Ligier

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 21. syyskuuta 2008 kello 20.01 – tehnyt Okkim (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
- Koko nimi Automobiles Ligier 
- Päämaja  Ranska 
- Perustajat Guy Ligier 
- Tunnetuimmat kuljettajat  Didier Pironi
  Jacques Laffite
  René Arnoux 
- Moottorit Matra, Ford, Renault, Judd, Lamborghini, Mugen Honda 
- Ensimmäinen kilpailu Brasilian Grand Prix 1976 
- Kilpailuja 343 
- Valmistajien
  maailmanmestaruuksia 0 
- Kuljettajien
  maailmanmestaruuksia 0 
- Voittoja 9 
- Paalupaikkoja 9 
- Nopeimpia kierroksia 9 
- MM-pisteitä 405 
- Viimeinen kilpailu Japanin Grand Prix 1996 


Ligier on ranskalainen autonvalmistaja, jonka entinen kilpa-autoilija ja rugby-pelaaja Guy Ligier perusti. Ligier kilpaili Formula 1 -sarjassa kausina 1976–1996.

Kuuluisimpia Ligierillä ajaneita F1-kuljettajia lienevät Didier Pironi, Jacques Laffite ja René Arnoux.

Yritys tuli autoalalle Ligier JS 2 -urheiluautolla, jonka moottorina oli Maserati V6, sama kuin Citroën SM:ssä. Maserati V6 oli uudenaikaisesti suunniteltu ja JS 2:ta pidettiin hyvin suunniteltuna autona, jolla oli hyvä voima-paino-suhde. Viimeiset SM:t valmistettiin Ligierin tehtailla Vichyssä. Vuoden 1973 energiakriisit aiheuttivat sellaisen pörssiromahduksen, että JS 2:n tuotanto loppui pian. Tämän seurauksena yhtiö keskittyi mikroautoihin. Tällöin Piaggio omisti Ligierin. Ligier valmistaa nykyään Ligier X-TOO -kevyttä nelipyörää.

Ligier F1

Ligier tunnetaan parhaiten Formula 1 -tallina. Se kilpaili sarjassa vuodesta 1976 vuoteen 1996 asti. Ligier liittyi F1-sarjaan kaudeksi 1976 Matra V12 -moottorin voimin. Ensimmäisen voittonsa talli saavutti Ruotsin Grand Prix'sta 1977, jolloin Jacques Laffite voitti kilpailun. Voitto oli myös Laffitelle ensimmäinen. Tätä pidetään yleisesti ensimmäisenä kokonaan ranskalaisena voittona F1-sarjassa.

Yhteistyö Matran kanssa loppui vuonna 1979 ja Ligier rakensi Cosworth-moottorilla toimivan Ligier JS11 -auton. JS11:llä voitettiin kauden kaksi ensimmäistä kilpailua. Taas kuljettajana oli Laffite. Auto kuitenkin kohtasi vakavasti otettavia kilpailijoita, kun Williams- ja Ferrari-tallit esittelivät uudet aerodynaamisesti hyvin suunnitellut autonsa. Kauden loppuosa ei ollut tallille yhtä hyvä kuin sen alkuosa.

JS11 ja sen seuraajat tekivät Ligieristä kärkitallin 1980-luvun alkuvuosille. Tallin kilpailukykyisyys alkoi kuitenkin heikentyä kauden 1982 aikoihin. Talli kuitenkin kamppaili sarjassa vielä kauteen 1996 saakka. 1980-luvun puolessavälissä talli hyötyi Renault'n kanssa tehdystä moottorisopimuksesta. Tallista tuli kilpailukykyinen, mutta ei kärkitallia, vaikka tallin budjetti oli suuri. Kun Renault jätti sarjan vuonna 1986, jäi Ligier ilman kunnon moottorintarjoajaa. Sopimus moottoreista kariutui Alfa Romeon kanssa, minkä jälkeen talli sai asiakasmoottoreita ensin BMW:ltä ja sitten Mugen-Hondalta.

Kaudella 1996 tallilla oli käytössään Mugen-Hondan moottorit JS43-autossaan. Auto osoittautui hyvin tasapainoiseksi, vaikkei se ehkä Williamsin autolle vertoja vetänytkään. Autolla onnistuttiin kaikkien yllätykseksi saavuttamaan voitto, kun Olivier Panis ajoi Monacon Grand Prix'ssa ruutulipulle ensimmäisenä.

Ligier-nimi katosi Formula 1:stä, kun Alain Prost osti tallin ja nimesi sen Prost Grand Prix'ksi vuonna 1997. Nimekkäästä uudesta tallipäälliköstä ja omistajasta huolimatta talli ei ollut kilpailukykyinen ja meni konkurssiin vuonna 2002.

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Ligier-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.