Mitsubishi Motors Corporation

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitsubishi Motors Corporation
Mitsubishi motors new logo.png
Yhtiön kotipaikka Flag of Japan.svg.png Shiba, Minato, Tokio, Japani
Perustamisvuosi 1970
Yhtiömuoto Julkinen osakeyhtiö
Pääomistaja Nissan Motor Co., Ltd. (30.9.2021)
Yhtiön web-sivu https://www.mitsubishi-motors.com
Mitsubishi (merkki)
Mitsubishi logo.png
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of Japan.svg.png Japani, Tokio
Tuotannon aloitus 1917
Autokonserni Mitsubishi Motors
Vuotuinen valmistusmäärä 1,4 milj. (2004)
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa 18. (2012)
19. (2011)
23. (2010)
22. (2009)
20. (2008)
23. (2007)
23. (2003)
21. (2001)
21. (2000)
15. (1998)
14. (1997)
17. (1996)
15. (1994)
12. (1993)
11. (1992)
10. (1990)
9. (1989)
9. (1988)[1]
11. (1984)
11. (1981)
Suomen maahantuoja Bergé Auto Nordics Oy
Suosituin malli Lancer

Mitsubishi Motors Corporation (MMC) on on japanilainen autovalmistaja. Vuonna 2003 kuorma- ja linja-autodivisioona erotettiin siitä omaksi yhtiökseen nimeltä Mitsubishi Fuso Truck and Bus Corporation. Lokakuussa 2016 Nissan Motorista tuli MMC:n suurin osakkeenomistaja, ja yhdessä ranskalaisen Renaultin kanssa ne muodostavat Renault-Nissan-Mitsubishi-allianssin.[2]

Nimi Mitsubishi tarkoittaa kolmea vesipähkinää tai kolmea vinoneliötä, jotka on kuvattu logossa.

Historia[muokkaa]

Mitsubishin autoteollisuus juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Mitsubishi Shipbuilding Co., Ltd. esitteli Mitsubishi Model A:n, Japanin ensimmäisen sarjatuotantoauton. Täysin käsin rakennettu seitsenpaikkainen sedan, joka perustui Fiat Tipo 3:een, osoittautui kalliiksi verrattuna amerikkalaisiin ja eurooppalaisiin massatuotantokilpailijoihinsa, ja sen tuotanto lopetettiin vuonna 1921, vain 22 valmistuneen auton jälkeen.

Vuonna 1934 Mitsubishi Shipbuilding yhdistettiin Mitsubishi Aircraft Companyyn, joka oli perustettu vuonna 1920 valmistamaan lentokoneiden moottoreita ja muita osia. Yhdistynyt yritys tunnettiin nimellä Mitsubishi Heavy Industries (MHI), ja se oli Japanin suurin yksityinen yritys.[3] MHI keskittyi lentokoneiden, laivojen, junanvaunujen ja koneiden valmistukseen, mutta kehitti vuonna 1937 PX33:n, joka oli prototyyppi sotilaskäyttöön. Se oli ensimmäinen japanilaisvalmisteinen henkilöauto, jossa oli jatkuva neliveto.

Tyynenmeren sodan jälkeen[muokkaa]

Tyynenmeren sodan päätyttyä Mitsubishi-konserni palasi takaisin siviilituotantoon. Vuonna 1932 ensimmäisen linja-autonsa valmistaneen Fuson hyötyajoneuvotuotanto saatiin käynnistettyä uudelleen ja ajoneuvojen huutavaan tarpeeseen MHI vastasi kehittämällä kolmipyöräisen, Mizushima-nimisen tavarakuljettimen ja "Silver Pigeon"-skooterin. Vuonna 1950 Japania miehittänyt Yhdysvaltain hallinto vaati että zaibatsut, eli eri sukujen hallitsemat finanssi- ja teollisuuskorporaatiot, oli hajotettava. Mitsubishi Heavy Industries pilkottiin kolmeksi pienemmäksi konserniksi, jotka muodostettiin niiden maantieteellisen sijainnin perusteella: West Japan Heavy-Industries, Central Japan Heavy-Industries ja East Japan Heavy-Industries. Näillä kaikilla kolmella oli moottoriajoneuvojen valmistukseen liittyviä toimintoja.

