Ero sivun ”Škoda Auto a.s.” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 20: Rivi 20:
  
 
=== Maailmansotien jälkeen ===
 
=== Maailmansotien jälkeen ===
Toisen maailmansodan jälkeen Škodasta tuli osa Tšekkoslovakian suunnitelmataloutta. Takavetoisia Škodia tuotiin Suomeen paljon ja niiden laatu ja maine oli selvästi parempi kuin muiden itäautojen. Vuosina 1948-64 Suomessa myytiin yli 37.000 takavetoista Škodaa. Ensimmäisenä tuontivuonna 1948 Suomeen ehdittiin tuoda vain neljä Škodaa ([[Škoda 1102|1101-malli]]), muina vuosina Škoda oli varsin suosittu automerkki.
+
Toisen maailmansodan jälkeen Škodasta tuli osa Tšekkoslovakian suunnitelmataloutta. Takavetoisia Škodia tuotiin Suomeen paljon ja niiden laatu ja maine oli selvästi parempi kuin muiden itäautojen. Vuosina 1948–64 Suomessa myytiin yli 37.000 takavetoista Škodaa. Ensimmäisenä tuontivuonna 1948 Suomeen ehdittiin tuoda vain neljä Škodaa ([[Škoda 1102|1101-malli]]), muina vuosina Škoda oli varsin suosittu automerkki.
  
Vuonna 1964/65 alettiin valmistaa [[Škoda 1000 MB|takamoottorista Škodaa]], joka oli selvästi huonompi kuin aiemmat takavetoiset mallit. 1964 alkaen Škoda valmisti takamoottorisia autoja, jotka tulivat tunnetuiksi halvasta hinnasta, hankalista ajo-ominaisuuksista, meluisuudesta ja heikkotehoisista moottoreista.
+
Vuonna 1964/65 alettiin valmistaa [[Škoda 1000 MB|takamoottorista Škodaa]], joka oli selvästi huonompi kuin aiemmat takavetoiset mallit. Vuodesta [[1964]] alkaen Škoda valmisti takamoottorisia autoja, jotka tulivat tunnetuiksi halvasta hinnasta, hankalista ajo-ominaisuuksista, meluisuudesta ja heikkotehoisista moottoreista.
  
[[LIAZ]] (LIberecké Automobilové Závody – Liberec Automobiili tehdas) -yhtiö perustettiin 1951 hallituksen toimesta Škodan raskas kalusto -osastoksi. 1953 LIAZ muuttui itsenäiseksi Škodasta, mutta jatkoi yhä myös tämän merkin tuotantoa vuoteen 1984 (Škoda LIAZ).
+
[[LIAZ]] (LIberecké Automobilové Závody – Liberec Automobiili tehdas) -yhtiö perustettiin vuonna [[1951]] hallituksen toimesta Škodan raskaskalusto -osastoksi. Vuonna [[1953]] LIAZ muuttui itsenäiseksi Škodasta, mutta jatkoi yhä myös tämän merkin tuotantoa vuoteen [[1984]] (Škoda LIAZ).
  
 
=== 1980-luku ===
 
=== 1980-luku ===

Versio 14. tammikuuta 2017 kello 07.56

Škoda Auto a.s.
Škoda logo
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of the Czech Republic.svg.png Tšekin tasavalta, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1905
Autokonserni Volkswagen Group
Vuotuinen valmistusmäärä 556 347 (2006)
494 127 (2005)
443 868 (2004)
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa 3. (2012)
4. (2011)
3. (2010)
4. (2009)
5. (2008)
8. (2007)
8. (2006)
10. (2005)
15. (2004)
15. (2003)
13. (2001)
13. (2000)
13. (1998)
15. (1997)
19. (1996)
18. (1994)
21. (1993)
26. (1992)
22. (1990)
19. (1989)
15. (1984)
13. (1981)
15. (1976)
Suomen maahantuoja Helkama-Auto Oy
Suosituin malli Škoda Octavia


Škoda Auto on Volkswagen AG -konserniin kuuluva tšekkiläinen autotehdas, joka sijaitsee Mladá Boleslavin kaupungissa. Yli sadan vuoden iällään se on yksi maailman vanhimmista autoyhtiöstä.

Historia

Varhaisvuodet

Škodan juuret ulottuvat vuoteen 1895, jolloin se perustettiin Mladá Boleslaviin Laurin & Klement -nimellä (perustajien nimet olivat Václav Laurin ja Václav Klement) Aluksi yhtiö teki polkupyöriä, vuodesta 1899 lähtien moottoripyöriä ja vuodesta 1905 lähtien myös autoja (Voiturette Laurin & Klement A). Ensimmäinen malli oli pieni kevytrakenteinen Voiturette A, jota valmistettiin noin sata kappaletta. Yritys vei autoja ulkomaille jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Se käytti autoissaan myös uusia teknisiä ratkaisuja, yhtenä esimerkkinä vuoden 1907 Model FF:ssä ollut yksi maailman ensimmäisistä 8 sylinterisistä moottoreista.

