Ero sivun ”GAZ-21 Volga” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Taksina)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
 
kuva = [[Kuva:Volga GAZ M 21.jpg|300px]]|
 
kuva = [[Kuva:Volga GAZ M 21.jpg|300px]]|
 
valmistaja = GAZ|
 
valmistaja = GAZ|
valmistusmaa = <br>{{Lippu|Neuvostoliitto}} Neuvostoliitto|
+
valmistusmaa = <br>{{Lippu|Neuvostoliitto}} Neuvostoliitto, Gorki|
valmistusaika = [[1956]]&ndash;[[1971]]|
+
valmistusaika = [[1956]] &ndash; [[1970]]|
luokka = [[Suuri auto]]|
+
luokka = [[Ylempi keskiluokka]]|
 
kori = 4-ovinen [[sedan]]|
 
kori = 4-ovinen [[sedan]]|
suunnittelija = |
+
suunnittelija = [[Lev Jeremejev]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.retromobile.lt/kaip-pobeda-virto-volga/| Nimeke = Kaip "Pobeda" tapo "Volga"| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Retromobile| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 14.8.2019}}</ref>|
 
pohjalevy = |
 
pohjalevy = |
 
moottori = [[R4]]|
 
moottori = [[R4]]|
Rivi 21: Rivi 21:
 
seuraaja = [[GAZ-24 Volga]]|
 
seuraaja = [[GAZ-24 Volga]]|
 
samaaluokkaa = [[Ford Zodiac Mk IV]]<br>[[Austin A90 Westminster|Austin A90]]<br>[[Mercedes-Benz W120]]<br>[[Opel Kapitän]]<br>[[Vauxhall Victor FC]]}}
 
samaaluokkaa = [[Ford Zodiac Mk IV]]<br>[[Austin A90 Westminster|Austin A90]]<br>[[Mercedes-Benz W120]]<br>[[Opel Kapitän]]<br>[[Vauxhall Victor FC]]}}
'''GAZ-21 Volga''' on vuosina [[1956]]&ndash;[[1971]] valmistettu neuvostoliittolainen keskitasoa suurempi auto ja ensimmäinen Volga-niminen ajoneuvo. Suomessa autoa myytiin nimellä '''Volga M-21 S'''. Volga suunniteltiin kestämään ja kulkemaan Venäjän oloissa, joten siinä oli suuri [[maavara]], jäykkä [[jousitus]], sitkeä (mutta tehoton) moottori ja tavallista parempi ruosteenesto.
+
'''GAZ-21 Volga''' on vuosina [[1956]]&ndash;[[1971]] valmistettu neuvostoliittolainen keskitasoa suurempi auto ja ensimmäinen Volga-niminen ajoneuvo. Mallin valmistajatunnus oli alunperin ''M-21'', myöhemmin, vuodesta 1965, ''GAZ-21''. Suomessa autoa myytiin nimellä '''Volga M-21 S'''. Volga suunniteltiin kestämään ja kulkemaan Venäjän oloissa, joten siinä oli suuri [[maavara]], jäykkä [[jousitus]], sitkeä (mutta tehoton) moottori ja tavallista parempi ruosteenesto.
  
 
== Yleistä ==
 
== Yleistä ==
Rivi 109: Rivi 109:
 
* '''Omamassa''': 1400&ndash;1500 kg
 
* '''Omamassa''': 1400&ndash;1500 kg
 
* '''Polttoainesäiliö''': 60 l
 
* '''Polttoainesäiliö''': 60 l
 +
 +
== Aiheesta muualla ==
 +
* [https://www.youtube.com/watch?v=Ozzlbrh6Tfc 1966 Volga GAZ-21 - Jay Leno's Garage, julkaistu 29.4.2013]
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
Rivi 116: Rivi 119:
 
* Tekniikan Maailma 5/1966, koeajo, sivut 32-37
 
* Tekniikan Maailma 5/1966, koeajo, sivut 32-37
 
* http://www.volga.nl/belgischevolgaEN.htm
 
* http://www.volga.nl/belgischevolgaEN.htm
* http://en.wikipedia.org/wiki/GAZ-21
 
 
* http://www.gaz21.fi/mallitietoa/
 
* http://www.gaz21.fi/mallitietoa/
 +
<references/>
  
 
[[Luokka:GAZ|21 Volga]]
 
