Hiilidioksidi

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 18. huhtikuuta 2011 kello 14.40 – tehnyt Tapi0 (keskustelu | muokkaukset) (Käyttäjän 94.142.131.241 (keskustelu) muokkaukset palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tapi0 tekemään muutokseen.)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiilidioksidi, kemialliselta kaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste. Normaaliolosuhteissa hiilidioksidi on hajuton, väritön ja huonosti reagoiva kaasu. Tällaisena sitä esiintyy maan ilmakehässä, jossa sen pitoisuus on maailmanlaajuisesti keskimäärin 383 miljoonasosaa tilavuudesta.

Hiilidioksidia syntyy hiilipitoisten aineiden palamistuotteena, kuten palaessa sekä soluhengityksessä. Kasvit käyttävät sitä raaka-aineena orgaanisten yhdisteiden valmistuksessa eli yhteyttämisessä. Hiilidioksidi sisältää painon mukaan 27 % hiiltä, ja siinä on lähes kaikki ilmakehässä esiintyvä hiili.

Hiilidioksidi on merkittävä ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu, koska se päästää näkyvän valon lävitseen, mutta absorboi voimakkaasti infrapuna- eli lämpösäteilyä. Ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä syntyy muun muassa liikenteestä ja teollisuudesta sekä maankäytön muutoksista.

Hiilidioksidin löysi Joseph Black 1756. Hän kutsui sitä "sitoutuneeksi ilmaksi".

Ominaisuudet[muokkaa]

Hiilidioksidimolekyyli (O=C=O) on lineaarinen, ja siinä on kaksi kaksoissidosta. Hiilidioksidilla ei ole sähköistä dipolimomenttia.

Vesi pystyy liuottamaan normaaliolosuhteissa hieman yli oman tilavuutensa verran hiilidioksidia. Osa liuenneesta hiilidioksidista muuttuu hiilihapoksi.

Normaalin ilmanpaineen vallitessa hiilidioksidi ei esiinny nesteenä missään lämpötilasssa, vaan se muuttuu suoraan kiinteäksi alle −78 °C:n lämpötiloissa. Nesteenä se voi esiintyä vain, kun paine on vähintään 5,2 baaria. Kiinteää hiilidioksidia kutsutaan kuivajääksi tai "hiilihappojääksi".

Hiilidioksidi ei ylläpidä palamista, joten sitä voidaan käyttää sammuttimissa. Vastaavasti se ei myöskään ylläpidä hengitystä, joten liian suurina pitoisuuksia hiilidioksidi aiheuttaa tukehtumisen, tajuttomuuden ja kuoleman.

Kuivajää[muokkaa]

Lämpötilassa −78,5 °C hiilidioksidikaasu härmistyy kiinteäksi hiilidioksidijääksi eli hiilihappojääksi (”kuivajääksi”). Hiilidioksidijää on kätevä jäähdytin, koska se muuttuu lämmetessään suoraan kaasuksi, eikä se siten kastele pintoja. Hiilidioksidijään ja veden avulla voidaan synnyttää "savua" esimerkiksi elokuvia ja esityksiä varten. Kuivajäätä valmistettiin ensi kertaa vuonna 1825, kun avattiin nestemäistä suurpaineista hiilidioksidia sisältävä säiliö. Säiliöistä karkasi kaasumaista hiilidioksidia ja sinne jäi kuivajäätä. Kuivajää on vaarallista käsitellä paljain käsin, koska sen koskettaminen luo palovamman kaltaisia vaurioita.

Biologia[muokkaa]

Orgaanisten yhdisteiden hapetus, toisin sanoen hengitys, on monen eliölajin, kuten eläinten, energianlähde. Tällöin niissä oleva hiili yhtyy ilman hapen kanssa hiilidioksidiksi vapauttaen samalla energiaa. Samoin tapahtuu myös, kun orgaaninen aines palaa täydellisesti. Kasvit ja muut auringonvalosta energiansa saavat eliöt, alkutuottajat, puolestaan sitovat auringonvalon energiaa yhteyttäessään ja varastoivat sen orgaanisiin yhdisteisiin, lähinnä hiilihydraatteihin. Rakennusaineeksi tarvitaan hiilidioksidin hiiltä, ja sivutuotteena ilmaan vapautuu happea. Näin hiili kiertää ilmasta alkutuottajiin, alkutuottajista ravintoketjun muihin osiin ja lopulta taas ilmakehään.

Hiilidioksidi ilmakehässä[muokkaa]

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, eli sen määrän lisääntyminen ilmakehässä kasvattaa maapallon lämpötilaa. Öljyn, maakaasun, hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttäminen on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja on johtamassa ilmastonmuutokseen. Fossiiliset polttoaineet nostavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, koska hiili on ollut syvällä maaperässä ja poltettaessa se joutuu ilmakehään. Kasviperäiset biopolttoaineet eivät jatkuvasti lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää, koska poltettua vastaava määrä hiiltä sitoutuu takaisin ilmakehästä, kun kasveja kasvatetaan uudelleen polttoaineeksi – hiilen kierto on suljettu.

Jos CO2 nousee yli 450 ppm, Grönlanti ja läntinen Antarktis todennäköisesti sulavat tulevaisuudessa. Tämä nostaisi veden pintaa 6 metriä. Ennen teollista vallankumousta hiilidioksiditaso oli 280 ppm. Nyt se on 380 ppm ja nousee 2 ppm joka vuosi.


Hiilidioksidin ominaispäästökertoimia:

Polttoaine (g CO2 / kWh)
Maakaasu 198
Nestekaasut 234
Lentopetroli 264
Moottoribensiinit 262
Dieselöljy 265
Kevyt polttoöljy 267
Raskas polttoöljy 284
Kivihiili 341
Jyrsinturve 381
Koksi 389
Puutähde 395
Mustalipeä 395

Lähde[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Hiilidioksidi-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.

Aiheesta muualla[muokkaa]