Ero sivun ”Mazda 626 (GD)” versioiden välillä
p |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{malli| | {{malli| | ||
nimi = Mazda 626 "Capella"| | nimi = Mazda 626 "Capella"| | ||
− | kuva = [[Kuva: | + | kuva = [[Kuva:55482549.jpg|250px|Mazda 626]]| |
valmistaja = Mazda| | valmistaja = Mazda| | ||
valmistusmaa = <br>Japani| | valmistusmaa = <br>Japani| | ||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
== Yleistä == | == Yleistä == | ||
− | Auto on edeltäjänsä tavoin [[etuveto]]inen, ja korimallit olivat aluksi 4-ovinen '''Sedan''' ja 5-ovinen '''Hatchback''' sekä urheilullisemmin muotoiltu 2-ovinen porrasperäinen coupé, joka sai Euroopassa nimen '''Sport Saloon''' ja Yhdysvaltain markkinoilla [[Mazda MX-6 | + | Auto on edeltäjänsä tavoin [[etuveto]]inen, ja korimallit olivat aluksi 4-ovinen '''Sedan''' ja 5-ovinen '''Hatchback''' sekä urheilullisemmin muotoiltu 2-ovinen porrasperäinen coupé, joka sai Euroopassa nimen '''Sport Saloon''' ja Yhdysvaltain markkinoilla [[Mazda MX-6 GD]]. Vuotta myöhemmin esiteltiin vielä 5-ovinen farmarimalli [[Mazda 626 GV|'''Sport Wagon''']], jonka pohjalevy oli GD-malliin perustuva GV. Car and Driver -lehti nimitti sekä 626:n että MX-6:n Ten Best -listalleen vuonna [[1988]]. Vuoden 1990 alussa aloitettiin 4WD-mallien tuonti Suomeen. Nelivetoista mallia sai Suomessa hatchback- ja farmarikorisiin malleihin ja sen ainoa moottorivaihtoehto oli 12-venttiilinen 2,2-litrainen moottori [[ruiskutusjärjestelmä|polttoaineensuihkutuksella]]. GT oli 626 GD malliston parhain varustelutaso ja tehokkain malli. Moottori GT- mallissa oli 16-venttiilinen 2,0-litrainen moottori [[FE-DOHC]] Boschin L-Jetronic polttoaineensuihkutuksella. |
+ | |||
+ | [[Kuva:626GT91.jpg|250px|thumb|right|Mazda 626]] | ||
== Rekisteröinti == | == Rekisteröinti == | ||
Rivi 44: | Rivi 46: | ||
Jousitus on edessä ja takana joustintukityyppinen. Poikittaistukivarret kiinnittyvät sekä edessä että takana apurunkoihin, ja edessä myös moottori kiinnittyy kahdesta pisteestä apurunkoon. Etummainen apurunko koostuu kahdesta pitkittäispalkista, jotka ovat 4WS- ja 4WD-malleissa tuettu toisiinsa vielä poikittaisella lisäpalkilla. Takana on poikittainen palkki. Sport Saloon GT -malleissa oli iskunvaimennuksen jäykkyyssäätö, joko muilla kuin jäykimmällä asetuksella sääti automaattisesti jarrutuksen ja kiihdytyksen ajaksi kuormitetumman akselin iskunvaimennuksen astetta jäykemmäksi. Järjestelmään sopivien säädettävien iskunvaimentimien valmistus on lopetettu. | Jousitus on edessä ja takana joustintukityyppinen. Poikittaistukivarret kiinnittyvät sekä edessä että takana apurunkoihin, ja edessä myös moottori kiinnittyy kahdesta pisteestä apurunkoon. Etummainen apurunko koostuu kahdesta pitkittäispalkista, jotka ovat 4WS- ja 4WD-malleissa tuettu toisiinsa vielä poikittaisella lisäpalkilla. Takana on poikittainen palkki. Sport Saloon GT -malleissa oli iskunvaimennuksen jäykkyyssäätö, joko muilla kuin jäykimmällä asetuksella sääti automaattisesti jarrutuksen ja kiihdytyksen ajaksi kuormitetumman akselin iskunvaimennuksen astetta jäykemmäksi. Järjestelmään sopivien säädettävien iskunvaimentimien valmistus on lopetettu. | ||
