Chevrolet Corvair

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chevrolet Corvair
Chevy Corvair Convertible
Valmistaja ja valmistusmaa Chevrolet,
Flag of the United States.svg.png Yhdysvallat
Flag of Argentina.svg.png Argentiina (CKD)
Flag of Mexico.svg.png Meksiko (CKD)
Flag of Venezuela.svg.png Venezuela (CKD)
Flag of Switzerland.svg.png Sveitsi (CKD)
Flag of Belgium.svg.png Belgia (CKD)
Flag of South Africa.svg.png Etelä-Afrikka (CKD)
Valmistusaika 19591969
Luokka Kompakti
Kori 2-ov avoauto
2-ov coupé ja hardtop
4-ov sedan ja hardtop
4-ov farmari
6- ja 8-ov pakettiauto (Greenbrier)
2-ov avolava (Corvan)
Suunnittelija Ed Cole
Pohjalevy Z-body
Moottori B6
Iskutilavuus 2287–2683 cm³
Teho 59–134 kW SAE brutto
Voimanvälitys Takamoottori
Kiihtyvyys 9–20 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 140–190 km/h
Kulutus 11–20 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 32.700 € (1963)
Edeltäjä
Seuraaja Chevrolet Vega
Saman luokan autoja Buick Special
Ford Falcon
Nash Rambler
Oldsmobile F-85
Plymouth Valiant
Pontiac Tempest
Studebaker Lark


Chevrolet Corvair on kiistelty amerikkalainen henkilöauto, jota valmistettiin vuosina 19601969. Sen kohtaloksi muodostui ihmisille syötetty käsitys takamoottoristen autojen turvattomuudesta. Corvair suunniteltiin vastaamaan Volkswagen Kuplan suosioon käyttämällä samaa rakennetta isommassa autossa. Corvairissa on 6-sylinterinen ilmajäähdytteinen bokserimoottori taakse sijoitettuna, taloudellisuus, kompakti koko ja riittävät tilat neljälle.

Yleistä

Chevrolet Corvair Monza 4-ovinen vm 1964

Alunperin Corvair-nimi kuului Chevroletin esittelemälle viistoperäiselle näyttelyautolle vuonna 1954, joka perustui Corvetteen. Auton oli suunnitellut Ed Cole. Itse tuotantomallin suunnittelu aloitettiin 1956, ja ensimmäinen auto tuli ulos tehtaasta vuonna 1959, vuosimallina kuitenkin 1960. Corvair oli muihin amerikkalaisiin autoihin nähden erikoisesti takamoottorinen. Sitä valmistettiin lähes kaikilla korimalleilla, mitä löytyi.

Taakse sijoitettu 6-sylinterinen bokserimoottori tarjosi suuria tila- ja taloudellisuusetuja, matalia korilinjoja, tasaista lattiaa matkustamossa, pienempää tarvetta ilmastoinnille, parempaa mukavuutta, etenemiskykyä ja jarrutustasaisuutta. Nuo seikat tekivät Corvairista suositun.

Amerikkalainen Motor Trend-lehti valitsi Corvairin Vuoden autoksi. Kaksi Corvairia menivät 48 tunnin testiin Riversiden kilparadalle Kaliforniaan. Toinen niistä pyörähti ympäri, mutta toinen pääsi hyvin perille ja kulutettuaan vain litran öljyä.

1960-1964 malli

Eri korimalleista coupe oli selvästi suosituin. Farmarimallia valmistettiin vain vuonna 1962, 2362 kappaletta. Farmarimalli Wagon ei sopinut Corvair Monzan urheilulliseen imagoon. Vuonna 1962 Corvairin myynti nousi ennätyslukemiin ja tuotanto ylitti 200 000 kappaleen rajan: Coupé 144 844, Wagon 2362, avoauto 13 995 ja sedan 48 059 kappaletta.

1965-1969 malli

Chevrolet Corvair Monza vm 1967

Vuosimallin 1965 Corvairin ulkonäköä uudistettiin ja sen ulkonäköä pidettiin kauniina. Tehokkaimpia malleja kutsuttiin Corsaksi ja tavallista Corvairia Monzaksi. Takapyörien erillisjousitus oli uutta.