[[Luokka:GAZ|21 Volga]]
 
[[Luokka:Mallit|21 Volga]]
 
[[Luokka:Mallit|21 Volga]]

Nykyinen versio 14. elokuuta 2019 kello 21.06

GAZ-21 Volga
Volga GAZ M 21.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa GAZ,
Flag of the Soviet Union.svg.png Neuvostoliitto, Gorki
Valmistusaika 19561970
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori 4-ovinen sedan
Suunnittelija Lev Jeremejev [1]
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 2445 cm³
Teho 48–51,5 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 26,0–29,8 s (0–100 km/t)
Huippunopeus 126–135 km/t
Kulutus 12 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 17.900 € (1963)
Edeltäjä GAZ-M20 Pobeda
Seuraaja GAZ-24 Volga
Saman luokan autoja Ford Zodiac Mk IV
Austin A90
Mercedes-Benz W120
Opel Kapitän
Vauxhall Victor FC

GAZ-21 Volga on vuosina 19561971 valmistettu neuvostoliittolainen keskitasoa suurempi auto ja ensimmäinen Volga-niminen ajoneuvo. Mallin valmistajatunnus oli alunperin M-21, myöhemmin, vuodesta 1965, GAZ-21. Suomessa autoa myytiin nimellä Volga M-21 S. Volga suunniteltiin kestämään ja kulkemaan Venäjän oloissa, joten siinä oli suuri maavara, jäykkä jousitus, sitkeä (mutta tehoton) moottori ja tavallista parempi ruosteenesto.

Yleistä[muokkaa]

Volga muotoiltiin aikansa amerikkalaisten autojen esikuvan mukaan, mitä ei kuitenkaan tuolloin julkisesti tunnustettu. Ulkonäkö oli vanhanaikainen jo vuonna 1966 (TM 5/1966). Volgassa on aikansa autoksi suhteellisen paljon varusteita, mutta toisaalta vaihteita on vain kolme ja niistäkin ykkönen on synkronoimaton, 2-3 synkronoituja.

Volgan hinta Neuvostoliitossa oli niin korkea, että vain n. 2 % maan asukkaista oli varaa ostaa sellainen omakseen - mutta auto oli tarkoitettukin vain virka- ja edustuskäyttöön. Vientimaissa kuten Suomessa Volga M-21 S oli muihin saman luokan autoihin verrattuna suhteellisen halpa (vuonna 1966 9380 mk, v. 2014 kerroin 1,7358 eli hinta euroina 16.282 €).

Erään lähteen mukaan Volga M-21 on automaailman "ikoni" lähes kaikkialla maailmassa, kuten eräät muutkin kuuluisat autot. Volga M-21 oli 1960-luvulla vanhanaikainen niin ulkonäöltään kuin teknisestikin. Niitä valmistettiin yhteensä 638 875 kpl.

Kori[muokkaa]

Polkimet ovat turhan korkealla ja lisäksi ne ovat liian raskaskäyttöiset. Vaunun sisäinen turvallisuus on heikko. Etuistuin on yhtenäinen, joten Volga rekisteröitiin Suomessa kuudelle. Äänieristys on hyvä.

Muoviset etuistuimet ovat kovia ja ikävän hiostavia. Etuovien tuuletusruudut ovat yhtä huonoja kuin aikansa länsiautoissakin.

Mittareita on paljon, tavanomaisten mittarien lisäksi ampeerimittari ja öljynpainemittari. Kierroslukumittari kuitenkin puuttuu. Ohjauspyörä on iso, 43 cm.

Iso 19 sentin maavara parantaa ajettavuutta huonoilla teillä. Näkyvyys autosta on hyvä. Volga on raskas, ja se painaa 1500 kg (TM:n 5/1966 koeajovaunu). Kääntöympyrä on melko iso, joten vaunu on kömpelö kaupunkiajossa.

