Dodge Dart 3. sukupolvi
Dodge Dart | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Chrysler Corporation, USA, Michigan, Hamtramck [1] Kalifornia, Los Angeles [2] Missouri, St Louis [3] Argentiina, Buenos Aires [4] Espanja, Villaverde [5] |
Valmistusaika | 1962 – 1966 |
Luokka | Compact |
Kori | 2 / 4-ovinen sedan 2-ovinen hardtop 2-ovinen avoauto 5-ovinen farmari |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | A-kori |
Moottori | R6, V8 |
Iskutilavuus | 2800 – 4500 cm3 (170 – 273 cid) |
Teho | |
Voimanvälitys | Takaveto |
Kiihtyvyys | |
Huippunopeus | |
Kulutus | |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | |
Edeltäjä | Dodge Dart 2. sukupolvi |
Seuraaja | Dodge Dart mk4 |
Saman luokan autoja | Plymouth Valiant mk2 |
Pääartikkeli: Dodge Dart
Kolmannen sukupolven Dart tuli markkinoille mallivuodelle 1963.
Sisällysluettelo
Yleistä
Dodgen uuden kompaktiauton nimi vaihdettiin viime tingassa Lancerista Dartiksi ja sille annettiin markkinointitermi "senior compact", jolla viitattiin sen Lanceria pidempään akseliväliin. Uuden Dartin akseliväli oli 111 tuumaa (2819 mm), kun se Lancerissa oli ollut 106,5 tuumaa (2705 mm).
Dartissa käytettiin pidempiakselivälistä alustaa aina mallin viimeiseen valmistusvuoteen 1976 asti. Poikkeuksen tästä tekevät vuosien 1963 – 1966 station wagonit, joissa käytettiin toisen sukupolven Plymouth Valiantin 106-tuumaista (2692 mm) alustaa ja vuosien 1971 – 1976 Demon / Sport, joissa käytettiin Plymouth Dusterin 108-tuumaista (2743 mm) alustaa.
Dart-mallisto muodostui 170-sarjan perusmalleista sekä keskitasoisesta 270-sarjasta, joista jälkimmäiseen kuului myös avonainen convertible tavanomaisten kaksi -ja neliovisten sedanien sekä neliovisen farmarin lisäksi. Malliston huipulla oli Dart GT, jonka korimallit olivat 2-ovinen avoauto ja 2-ovinen hardtop.
Varustus
Edullisimman 170-mallin vakiovarusteita olivat sisäkaton vinyyliverhous, vinyyliverhoillut istuimet selkänojien ja istuinpehmusteen tekstiilikeskustalla (pieni ruutukuvio), kyynärnojat edessä ja takana, häikäisysuojat, sytytin, takaistuimen tuhkakuppi sekä tekstiilimatto. Sisusta värikoodattu.
Edullisemman 170 wagonin vakiovarusteita olivat alastaitettava takaistuin, manuaalisesti takaluukun sisään veivattava ikkuna, täysvinyyliverhoilu vinoviivoitetuilla ja hengittävällä selkänojien ja istuinpehmusteen keskiosalla, sisäkaton vinyyliverhous, kuminen matto sekä kuormatilan musta matto.
Edessä jousituksena Torsion-Aire-vääntösauvajousitus, takana jäykkä akseli puolielliptisillä lehtijousipakoilla. Oriflow-hydraulivaimentimet. Rengaskoko 6.50 x 13". Vakiovarusteena vaihtovirtalaturi. Wagon oli kahdella istuinrivillä varustettu.
Mallin kehitys
1963
Uuden Dartin Straight-Line-design puri ostajiin, vuoden 1963 mallia myytiin edeltäneeseen 1962 Lanceriin verrattuna viisinkertainen määrä. Keulan muodoissa on selviä vaikutteita Chrysler Turbine Carista.[6]
Ainoat moottorivaihtoehdot olivat kuusisylinteriset, 170- ja 225-kuutiotuumaiset Chrysler Slant-6 -rivimoottorit. Ainoa mahdollinen tasauspyörästö oli 7 1/4". Vaihteistona oli joko kolmeportainen manuaalivaihteisto rattivalitsimella tai TorqueFlite 904 -automaatti. TF904:n vaihteen valinta tapahtui kojetaulun painonapeilla, joista oli vaijerivälitys vaihteistolle. Kardaaniakselin etummaisena nivelenä käytettiin palloniveltä, mikä on haasteellinen komponentti auton entisöintiä ajatellen. Tähän tuli muutos vasta mallivuodelle -66.
