Muokataan sivua British Motor Corporation

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi kirjataan käyttäjätunnuksesi tekemiksi ja samalla saat käyttöösi hyödyllisiä välineitä.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 3: Rivi 3:
 
kuva = [[Tiedosto:250px-BMC rosette.png]]|
 
kuva = [[Tiedosto:250px-BMC rosette.png]]|
 
perustusmaa = Iso-Britannia|
 
perustusmaa = Iso-Britannia|
perustuspaikka = Longbridge|
 
 
aloitus = 1952, [[Austin Motor Company]]n ja [[Morris Motors]] Ltd:n fuusioituessa|
 
aloitus = 1952, [[Austin Motor Company]]n ja [[Morris Motors]] Ltd:n fuusioituessa|
 
konserni = |
 
konserni = |
Rivi 22: Rivi 21:
 
BMC oli aikansa suurin ajoneuvojen valmistaja Britanniassa. Tuotantoon kuului laaja mallisto eri merkkisiä henkilöautoja; [[Austin Motor Company|Austin]], [[Morris Motors|Morris]], [[MG]], [[Austin-Healey]], [[Riley]] ja [[Wolseley]], erilaisia ja erikokoisia hyötyajoneuvoja sekä traktoreita. Ensimmäisenä yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Lordi Nuffield, William Morris, mutta hänen tilalleen nimettin jo elokuussa 1952 Austinin Leonard Lord. Hän toimi tehtävässään vuoteen 1961, jolloin täytti 65 vuotta. Lord oli luovuttanut vuonna 1956, ainakin nimellisesti, toimitusjohtajan tehtävät varamiehelleen George Harrimanile.
 
BMC oli aikansa suurin ajoneuvojen valmistaja Britanniassa. Tuotantoon kuului laaja mallisto eri merkkisiä henkilöautoja; [[Austin Motor Company|Austin]], [[Morris Motors|Morris]], [[MG]], [[Austin-Healey]], [[Riley]] ja [[Wolseley]], erilaisia ja erikokoisia hyötyajoneuvoja sekä traktoreita. Ensimmäisenä yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Lordi Nuffield, William Morris, mutta hänen tilalleen nimettin jo elokuussa 1952 Austinin Leonard Lord. Hän toimi tehtävässään vuoteen 1961, jolloin täytti 65 vuotta. Lord oli luovuttanut vuonna 1956, ainakin nimellisesti, toimitusjohtajan tehtävät varamiehelleen George Harrimanile.
  
BMCn pääkonttori sijaitsi Austinin laitosten yhteydessä Longbridgessä, Birminghamin lähistöllä. Tämä oli yksi osa yhtiössä vallinnutta Austinin dominanssia, puheenjohtajuuden lisäksi. Morris-moottoreiden käyttö tuotantomallien voimanlähteenä lähestulkoon lopetettiin. Lisäksi kaikkien korimallien koodiksi tuli ADO, joka oli perua Austinilta, nyt se tarkoitti "Amalgamated Drawing Office". Longbridgen tehtaat olivat ajanmukaiset, ne oli modernisoitu läpikotaisin vuonna 1951, verrattuna  Nuffieldin 16 eri tehtaaseen, jotka olivat vanhanaikaisempia ja ripoteltu pitkin keski-Englantia. Kuitenkin Austinin taloushallinto ja kustannusten tarkkailu oli järjestetty heikommin kuin Nuffieldin, ja kun markkinat muuttuivat autopulasta ostajan markkinoiksi, tämä kostautui. [[Ford Motor Company]] analysoi hyvin tarkkaan BMC:n parhaiten myyvän mallin, [[Mini]]n, ja tuli johtopäätelmään, että jokaista myytyä autoa kohden BMC:lle koitui 30 £ tappiota. Lopputuloksena tästä oli, että vaikka Austinin ja Morriksen myynti veti hyvin BMC-aikakautena, yhtiön voitot ja osakkeen arvo putosivat ja siten uusien mallien kehitys ontui. Tämä kehitys laukaisi liikkelle hankkeet, joissa BMC:hen yhdistettiin sen suurin yhteistyökumppani, autojen koripeltejä toimittava Pressed Steel ja sen perään autovalmistaja [[Jaguar Cars]]. Näin vuonna 1966 muodotui [[British Motor Holdings]] ( BMH ), yhtiö, joka pari vuotta myöhemmin fuusioitiin [[Leyland Motors|Leyland Motors Ltd]]:n kanssa.
+
BMCn pääkonttori sijaitsi Austinin laitosten yhteydessä Longbridgessä, Birminghamin lähistöllä. Tämä oli yksi osa yhtiössä vallinnutta Austinin dominanssia, puheenjohtajuuden lisäksi. Morris-moottoreiden käyttö tuotantomallien voimanlähteenä lähestulkoon lopetettiin. Lisäksi kaikkien korimallien koodiksi tuli ADO, joka oli perua Austinilta, nyt se tarkoitti "Amalgamated Drawing Office". Longbridgen tehtaat olivat ajanmukaiset, ne oli modernisoitu läpikotaisin vuonna 1951, verrattuna  Nuffieldin 16 eri tehtaaseen, jotka olivat vanhanaikaisempia ja ripoteltu pitkin keski-Englantia. Kuitenkin Austinin taloushallinto ja kustannusten tarkkailu oli järjestetty heikommin kuin Nuffieldin, ja kun markkinat muuttuivat autopulasta ostajan markkinoiksi, tämä kostautui. [[Ford Motor Company]] analysoi hyvin tarkkaan BMC:n parhaiten myyvän mallin, [[Mini]]n, ja tuli johtopäätelmään, että jokaista myytyä autoa kohden BMC:lle koitui 30 £ tappiota. Lopputuloksena tästä oli, että vaikka Austinin ja Morriksen myynti veti hyvin BMC-aikakautena, yhtiön voitot ja osakkeen arvo putosivat ja siten uusien mallien kehitys ontui. Tämä kehitys laukaisi liikkelle hankkeet, joissa BMC:hen yhdistettiin sen suurin yhteistyökumppani, autojen koripeltejä toimittava Pressed Steel ja sen perään autovalmistaja [[Jaguar Cars]]. Näin vuonna 1966 muodotui [[British Motor Holdings]] ( BMH ), yhtiö, joka pari vuotta myöhemmin fuusioitiin [[Leyland Motors Ltd]]:n kanssa.
  