Vuonna 1951 East Japan Heavy-Industries aloitti amerikkalaisen Kaiser Motorsin edullisen Henry J -sedanin maahantuonnin CKD-sarjoina. Näitä autoja koottiin Japanissa kolmen vuoden ajan, ennen kuin mallin valmistus Yhdysvalloissa päättyi. Vuonna 1953 Central Japan Heavy-Industries solmi Willys-Overlandin kanssa (nyt Kaiser Motorsin omistama) sopimuksen Willys CJ-3B:n lisenssivalmistuksesta. Mitsubishi Jeepin valmistus päättyi vuonna 1998.[4]

Tultaessa kohti 1960-luvun alkua, Japanin talous oli vahvassa nousussa, samoin ihmisten tulotaso ja ostovoima. Tämä näkyi myös maan autoistumisen kasvuna. Central Japan Heavy-Industries, joka toimi nyt nimellä Shin Mitsubishi Heavy-Industries, oli Willys-lisenssivalmistuksen myötä perustanut automotive-osaston jo vuonna 1953. Nyt se oli valmis esittelemään pienen Mitsubishi 500 -sedanin ja aloittamaan sen massatuotannon, vastatakseen markkinoiden kysyntään. Tätä seurasi vuonna 1962 Minica-keicar ja vuonna 1963 Colt 1000, ensimmäinen merkin Colt-sarjan perheautoista. Vuonna 1964 Mitsubishi esitteli suurimman henkilösedaninsa, Mitsubishi Debonairin, joka oli pääasiassa Japanin yritysmarkkinoille suunnattu edustusauto.

West Japan Heavy-Industries (nyt nimellä Mitsubishi Shipbuilding and Engineering) sekä East Japan Heavy-Industries (nyt Mitsubishi Nihon Heavy-Industries) olivat 1950-luvun myötä myös laajentaneet automotive-osastojaan: Vuonna 1964 nämä kolme liitettiin toimimaan yhtenä organisaationa, jolle annettiin nimi Mitsubishi Heavy Industries. Tästä kolme vuotta eteenpäin, yhtlön tuotanto oli 75 000 autoa vuodessa. Vuonna 1969 tapahtuneen Colt Galantin menestyksekkään lanseerauksen ja hyötyajoneuvopuolen vahvan kasvun myötä, konsernijohto päätti keskittää kaiken automotive-toiminnan yhden yhtiön alle. 22. huhtikuuta 1970 perustettiin Mitsubishi Motors Corporation (MMC), josta tuli MHI:n sataprosenttisesti omistama tytärkonserni.[5]

1970-luku[muokkaa]

MMC:n johdon luomaan laajentumisstrategiaan kuului viennin lisääminen, solmimalla liittoutumia vakiintuneiden ulkomaisten yritysten kanssa. Tähän strategiaan nojaten MHI möi vuonna 1971 15 prosentin osuuden MMC:stä amerikkalaiselle Chrysler-konsernille. Osakekaupan yhteydessä tehtyjen sopimusten myötä Chrysler Corporation alkoi myydä Colt Galanteja Yhdysvalloissa nimellä Dodge Colt, ensimmäisenä Chrysler-tuotemerkin alla myytynä Mitsubishi-valmisteena. nostaen MMC:n vuosituotannon yli 250 000:n auton. Toukokuussa 1971 MMC:n ja Chrysler International S.A:n välillä tehdyn jatkosopimuksen mukaan Chrysler International toimii Mitsubishi-merkkisten autojen myyjänä maailmanlaajuisesti, Japania, USA:ta ja Kanadaa lukuunottamatta. Vuonna 1977 Chrysler Australia aloitti Galantien tuotannon ja myynnin Australiassa nimellä Chrysler Sigma.