− | Malliston [[jarrut]] ovat aikansa perusrakennetta. Jarrujärjestelmä on nestetoiminen 2-piirinen [[ | + | Malliston [[jarrut]] ovat aikansa perusrakennetta. Jarrujärjestelmä on nestetoiminen 2-piirinen [[jarrutehostin|tehostettu]], joka edessä vaikuttaa jäähdytettyihin levyjarruihin ja takana rumpujarruihin. GT-, 4WD- ja [[mazda 626 GV|farmarimalleissa]] rumpujarrut on korvattu levyjarruilla. [[Lukkiutumattomat jarrut]] oli saatavilla lisävarusteena. |
Mazdan [[nelipyöräohjaus]] toimi sähköhydraulisesti. Laitteisto oli koottu kompaktiksi paketiksi taka-akselille, vain hydraulipaine tuotettiin kokoonpanon ulkopuolisesti suurennetulla ohjaustehostimen pumpulla. Koska ohjauskulman anturi sijaitsi taka-akselilla, etummaisesta raidetangosta kulki mekaaninen ohjausakseli taka-akselille. Varsinaista kiinteää yhteyttä ohjauspyörällä ja takaohjausvaihteella ei ollut, sillä ohjauskomennot antoi tietokone. Alle 35 km/h nopeuksissa takapyörät kääntyivät vastakkaiseen suuntaan etupyöriin nähden, sen yläpuolella samansuuntaisesti. Suurin ohjauskulma oli +-5 astetta. Menetelmä vakautti ajoa suurilla nopeuksilla ja paransi ketteryyttä taajama-ajossa ja paikoitettaessa, mutta hyödyn ei koettu korvaavan lisäpainoa, kalleutta ja huollon tarvetta, joten järjestelmä poistui vähin äänin faceliftin yhteydessä vientimalleista. | Mazdan [[nelipyöräohjaus]] toimi sähköhydraulisesti. Laitteisto oli koottu kompaktiksi paketiksi taka-akselille, vain hydraulipaine tuotettiin kokoonpanon ulkopuolisesti suurennetulla ohjaustehostimen pumpulla. Koska ohjauskulman anturi sijaitsi taka-akselilla, etummaisesta raidetangosta kulki mekaaninen ohjausakseli taka-akselille. Varsinaista kiinteää yhteyttä ohjauspyörällä ja takaohjausvaihteella ei ollut, sillä ohjauskomennot antoi tietokone. Alle 35 km/h nopeuksissa takapyörät kääntyivät vastakkaiseen suuntaan etupyöriin nähden, sen yläpuolella samansuuntaisesti. Suurin ohjauskulma oli +-5 astetta. Menetelmä vakautti ajoa suurilla nopeuksilla ja paransi ketteryyttä taajama-ajossa ja paikoitettaessa, mutta hyödyn ei koettu korvaavan lisäpainoa, kalleutta ja huollon tarvetta, joten järjestelmä poistui vähin äänin faceliftin yhteydessä vientimalleista. | ||
Rivi 52: | Rivi 54: | ||
== Kehitys == | == Kehitys == | ||
Vuonna 1990 mallisto sai kasvojenkohotuksen, jossa autosta tuli vähäpäästöinen. Autoon tuli kolmitoimikatalysaattori, GT-malleihin pakokaasujen takaisinkierrätys EGR ja aktiivihiilisäiliö. Vähäpäästöisyyden myötä GT-mallin [[FE-DOHC]] moottorin viritysastetta jouduttiin muuttamaan astetta matalavirtteisemmäksi. Moottorissa nokka-akselit vaihtuivat miedompiin ja puristussuhdetta laskettiin mäntien avulla. Myös moottorinohjaukseen tuli muutoksia. Nämä muutokset muuttivat moottorista saatavaa huipputehoa- ja väntöä alemmas. Ulkonäköön tehtiin pieniä