Tekniikka ja rakenne[muokkaa]

Volga on perinteinen takavetoinen henkilöauto, jossa moottori on edessä pitkittäin. Edessä on erillisjousitus ja takana jäykkä akseli lehtijousin. Hallintalaitteet ovat liian jäykät, mikä vaikeuttaa niiden käyttöä. Edessä ja takana ovat rumpujarrut, jotka eivät saaneet paljoakaan kiitoksia tehottomuutensa takia.

Ohjausvaihde on kierukkarulla-tyyppiä. Ohjaus on hidas, (3,8 tai 4,25 kierrosta vm 1959), raskas ja lyö käsille sorateiden kuopissa. Ohjaustehostinta ei ole.

Vaihteistona on 3-vaihteinen manuaali. Ykkönen ja peruutusvaihde eivät olleet synkronoituja, 2-3 ovat synkronoituja. Lisävarusteena oli saatavana automaattivaihteinen malli, mutta se oli harvinainen. Vaunun heikkoon suorituskykyyn automaattivaihteisto ei sovi kovinkaan hyvin.

Renkaiden koko oli 6,70x15 ja kääntöympyrän halkaisija 12,6 m.

Mittaukset[muokkaa]

Tekniikan Maailma 5/1966 mittasi Volga M-21 S:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,6 s, 0–80 km/h 16,0 s ja 0–100 km/h 26,0 s. Kiihtyvyys on heikko 1960-luvunkin isojen autojen mittapuun mukaan.

Vanhempi vuoden 1959 malli kiihtyi vielä heikommin: Tekniikan Maailma 3/1959 mittasi Volgan (1550 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 7,0 s, 0–80 km/h 18,3 s ja 0–100 km/h 29,8 s.

Huippunopeus on TM:n mittausten mukaan 130,4 km/h (vm 1966) tai 126,8 km/h (vm 1959), valmistajan mukaan molemmat saavuttavat 135 km/h huippunopeuden.

Kulutus vaihtelee välillä 10–14 l/100 km. Koeajossa Volga kulutti keskimäärin 12,1 tavallista bensiiniä l/100 km (1966), 1959 malli kulutti hieman enemmän eli 12,9 l/100 km.

Melutaso on 100 km/h nopeudessa 74 dB edessä ja 73 dB takana (1966).

Moottori[muokkaa]

Mainos 1950-luvulta

Moottorina oli vuosina 195657 65-hevosvoimainen sivuventtiilimoottori, siitä edespäin voimanlähteenä käytettiin 2,4-litraista 4-sylinteristä OHV-rivimoottoria. Sylinterin halkaisija oli 92 mm, iskunpituus 92 mm ja puristussuhde 6,6:1.

TM:n koeajo 5/1966 kertoi 2445 cm³ rivinelosen epätarkan ja liioittelevan SAE-bruttotehon 92 hv (67,5 kW), nettotehoa (DIN) ei mainittu, joten ilmeisesti Volgan maahantuoja ei ilmoittanut nettotehoa 51,5 kW (DIN, 70 hv). SAE-bruttovääntömomentti on 17,5 kilopondimetriä /2800, todellinen DIN-arvo on ilmeisesti 167 Nm /2200.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.4 R4 SV 2432 cm3 48 kW (65 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 19561957
2.4 R4 OHV 2445 cm3 51,5 kW (70 hv) @ 4000 r/min 167 Nm @ 2200 r/min 19571971
1.6 D Perkins 4.99 1620 cm3 48 hv SAE
2.3 D Rover 10J 2286 cm3 46 kW (62 hv) @ 4000 r/min 140 Nm @ 1800 r/min

1959 malli[muokkaa]

Volgan kaarreajo-ominaisuudet eivät sovi nopeaan ajoon. Jyrkissä kaarteissa vaunu on aliohjautuva, ja etupyörät eivät käänny riittävästi nopeassa ajossa. Ohjaus on hidas, 4,25 kierrosta. Lisäksi istuimet eivät anna yhtään sivutukea kaarteissa. Etuoven sisäpuolinen kahva on vaarallinen, sillä ovi voi ajon aikana aueta vahingossa.