Vuonna 1974 MMC ja Chrysler International pääsivät neuvotteluissaan tulokseen, joka antoi MMC:lle oikeuden myydä ja markkinoida autojaan Euroopassa itsenäisesti.[6] MMC:n vuosituotanto kasvoi vuoden 1973 500 000:stä autosta vuoden 1978 965 000:ään autoon. Suurin vientimaa oli Yhdysvallat, jossa Chrysler oli aloittanut Galant Lambdan myynnin nimillä Dodge Challenger ja Plymouth Sapporo. Yhteistyö kahden valmistajan välillä ei ollut täysin kitkatonta. Euroopan markkinoilla Mitsubishi kilpaili Chrysler Europea vastaan ja MMC taas koki, että amerikkalaiset pyrkivät vaikuttamaan liikaa yhtiön päätöksentekoon.[7]

1980-luku[muokkaa]

Mitsubishi saavutti miljoonan vuodessa myydyn auton rajapyykin vuonna 1980, mutta samaan aikaan sen yhteistyökumppani kamppaili vakavien talousongelmien kanssa. Chrysler karsiessa toimintojaan se myi Australian tuotantolaitoksensa MMC:lle. Uuden omistajansa myötä yhtiö sai nimen Mitsubishi Motors Australia Ltd. (MMAL).

Vuonna 1982 Mitsubishi-tuotemerkki esiteltiin ensimmäistä kertaa Amerikan markkinoille. Tredia-sedan sekä Cordia- ja Starion coupét tulivat myyntiin alun perin 70 jälleenmyyjän kautta 22 osavaltiossa, ja niiden määrä oli 30 000 ajoneuvoa. Tämä kiintiö, jota rajoitettiin maiden hallitusten yhteisellä sopimuksella, oli sisällytetty Chryslerille varattuihin 120 000 autoon. Mitsubishin ja Chryslerin keskinäisessä sopimuksessa oli lisäksi klausuuli, että Chryslerillä oli niin katsoessaan oikeus hylätä kaikki Mitsubishin autot Yhdysvaltain markkinoilla vuoteen 1990 asti. 1980-luvun lopulla, kun MMC aloitti merkittävän pyrkimyksen lisätä läsnäoloaan Yhdysvalloissa, se esitti ensimmäisen kansallisen televisiomainontakampanjansa ja suunnitteli laajentavansa verkkoaan 340 jälleenmyyjään.

Vuonna 1986 Mitsubishi pääsi kiinalaisen Liuzhou Automotiven kanssa sopimukseen, jonka perusteella Minicab-kei van ja -truck -malleja koottaisiin Kiinassa paikallisille markkinoille. Sopimus teki Mitsubishista Daihatsun ja Suzukin jälkeen kolmannen japanilaisen valmistajan, joka pääsi aloittamaan autojen kokoonpanon Kiinassa. Vuoteen 1989 mennessä Mitsubishin maailmanlaajuinen tuotanto, mukaan lukien sen ulkomaiset tytäryhtiöt, oli saavuttanut 1,5 miljoonaa autoa.

Yhtiöiden välisistä jännitteistä huolimatta, Chrysler ja Mitsubishi rakensivat Illinoisin Nomaliin yhteisomistuksessa olevan autotehtaan. Yhtiöiden 50/50-suhteessa omistama Diamond-Star Motors (DSM) perustettiin lokakuussa 1985 ja seuraavan vuoden huhtikuussa aloitettiin pinta-alaltaan 177 000 m2:n suuruisen tehtaan rakennustyöt. Tehdas aloitti toimintansa maaliskuussa 1988 ja sen kapasiteetti suurimmillaan oli 240 000 autoa vuodessa. Ensimmäiset tehtaalla valmistetut yhteistyömallit olivat samaa pohjalevyä käyttäneet 2+2-paikkaiset coupét Mitsubishi Eclipse, Eagle Talon ja Plymouth Laser.