kosmeettisia muutoksia. Kromiset oven kahvat muutettiin korin värisiksi ja kromilistat ikkunoiden kehyksissä muuttuivat mustiksi, GD-mallin myynti loppui 1992, mutta farmarimallin valmistus jatkui vielä seuraavan mallikauden ajan, vuoteen 1997 asti. | Vuonna 1990 mallisto sai kasvojenkohotuksen, jossa autosta tuli vähäpäästöinen. Autoon tuli kolmitoimikatalysaattori, GT-malleihin pakokaasujen takaisinkierrätys EGR ja aktiivihiilisäiliö. Vähäpäästöisyyden myötä GT-mallin [[FE-DOHC]] moottorin viritysastetta jouduttiin muuttamaan astetta matalavirtteisemmäksi. Moottorissa nokka-akselit vaihtuivat miedompiin ja puristussuhdetta laskettiin mäntien avulla. Myös moottorinohjaukseen tuli muutoksia. Nämä muutokset muuttivat moottorista saatavaa huipputehoa- ja väntöä alemmas. Ulkonäköön tehtiin pieniä kosmeettisia muutoksia. Kromiset oven kahvat muutettiin korin värisiksi ja kromilistat ikkunoiden kehyksissä muuttuivat mustiksi, GD-mallin myynti loppui 1992, mutta farmarimallin valmistus jatkui vielä seuraavan mallikauden ajan, vuoteen 1997 asti. | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
== Moottorit == | == Moottorit == | ||
Rivi 143: | Rivi 104: | ||
!Malli!!Vaihteet!!Tyyppi!!Vetotapa!!Muuta | !Malli!!Vaihteet!!Tyyppi!!Vetotapa!!Muuta | ||
|- bgcolor=#ffffff | |- bgcolor=#ffffff | ||
− | |'''G5M'''||5||Manuaali||Etuveto|| | + | |'''G5M'''||5||Manuaali||Etuveto||GT-mallissa |
|- bgcolor=#ffffff | |- bgcolor=#ffffff | ||
|'''G5MX-R'''||5||Manuaali||Neliveto||Kaapelivälitteinen vaihteensiirrin | |'''G5MX-R'''||5||Manuaali||Neliveto||Kaapelivälitteinen vaihteensiirrin | ||
Rivi 158: | Rivi 119: | ||
|} | |} | ||
− | == G5M Vaihteiston välityssuhteet | + | === G5M Vaihteiston välityssuhteet=== |
− | |||
{| class="wikitable" | {| class="wikitable" | ||
Rivi 188: | Rivi 148: | ||
|} | |} | ||
− | == | + | ==Suorituskyky== |
+ | |||
+ | === GT-mallin Huippunopeudet ja kiihtyvyys arvot === | ||
− | + | {|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9" | |
− | + | !Malli!!Kiihtyvyys 0-100 km/h 103 kW/ 140 hv!!Huippunopeus 103 kW/ 140 hv!!Kiihtyvyys 0-100 km/h 109 kW/ 148 hv!!Huippunopeus 109 kW/ 148 hv | |
− | + | |- bgcolor=#ffffff | |
− | + | |'''Sport Saloon'''||9,2 s||208 km/h||8,3 s||210 km/h | |
− | + | |- bgcolor=#ffffff | |
− | + | |'''Hatchback'''||9,2 s||206 km/h||8,3 s||208 km/h | |
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Sedan'''||9,2 s||204 km/h||8,3 s||206 km/h | ||
+ | |} | ||
== Mitat == | == Mitat == | ||
Rivi 205: | Rivi 170: | ||
* '''Omamassa''': 1085–1350 kg | * '''Omamassa''': 1085–1350 kg | ||
* '''Maavara''': 165 mm (GT) 170 mm (4wd) | * '''Maavara''': 165 mm (GT) 170 mm (4wd) | ||
− | * '''Polttoainesäiliö''': 60 l | + | * '''Polttoainesäiliö''': 60 l, 57 l (4WS) |
+ | |||
+ | === GT-mallin mitat === | ||
+ | |||
+ | {|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9" | ||