Vuonna 1965 Corvairin tuotanto ylitti 200 000 kappaleen rajan, mutta jo seuraavana vuonna valmistusmäärä jäi alle puoleen tästä. Neliovista (sedan ja hardtop) mallia valmistettiin 1965-67 ja vain Monzana. Vuonna 1967 valmistettiin enää vain Monza-mallia, Corsan valmistus oli lopetettu. 1966 valmistettiin viimeiset Corvair Corsat, 3142 avoautoa ja 7330 coupea. Viimeiset Corvair Monzat olivat vuoden 1969 2717 coupea ja 521 avoautoa. [1]

Koeajo 1960

Corvairin ongelmana oli liian hidas ohjaus ja autolla sattui suhteellisen paljon yhden auton onnettomuuksia, koska amerikkalaiset eivät olleet tottuneet yliohjaavaan autoon. TM:n koeajossa 10/1960 lehti kiitti lattialla olevaa vaihdekeppiä, joka oli paras mihin toimittajat olivat takamoottoriautossa törmänneet. Vaihteita oli kolme. Corvair käyttäytyi melko samoin kuin paljon pienempi Renault Dauphine. Pienillä nopeuksilla ohjaus on riittävä, mutta nopeuden noustessa yli 120 km/t suuntavakavuus on heikko ja Corvairia pitää ohjata koko ajan. Kaarteissa Corvair ei kallistele kuten useimmat muut amerikkalaisautot, vaan kulkee melko vakaasti. Myös kaupunkiajo sujuu miellyttävästi.

Ohjauspyörä on iso, 40,6 cm. Sen kierroksia on 5,25. Painonjakauma etuakseli 40,6 % ja taka-akseli 59,4 %. 2287 cm³ B6-moottorin teho on vain 59,5 kW (SAE, 81 hv). Sylinterin mitat ovat 85,7 × 66,0 mm.

Tekniikan Maailma 10/1960 mittasi Chevrolet Corvairin (1160 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,6 sekuntia, 0–80 km/h 12,1 sekuntia, 0–100 km/h 20,0 sekuntia ja 0–120 km/h 29,9 sekuntia.

Kulutus oli TM:n vertailussa keskimäärin 12,4 litraa 95-oktaanista bensiiniä / 100 km. Suomessa 1960 Corvair maksoi 1 290 000 markkaa eli 29290 € (2012).

Chevrolet Corvair vm 1960
Chevrolet Corvair farmari vm 1962

Turboahdettu Corvair Monza Spyder

Corvairin erikoisversio Monza Spyder oli maailman ensimmäisiä (pakokaasu-) turboahdettuja autoja. Sitä valmistettiin 1962-66. Turboahdettu Corvair kiihtyi nollasta sataan vain 9,0 sekunnissa tehtaan mukaan, huippunopeus oli 190 km/t. Moottori oli tavallinen 2,7 litran bokserikuutonen (2683 cm³, 164 cid), tehoa 134 kW (SAE-brutto, nettoteho ei tiedossa, 180 us-hv).

Corvairin kaarrekäyttäytyminen on itse asiassa parempaa ja vakaampaa kuin useimmilla pienemmillä takamoottoriautoilla tai samankokoisilla amerikanraudoilla. Takana ei ole heilurijousitusta, vaan kaksoisnivelletyt vetoakselit ja päällekkäiset tukivarret. Myös jousitus on urheilullisessa Monza Spyder-versiossa sopivan jäykkä ja iskunvaimennus on kohdallaan. Ongelmana on edelleen Corvairin aivan liian hidas ohjaus, yli viisi kierrosta. Ohjaus on myös tunnoton. Paremmalla ohjauksella Corvair olisi melko hyvä ajettava, nyt ajaja joutuu varomaan mutkia ja keskittymään ohjaukseen. (Mobilisti 5/1998, sivut 44-47)

Yhdysvalloissa järjestetyissä autopujottelukilpailuissa Corvair on menestynyt hyvin, mutta kilpailumalleissa ohjausta on varmasti nopeutettu ja parannettu.

Ajo-ominaisuuksista skandaalikirja 1965

Mutta vuonna 1965 Ralph Nader kirjoitti kirjan Unsafe at any speed (Turvaton kaikilla nopeuksilla), joka kertoi esimerkiksi takamoottoristen autojen "vaarallisesta" käytöksestä. Painonjakautuma Corvairissa 37:63 % etu-taka-akseli. Tämä kirja koitui Corvairin kohtaloksi. Perussyy Corvairin vaarallisena pitämiseen oli sen ääritilanteissa erilainen käytös Yhdysvaltojen markkinoita perinteisesti hallinneisiin etupainoisiin, puskeviin etumoottoriautoihin, joihin suuri yleisö oli tottunut. Myynti alkoi laskea. Kun esimerkiksi vuonna 1963 Corvaireja oltiin myyty 288.000 kappaletta ja vuonna 1965 247.000 kappaletta, ostettiin Corvairia vuonna 1967 enää 37.000 kappaletta, ja 1968 15.400 kappaletta. Viimeinen Corvair valmistui vuonna 1969.

