Isuzu Bellett

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isuzu Bellett
Isuzu-Bellett.JPG
Valmistaja ja valmistusmaa Isuzu Motors Ltd.,
Flag of Japan.svg.png Japani, Fujisawa [1]
Flag of Canada.svg.png Kanada, Nova Scotia, Point Edward (CMI) [2]
Flag of New Zealand.svg.png Uusi-Seelanti, Thames [3]
Flag of Philippines.svg.png Filippiinit,
Las Piñas, (FMC) [4]
Valmistusaika 19631973
Luokka Alempi keskiluokka
Kori 2- ja 4-ovinen sedan
2-ovinen coupé
2-ovinen fastback coupé
3-ovinen pakettiauto
2-ovinen coupé utility
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1471–1579 cm3
Teho 46–65 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 20,7 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 155 km/h
Kulutus 9,4 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 8.200 mk (1965)
Edeltäjä Isuzu Hillman Minx
Seuraaja Isuzu Bellett Gemini
Saman luokan autoja Toyota Corona
Datsun Bluebird (410)
Ford Cortina

Isuzu Bellett on Isuzun ensimmäinen oma automalli, joka esiteltiin vuonna 1962. Aiemmin tehdas valmisti Hillman Minxiä lisenssillä. Isuzu Belletin valmistus alkoi lokakuussa 1963. Alkuvuoteen 1968 mennessä niitä oli valmistettu 130 000 yksilöä, joista Suomeen oli tuotu 4900 kappaletta 1,5 litran moottorilla. Japanissa Isuzu Bellettiä myytiin 1,5-litraisen lisäksi myös pienemmällä 1,3 litran moottorilla. Kotimarkkinoilla oli tarjolla myös diesel-malli Isuzun omalla moottorilla. Syksyllä 1969 esiteltiin huippumalli GT-R, 1,6 TwinCam-moottori. Näitä valmistettiin n. 1400kpl, joidenkin lähteiden mukaan 1331kpl. 1971 Sport ja GT- mallien moottorit kasvoivat 1817 kokoon, ollen ohc-kannella.

Kori[muokkaa]

Belletin mitat ovat melko pienet: 401 cm pitkä, 149,5 cm leveä ja 139 cm korkea. Sisätilat ovat varsin pienet: vaikka auto on rekisteröity viidelle, kunnolla mahtuu vain neljä. Näkyvyys on hyvä. Ajoasento sai kuitenkin TM:ltä moitteita ja istuimet ovat melko lyhyet. Korin viimeistely on hyvä, myös ulkonäkö sai kiitosta.

Isuzu Bellett painaa 970 kiloa (1965). Konepelti on saranoitu etureunastaan. Moottoritilaa ei ole suojattu alhaalta, joten lika pääsee sinne. Valonvaihdin on lattialla, joten vasen jalka osuu siihen helposti. Ohjauspyörän halkaisija on iso, 41 cm. Ohjauspyörän kierroksia on 3. Melutaso on 100 km/h nopeudessa 76 dB edessä ja 75 dB takana.


Isuzu Bellett takaviistosta

Tekniikka[muokkaa]

Nelisylinterisen 1471 cm³ rivimoottorin suurin teho on 50 kW /5000 (JIS, 68 hv) ja suurin vääntömomentti 111 Nm /2000 (11,3 kpm, normi ei tiedossa). Nettoteho (DIN) ei ole tiedossa, SAE bruttoteho on 71 hv. Sylinterin mitat ovat 79 × 75 mm. Joutokäynti on epätasainen.

Vaihteita on neljä, joista 2-4 synkronoituja. Ykkönen on synkronoimaton ja auton liikkuessa sitä on vaikea kytkeä ilman narahdusta. Myös synkronoitujen vaihteiden kytkemisessä oli koeajovaunussa hieman ongelmia. Synkronoimaton ykkönen vaatii välikaasun käyttöä. Välitykset eivät ole onnistuneet, sillä ykkönen on hyvin lyhyt ja kolmosen ja nelosen ero on liian iso. Välityksiä luonnehdittiin "englantilaisiksi", sillä tämmöiset välitykset olivat tyypillisiä 1960-luvun brittiautoille.

Takajousituksena on heiluriakseli, vinot tukivarret, kierrejouset sekä vielä poikittainen lehtijousi. Alusta on ruostesuojattu, alustan pultit on kadmioitu.