+ | !Malli!!Pituus m!!leveys m!!Korkeus m!!Akseliväli m!!Maavara cm!!Etuakseli m!!Taka-akseli m!!Omamassa kg!!Pienin kääntösäde m | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Sport Saloon'''||4,45||1,69||1,36||2,515||16,5||1,455||1,465||1160||5,2m | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Hatchback'''||4,515||1,69||1,375||2,575||16,5||1,455||1,465||1190||5,3m | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Sedan'''||4,515||1,69||1,41||2,575||16,5||1,455||1,465||1190||5,3m | ||
+ | |} | ||
+ | |||
+ | == Tyyppiviat == | ||
+ | |||
+ | *Takajarrut alkavat puoltaa ja laahata usein jarrutyypistä riippumatta | ||
+ | *Takaiskunvaimentimien tornit ruostuvat yläpäästään | ||
+ | *Polttoaineen tankkausputkisto ruostuu | ||
+ | *Takaluukun tiivisteet alkavat vuotaa ajan mittaan ja päästävät vettä tavaratilaan | ||
+ | *Sylinterikansi saattaa haljeta suhteellisen vähänkin ajetuissa moottoreissa, yleensä syynä tähän on kuitenkin moottorin väärinkäyttö | ||
+ | *Tyhjäkäynti saattaa käydä liian korkealla lisäilmaluistin jumittamisen tai kaasuttimen vahaelementin hajoamisen vuoksi. | ||
+ | {{tyyppiviat}} | ||
[[Luokka:Mazda|626 GD]] | [[Luokka:Mazda|626 GD]] | ||
[[Luokka:Mallit|626 GD]] | [[Luokka:Mallit|626 GD]] |
Versio 29. marraskuuta 2009 kello 11.17
Mazda 626 "Capella" | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Mazda, Japani |
Valmistusaika | 1988–1992 |
Luokka | Ylempi keskiluokka |
Kori | 2-ovinen Sport Saloon 4-ovinen Sedan 5-ovinen Liftback 5-ovinen Sport Wagon |
Suunnittelija | {{{suunnittelija}}} |
Pohjalevy | {{{pohjalevy}}} |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 1587–2184 cm3 |
Teho | 45–109 kW |
Voimanvälitys | Etuveto, Neliveto |
Kiihtyvyys | 8,3–17,4 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 152–210 km/h |
Kulutus | 6,3–9,1 l/100 km (yhd.) |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 28.400–29.400 € (STW 1997) |
Edeltäjä | Mazda 626 GC |
Seuraaja | Mazda 626 GE |
Saman luokan autoja | Citroën BX Fiat Tempra Ford Sierra Nissan Primera Opel Vectra Toyota Carina II xT17x |
Mazda 626 GD tuli myyntiin vuonna 1988. Auto perustuu samaan GD-pohjalevyyn edellisenä vuonna myyntiin tulleen Mazda Capella -mallin kanssa.
Sisällysluettelo
Yleistä
Auto on edeltäjänsä tavoin etuvetoinen, ja korimallit olivat aluksi 4-ovinen Sedan ja 5-ovinen Hatchback sekä urheilullisemmin muotoiltu 2-ovinen porrasperäinen coupé, joka sai Euroopassa nimen Sport Saloon ja Yhdysvaltain markkinoilla Mazda MX-6 GD. Vuotta myöhemmin esiteltiin vielä 5-ovinen farmarimalli Sport Wagon, jonka pohjalevy oli GD-malliin perustuva GV. Car and Driver -lehti nimitti sekä 626:n että MX-6:n Ten Best -listalleen vuonna 1988. Vuoden 1990 alussa aloitettiin 4WD-mallien tuonti Suomeen. Nelivetoista mallia sai Suomessa hatchback- ja farmarikorisiin malleihin ja sen ainoa moottorivaihtoehto oli 12-venttiilinen 2,2-litrainen moottori polttoaineensuihkutuksella. GT oli 626 GD malliston parhain varustelutaso ja tehokkain malli. Moottori GT- mallissa oli 16-venttiilinen 2,0-litrainen moottori FE-DOHC Boschin L-Jetronic polttoaineensuihkutuksella.