Yhteensä Corvairia valmistettiin 1 835 170 kappaletta.

Mallit

  • 95 - kevyt pakettiauto, Corvan
  • Corsa - 140 hv vapaastihengittävä malli, 1965-1969 malli: tehokkaampi Corvair
  • Corvan - pakettiauto, avolava-auto
  • Greenbrier - tila-auto
  • Lakewood - farmari
  • Loadside - avolava, Corvan
  • Monza - avoauto tai 1965-1969 malli: tavallinen Corvair
  • Rampside - avolava jossa alas taitettava ramppi, Corvan
  • Turbocharged - 180 hv turboahdettu malli

Kehitys

Vuonna 1961 myyntiin tuli Lakewood nimellä tunnettu farmarimalli ja kevyt kuorma-auto 95. Samana vuonna tuli myös Corvan pakettiauto ja Loadside sekä Rampside avolavat.

Vuonna 1962 esiteltiin turboahdettu Monza Spyder 150 hevosvoiman moottorilla.

Vuonna 1963 mallistosta poistettiin Loadside malli.

Vuonna 1964 moottorin kokoa kasvatettiin. Samana vuonna Rampside malli poistettiin valikoimasta.

Vuonna 1965 autoa muotoiltiin uudelleen, jousitusta uudistettiin ja kaksi uutta tehokkaampaa moottorivaihtoehtoa esiteltiin. Muotoilu muuttui samantyyliseksi kuin muissakin ikäkauden tekniikaltaan perinteisemmissä Chevroleteissa, nk. Colapullomuotoiluksi.

Tekniikka

Vaihteistona on nelivaihteinen manuaali, kolmivaihteinen automaatti tai kaksivaihteinen Powerglide -automaattivaihteisto.

Moottorit

Corvairin moottori

Suomeen tuodut Corvairit oli varustettu 2,4-litraisilla 6-sylinterisillä bokserimoottoreilla teholtaan 80 hv.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.3 B6 2296 cm3 ? kW (? hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
2.4 B6 2372 cm3 60 kW (81 hv) @ 4400 r/min ? Nm @ ? r/min 1961–1963
2.7 B6 2683 cm3 70 kW (95 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1964
Corsa B6 ? cm3 103 kW (140 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1965–
? B6 ? cm3 110 kW (150 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min –1965
Monza B6 Turbo ? cm3 132 kW (180 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1965–

Mitat

1963 Corvair Monza

  • Akseliväli: 2743 mm
  • Pituus: 4572 mm
  • Leveys: 1702 mm
  • Korkeus: 1308 mm
  • Raideväli e/t: 1384/1384 mm
  • Maavara: 152 mm
  • Omamassa: 1130 kg
  • Polttoainetankin tilavuus: 54 litraa

Lähteet

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Chevrolet_Corvair-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Tekniikan Maailma koeajo 10/1960
  • Mobilisti 5/1998, sivut 44-47
  • Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla
  1. Amerikan autovaliot 60s, James R. Flammang, Richard M. Langworth, Chris Poole, suomentaja Esko Mauno. Kustantaja Teekkarien autopalvelu, 1994

Aiheesta muualla

Chevrolet logo.png Chevrolet-mallien aikajana, 1950-1979
Luokka 1950-luku 1960-luku 1970-luku
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Subcompact Vega
Monza
Chevette
Compact Corvair Corvair
Chevy II / Nova Nova Nova Nova
Mid-size Chevelle / Malibu Chevelle / Malibu Malibu
Monte Carlo Monte Carlo Monte Carlo
Full-size Special Special 150 150 Delray / Yeoman
Deluxe Deluxe 210 / Townsman 210 Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne (CAN)
Bel Air Bel Air / Townsman Bel Air Bel Air Bel Air Bel Air/ Townsman Bel Air/ Townsman
Beauville Impala Impala Impala Impala / Kingswood Impala / Kingswood Impala
Nomad Nomad Caprice / Kingswood Estate Caprice / Kingswood Estate Caprice
Urheiluauto Camaro Camaro
Corvette (C1) Corvette Corvette (C3)