Huippuversio oli Dodge Dart GT, joka oli periaatteessa sama auto kuin edullisemmat versiot, mutta sen vakiovarusteisiin kuuluivat topattu kojetaulun päällinen, pyörien koristekapselit ja erillisistuimet. Valmistusmäärät vuonna 1963: Dart 170: 51 300 kpl, Dart 270: 55 300 kpl, Dart GT: 34 300 kpl.[7]
Moottorit 1963
Iskutilavuus ja tyyppi | 170 Six | 225 Six |
---|---|---|
Teho (SAE brutto) | 101 hv @ 4400 r/min | 145 @ 4000 r/min |
Vääntömomentti (brutto) | 210 Nm @ 2400 r/min | 291 Nm @ 2800 r/min |
Puristussuhde | 8,2:1 | 8,2:1 |
Kaasutin | 1-kurkkuinen |
Aiheesta muualla
1964
Mallivuoden 1964 Dart erosi edeltäjästään ulkoisesti uuden maskinsa osalta. Kesken mallivuoden moottorivalikoimaan lisättiin 273-kuutiotuumainen V8. Kuusisylinteriset rivimoottorit pysyivät ennallaan, samoin 7 1/4" tasauspyörästö. GT:hen oli tarjolla valinnaisena vaihtoehtona rajoitetun luiston Sure-Grip-perä. Vakiovarusteisen 3-portaisen manuaalin ja valinnaisen painonappi-Torquefliten rinnalle tuotiin toiseksi valinnaiseksi vaihteistoksi neliportainen A-833-manuaalivaihteisto, Hurstin lattiavalitsimella.[7]
Vuoden 1964 vakiovarusteisiin kuuluivat erilliset tuhkakupit takaistuimen kyynärnojissa. Ovilukkojen toimintaa parannettiin toisaalat helpommin avattaviksi mutta samalla vahvemmin sulkeutuviksi. Lukkokappaleen uudella muodolla pyrittiin estämänn vaatteiden takertuminen siihen kiinni.
Moottorit 1964
Iskutilavuus ja tyyppi | 170 Six | 225 Six | 273 V8 |
---|---|---|---|
Teho (SAE brutto) | 101 hv @ 4400 r/min | 145 @ 4000 r/min | 180 hv @ 4200 r/min |
Vääntömomentti (brutto) | 210 Nm @ 2400 r/min | 291 Nm @ 2800 r/min | |
Puristussuhde | 8,2:1 | 8,2:1 | 8,8:1 |
Kaasutin | 1-kurkkuinen | 2-kurkk. |
Aiheesta muualla
1965
Mallivuodelle ’65 Dart sai aiempaa kattavamman kasvojenkohotuksen, jossa se sai uudet maskin ja keulan muodot ja takavalot vaihtuivat pyöreistä ovaalin muotoisiin. Alin "170"-varustetaso oli nyt pelkkä "Dart" ja keskitason "270"-sarjaan lisättiin 2-ovinen hardtop. Vakio- ja lisävarustelista sai uusia nimikkeitä, esim. "GT" oli mahdollista tilata puolivinyylikatolla.
Moottorivalikoimaan lisättiin 273-kuutiotuumainen V8 4-kurkkuisella kaasuttimella. Vaihteistot pysyivät entisellään, mutta automaatti oli nyt mahdollista valita lattiavalitsimella. Painonappivalitsin jäi pois, mutta vaihteiston ohjaus tapahtui edelleen vaijerivälitteisesti. Voimakkaamman moottorin myötä optiolistalle tulivat mm. nelimäntäiset etulevyjarrut ja 8 3/4 -tuumainen tasauspyörästö.[7]
Istuinverhoilujen struktuuri uudistettiin, värivaihtoehtoina punainen, sininen, vaaleanruskea ja turkoosi.