Ajo-ominaisuudet[muokkaa]

Jousitus toimii maantiellä hyvin, mutta epätasaisella pinnalla heiluriakseli aiheuttaa helposti luiston. Joustovara on varsin pieni. Edessä ja takana ovat rumpujarrut, jotka eivät ole riittävän tehokkaat. Jarrut ovat myös raskaskäyttöiset.

Mittaukset[muokkaa]

Tekniikan Maailman 17/1965 koeajossa Isuzu Bellett kiihtyi 0–50 km/t 5,6 sekunnissa, 0–80 km/t 13,0 sekunnissa ja 0-100 km/t 20,7 sekunnissa. Huippunopeus on 137,2 km/h.

Kulutus vaihteli välillä 8-10 litraa /100 km superbensiiniä. Tehtaan ilmoittama DIN-normikulutus 5,6 litraa /100 km jäi kauaksi TM:n mittauksista. Lehti kuitenkin kiitti kulutusta. Koeajon keskimääräinen kulutus oli 9,4 litraa /100 km superbensiiniä.

Vertailu 1968[muokkaa]

Isuzu Bellett maksoi Suomessa vuonna 1968 11.980 markkaa eli 18.128 euroa (v. 2015, kerroin 1,5132). Bellett oli ensimmäinen Isuzu, jota tuotiin Eurooppaan. Tuhat autoa laivattiin Suomeen tammikuussa 1965.

Tekniikan Maailma 5/1968 mittasi Isuzu Belletin kiihtyvyydeksi 0-100 km/t 18,3 sekuntia. Kulutus vaihtelee välillä 7,8 - 13,0 litraa /100 km. Sisätilat ovat ahtaat, mutta ajoasento on hyvä vielä keskimittaiselle.

Isuzu Bellett oli Tekniikan Maailman 5/1968 vertailussa, jossa ei kuitenkaan laitettu autoja paremmuusjärjestykseen. Neliovisen Belletin hyviä puolia olivat nopea ja kevyt ohjaus, vaihteiston nopeus ja välitykset, jousitus radalla nopeassa ajossa, käsijarru ja tarkka mittari.

Huonoja puolia olivat äkillinen luisto rata-ajossa, heikot jarrut (edessä ja takana rumpujarrut), pienet takatilat, huono lämmitys- ja tuuletusjärjestelmä sekä valonvaihdin lattialla. Lisäksi takajousitus pomppii, sillä kierrejousissa ei ole omaa vaimennuskykyä, vaan vaimennus on iskunvaimentimien varassa.

Moottorit[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö
1500 R4 1471 cm3 46 kW (63 hv) @ 5000 r/min 112 Nm @ 1800 r/min
1600 GT R4 1579 cm3 65 kW (88 hv) @ 5400 r/min 125 Nm @ 4200 r/min
Isuzu Bellett vm 1966

Mitat (1965)[muokkaa]

Pituus 4010 mm
Leveys 1495 mm
Korkeus 1390 mm
Akseliväli 2350 mm
Raideleveys (edessä / takana) 1220 mm / 1195 mm
Maavara 205 mm
Omapaino 970 kg

Mitat[muokkaa]

Malli Sedan GT
Pituus 4090 mm 4005 mm
Leveys 1510 mm 1495 mm
Korkeus 1390 mm 1350 mm
Akseliväli 2350 mm 2350 mm
Omamassa 980 kg 940 kg

Suomessa[muokkaa]

Isuzu Bellett maksoi Suomessa vuonna 1965 8200 markkaa (tuontisatamassa), joka on 14 763 euroa (v. 2015, kerroin 1,8004).

1967 tuli uudistunut maski, takavalot muuttuivat Bellett GT:n valoiksi. Suomessa tosin myytiin 1967 runsaasti edellisen vuosimallin 1966 uusia Bellettejä, jotka Koneliike osti Ruotsista sikäläisen maahantuojan lopetettua myynnin. 1969 maski muuttui taas, samoin takavalot jotka nyt olivat pitkänomaiset. 1969 tuli myös uudistunut alumiininen sylinterikansi. Viimeiset Bellett-mallit tuotiin 1970. GM:n ostettua merkittävän osan Isuzua, myynti keskittyi GM:n Euroopassa valmistettuihin Opel- ja Vauxhall-malleihin.


