Etuveto

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 29. lokakuuta 2016 kello 20.19 – tehnyt Vaux (keskustelu | muokkaukset) (Historiaa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Etuveto tarkoittaa sitä, että auton etupyörät vetävät. Toisin sanoen auton moottorin tuottamalla voimalla pyöritetään auton eturenkaita.

1970- ja 1980-lukujen aikana suurin osa autovalmistajista, jopa amerikkalaiset, siirtyivät takavedosta etuvetoon, koska etuvetoisten autojen valmistaminen on halvempaa kuin takavetoisten. Etuvetoisten autojen ajaminen on myös yksinkertaisempaa etenkin liukkaalla kelillä, koska ne pyrkivät yleensä aliohjautumaan yliohjauksen sijaan. Lisäksi etuveto säästää tilaa, koska kardaaniakselia tai erillistä tasauspyörästöä ei tarvita ja moottori voidaan asentaa poikittain.

Etuvedon heikkouksia ovat sutimisherkkyys ja ohjauksen puoltaminen voimakkaasti kiihdytettäessä, eturenkaiden suurempi kulumisnopeus kuin takavedolla, nopeammin kuluvat voimansiirron osat, vetävien pyörien pidon heikkeneminen autoa kuormatessa sekä aliohjautuminen. Useimmat urheilu-, edustus- ja tavara-autot ovat näiden syiden takia takavetoisia.

Lisäksi vanhat etuvetoiset autot ovat monesti selvästi etupainoisia (esim. Talbot 1510, vanha Honda Civic), mikä voi johtaa yllättäviin ja vaikeasti hallittaviin luistoihin liukkaalla kelillä. Uudemmissa autossa vastaavanlaisia ongelmia ei yleensä ole.

Historiaa

Eräiden lähteiden mukaan maailman kiistatta ensimmäinen etuvetoinen auto oli vuosien 1895 ja 1898 välillä valmistettu Gräf & Stift voiturette-auto, mutta sitä valmistettiin vain yksi kappale. Siinä on yksisylinterinen De Dion-Bouton-moottori (400 cm³, 2,5 kW eli 3,5 hv) edessä kytkettynä etuakseliin. Autossa on ohjauspyörä tuolloin yleisen ohjausvivun sijasta. Paino noin 500 kiloa. Huippunopeus on noin 35 km/t. Gräf & Stift etuvetoautoa käytettiin vuoteen 1914 saakka. Tätä maailman ensimmäistä etuvetoautoa säilytetään nykyään Wienin Teknillisessä Museossa (TM 5/1979 s. 117-121).

Ranskassa Société Parisienne valmisti vuosina 1898-1901 yli 400 etuvetoista autoa. Malleista käytettiin nimeä Victoria tai Eureka. Toinen ranskalainen autonvalmistaja Latil kehitti myös etuvetoisen automallin vuonna 1898.

Sveitsiläinen autonvalmistaja Henriod Frères esitteli vuonna 1898 etuvetoisen auton, mutta yritys lopetti autojen valmistuksen samana vuonna 1898.

Amerikkalainen J. Walter Christie patentoi etuvetoisen autonsa, jonka hän valmisti vuonna 1904. Tällä autolla hän osallistui myös autokilpailuihin. Vuonna 1925 sekä Englannissa (Alvis 12/50) että Yhdysvalloissa (Miller 122) esiteltiin etuvetoinen kilpa-auto.

Ranskalaiset insinöörit Pierre Fenaille ja Jean Albert Grégoire kehittivät 1920-luvun lopulla etuvetoisiin autoihin vakionopeusnivelen, joka sai nimen Tracta. Tractan prototyypissä v. 1926 oli 1,5 litran moottori. Niveltä käyttivät saksalaiset DKW ja Adler etuvetoisissa autoissaan 1930-luvulla. 1932 Tractan lisenssi myytiin amerikkalaiselle Bendixille. Myös nelivetoisissa Jeepeissä ja Land Rovereissa käytettiin Tracta-niveltä edessä.

Pariisin autonäyttelyssä lokakuussa 1928 herätti huomiota etuvetoinen Bucciali TAV-6, jossa oli myös portaaton automaattivaihteisto.

Maailman ensimmäinen etuvetoinen sarjatuotannossa valmistettu henkilöauto oli vuonna 1929 esitelty Cord L29. Myöhemmin samana vuonna esiteltiin Yhdysvalloissa toinen etuvetoinen Ruxton-automalli, jota valmistettiin vuonna 1929 200 yksilöä.

Saksassa vuonna 1931 esiteltiin etuvetoiset autot DKW F1 ja Stoewer V5. Saksalainen Adler esitteli 1932 etuvetoisen Adler Trumpfin ja Audi 1933 etuvetoisen Audi Front UW 220:n. Ranskassa aloitettiin vuonna 1934 kuuluisan Citroën Traction Avantin valmistus. Citroën aloitti ensimmäisenä etuvetoisten autojen suursarjatuotannon.

Etuvetoinen Panhard Dyna X esiteltiin 1946 ja sen kori perustui Grégoiren X-malliin, vaikka Panhard muutti paljon alkuperäistä X-mallia. Panhard valmisti tämän jälkeen vain etuvetoisia autoja.

Vuonna 1959 myyntiin tullut englantilainen Mini lisäsi huomattavasti etuvetoisten autojen myyntiä pikkuautoluokassa sekä teki tunnetuksi uuden laatikkomaisen autotyypin, jonka sisätilat ovat isot auton ulkomittoihin nähden. Minin moottori sijoitettiin eteen poikittain.

Audi palasi autonvalmistajaksi Audi (1965)-mallillaan, jonka etuveto perustui DKW:n etuvetotekniikkaan.

Aiheesta muualla

http://en.wikipedia.org/wiki/Front-wheel_drive

Katso myös