Käyttöohjekirja

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Käyttöohjekirja on auton vakiovarusteisiin kuuluva kirja tai kirjanen, joka esittelee auton ja sen laitteiden käyttöä. Käyttöohjekirja on kuulunut kaikkien uusien autojen vakiovarusteisiin jo kauan. Useimmat säilyttävät käyttöohjekirjaa auton säilytyslokerossa.

Tyypillisiä käyttöohjekirjan tietoja ovat:

  • Turvaohjeet
  • Asennusohjeet
  • Auton kaikkien laitteiden käytön ohjetiedot
  • Tekniset tiedot, mitat ja painot
  • Auton käytön rajoitukset, esimerkiksi suurin paino, sallittu vetokuorma, hinausmahdollisuuden rajoitukset
  • Ylläpito-ohjeita
  • Huolto-ohjeet
  • Takuutiedot

Vertailu 1971

Tekniikan Maailman 3/1971 vertailussa olivat käyttöohjekirjat. Käyttäjän käsikirjat olivat vertailussa ja niissä havaittiiin isoja eroja.

Parhaimmat olivat BMW:n (1600), Austinin (1000 ja 1300) ja Sunbeamin (900, 1250) käyttöohjekirjat. Hyviä olivat myös Mercedes-Benzin, Vauxhallin (Victor) ja VW:n (1302) käyttöohjekirjat.

Näissäkin oli joitain virheitä, esimerkiksi Sunbeam 900:n käyttöohjekirjassa lukee "voimansiirtopyörästö", millä tarkoitetaan vaihteistoa.

Käyttöohjekirjoissa oli paljon virheitä tai vanhentuneita sanoja. Ford 20M:n "takapyörästö" tarkoittaa tasauspyörästöä. Rikastin (eli "kuristin") keräsi paljon erilaisia sanoja: ryyppy, starttiläppä (Mazda), ilmaläppäkuristusläppä (Moskvitsh), kylmäkäynnistysvedin (Rover), käynnistysvedin (Mercedes-Benz) ja rikastusvedin (Austin). Liian suuri kierrosluku oli DAFin käyttöohjekirjassa "ylikierrostuminen".

Huonoimmissa käyttöohjekirjoissa oli niukasti auton käyttöön liittyviä tietoja. [1]

Vertailu 1989

Tekniikan Maailman 8/1989 käyttöohjekirjojen vertailun paras oli Citroën AX:n käyttöohjekirja, jossa oli paljon selkeitä piirroksia. Myös Saab 9000:n käyttöohjekirja oli selkeä. Paras sisällysluettelo löytyi Renault 21:stä.

Japanilaisautojen käyttöohjekirjoissa ei ollut paljon piirroksia tai kuvia eikä värejä käytetty. Kuvitukseltaan huonoimpia olivat Suzuki Swiftin ja Chrysler GS Turbo II:n käyttöohjekirjat, joissa oli kymmentä sivua kohti yksi piirros. Saksalaisautojen käyttöohjekirjoissa käytettiin valokuvia piirrosten sijasta.

Vain 7 auton käyttöohjekirjassa oli ohje vianetsintään. Joissakin käyttöohjekirjoissa oli virheitä tai puutteellisia ohjeita: FSO Polonezin kirja kertoo ajovalojen pesunestesäiliön olevan 70-litrainen. Daihatsu Charaden kirja kertoo sulakerasian olevan auton vasemmalla puolella, tämän tarkempaa vihjettä ei anneta.

Huonoimpia käyttöohjekirjoja olivat Suzukin, Opelin (Kadett) sekä englanninkieliset Cadillacin ja Chryslerin käyttöohjekirjat. [2]

Käännösvirheitä

Trabantin käyttöohjekirja tai ohjekirja vuodelta 1965 on suomenkielinen, mutta surkeasti käännetty. Kääntäjä ei ollut osannut autosanastoa ja kääntänyt esimerkiksi kaasupolkimen "ajopolkimeksi" ja vaihdevivun "katkaisinvivuksi". Muita vääriä käännöksiä ovat mm. "kiertomomentti" kun tarkoitetaan vääntömomenttia, "lähtövetonuppi" (rikastimen vedin) ja "himmennysvalo" (lähivalo). Trabantin käyttöohjekirjan kieliasu on TM:n mukaan ehdottomasti pahin, johon toimittajat ovat törmänneet. [3]

Aiheesta muualla

http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/kayttoohjekirjat-auton-tarkein-varuste

Katso myös

Lähteet

  1. Tekniikan Maailma 3/1971
  2. Tekniikan Maailma 8/1989
  3. Tekniikan Maailman koeajo 3/1965