1967 tuotiin Suomeen 10kpl neliovisista Bellett Sport-mallia, kaikki punaisia - kaksi muuttuvakurkkuista kaasutinta ja levyjarrut edessä. Nämä siirtyivät rallikäyttöön ja lienevät kaikki tuhoutuneet. Loppuvuonna 1967 tuotiin 3kpl GT-mallia matalakattoaisella coupe-korilla, nämä 1600-moottorilla. Nämä menivät myös ralliautoiksi maahantuojan kilpatallin käyttöön. 1969-1970 tuotiin yhteensä 15 Sport 2-ovisella sedankorilla ja 15kpl GT. 1969 molemmissa oli vielä sama vanha 1584cm3 työntötankokone 90hv, 1970 uusi ohc-moottori 103hv SAE, 90 DIN. Useimmilla Suomeen tuoduilla Sport- ja GT-malleilla on kilpailuhistoriaa rallissa, osalla myöhemmin myös rallicrossissa.

Suomeen Bellettejä tuotiin noin 6400 yksilöä, jotka olivat vasemmalta ohjattavia, toisin kuin Japanissa tai Australiassa myydyt. Suomi oli toiseksi suurin vientimaa heti Australian jälkeen. 30.9.2002 Suomessa oli rekisterissä 104 Bellett-mallia. Tällä hetkellä v. 2019 rekisterissä n. 118 kpl!

Mainos 1965[muokkaa]

Suomen Koneliike toi maahamme Isuzu Bellettiä ja mainosti Tekniikan Maailmassa 17/1965 (s. 49) esitellen varusteita mm. seuraavasti: vedenerotin polttoainejärjestelmässä, käsijarrun merkkivalo, erittäin hyvät työkalut, kallistetut oven tolpat, pikaliittimet sähköjohdoissa, kaksi peruutusvaloa.

1967 tuli uudistunut maski, takavalot muuttuivat Bellett GT:n valoiksi. 1969 maski muuttui taas, samoin takavalot jotka nyt olivat pitkänomaiset. Näihin tuli myös uudistunut alumiininen sylinterikansi. Viimeiset Bellett-mallit tuotiin 1970. GM:n ostettua merkittävän osan Isuzua, myynti keskittyi GM:n Euroopassa valmistettuihin Opel- ja Vauxhall-malleihin.


1967 tuotiin Suomeen 10kpl neliovisista Bellett Sport-mallia, kaikki punaisia - kaksi muuttuvakurkkuista kaasutinta ja levyjarrut edessä. 1967 tuotiin 3kpl GT-mallia matalakattoaisella coupe-korilla, nämä 1600-moottorilla. 1969-1970 tuotiin yhteensä 15 Sport:ia 2-ovisella sedankorilla ja 15kpl GT. 1969 molemmissa oli vielä sama vanha työntötankokone 90hv, 1970 uusi ohc-moottori 103hv SAE, 90 DIN. Useimmilla Suomeen tuoduilla Sport- ja GT-malleilla on kilpailuhistoriaa rallissa, osalla myöhemmin myös rallicrossissa.

Wasp[muokkaa]

Avolava-versio tunnettiinm nimellä Wasp (ampiainen).

Lähteet[muokkaa]

  1. Isuzu Bellett (1963–73) – Jack Yan & Associates, Autocade, Viitattu: 12. helmikuu 2019.
  2. A.J. Jacobs: The New Domestic Automakers in the United States and Canada: History, Impacts, and Prospects. Lexington Books, 2015. ISBN 9780739188262. Teoksen verkkoversio (viitattu 12. helmikuu 2019).
  3. File:1970 Isuzu Bellett 1500 (37080157812).jpg – Viitattu: 12. helmikuu 2019.
  4. Elmer Francisco: Francisco Motor Corporation – Viitattu: 12. helmikuu 2019.
Isuzu logo.png Isuzu-henkilöautojen aikajana, 1950-1979
Luokka 1950-luku 1960-luku 1970-luku
3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Alempi keskiluokka Minx
Bellett Bellet Gemini
Keskiluokka Bellel Florian Florian SII
Suuri auto Statesman de Ville
Grand Tourer 117 Coupé
Lava-auto Wasp Isuzu / Bedford / Opel KB
Maastoauto Unicab