Vaihteisto on 3-vaihteinen, ykkönen on synkronoimaton, 2-3 ovat synkronoituja. Väliä 1-2 on vaikea vaihtaa nopeasti. Vaihdekeppi on ohjauspyörän vieressä. Työkaluja on runsaasti vakiovarusteena, esimerkiksi käynnistyskampi.

Jarrut ovat raskaat ja tehottomat. Käsijarru vaikuttaa kardaaniakseliin, joten sitä ei voi käyttää liukkaalla auton ohjaamiseen.

Volga painaa 1550 kg, ja paino jakautuu akseleille 52,9 % etu- ja 47,1 % taka-akselille. (Tekniikan Maailma 3/1959, koeajo)

Erikoismallit[muokkaa]

Volgan suorituskyky oli heikko, joten poliisiautoksi valmistettiin erikoismalleja tehokkaammalla moottorilla. Muutamia V8-moottorilla varustettuja versioita valmistettiin venäläisen salaisen palvelun KGB:n käyttöön. Volga M23-versiossa on Tshaikan V8-moottori. Sitä valmistettiin yhteensä 603 yksilöä sekä manuaalina että automaattivaihteisena. Volga M23:a tehtiin vain Neuvostoliiton valtion erikoiskäyttöön, ei siviileille. (Mobilisti 6/2002, s. 80, 5/2002)

Volgaan alettiin tarjota lisävarusteena automaattivaihteistoa 1960-luvun alussa kun sitä alettiin kauppaamaan Amerikan markkinoilla. Vuosina 196270 valmistettiin farmari-versiota GAZ-22. Myös lava-auto-mallia tehtiin.

Taksina[muokkaa]

M-21:n korin tilava rakenne sopi hyvin taksiksi. Volga alkuaan suunniteltiin virka- ja edustuskäytön lisäksi myös vuokra-autoksi (eli taksiksi). Vuonna 1965 Suomessa oli rekisteröitynä 1521 taksimallista Volgaa, joten se oli toiseksi suosituin taksiauto heti Mercedes-Benzin jälkeen. Volgan suosio taksina oli kuitenkin 1960-luvulla hiipumassa länsiautojen kuten Peugeot 404:n valloittaessa taksimarkkinoita. Taksi Volgassa moottorina toimi Perkinsin 1,8 litrainen dieseli tai Roverin 2,3 litrainen dieseli enimmäkseen.

Kansainvälinen valmistus[muokkaa]

GAZ M-21 Volga Diesel Perkins.jpg
GAZ M-21 Volga Diesel.jpg

1960-luvulla Belgiassa harjoitettiin GAZ M-21 Volga -mallien kokoonpanoa. Toiminnasta vastasi brysseliläinen Sobimpex N.V.-yhtiö, joka vuonna 1965 uudelleenorganisoitui ja sen nimeksi tuli Scaldia-Volga SA. Yhtiö oli aloittanut tuotantonsa vuonna 1960 Moskvich 403 -mallien Länsi-Euroopan markkinoinnilla ja 408:n diesel-versioiden kokoonpanolla. Volgat saapuivat Antwerpenin satamaan ilman moottoreita ja vaihdelaatikko tavaratilassa irrallaan. Aluksi M-21 Volgien voimanlähteeksi asennettiin Perkins 4.99-dieselmoottori, mutta sen korvasi myöhemmin Roverin 2,25-litrainen 10J-dieselmoottori (joka löytyy myös Land Roverin ja Austin FX4:n eli tutummin Lontoon taksin konehuoneesta). Vaikka dieselöinti nosti Volgan hintaa, se oli lännessä suositumpi versio kuin bensiinimoottorinen. Dieselmoottorinen kuuden hengen Volga oli selkeästi suunnattu kilpailemaan Euroopan taksimarkkinoilla.

Mitat[muokkaa]

  • Pituus: 4770 mm
  • Leveys: 1800 mm
  • Korkeus: 1620 mm (tyhjänä)
  • Akseliväli: 2700 mm
  • Raideleveys (e/t): 1410/1420 mm
  • Maavara: 190 mm (kuormattuna takasiltaan)
  • Omamassa: 1400–1500 kg
  • Polttoainesäiliö: 60 l

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. Kaip "Pobeda" tapo "Volga" – Retromobile, Viitattu: 14. elokuu 2019.