Dodge-divisioona valmisti Dart GT:n pohjalta Dart Charger -erikoismallin, joka oli siten Dodgen ensimmäinen sarjatuotantoauto, joka kantoi tätä showautolta peräisin olevaa nimeä. Dart Charger pitää sisällään lukuisia sille yksinomaisia varusteita ja sen vakiovarusteena oli 273 V8 4-kurkkuisella kaasuttimella. Dart Chargereita valmistettiin ainoastaan 150 kappaletta, joten nykyään kyse on todella harvinaisesta mallista.[8]
Tekniikka 1965
Iskutilavuus ja tyyppi | 170 Six (vakio rivi-6) |
225 Six (optio rivi-6) |
273 V8 (vakio V8) |
273 V8 (optio V8) |
---|---|---|---|---|
Teho (SAE brutto) | 101 hv | 145 hv | 180 hv | 235 hv |
3-port. manuaali | vakio | vakio | vakio | vakio |
TorqueFlite | optio | optio | optio | optio |
4-port. manuaali | — | optio | optio | optio |
Puristussuhde | 8,2:1 | 8,2:1 | 8,8:1 | 10,5:1 |
Kaasutin | 1-kurkkuinen | 2-kurkk. | 4-kurkk. |
Aiheesta muualla
1966
Mallivuodelle 1966 Dart sai jälleen uudet keulan muodot, maskin sekä takavalot. Tekninen puoli pysyi lähes ennallaan, mutta tehdyt muutokset olivat kohtuullisen merkittäviä. Vaihteiston ohjaus valitsimelta laatikolle muuttui vaijerikäyttöisestä vipuvälitteiseksi, kardaaniakselin etummainen nivel muuttui pallonivelestä ristiniveleksi ja etuakselin valinnainen levyjarrupaketti tuli tarjolle kaikkiin versioihin. Ajettavutta pystyi parantamaan uudella valinnaisella heavy-duty-alustalla, jonka myötä eteen tuli kallistuksenvakaaja.[7]
Vuoden 1966 vakiovarusteissa edullisin Dart sai lattiansa verhoiluksi kumimaton. Kojetaulun toppauksesta tuli vakiovaruste, samoin lasinpyyhkijöiden säädettävästä nopeudesta.
Vuonna 1966 Dodge-divisioonan kädenojennus drag racingin suuntaan oli 2-ovisen Dart GT hardtopin korille toteutettu D/Dart, joka oli suunnattu NHRA:n D/Stock-luokan kilpa-autoksi. D/Dartin 273 V8:n teho oli nostettu jyrkemmän nokka-akselin, isomman kaasuttajan, peltipakosarjojen ja avaramman ilmansuodattimen avulla 275 hevosvoimaan. Näillä eväillä D/Dartin 1/4-mailin aika oli Car Craft -lehden testaamana 14.33 @ 92.21 mph. D/Dart oli tehtaalta tullessaan täysin varusteltu liikennekelpoinen auto, joka ei eronnut GT:stä miltään näkyviltä osiltaan. Autoja valmistettiin 50 kappaletta.[9]
D/Dart löysi tiensä myös mutkaradoille. Ajopari Bob Tullius - Tony Adamowicz ajoivat Sports Car Club of American (SCCA) vastaperustetussa Trans-Am-sarjassa voittoon yli 2-litraisten autojen luokassa heti kauden avajaiskisassa, maaliskuussa 1966 Floridan Sebringissä ajetussa 4 tunnin kilpailussa. Toinen voitto D/Dartille ja parille Tullius - Adamowicz tuli elokuussa, Marylandin Marlboro Park Speedwaylla ajetussa 12 tunnin kilpailussa.[10]
Tekniikka 1966
Iskutilavuus ja tyyppi | 170 Six (vakio rivi-6) |
225 Six (optio rivi-6) |
273 V8 (vakio V8) |
273 V8 (optio V8) |
---|---|---|---|---|
Teho (SAE brutto) | 101 hv | 145 hv | 180 hv | 235 hv |
3-port. manuaali | vakio | vakio | vakio | — |
TorqueFlite | optio | optio | optio | optio |
4-port. manuaali | — | — | optio | optio |
Puristussuhde | 8,2:1 | 8,2:1 | 8,8:1 | 10,5:1 |
Kaasutin | 1-kurkkuinen | 2-kurkk. | 4-kurkk. |
Aiheesta muualla
Tyyppivikoja
Iso moottori kesti yleensä hyvin. Kori ei ollut aivan yhtä kestävä, etulokasuoja olisi kaivannut sisälokasuojia, kosteus pääsi sitä kautta usein sisään. Lokasuojien takakaaret usein ruostuivat, mutta vasta monien vuosien käytön jälkeen. Tehdas (Dodge) mainosti ruosteenestoaan tehokkaaksi.