 
Fuusioista huolimatta eri merkeillä oli oma jälleenmyynti- ja huoltoverkostonsa. Tämä johti joillain markkina-alueilla, kuten esim. Suomessa, tilanteeseen jossa saman organisaation valmistamat autot kilpailivat markkinaosuuksista keskenään, koska maahantuojina toimivat eri yhtiöt. Myös Britannian kotimarkkinoilla tällainen tilanne aiheutti ongelmia. Vaikka tuotteet oli siellä kohdistettu hyvinkin tarkasti eri kohderyhmien ostajille, etenkin Riley ja Wolseley-merkkien myynti laski jatkuvasti. Asiakkaat kokivat malliston vanhentuneeksi, ja tästä syystä Leonard Lord, tavoistaan poiketen, kutsui apuun konsernin ulkopuolisen suunnittelijan.
 
Fuusioista huolimatta eri merkeillä oli oma jälleenmyynti- ja huoltoverkostonsa. Tämä johti joillain markkina-alueilla, kuten esim. Suomessa, tilanteeseen jossa saman organisaation valmistamat autot kilpailivat markkinaosuuksista keskenään, koska maahantuojina toimivat eri yhtiöt. Myös Britannian kotimarkkinoilla tällainen tilanne aiheutti ongelmia. Vaikka tuotteet oli siellä kohdistettu hyvinkin tarkasti eri kohderyhmien ostajille, etenkin Riley ja Wolseley-merkkien myynti laski jatkuvasti. Asiakkaat kokivat malliston vanhentuneeksi, ja tästä syystä Leonard Lord, tavoistaan poiketen, kutsui apuun konsernin ulkopuolisen suunnittelijan.
Rivi 31: Rivi 30:
 
Pienimpänä Farina-mallina, vuonna 1958, markkinoille tuli Austin A40 Farina. Tämä auto mainitaan usein ensimmäiseksi sarjavalmisteiseksi [[hatchback]]-malliksi. Kyseessä oli pienikorinen estate, joka tänäpäivänä sijoitettaisiin rakenteensa ja kokonsa puolesta nimenomaan luukkuperä-malliksi. Takaluukku oli jaettu keskeltä vaakasuunnassa kahteeen osaan. Austin A40 Farina Mk II esiteltiin vuonna 1961, ja oli tuotannossa vuoteen 1968. BMC:n pienikoriset mallit varustettiin [[BMC A-Sarjan moottorit|A-sarjan]] -moottoreilla.
 
Pienimpänä Farina-mallina, vuonna 1958, markkinoille tuli Austin A40 Farina. Tämä auto mainitaan usein ensimmäiseksi sarjavalmisteiseksi [[hatchback]]-malliksi. Kyseessä oli pienikorinen estate, joka tänäpäivänä sijoitettaisiin rakenteensa ja kokonsa puolesta nimenomaan luukkuperä-malliksi. Takaluukku oli jaettu keskeltä vaakasuunnassa kahteeen osaan. Austin A40 Farina Mk II esiteltiin vuonna 1961, ja oli tuotannossa vuoteen 1968. BMC:n pienikoriset mallit varustettiin [[BMC A-Sarjan moottorit|A-sarjan]] -moottoreilla.
  
