun Opel ilmoitti vetäytyvänsä kilpailutoiminnasta kauden 2005 jälkeen. Syynä tähän oli General Motors Corporationin säästökuuri, joka pakotti myös sen eurooppalaisen tytäryhtiön kiristämään vyötä. Hetken aikaa näytti siltä, että brittiläinen MG Rover täyttäisi Opelin jättämän aukon. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, koska yhtiö lopetti toimintansa vararikkoon huhtikuussa 2005. Kaiken edellämainitun seurauksena Audi ja Mercedes päätyivät kumpainenkin laittamaan radalle 10 autoa kaudella 2006. Saksan paikallisten yleisradioyhtiöiden yhteistyöorganisaatio ARD kuitenkin vaati, että kisojen televisiointi kaudella 2007 edellyttää vähintään kolmen merkin osallistumista sarjaan.

BMW palasi sarjaan vuonna 2012, 20 vuoden tauon jälkeen, ja otti nimiinsä kuljettajien-, tallien- ja valmistajien mestaruudet.[4]

Audi vaihtoi A4 DTM -mallinsa A5 DTM:ään kaudelle 2012 ja RS5 DTM:ään kaudelle 2013. Kaudella 2013 ITR salli F1-autoissa käytössä olleen säädettävän takasiiven käytön DTM-sarjan autoissa.

Vuonna 2014 DTM-autojen korin ja aerodynamiikkaa tehostavien osien modifiointi sallittiin. Kaksipäiväiset kilpailut (päälähtö lauantaina ja sunnuntaina) palasi käytännöksi vuonna 2015. Samassa yhteydessä erän (lähdön) kesto muutettiin määrätyn mittaiseksi kellolla mitaten, aiemmin ajetun tietyn kierrosmäärän sijaan. Lajitteluajon formaatiksi muutettiin yksi kellotettu, 20 minuutin mittainen sessio, joka kattoi sekä lauanain että sunnuntain kilpailut. Käyttöön otettiin voittaja-autoon asennetut lisäpainot.

Vuonna 2017 yhdessä lähdössä ajavien aautojen määrää pudotettiin 24:ta 18:aan. Tällä pyrittiin laskemaan osallistuvien tallien kustannuksia ja tekemään sarja houkuttelevammaksi mahdollisille uusille tulokkaille.

Kaudella 2019 turboahdetut moottorit palasivat takaisin, ensi kertaa sitten vuoden 1989.

DTM-mestarit[muokkaa]

Kausi Kuljettajien mestaruus Tallien mestarus Voittaja-auto Valmistajien mestaruus
2000 Flag of Germany.svg.png Bernd Schneider HWA Team Mercedes-Benz CLK DTM AMG Mercedes-Benz
2001 Flag of Germany.svg.png Bernd Schneider HWA Team Mercedes-Benz CLK DTM AMG Mercedes-Benz
2002 Flag of France.svg.png Laurent Aïello ABT Sportsline Abt-Audi TT-R Mercedes-Benz
2003 Flag of Germany.svg.png Bernd Schneider HWA Team Mercedes-Benz CLK DTM AMG Mercedes-Benz
2004 Flag of Sweden.svg.png Mattias Ekström ABT Sportsline Audi A4 DTM Audi
2005 Flag of the United Kingdom.svg.png Gary Paffett HWA Team Mercedes-Benz AMG C DTM (W203) Mercedes-Benz
2006 Flag of Germany.svg.png Bernd Schneider HWA Team Mercedes-Benz AMG C DTM (W203) Mercedes-Benz
2007 Flag of Sweden.svg.png Mattias Ekström ABT Sportsline Audi A4 DTM Audi
2008 Flag of Germany.svg.png Timo Scheider ABT Sportsline Audi A4 DTM Mercedes-Benz
2009 Flag of Germany.svg.png Timo Scheider ABT Sportsline Audi A4 DTM Mercedes-Benz
2010 Flag of the United Kingdom.svg.png Paul di Resta HWA Team Mercedes-Benz AMG C DTM (W204) Mercedes-Benz
2011 Flag of Germany.svg.png Martin Tomczyk Phoenix Racing Audi A4 DTM Audi
2012 Flag of Canada.svg.png Bruno Spengler Schnitzer Motorsport BMW M3 DTM (E92) BMW
2013 Flag of Germany.svg.png Mike Rockenfeller Phoenix Racing Audi RS5 DTM BMW
2014 Flag of Germany.svg.png Marco Wittmann Team RMG BMW M4 DTM Audi
2015 Flag of Germany.svg.png Pascal Wehrlein HWA Team Mercedes-AMG C-Coupé DTM BMW
2016 Flag of Germany.svg.png Marco Wittmann Team RMG BMW M4 DTM Audi
2017 Flag of Germany.svg.png René Rast Team Rosberg Audi RS5 DTM Audi
2018 Flag of the United Kingdom.svg.png Gary Paffett HWA Team Mercedes-AMG C-Coupé DTM Mercedes-Benz
2019 Flag of Germany.svg.png René Rast Team Rosberg Audi RS5 DTM Audi

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Graham Goodwin: DTM looks to a GT3 future – but current teams are looking elsewhere – Racer, 6. heinäkuu 2020. Viitattu: 15. lokakuu 2020.
  • GT regulations confirmed for 2021 DTM as Audi and BMW leave ITR – TouringCarTimes, 15. syyskuu 2020. Viitattu: 15. lokakuu 2020.
  • Tamara Aller: Audi and BMW hesitant to invest in development for new GT Pro class – TouringCarTimes, 12. lokakuu 2020. Viitattu: 15. lokakuu 2020.
  • Horatiu Boeriu: BMW Wins DTM 2012 Championship – BMW Blog, Viitattu: 27. lokakuu 2020.