Maailmansotien aika

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Laurin & Klement alkoi valmistaa myös kuorma-autoja. Vuonna 1924 se yhdistyi Emil Škodan Škodovy závodyn kanssa, joka oli Itävalta-Unkarin suurin teollisuusyritys, samalla syntyi automerkki Škoda. Tämän ajan menestyneimpiä malleja olivat mm. Popular (19341946 ja Superb (19341949). Ennen toista maailmansotaa Škodovy závodysta tuli osa Hermann Göring Werkeä ja natsi-Saksan sotaponnistelua.

Maailmansotien jälkeen

Toisen maailmansodan jälkeen Škodasta tuli osa Tšekkoslovakian suunnitelmataloutta. Takavetoisia Škodia tuotiin Suomeen paljon ja niiden laatu ja maine oli selvästi parempi kuin muiden itäautojen. Vuosina 1948–64 Suomessa myytiin yli 37.000 takavetoista Škodaa. Ensimmäisenä tuontivuonna 1948 Suomeen ehdittiin tuoda vain neljä Škodaa (1101-malli), muina vuosina Škoda oli varsin suosittu automerkki.

Vuonna 1964/65 alettiin valmistaa takamoottorista Škodaa, joka oli selvästi huonompi kuin aiemmat takavetoiset mallit. Vuodesta 1964 alkaen Škoda valmisti takamoottorisia autoja, jotka tulivat tunnetuiksi halvasta hinnasta, hankalista ajo-ominaisuuksista, meluisuudesta ja heikkotehoisista moottoreista.

LIAZ (LIberecké Automobilové Závody – Liberec Automobiili tehdas) -yhtiö perustettiin vuonna 1951 hallituksen toimesta Škodan raskaskalusto -osastoksi. Vuonna 1953 LIAZ muuttui itsenäiseksi Škodasta, mutta jatkoi yhä myös tämän merkin tuotantoa vuoteen 1984 (Škoda LIAZ).

1980-luku

1980-luvulle tultaessa Škoda käytti edelleen 1960-luvulla suunniteltua tekniikkaa, joka ei ollut kilpailukykyistä länsimaiden markkinoilla. 1970-luvulla tehtaalla kyllä oli etuvetoinen prototyyppi jossa oli uusi moottori, mutta vuonna 1976 esitellyssä mallissa uutta oli vain uudelleen muotoiltu kori - syyksi ilmoitettiin SEV-maiden mallipolitiikka (Tekniikan Maailma 21/1976, sivu 90). Tämä ilmeisesti tarkoitti Neuvostoliiton tahtoa, koska etuvetoinen Škoda olisi ollut liian hyvä kilpailija Ladalle (vertaa Wartburgin torjuttuihin uudistumispyrkimyksiin kuten suunniteltuun nelitahtimoottoriin 1970-luvulla, Mobilisti 2/2005).

Yllättäen vanhaa Škoda-moottoria (kolme runkolaakeria ja työntötangot) käytettiin modernisoituna 2000-luvulle asti. Škodan pitkä alamäki taittui nousuksi vuonna 1987 markkinoille tulleen Favorit-mallin myötä. Sen oli suunnitellut Italialainen Bertone ja moottoritekniikkaa lisenssoitiin Länsi-Euroopasta. Auton huomattavasti parantunut laatu oli edelleen jonkin asteinen vitsi Länsi-Euroopassa, mutta siitä tuli erittäin suosittu Tšekkoslovakiassa ja muualla itäblokin maissa.

1990-luku

Škoda-logo (1999–2011)

Vuonna 1989 tapahtuneessa samettivallankumouksessa Tšekkoslovakian kommunistihallinto kaatui ja teollisuutta alettiin pian yksityistää. Škodan kohdalla päädyttiin hakemaan vahvaa yhteistyökumppania, joka oli lopulta saksalainen VAG-konserni. Vuonna 1991 Škodasta tuli VAG-konsernin neljäs automerkki Volkswagenin, Audin ja Seatin rinnalle. Škodan varsinainen läpimurto Länsi-Euroopan markkinoille tapahtui 1996 Octavian ja kolmevuotta myöhemmin esitellyn Fabian myötä. Octavia perustui samaan alustaratkaisuun Volkswagen Golfin, Boran, Seat Leonin, Audi A3 ja TT:n kanssa ja sen tavaramerkiksi nousi huomattavan kookas tavaratila. VAG-konserniin liittymisen jälkeen yritys on lähes kolminkertaistanut tuotantomääränsä.

