Ero sivun ”Métallurgique” versioiden välillä
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Ensimmäisen maailmansodan mentyä ohi autojen valmistus jatkui ''26/60''-mallilla, joka sai nyt nelipyöräjarrut. Sen rinnalle tuotantoon tulivat mallit ''20/40'' ja ''15/20''. Sodan jälkeisen vaikean taloustilanteen johdosta isojen autojen myynti oli kuitenkin todella vaikeaa. Viimeisenä vetonaan Métallurgique korvasi pienimmän ''15/20''-mallinsa innovatiivisella 12-hevosvoimaisella mallilla. Insinööri Paul Bastienin suunnittelema 1882 cm<sup>3</sup>:n nelisylinterinen [[OHV]]-moottori oli tuohon aikaan kilpailijoidensa [[Sivuventtiilimoottori|sivu-]] ja [[luistiventtiili]]moottoreihin verrattuna huomattavasti aikaansa edellä. Ultramodernin moottorinsa ansiosta auto kykeni saavuttamaan yli 120 km/h huippunopeuden. Se ei kuitenkaan enää pelastanut Metallurgiquen taloutta.<ref name="Ritzinger" /> | Ensimmäisen maailmansodan mentyä ohi autojen valmistus jatkui ''26/60''-mallilla, joka sai nyt nelipyöräjarrut. Sen rinnalle tuotantoon tulivat mallit ''20/40'' ja ''15/20''. Sodan jälkeisen vaikean taloustilanteen johdosta isojen autojen myynti oli kuitenkin todella vaikeaa. Viimeisenä vetonaan Métallurgique korvasi pienimmän ''15/20''-mallinsa innovatiivisella 12-hevosvoimaisella mallilla. Insinööri Paul Bastienin suunnittelema 1882 cm<sup>3</sup>:n nelisylinterinen [[OHV]]-moottori oli tuohon aikaan kilpailijoidensa [[Sivuventtiilimoottori|sivu-]] ja [[luistiventtiili]]moottoreihin verrattuna huomattavasti aikaansa edellä. Ultramodernin moottorinsa ansiosta auto kykeni saavuttamaan yli 120 km/h huippunopeuden. Se ei kuitenkaan enää pelastanut Metallurgiquen taloutta.<ref name="Ritzinger" /> | ||
− | Vuonna 1927 belgialainen [[Impéria]] osti Metallurgique-yhtiön ja markkinanimi häviää käytöstä.<ref name="Ritzinger" /> Insinööri Paul Bastien oli vuonna 1925 siirtynyt työskentelemään Atlantin länsipuolelle, jossa hän mm. suunnitteli [[Stutz]]in 8-sylinterisen rivimoottorin.<ref>[http://car-from-uk.com/motors/stutz/ Stutz Cars History - Classic cars from UK]</ref> | + | Vuonna 1927 belgialainen [[Imperia|Impéria]] osti Metallurgique-yhtiön ja markkinanimi häviää käytöstä.<ref name="Ritzinger" /> Insinööri Paul Bastien oli vuonna 1925 siirtynyt työskentelemään Atlantin länsipuolelle, jossa hän mm. suunnitteli [[Stutz]]in 8-sylinterisen rivimoottorin.<ref>[http://car-from-uk.com/motors/stutz/ Stutz Cars History - Classic cars from UK]</ref> |
<gallery widths=200> | <gallery widths=200> | ||
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
<references/> | <references/> | ||
+ | |||
+ | {{Belgialaisia automerkkejä}} | ||
[[Luokka:Belgia]] | [[Luokka:Belgia]] |
Versio 20. elokuuta 2017 kello 13.24
SA L'Auto Métallurgique oli Belgian Marchienne-au-Pont'n kaupungissa vuosien 1898 – 1928 välisenä aikana autoja valmistanut yhtiö. Ennen maantieajoneuvoja Métallrgique oli valmistanut rautatievetureita ja muuta kiskokalustoa.
Yleistä
Ensimmäiset autot 4,5-hevosvoimaisia, 2-sylinterisiä ja ketjuvedolla. Vuonna 1905 Métallurgique esitteli täysin uudistuneen malliston, jonka oli suunnitellut vuonna 1903 yhtiöön Daimlerilta siirtynyt insinööri Ernst Lehmann, tuleva zeppeliini-kapteeni.[1] Uusissa malleissa oli prässätty teräsrunko, jäykkä taka-akseli tasauspyörästöllä ja mahdollisuus varustaa auto sähkövaloilla. Nämä ominaisuudet nostivat Métallurgiquen Euroopan silloisten urheiluautovalmistajien kärkikaartiin. Vuonna 1906 tuli myyntiin 10-litraisella nelisylinterisellä sekaventtiilimoottorilla varustettu 60/80, jonka huippunopeudeksi ilmoitettiin yli 100 km/h. Samana vuonna autot saivat niiden tunnuspiirteeksi muodostuvan V-mallisen maskin. Vuonna 1908 tuotannossa oli 60/80-mallin ohella samasta moottorista tehty pienempi, 40-hevosvoimainen versio. Kaksisylinteriset mallit poistuivat lopulta tuotannosta. Vuonna 1909 palettiin lisättiin pienempi, 5-litrainen, 26-hevosvoimainen malli 26/60. Vuonna 1911 kaikki mallit saivat neliportaisen vaihteiston. Pääsääntöisesti Métallurgique-autojen korituksesta vastasi Vanden Plas.
Vuodesta 1909 vuoteen 1914 Métallurgique-autoja valmisti lisenssillä berliiniläinen Bergmann-Metallurgique.
Ensimmäisen maailmansodan mentyä ohi autojen valmistus jatkui 26/60-mallilla, joka sai nyt nelipyöräjarrut. Sen rinnalle tuotantoon tulivat mallit 20/40 ja 15/20. Sodan jälkeisen vaikean taloustilanteen johdosta isojen autojen myynti oli kuitenkin todella vaikeaa. Viimeisenä vetonaan Métallurgique korvasi pienimmän 15/20-mallinsa innovatiivisella 12-hevosvoimaisella mallilla. Insinööri Paul Bastienin suunnittelema 1882 cm3:n nelisylinterinen OHV-moottori oli tuohon aikaan kilpailijoidensa sivu- ja luistiventtiilimoottoreihin verrattuna huomattavasti aikaansa edellä. Ultramodernin moottorinsa ansiosta auto kykeni saavuttamaan yli 120 km/h huippunopeuden. Se ei kuitenkaan enää pelastanut Metallurgiquen taloutta.[1]
Vuonna 1927 belgialainen Impéria osti Metallurgique-yhtiön ja markkinanimi häviää käytöstä.[1] Insinööri Paul Bastien oli vuonna 1925 siirtynyt työskentelemään Atlantin länsipuolelle, jossa hän mm. suunnitteli Stutzin 8-sylinterisen rivimoottorin.[2]