Saadakseen yhtiön oman pääoman osuutta kasvatettua, MMC kirjautui pörssiin joulukuussa 1988. Chrysler nosti omistusosuutensa Mitsubishi Motorsista 20 prosenttiin. Chryslerin jouduttua vuorostaan talousvaikeuksiin, se myi vuonna 1991 osuutensa Diamond-Starista Mitsubishille, joka vuonna 1995 muutti yhtiön nimeksi Mitsubishi Motors Manufacturing of America Inc. (MMMA).[8] Vaikka Chryslerin ja MMC:n välinen yhteisyritys purkautui, ne harjoittivat yhteistyötä pitkälle 2000-luvulle. Tämän toiminnan tuotoksina voidaan mainita esim. Chrysler Sebring Coupé ja Mitsubishi Raider.

1990-luku[muokkaa]

Vuonna 1989 MMC myi maailmanlaajuisesti 1,5 miljoonaa ajoneuvoa. Vuoden 1991 alussa esiteltiin toisen sukupolven Pajero, josta tuli suuri menestys. Tämän menestyksen hyödyntämiseksi Pajero-ohjelmaa laajennettiin erilaisilla varianteilla 1990-luvun alussa ja puolivälissä. MMC pärjäsi 1990-luvun alun Japanin talouskriisissä vielä suhteellisen hyvin, toisin kuin jotkin muut japanilaisvalmistajat. Vuosina 1992–1993 talouslehdissä spekuloitiin vahvasti, että MMC valtaisi Hondan vihamielisesti. Vuonna 1995 MMC:n markkinaosuus Japanin kotimarkkinoilla oli 11,6 prosenttia.

Hollannin valtio, Volvo ja Mitsubishi perustivat elokuussa 1991 yhtiön, joka jatkoi Hollannin Bornissa sijaitsevan Volvon autotehtaan toimintaa. Mitsubishi aloitti autojen valmistuksen siellä vuonna 1994. Omistusjärjestelyt veivät aikaa niin, että vasta vuonna 1996 yhtiön nimi Volvo Car B.V. vaihtui nimeen Netherlands Car B.V. (NedCar). Helmikuussa 1999 Hollannin valtio myi osuutensa NedCarista kahdelle kumppanille, jotka omistivat yhtiön tämän jälkeen tasaosuuksin.

Heinäkuussa 1997 alkanut Aasian talouskriisi ravisutti MMC:tä vakavasti. Myynti romahti kaikilla kolmella suurimmalla markkina-alueella (Japanissa, Kaakkois-Aasiassa ja Yhdysvalloissa), MMC joutui sulkemaan kuorma-autotehtaan Thaimaassa, menetti markkinaosuuttaan kotimaassa ja ulkomailla, joutui luovuttamaan paikkansa kolmanneksi suurimpana autonvalmistajana Mazdalle ja teki historiansa suurimman tappion. MMC:n osakekurssi romahti myös osingonmaksun keskeytymisen vuoksi. Samaan aikaan alkoi paljastua tarkoituksellista vikojen peittelyä, jotta yhtiö pystyisi välttämään laajat ja kalliit takaisinkutsut ja nämä skandaaleiksi paisuneet tapaukset vahingoittivat entisestään tuotemerkin imagoa.

Tätä seurasi kolmivuotinen rakenneuudistusohjelma, jonka tavoitteena oli vähentää henkilöstöä ja kustannuksia ja saada yhtiö jälleen kannattavaksi. Ensimmäisten onnistumisten jälkeen osinkojen maksu oli kuitenkin keskeytettävä uudelleen vuonna 1999. MMC:n velat olivat tuolloin arviolta 1,7 biljoonaa jeniä (nykyrahassa noin 131,5 miljardia euroa). Ulkopuoliset analyytikot suosittelivat tässä tilanteessa MMC etsisi itselleen vahvan kumppanin, joko yritysoston tai fuusion kautta. Silloinen toimitusjohtaja Katsuhiko Kawasoe puolestaan sanoi, että MMC voisi olla ainoastaan tasavertainen kumppani ja tehdä yhteistyötä ilman osakevaihtoa.