Keskikokoisina Farina-malleina esiteltiin vuonna 1958 [[Wolseley 15/60]], [[Riley 4/68]], [[Austin Cambridge|Austin A55 Cambridge Mk II]], [[MG Magnette Mark III]] sekä [[Morris Oxford (1959)|Morris Oxford V]]. Valmistuslisenssit myytiin myös Argentiinaan, jossa autoja valmistettiin henkilömallina [[Siam Di Tella 1500]], farmarimallina Traveller ja lavamallina Argenta. BMC:n keskikokoluokan malleissa käytettiin [[BMC B-sarjan moottorit|B-sarjan]] 4-sylinterisiä rivimoottoreita.
+
Keskikokoisina Farina-malleina esiteltiin vuonna 1958 Wolseley 15/60, Riley 4|Riley 4/68, Austin A55 Cambridge Mk II, MG Magnette Mk III sekä Morris Oxford V. Valmistuslisenssit myytiin myös Argentiinaan, jossa autoja valmistettiin henkilömallina [[Siam Di Tella 1500]], farmarimallina Traveller ja lavamallina Argenta. BMC:n keskikokoluokan malleissa käytettiin [[BMC B-sarjan moottorit|B-sarjan]] 4-sylinterisiä rivimoottoreita.
  
 
Ensimmäiset malliversiot pysyivät tuotannossa vuoteen 1961, Di Tella vuoteen 1966. Tällöin ne korvattiin uudemmilla Farina-malleilla ja mallinimillä. Mallit olivat nyt Austin A60 Cambridge, MG Magnette Mk IV, Morris Oxford VI, Riley 4/72 ja Wolseley 16/60. [[Siam Di Tella|Siam]] Magnette 1622 tuli uutena lisenssimallina markkinoille Argentiinassa vuonna 1964. Mallit pysyivät tuotannossa vuoteen 1968, tekninen rakenne oli aikakaudelle tyypillinen takaveto.
 
Ensimmäiset malliversiot pysyivät tuotannossa vuoteen 1961, Di Tella vuoteen 1966. Tällöin ne korvattiin uudemmilla Farina-malleilla ja mallinimillä. Mallit olivat nyt Austin A60 Cambridge, MG Magnette Mk IV, Morris Oxford VI, Riley 4/72 ja Wolseley 16/60. [[Siam Di Tella|Siam]] Magnette 1622 tuli uutena lisenssimallina markkinoille Argentiinassa vuonna 1964. Mallit pysyivät tuotannossa vuoteen 1968, tekninen rakenne oli aikakaudelle tyypillinen takaveto.
Rivi 166: Rivi 165:
 
*ADO15 [[Mini]]
 
*ADO15 [[Mini]]
 
*ADO16 [[BMC ADO16|1100 / 1300]]
 
*ADO16 [[BMC ADO16|1100 / 1300]]
*ADO17 [[Austin 1800| Austin 1800, Morris 1800, Wolseley 18/85]]
+
*ADO17 [[Austin 1800|1800/2200]]
 
*ADO20 [[Mini#Mk III ja seuraajat: 1969–2000|Mini Mk III ja Clubman]]
 
*ADO20 [[Mini#Mk III ja seuraajat: 1969–2000|Mini Mk III ja Clubman]]
 
*ADO23 [[MG MGB|MGB]]
 
*ADO23 [[MG MGB|MGB]]
Rivi 245: Rivi 244:
  
 
===British Leyland Motor Corporation Ltd===
 
===British Leyland Motor Corporation Ltd===
Reilut 12 kuukautta myöhemmin, tammikuussa 1968, Britannian hallituksen painostuksesta autoteollisuudessa muodostettiin jättiyhtiö, kun BMH yhdistettiin [[Leyland Motors|Leyland Motor Corporation]] (LMC) kanssa, ja näin syntyi [[British Leyland|British Leyland Motor Corporation]] (BLMC). Alkuperäisen BMC:n muodostaneet merkit olivat nyt BLMC:n Austin-Morris divisioona.
+
Reilut 12 kuukautta myöhemmin, tammikuussa 1968, Britannian hallituksen painostuksesta autoteolliuudessa muodostettiin jättiyhtiö, kun BMH yhdistettiin [[Leyland Motors|Leyland Motor Corporation]] (LMC) kanssa, ja näim syntyi [[British Leyland|British Leyland Motor Corporation]] (BLMC). Alkuperäisen BMC:n muodostaneet merkit olivat nyt BLMC:n Austin-Morris divisioona.
  
 
===British Leyland Ltd===
 
===British Leyland Ltd===
 
Elokuussa 1975 BLMC kansallistettiin ja uudelleennimettiin [[British Leyland#1970-luvun rakennemuutos|British Leyland Ltd]]:ksi.
 
Elokuussa 1975 BLMC kansallistettiin ja uudelleennimettiin [[British Leyland#1970-luvun rakennemuutos|British Leyland Ltd]]:ksi.
  
== Lähteet ==
+
{{wikipedia|British_Motor_Corporation}}
{{FiWikipedia|British_Motor_Corporation}}
 
{{engWikipedia|British_Motor_Corporation}}
 
<references/>
 
  
[[Luokka:British Motor Corporation|*]]
+
[[Luokka: British Motor Corporation]]
[[Luokka:Iso-Britannia]]
 

Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki AutoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.2 -lisenssin mukaisesti (AutoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!

To protect the wiki against automated edit spam, we kindly ask you to solve the following CAPTCHA:

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)