Rengas

AutoWiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vyörengas 18" alumiinivanteella

Auton renkailla tarkoitetaan vanteen päälle asennettua kumista valmistettua rengasta. Puhekielessä rengas voi kuitenkin tarkoittaa myös renkaan ja vanteen yhdistelmää, eli pyörää. Auton renkaille kohdistuu useita vaatimuksia, joiden täyttämiseksi vaaditaan erilaisia rakennetyyppejä eri käyttötarkoituksiin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Rengasrakenteet

Vyörengas perinteisellä 13" teräslevypyörällä

[muokkaa] Ristikudosrengas

Runko rakentuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällikkäisistä kudoskerroksista. Kudoskerrosten kudoslankojen muodostama kulma renkaan keskiviivaan nähden vaihtelee renkaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien vuoksi välillä 22-40°. Kudoskulman suuruutta muuttamalla saadaan renkaan jousto- ja nopean ajon ominaisuuksia muutetuksi. Kulman suuretessa rengas jäykkenee. Sivut ovat tukevat ja jäykät sekä kulutuspinta melko taipuisa. Sopii hitaaseen ajoon sekä huonopintaisille teille. On ollut yleisin rengastyyppi mutta uudet kudosrakenteet ovat syrjäyttäneet ristikudos- eli diagonaalirenkaan. Halvempi kuin vyörengas. Joissain uusissa autoissa käytössä vararenkaana. Tyyppimerkki D-kirjain (diagonal).

Täysikokoinen vararengas

[muokkaa] Vyörengas

Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle, kudoslankojen suunta on renkaan säteen suuntainen. Kudosrungon päälle on asetettu useasta kerroksesta koostuva jäykkä vyö, josta johtuu nimitys vyörengas. Vyörenkaan ominaisuuksiin kuuluu pienempi lämpeäminen ja vierimisvastus tasaisella tiellä. Parempi sivuttainen pitokyky, se kuluu tasaisemmin, kestää suurempia nopeuksia, on äänekkäämpi ja jäykempi epätasaisella tiellä, sen käyttöikä on pidempi ja sillä on paremmat ajo-omaisuudet. Sivut ovat ohuemmat ja taipuisammat kuin ristikudosrenkaalla. Kulutuspinta vyörenkaalla on jäykkä. Vyöt valmistetaan teräs-, ryon- tai polyesterilangasta. Tyyppimerkki R-kirjain (radial).

[muokkaa] Ristikudosvyörengas

Pyrkii yhdistämään sekä ristikudos- että vyörenkaan hyvät ominaisuudet. Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asetettu jäykistävä vyö.

[muokkaa] Renkaan mitoitus ja merkinnät

Pyörän mitoitus perustuu rengasnormin mitoitusstandardiin (STRO/ETRTO). Normin laatija yhdessä autonvalmistajan kanssa määrää vanteen mitoituksesta toleransseineen, ja valmistaja tekee omat tuotteensa vannenormien mukaan. Renkaan valmistaja huolehtii siitä, että renkaalla on tietty kireys ja muotosopivuus ilmanpitävyyden varmistamiseksi. Normi ei määrää pyörän kantavuutta, vaan sen valmistaja on vastuussa siitä, että pyörä on sopiva auton massalle ja teholle. Normeissa ilmoitetaan kunkin rengaskoon kohdalle sopiva pyöräkoko ja malli. Pyörässä tulee olla seuraavat merkinnät: koko, vanneuran leveys tuumina, reunasarven muoto ja korkeus kirjaimella, vanteen pohjan muoto, vanteen pohjan halkaisija tuumina, valmistajan nimi tai logo, valmistusaika (kuukausi ja vuosi), valmistajan yksilönumero tai koodi.

[muokkaa] Numeroiden ja kirjainten selitykset

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

  • 185 - renkaan leveys millimetreissä
  • 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
  • R - vyörengas (radial)
  • 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
  • 86 - kantavuusindeksi
  • T - nopeusluokka

[muokkaa] Tärkeimmät nopeusluokat

MerkintäNopeusluokka
N140 km/h
P150 km/h
Q160 km/h
R170 km/h
S180 km/h
T190 km/h
U200 km/h
H210 km/h
V240 km/h
Zyli 240km/h
W270 km/h
Y300 km/h

[muokkaa] Kantavuusluokituksia

MerkintäKantavuus rengasta kohden
60250 kg
65290 kg
70335 kg
75387 kg
80450 kg
85515 kg
90600 kg
95690 kg
100800 kg
105925 kg
1101060 kg
1151215 kg
1201400 kg
1251650 kg

Renkaiden nopeusluokat pitää valita auton rakennenopeuden mukaan, eikä kussakin maassa olevien nopeusrajoitusten mukaisesti.

[muokkaa] Renkaan valmistusaika

Renkaissa valmistusaika on merkitty kolme- tai nelinumeroisella koodilla, jossa kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa ja viimeinen tai kaksi viimeistä vuotta. Vuodesta 2000 alettiin käyttää nelinumeroista koodia. Merkintä löytyy renkaan toiselta sivulta DOT-sarjan jälkeen.

[muokkaa] Sisärenkaat

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

[muokkaa] Kantokyky

Kantokyky riippuu renkaan kantavuusluokasta ja käytetystä rengaspaineesta. Normin mukaan ilmoitetut kantavuusluokat ovat annettu rengaspaineelle 2,4bar. Rengaspaineen ylärajan määrittää kudosrungon lujuus. Kudosrungon lujuusominaisuudet määrittelevät kantokykyluokan.

[muokkaa] Pyörimissuunta

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.

Vaihtoehtoisesti renkaassa voi olla myös määritelty vain ulko- ja sisäpuoli. Tästä renkaassa merkinnät "Outside" ja "Inside" renkaan eri puolilla, joten vanteelle asentaja huolehtii että rengas on vanteeseen nähden oikein päin, muutoin rengasvanne-yhdistelmän paikka autossa vapaa. On myös renkaita jotka voi asentaa autossa mille paikalle tahansa, sekä asennuspuolta vanteeseen ei ole määritelty.

[muokkaa] Rengaskoon muutos

Auton rekisteröintitodistukseen (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.

Liikenneministeriön päätöksen mukaan ilman muutoskatsastusta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton raideleveys ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on nopeusmittarin näyttämä korjattava tarvittaessa.

[muokkaa] Oikea rengaspaine

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, kuorman määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja vaikuttaa auton hallintaan ja käyttäytymiseen yllättävästi. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossa on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla auton ohjekirjan suositusarvoissa. Nämä ovat autonvalmistajan suosittamat minimipaineet. Lisäksi usein auton valmistajan ohjeissa on eri arvot määriteltynä auton matkustajien ja lastin määrän mukaan. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.


Matalaprofiilirenkailla käytetään suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar. Oikeat rengaspainearvot saadaan renkaan valmistajalta ja jälleemyyjältä. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa ja aina renkaanvaihdon jälkeen. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.

[muokkaa] Rengasmääräykset Suomessa

[muokkaa] Talvirenkaat

  • Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana talvirenkaita
  • Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
  • Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin edellyttäessä
  • Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
  • nastamäärät saavat poiketa enintään 25 % sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten

[muokkaa] Kesärenkaat

  • Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
  • Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se hylkäyssyy katsastuksessa

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Ulkoiset linkit

Henkilökohtaiset työkalut
Google AdSense