Suomessa Škodan tärkein malli on ollut Octavia, mutta lähes kaikkialla muualla myydyin malli on ollut vuonna 2000 esitelty Fabia. Sen valmistusmäärät ovat jopa kaksinkertaiset Octaviaan verrattuna.

Tuotanto nykyään

Škodaa valmistetaan nykyään useassa maassa. Tsekissä sijaitsevien (Mláda Boleslav, Kvasiny ja Vrchlabín) tuotantolaitosten lisäksi toimintaa on mm. Venäjällä, Bosnia-Herzegovinassa, Ukrainassa, Intiassa, Kiinassa ja Kazakstanissa. Kaikkiaan Škoda Auto työllistää maailmanlaajuisesti noin 27.000 henkilöä.

Heinäkuussa 2006 Škoda ilmoitti ylittäneensä 10 miljoonan valmistetun auton rajapyykin. Marraskuussa vuonna 2006 se ylitti myös ensi kertaa historiansa puolen miljoonan vuosittaisen valmistetun auton rajan. Vielä vuonna 1995 valmistusmäärä oli vain 208.000 autoa vuodessa. Škoda työllistää tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 26.000 henkeä.

Kesällä 2007 valmistaja ilmoitti, että se palaa noin 25 vuoden tauon jälkeen Australian automarkkinoille. Malliston ensiesittely tapahtuu Sydneyn autonäyttelyssä lokakuussa 2007. Aluksi esitellään Octavian RS-versiot (sedan ja hatchback) sekä Roomster. Australiasta tulee viides maanosa, jossa merkin autoja myydään.

Nykyiset mallit

Skoda Octavia 1.8 TSI Green tec Elegance

Vanhat mallit

Škoda Fabia (2001)
Škoda Octavia (2005)

Kuorma-autot

LIAZ - Škoda 706 RT

Pääartikkeli: LIAZ

Konepajakonserni Škoda aloitti kuorma-autojen tuotannon sotilaskäyttöön I maailmansodan aikana ja vuonna 1925 yhtiöön fuusioitu Laurin & Klement kasvatti hyötyajoneuvojen valikoimaa entisestään. Rahtiajoneuvot jatkokehitettiin aiemmasta Laurin & Klement -tuotannosta, mutta niiden merkkinä oli nyt Škoda. Valmistus tapahtui konsernin Plzeňin tehtaalla. Vuonna 1951 Jablonec nad Nisouhun perustettiin LIAZ-niminen itsenäinen yhtiö. Yhtiö käytti valmistamiensa ajoneuvojen nimenä Škodaa.

Vuonna 1992 LIAZ:in yhtiömuto muuttui valtiomisteisesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Vuonna 1995 Škoda-konserni hankki yhtiöstä 52,4 % osuuden ja sen nimeksi muutettiin Škoda LIAZ a.s.. Škoda-konserni luopui kuorma- ja linja-autojen valmistuksesta vuonna 2000.

Konseptimallit

Linkit


Skoda.png Škoda-nimellä valmistetut henkilöautomallit
Tuotannossa olevat mallit

Citigo | Fabia | Karoq | Kodiaq | Octavia  | Rapid | Superb

Mallit 1923-1945

4 R | 6 R | 110 | 120 | 150 | 360 | 418 | 420 | 421 | 422 | 430 | 633 | 637 | 640, 902, 913, 924, 919 Superb | 645 | 650 | 860 | Favorit | Popular | Rapid | Rapid 2200 | Rapid Six | Superb | Superb 3000 | Superb 4000

Mallit 1948-1991

100 | 105 | 110 | 110 LS Sport | 110 R | 120 | 120 S | 125 | 130 | 130 RS | 135 | Rapid | 136 L | 440 | 445 | 450 | 1000 MB | 1100 MB | 1102 | 1200 | 1201 | 1202 | 1203 | Felicia | Favorit/Forman | Garde | Octavia | VOS

Tuotannosta poistuneet mallit vuodesta 1991

Fabia (I, II) | Felicia | Octavia (I II) | Roomster (Praktik) | Superb (III) Yeti

Prototyypit

783 Favorit Coupé | 932 | 935 | 973 | 1100 GT | Ahoj | Joyster | MOŽ-2 | Sagitta | Tudor | Vision D | MissionL

Kilpa-autot

1100 OHC | 1101 OHC | F3 | Fabia Super 2000 | Sport | Supersport

Muut

Tatra 600 | Trekka

Lähteet

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Skoda-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.