Linja-auto

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 2. tammikuuta 2015 kello 17.47 – tehnyt Christian Valley (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AEC Routemaster -kaksikerrosbussi

Linja-auto eli usein myös, varsinkin arkikielessä bussi (lat. omnibus; kaikille) on erikoisvalmisteinen auto, jota käytetään kuljettamaan useita ihmisiä paikasta toiseen.

Historia

Hevosvetoinen kaupunkilinja-auto esiteltiin ensimmäisen kerran Pariisissa vuonna 1662. Sen oli kehitellyt Blaise Pascal kumppaneineen, mutta se oli toiminnassa ainoastaan muutaman vuoden. Linja-auto tuli käyttöön 1812 Ranskan Bordeaux'ssa ja sen jälkeen Pariisissa 1827, Lontoossa 1829 ja New Yorkissa 1830. Helsingissä HKL:n edeltäjä Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö HRO aloitti 1888 hevosomnibusliikenteen ja 1936 linja-autoliikenteen. Tuolloin matkustajia kuljetettiin usein paitsi sisällä myös katolla. Linja-autot moottoroitiin 1900-luvun alussa. Moottorilinja-autoliikenne lisääntyi huimasti ja nykyään useimmissa maissa käytetään niitä.

Tekniikka

Linja-autoissa on useimmiten dieselmoottorit. Myös bensiinikäyttöisiä linja-autoja on käytössä joissakin maissa, kuten Venäjällä. Nykyisin myöskin maakaasulinja-autot ja nestekaasulinja-autot ovat yleistyneet. Ne ovat ympäristöystävällisempiä kuin dieselbussit. Joissakin paikoissa maailmalla käytetään sähköllä toimivia johdinautoja. Johdinautoissa - eli trollikoissa - käyttövoima saadaan linja-auton yläpuolella kulkevista sähköjohdoista kuten raitiovaunuissa. Pienet linja-autot rakennetaan pakettiautojen pohjalle, kun taas suuret raskaiden kuorma-autojen perustalle. Bussit kuluttavat dieselöljyä autotyypistä ja ajettavasta liikennetyypistä riippuen 20-55 litraa/100 km. Polttoainepihit pikavuorobussit kuluttavat 20 l/100 km hyvissä olosuhteissa ja nivelautot pysähtelevässä kaupunkiliikenteessä 55 l/100 km.

Muutamat suuret kaupungit kuten Helsinki, Tampere ja Tallinna käyttävät kaksiosaisia nivellinja-autoja, joihin mahtuu yli 60 matkustajaa. Tampere ei ole kuitenkaan kustannussyistä hankkinut uusia nivellinja-autoja 2000-luvun alun jälkeen Scala-telibussien lisääntyessä. Nivelbussit on hylännyt myös Helsinki. On myös nk. midibusseja, joita on Tampereella 2 ja Helsingissäkin ollut pari kappaletta. Ne ovat lyhyitä ja liikennöivät usein asiointilinjoilla.

Linja-autojen keski-ikä on Suomessa 10,6 vuotta ja vuosittain uusia linja-autoja tulee liikenteeseen noin 500 kappaletta. Uudet linja-autot tulevat tilausliikenteeseen, pikavuoroille ja suurten kaupunkiseutujen paikallisliikenteeseen. Vanhemmilla autoilla ajetaan vähemmän tuottoisia maaseudun koululais- ja vakiovuoroja. Käyttöönotostaan 11-20 vuoden jälkeen linja-autot usein poistetaan (myydään tai romutetaan). Vanhat autot päätyvät yksityishenkilöille ja köyhempiin maihin.

Linja-autojen merkitys liikenneverkossa

Monet pienet kaupungit ja kylät, jotka olivat viime vuosikymmeniin asti rautatien varassa, liikennöidään nykyään ainoastaan linja-autoilla. Linja-autoreitit täydentävät rautateitä tarjoamalla yhteyksiä paikkakunnille, joille ei pääse junalla. Ne myös kilpailevat junien kanssa pääasiassa hinnalla.

Linja-autot maailmalla

Monet rautatieyhtiöt operoivat liityntälinjoja. Linja-autolinjojen verkko linkittää kaikki Yhdysvaltojen osat toisiinsa.

Sanastoa

Termi Selitys
Kokomatala Ei portaita etu- ja keskiovilla. Ei portaita sisällä. Takaovella yleensä 1 porras, joskus ei sitäkään (täysin matala).
Matala Ei portaita etu- ja keskiovilla. Keskioven takana tai taka-akselin kohdalla porras tai kaksi sekä viisto nousu perään, jossa 2-3 porrasta
Puolimatala Etu- ja keskiovilla yksi porras. Keskioven takaa viisto nousu perään.
Normaali Jokaisessa ovessa 2 tai useampia portaita, tasainen lattia.
Katuri Kaupunkiliikenteeseen tehty bussi
Mahuri Keskimoottorinen bussi. Moottori lattian alla eli "mahassa".
Tuuppari Takamoottorinen bussi
Hetku Etumoottorinen bussi, jossa moottori ja ohjaamo etuakselin etupuolella.

Linja-autovalmistajia

Ulkoiset linkit

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Linja-auto-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.