2000-luku[muokkaa]

DaimlerChrysler-konserni osti vuonna 2001 MMC:stä 12,4 prosentin osuuden, mutta tämä ei tuonut yhtiön talouteen mitään parannusta. Maaliskuussa 2001 Volvo myi osuutensa NedCarista MMC:lle, joka tämän jälkeen oli yhtiön sataprosenttinen omistaja. Vuonna 2012 Mitsubishi ilmoitti lopettavansa ajoneuvojen valmistamisen Hollanissa ja myyvänsä tehtaan.

Vuonna 2003 Mitsubishi Motorsin hyötyajoneuvo-osasto irrotettiin ja siitä muodostettiin itsenäinen yhtiö Mitsubishi Fuso Truck and Bus Corporation. Nykyisin (1/2022) Fuson pääomistaja on Daimler Truck Holding AG.

Huhtikuussa 2004 DaimlerChrysler ilmoitti, ettei se enää anna Mitsubishille taloudellista tukea, ja myi kaikki osakkeensa. Tämän seurauksena MMC oli jälleen konkurssin partaalla. Euroopassa valmistetun kuudennen sukupolven Coltin hyvät myyntiluvut kuitenkin paikkasivat tilannetta. Toisen sukupolven Outlanderin lanseerauksen myötä keväällä 2006, myös myyntiluvut Japanissa kasvoivat jälleen.

Lokakuussa 2005 MMC perusti yhdessä DaimlerChryslerin ja Hyundain kanssa yhteisyrityksen Global Engine Manufacturing Alliance (GEMA), joka valmistaa moottoreita asianomaisille yrityksille. Syyskuussa 2009 silloinen Chrysler Group LLC osti MMC:n ja Hyundain osuudet itselleen.

Mitsubishi Motorsin ja ranskalaisen PSA Groupin välillä tehtiin vuoden 2005 alussa yhteistyösopimus. Allekirjoitetussa muistiossa kaavailtiin 30 000 katumaasturin vuosituotantoa Peugeotille ja Citroënille Japanissa vuodesta 2007 alkaen. Nämä olivat Citroën C-Crosser ja Peugeot 4007, jotka molemmat perustuivat Mitsubishi Outlanderille kehitettyyn alustaan. Yhteistyö paransi Mitsubishin tuotantokapasiteetin käyttöastetta. Myöhemmin Mitsubishi tuotti PSA:lle myös muita malleja; Mitsubishi i-MiEV:iin perustuneet Citroën C-Zeron ja Peugeot iOnin sekä Mitsubishi ASXään perustuneet Citroën C4 Aircrossin ja Peugeot 4008:n.

2010- ja 20-luvut[muokkaa]

Huhtikuussa 2016 Mitsubishi ilmoitti malliensa päästömittauksien manipuloinnista. Mitsubishin osakekurssin romahdettua Nissan ilmoitti 12.5.2016 ostavansa 34 prosenttia Mitsubishin osakkeista. Japanin lainsäädännön mukaan enemmistöosuuden sijasta yli 1/3 osakeomistus riittää oikeuteen hallita yritystä.[9]

Heinäkuussa 2020 MMC ilmoitti, että se tulee vetäytymään Euroopan markkinoilta sitä mukaa, kun sen myynnissä oleva mallisto tulee tiensä päähän. Uusia malleja ei Euroopassa esitellä.[10] Osana Renault-Nissan-Mitsubishi-allianssin uutta strategiaa yhtiön painopisteen tulisi olla Kaakkois-Aasian markkinoilla, joissa Mitsubishi voi saada suuria markkinaosuuksia. Nämä suunnitelmat on kuitenkin sittemmin hylätty. Mitsubishi ilmoitti vuoden 2021 alussa haluavansa pysyä Euroopassa valituilla markkinoilla ja laajentaa tuotemerkkivalikoimaa kahdella uudella Renault-alustaisella mallilla vuodesta 2023 alkaen.[11]

Suomessa[muokkaa]

Mitsubishi aloitti viennin Suomeen keväällä 1976. Ensimmäinen Suomeen tuotu malli oli takavetoinen Lancer, joka oli pitkään ainoa maahantuotu malli. Myöhemmin alkoi Colt- ja Galant-mallien maahantuonti, v. 1980 rekisteröitiin 1347 Colt-mallia. Pieniä eriä tuotiin myös Mitsubishi Celesteä, kaikkiaan 246 yksilöä [12].

