Audi Sport Quattro

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Audi Sport Quattro
Sport Quattro #85/214
Valmistaja ja valmistusmaa Audi Sport GmbH,
Flag of Germany.svg.png Saksa
Valmistusaika 19841986
Luokka urheiluauto
Kori 2-ovinen coupe
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R5 turbo
Iskutilavuus 2133 cm3
Teho 306 hv
Voimanvälitys Quattro-neliveto
Kiihtyvyys 4,9 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 250 km/h
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Audi Quattro
Seuraaja Audi S2
Saman luokan autoja Subaru Leone Coupe
MG Metro 6R4
Lancia Delta HF Integrale
Mitsubishi Lancer Evolution

Sport Quattroa tehtiin vuosina 1984-1986 vain 214 kappaletta joka oli auton luokitusvalmistusmäärä rallin B-ryhmään (minimivalmistusmäärä 200 kpl). Sport Quattro on karkeasti alkuperäisen Audi Quattron tai Ur-quattron näköinen, mutta auton akseliväli on 320 mm lyhyempi, itse kori 240 mm lyhyempi, tuulilasi on jyrkemmässä kulmassa ja lähes kaikki auton korinosat ovat Kevlaria ja/tai lasikuitua. Vaihteisto on 5-vaihteinen manuaali. Malli oli ensimmäinen quattro GmbH:n (nyk. Audi Sport GmbH) valmistama.

Historia

Sport Quattron kehitys sai alkunsa kun ralliautoilija Hannu Mikkola valitti 1980, että Quattro-malli on liian jäykkä kääntymään. Kehitystyössä päädyttiin lyhentämään akseliväliä 30 cm (alkuaan jopa 36 cm). Lisäksi Mikkola kertoi alkuperäisen Quattron tuulilasin olevan liian loiva, josta seurasi huurretta ja heijastuksia. Siksi Sport Quattron tuulilasin kulmaa muutettiin pystymmäksi verrattuna alkuperäiseen Quattroon. Lyhyen akselivälin ansiosta Sport Quattro on ketterä kaarreajossa, mikä on tärkeää ralliajossa. Moottori on uusi ja nykyaikainen, kokonaan toinen kuin alkuperäisen Quattron moottori. [1]

Moottori

Sport Quattron moottoritila

Sport Quattron moottori on 2,1-litrainen 5-sylinterinen 20v turbo (VAG KW-moottori). Sylinterin halkaisija on 79,3 mm ja iskun pituus 79,3 mm sekä puristussuhde 8,0:1. Turbo on iso KKK-K27 ja moottoria ohjataan LH Jetronicilla. Katuversio tuottaa vakiona 306 hevosvoimaa 6700 r/min ja ralliversio 700 hevosvoimaa.

Ulkoiset linkit

Lähteet

  1. Tekniikan Maailma 18/1983, s. 56-57