Kolmiportainen manuaalivaihteisto oli käytössä pääasiassa vientimalleissa (kotimaan markkinoilla käytettiin usein automaattia). Aikansa amerikkalaisautojen osat olivat yleensä reilummin ylimitoitettuja kuin vastavissa eurooppalaisautoissa, mutta poikkeuksen teki manuaalivaihteiston kytkinlevy, joka kului usein suhteellisen nopeasti. Takalehtijouset menettivät tehoaan noin kymmenen vuoden käytön jälkeen. Dodge Darteja myytiin Suomessa suhteellisen paljon ja ostajakunta oli melko laaja. [11].
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.
Lähteet
- ↑ Chrysler Corporation factories, 1924-2015 - Allpar
- ↑ Chrysler's Lost Los Angeles Plant, 1932-1971 - Allpar
- ↑ Chrysler's St. Louis Plants (Fenton, Missouri) - Allpar
- ↑ Chrysler of Argentina - the history and the cars - Allpar
- ↑ Chrysler and Dodge of Spain — and Barreiros Diesel - Allpar
- ↑ Dodge cars, 1914-1966 and 1967-1980 - Allpar
- ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 1963-1966 Dodge Dart Buyer’s Guide for Restoration - Allpar
- ↑ Hooniverse Obscure Muscle Car Garage – The 1965 Dodge Dart Charger 273
- ↑ 1966 Dodge D/Dart Super Stock | Dodge | SuperCars.net
- ↑ Factory lightweight Dodge D-Dart Trans-Am car heads to auction - Hemmings Daily 1.8.2014
- ↑ Mobilisti 4/1990, s. 6-9 ja 40-41
Dodge-henkilöautomallien aikajana 1950 – 1980 | ||||||||||||||||||||||||||||||
Luokka | 1950 | 1960 | 1970 | |||||||||||||||||||||||||||
0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | |
Subcompact | Omni / 024 | |||||||||||||||||||||||||||||
Colt | ||||||||||||||||||||||||||||||
Compact | Colt | Colt | Colt | |||||||||||||||||||||||||||
Lancer | Dart | Dart | Dart | Aspen | ||||||||||||||||||||||||||
Mid-size | Wayfarer | Dart / Polara | Diplomat | |||||||||||||||||||||||||||
Coronet | Coronet | Monaco | ||||||||||||||||||||||||||||
Magnum | ||||||||||||||||||||||||||||||
Full-size | Meadowbrook | Coronet | Coronet | Dart | Polara | Polara | Polara | |||||||||||||||||||||||
Coronet | Coronet | Royal | Royal | Matador | 330 | Monaco | Monaco | Monaco | St. Regis | |||||||||||||||||||||
Royal | Custom Royal | Custom Royal | Polara | 440 | ||||||||||||||||||||||||||
La Femme | 880/Custom 880 | 880 | ||||||||||||||||||||||||||||
Sports | Charger | Charger | Charger | Charger | ||||||||||||||||||||||||||
Challenger | Challenger | |||||||||||||||||||||||||||||
Super Bee |