Mitsubishin asema dieselautojen markkinoilla on ollut vahva. Vuonna 1990 Mitsubishin dieselautoja myytiin Suomessa toiseksi eniten, 1548 kappaletta. (Edellä oli vain Mercedes-Benz 1672, kolmantena Toyota 1114 ja neljäntenä VW 1013 myytyä dieselautoa).

Mitsubishiä Suomeen maahantoi Vemic Auto Oy Ab (VEHO Mitsubishi Cars) vuosina 20032011. Vuosina 2011–2018 maahantuojana toimi Delta Motor Group Oy. Vuodesta 2018 eteenpäin maahantuojana on toiminut Bergé Auto Nordics Oy [13].

Nykyään Suomeen tuodaan Mitsubishin maastoautoja, katumaastureita ja avolava-autoja, mutta ei muita (varsinaisia) henkilöautoja (2017).

Rekisteröinti[muokkaa]

Mitsubishin malleja rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1970 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991
Määrä (kpl) 5 3 427 887 539 959 2994 3447 4084 4384 4863 5629 6918 7391 9021 8355 6002 4415

Vuosina 19711974 ei rekisteröity yhtään Mitsubishia, vuonna 1970 rekisteröitiin Colt-merkkisinä. [14]

Moottoriurheilu[muokkaa]

Pääartikkeli: Mitsubishi moottoriurheilussa

Mitsubishilla on kansainvälistä moottoriurheilukokemusta yli puolen vuosisadan ajalta. 1960-luvun alun ratakilpailuista yhtiö siirtyi rallin puolelle ja onpa Mitsubishin moottoriurheiluosastolla kokemusta myös avopyöräisten autojen kilpasarjasta. Mitsubishi hallitsi kestävyysralleja 1970-luvulla, Dakar-rallia 80-luvulla sekä A- ja N-ryhmiä rallin MM-sarjassa 1990-luvulla.

Ralliart on Mitsubishi Motorsin high-performance- ja moottoriurheiluosasto. Se vastasi yhtiön ralli- ja Off-road racing -autojen kehittämisestä ja valmistelusta sekä yleisön saatavilla olevien suorituskykyisten mallien ja osien kehittämisestä. Ralliart vähensi liiketoimintaansa huhtikuussa 2010, mutta Mitsubishi käyttää tuotemerkkiä edelleen.

Lähteet[muokkaa]

  1. Tekniikan Maailma Automaailma 20B/1988, s. 9
  2. Joshua Warner: Understanding the Renault-Nissan-Mitsubishi Alliance – IG, 4. huhtikuu 2019. Viitattu: 2. tammikuu 2022.
  3. The origin of MHI can be traced all the way back to 1884 – Mitsubishi Heavy Industries, Ltd. Global Website - History, Viitattu: 2. tammikuu 2022.
  4. Matthew Skwarczek: When Mitsubishi Made a Classic Jeep – MotorBiscuit, 16. joulukuu 2019. Viitattu: 8. tammikuu 2022.
  5. Milestones (pdf) – MMC, Viitattu: 8. tammikuu 2022.
  6. Mitsubishi Motors 40 years in Europe – the reference market – Automotive World, 4. maaliskuu 2014. Viitattu: 9. tammikuu 2022.
  7. Patrick George: The Hot, Torrid, Turbocharged Romance Between Chrysler And Mitsubishi – Jalopnik, 24. marraskuu 2012. Viitattu: 9. tammikuu 2022.
  8. Jeff Peek: What killed Diamond-Star Motors? – Hagerty, 15. joulukuu 2016. Viitattu: 15. tammikuu 2022.
  9. Nissan + Mitsubishi = Menestys? – V.Talvitie, Wordpress, 21. elokuu 2016. Viitattu: 23. tammikuu 2022.
  10. Mitsubishi luovuttaa Euroopassa – Moottori, 29. heinäkuu 2020. Viitattu: 2. tammikuu 2022.
  11. Mitsubishi ei poistu Euroopasta sittenkään – jatkaa Renaultin valmistamilla sisarmalleilla – Moottori, 16. maaliskuu 2021. Viitattu: 23. tammikuu 2022.
  12. Mobilisti 6/2019
  13. Jalovaara, Toni: Yksi aikakausi päättyy: Kian ja Mitsubishin maahantuonti Suomeen siirtyy espanjalaisomistukseen – Tekniikan Maailma, tekniikanmaailma.fi, 24. tammikuu 2018.
  14. Jalovaara, Toni; Kärkkäinen, Hannu: Autoinen aurinko nousi idästä. Tekniikan Maailma, 16. syyskuu 1992, 48. vsk, nro 15, s. 6-11. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet Oy. ISSN 0355-4287. Artikkelin verkkoversio TM:n arkistossa (maksullinen).
Mitsubishi logo.png Mitsubishi Motors Corporationin (MMC) valmistamat ja myymät mallit
Tuotannossa olevat mallisarjat

