Rengas

AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vyörengas 18" alumiinivanteella

Auton renkailla tarkoitetaan vanteen päälle asennettua kumista valmistettua rengasta. Puhekielessä rengas voi kuitenkin tarkoittaa myös renkaan ja vanteen yhdistelmää, eli pyörää. Auton renkaille kohdistuu useita vaatimuksia, joiden täyttämiseksi vaaditaan erilaisia rakennetyyppejä eri käyttötarkoituksiin.

Rengasrakenteet[muokkaa]

Vyörengas perinteisellä 13" teräslevypyörällä

Ristikudosrengas[muokkaa]

Runko rakentuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällikkäisistä kudoskerroksista. Kudoskerrosten kudoslankojen muodostama kulma renkaan keskiviivaan nähden vaihtelee renkaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien vuoksi välillä 22-40°. Kudoskulman suuruutta muuttamalla saadaan renkaan jousto- ja nopean ajon ominaisuuksia muutetuksi. Kulman suuretessa rengas jäykkenee. Sivut ovat tukevat ja jäykät sekä kulutuspinta melko taipuisa. Sopii hitaaseen ajoon sekä huonopintaisille teille. On ollut yleisin rengastyyppi mutta uudet kudosrakenteet ovat syrjäyttäneet ristikudos- eli diagonaalirenkaan. Halvempi kuin vyörengas. Joissain uusissa autoissa käytössä vararenkaana. Tyyppimerkki D-kirjain (diagonal).

Täysikokoinen vararengas

Vyörengas[muokkaa]

Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle, kudoslankojen suunta on renkaan säteen suuntainen. Kudosrungon päälle on asetettu useasta kerroksesta koostuva jäykkä vyö, josta johtuu nimitys vyörengas. Vyörenkaan ominaisuuksiin kuuluu pienempi lämpeäminen ja vierimisvastus tasaisella tiellä. Parempi sivuttainen pitokyky, se kuluu tasaisemmin, kestää suurempia nopeuksia, on äänekkäämpi ja jäykempi epätasaisella tiellä, sen käyttöikä on pidempi ja sillä on paremmat ajo-omaisuudet. Sivut ovat ohuemmat ja taipuisammat kuin ristikudosrenkaalla. Kulutuspinta vyörenkaalla on jäykkä. Vyöt valmistetaan teräs-, ryon- tai polyesterilangasta. Tyyppimerkki R-kirjain (radial).

Ristikudosvyörengas[muokkaa]

Pyrkii yhdistämään sekä ristikudos- että vyörenkaan hyvät ominaisuudet. Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asetettu jäykistävä vyö.

Renkaan mitoitus ja merkinnät[muokkaa]

Pyörän mitoitus perustuu rengasnormin mitoitusstandardiin (STRO/ETRTO). Normin laatija yhdessä autonvalmistajan kanssa määrää vanteen mitoituksesta toleransseineen, ja valmistaja tekee omat tuotteensa vannenormien mukaan. Renkaan valmistaja huolehtii siitä, että renkaalla on tietty kireys ja muotosopivuus ilmanpitävyyden varmistamiseksi. Normi ei määrää pyörän kantavuutta, vaan sen valmistaja on vastuussa siitä, että pyörä on sopiva auton massalle ja teholle. Normeissa ilmoitetaan kunkin rengaskoon kohdalle sopiva pyöräkoko ja malli. Pyörässä tulee olla seuraavat merkinnät: koko, vanneuran leveys tuumina, reunasarven muoto ja korkeus kirjaimella, vanteen pohjan muoto, vanteen pohjan halkaisija tuumina, valmistajan nimi tai logo, valmistusaika (kuukausi ja vuosi), valmistajan yksilönumero tai koodi.

Numeroiden ja kirjainten selitykset[muokkaa]

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

  • 185 - renkaan leveys millimetreissä
  • 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
  • R - vyörengas (radial)
  • 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
  • 86 - kantavuusindeksi
  • T - nopeusluokka

Tärkeimmät nopeusluokat[muokkaa]

Merkintä Nopeusluokka
N 140 km/h
P 150 km/h
Q 160 km/h
R 170 km/h
S 180 km/h
T 190 km/h
U 200 km/h
H 210 km/h
V 240 km/h
Z yli 240km/h
W 270 km/h
Y 300 km/h

Kantavuusluokituksia[muokkaa]

Merkintä Kantavuus rengasta kohden
60 250 kg
65 290 kg
70 335 kg
75 387 kg
80 450 kg
85 515 kg
90 600 kg
95 690 kg
100 800 kg
105 925 kg
110 1060 kg
115 1215 kg
120 1400 kg
125 1650 kg

Renkaiden nopeusluokat pitää valita auton rakennenopeuden mukaan, eikä kussakin maassa olevien nopeusrajoitusten mukaisesti.

Renkaan valmistusaika[muokkaa]

Renkaissa valmistusaika on merkitty kolme- tai nelinumeroisella koodilla, jossa kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa ja viimeinen tai kaksi viimeistä vuotta. Vuodesta 2000 alettiin käyttää nelinumeroista koodia. Merkintä löytyy renkaan toiselta sivulta DOT-sarjan jälkeen.

Sisärenkaat[muokkaa]

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

Kantokyky[muokkaa]

Kantokyky riippuu renkaan kantavuusluokasta ja käytetystä rengaspaineesta. Normin mukaan ilmoitetut kantavuusluokat ovat annettu rengaspaineelle 2,4bar. Rengaspaineen ylärajan määrittää kudosrungon lujuus. Kudosrungon lujuusominaisuudet määrittelevät kantokykyluokan.

Pyörimissuunta[muokkaa]

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.

Vaihtoehtoisesti renkaassa voi olla myös määritelty vain ulko- ja sisäpuoli. Tästä renkaassa merkinnät "Outside" ja "Inside" renkaan eri puolilla, joten vanteelle asentaja huolehtii että rengas on vanteeseen nähden oikein päin, muutoin rengasvanne-yhdistelmän paikka autossa vapaa. On myös renkaita jotka voi asentaa autossa mille paikalle tahansa, sekä asennuspuolta vanteeseen ei ole määritelty.

Rengaskoon muutos[muokkaa]

Auton rekisteröintitodistukseen (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.

Liikenneministeriön päätöksen mukaan ilman muutoskatsastusta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton raideleveys ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on nopeusmittarin näyttämä korjattava tarvittaessa.

Oikea rengaspaine[muokkaa]

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, kuorman määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja vaikuttaa auton hallintaan ja käyttäytymiseen yllättävästi. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossa on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla auton ohjekirjan suositusarvoissa. Nämä ovat autonvalmistajan suosittamat minimipaineet. Lisäksi usein auton valmistajan ohjeissa on eri arvot määriteltynä auton matkustajien ja lastin määrän mukaan. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.


Matalaprofiilirenkailla käytetään suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar. Oikeat rengaspainearvot saadaan renkaan valmistajalta ja jälleemyyjältä. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa ja aina renkaanvaihdon jälkeen. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.

Rengasmääräykset Suomessa[muokkaa]

Talvirenkaat[muokkaa]

  • Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana talvirenkaita
  • Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
  • Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin edellyttäessä
  • Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
  • nastamäärät saavat poiketa enintään 25 % sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten

Kesärenkaat[muokkaa]

  • Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria) [1]
  • Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se hylkäyssyy katsastuksessa
  • Useissa kesärenkaissa on merkintä mistä näkee onko renkaassa riittävästi kulutuspintaa.

Katso myös[muokkaa]

Ulkoiset linkit[muokkaa]