ASX | Attrage | Bravo | Colt T120SS | Delica D:2 | Delica D:5 | Eclipse Cross | eK | Express | Fuzion | L200 | Lancer | Lancer Cargo | Maven | Minicab | Mirage | Montero Sport | Outlander | Outlander Sport | Pajero Sport | RVR | Space Star | Triton | Type 73 | Varica | Xpander | Zinger

Aiempia malleja

360 | 380 | 3000GT | Airtrek | Aspire (Galant) | Aspire (Lancer) | Carisma | Cedia | Celeste | Champ | Chariot | Colt | Cordia | Debonair | Diamante | Dignity | Dingo | Dion | Eclipse | Emeraude | Endeavor | Eterna | Expo | Expo LRV | Freeca | FTO | G-Wagon | Galant | Galant Fortis | Galant FTO | Galant GTO | Galant VR-4 | Galloper | Grandis | Grunder | Jeep | Galant Λ (Lambda) | GTO | Kuda | L100 | L400 | Legnum | Libero | Magna | Maven | Minica | Montero iO | Montero Sport | Nativa | Nimbus | Pajero Evolution | Pajero iO | Pajero Mini | Pajero Junior | Pajero Pinin | Pajero TR4 | Pinin | Pistachio | Precis | Proudia | Raider | RVR | Sapporo | Scorpion | Shogun Pinin | Shogun Sport | Sigma | Space Runner | Space Gear | Space Star (DG0) | Space Wagon | Starion | Town Box | Tredia | V3000 | Verada

Mallit ennen MMC:tä

500 | Colt 600 | Colt 800 / 1000F / 1100F / 11-F  | Colt 1000 / 1100 / 1200 / 1500 | Go | Henry J | Jeep | Leo | Mizushima | Model A | Silver Pigeon

Konseptimallit ja prototyypit

ASX | Concept-CT MIEV | Concept-cX | Concept D-5 | Concept-EZ MIEV | Concept PX-MiEV | Concept-Sportback | Concept-X | CZ2 / CZ2 Cabriolet | CZ3 Tarmac | Eclipse Concept-E | ESR | Evolander | FCV | Field Guard | Gaus | Goku Shin Ka | HSR | HSX | "i" Concept | Lynx | MAIA | Maus | MP-90X | mR. 1000 | mS. 1000 | MUM500 | Nessie | Pajero Evo 2+2 | Prototype-S | PX33 | Concept-RA | RPM 7000 | Se-Ro | Space Liner | Sport Truck Concept | Concept-Sportback | SSS | SST | SSU | SSW | SUP | SUW | Tarmac/Tarmac Spyder | Technas | TETRA | Concept-X | Concept-ZT |

Moottoriurheilu

Galant VR-4 | Lancer 1600 GSR | Lancer Evolution | Lancer WRC | Pajero Evolution | Racing Lancer | Starion 4WD |