Rekisteröinti
GD-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
Vuosi | 1988 | 1989 | 1990 | 1991 | 1992 |
---|---|---|---|---|---|
Määrä (kpl) | 5693 | 5193 | 3226 | 1874 | 2097 |
Varustelu
GT-malliin tuli vuonna 1988 nelipyöräohjaus, joka poistui kuitenkin vuoden 1990 jälkeen. Järjestelmän hyöty oli kiistanalainen eikä se saavuttanut suurta suosiota. Käytetty järjestelmä on elektroninen ja monimutkaisempi kuin Hondan vastaava 4WS-järjestelmä vuoden 1988 Honda Preludessa. Vuoden 1990 jälkeen Mazda ei valmistanut 4WS-malleja vientiin. GT -mallia sai Suomessa ABS:llä ja vakionopeudensäätimellä. GT:tä vastaavia malleja sai automaattivaihteistolla ja jatkuvalla nelivedolla varustettuna.
Varustelutasoja ovat LX (1.6 / 1.8 / 2.0), GLX (1.8 / 2.0 / 2.2) ja GT (2.0 Dohc).
Tekniikka
Mazda 626 GD:n perusrakenne on tavanomainen teräslevyistä koottu itsekantava kori. Moottori on edessä poikittain, vaihteisto on auton vasemmalla puolella.
Jousitus on edessä ja takana joustintukityyppinen. Poikittaistukivarret kiinnittyvät sekä edessä että takana apurunkoihin, ja edessä myös moottori kiinnittyy kahdesta pisteestä apurunkoon. Etummainen apurunko koostuu kahdesta pitkittäispalkista, jotka ovat 4WS- ja 4WD-malleissa tuettu toisiinsa vielä poikittaisella lisäpalkilla. Takana on poikittainen palkki. Sport Saloon GT -malleissa oli iskunvaimennuksen jäykkyyssäätö, joko muilla kuin jäykimmällä asetuksella sääti automaattisesti jarrutuksen ja kiihdytyksen ajaksi kuormitetumman akselin iskunvaimennuksen astetta jäykemmäksi. Järjestelmään sopivien säädettävien iskunvaimentimien valmistus on lopetettu.
Malliston jarrut ovat aikansa perusrakennetta. Jarrujärjestelmä on nestetoiminen 2-piirinen tehostettu, joka edessä vaikuttaa jäähdytettyihin levyjarruihin ja takana rumpujarruihin. GT-, 4WD- ja farmarimalleissa rumpujarrut on korvattu levyjarruilla. Lukkiutumattomat jarrut oli saatavilla lisävarusteena.
Mazdan nelipyöräohjaus toimi sähköhydraulisesti. Laitteisto oli koottu kompaktiksi paketiksi taka-akselille, vain hydraulipaine tuotettiin kokoonpanon ulkopuolisesti suurennetulla ohjaustehostimen pumpulla. Koska ohjauskulman anturi sijaitsi taka-akselilla, etummaisesta raidetangosta kulki mekaaninen ohjausakseli taka-akselille. Varsinaista kiinteää yhteyttä ohjauspyörällä ja takaohjausvaihteella ei ollut, sillä ohjauskomennot antoi tietokone. Alle 35 km/h nopeuksissa takapyörät kääntyivät vastakkaiseen suuntaan etupyöriin nähden, sen yläpuolella samansuuntaisesti. Suurin ohjauskulma oli +-5 astetta. Menetelmä vakautti ajoa suurilla nopeuksilla ja paransi ketteryyttä taajama-ajossa ja paikoitettaessa, mutta hyödyn ei koettu korvaavan lisäpainoa, kalleutta ja huollon tarvetta, joten järjestelmä poistui vähin äänin faceliftin yhteydessä vientimalleista.
Faceliftin yhteydessä tuotiin markkinoille nelivetoinen versio. Nelivetotekniikan sovittamiseksi vaihteenvälitin muutettiin kaapelitoimiseksi, ja keskitunnelia suurennettiin. Myös taka-apurunkoa suurennettiin ja vahvistettiin, ja takaripustuksen tukivarsia pidennettiin nivelakselien kulmien pienentämiseksi. Nelivedon voimanjaon välitys oli 50/50, mutta painonjakauman takia käytännön voimanjako oli 48% eteen ja 52% taakse. Etutasauspyörästö oli avoin, keski- ja takatasauspyorästössä oli käytössä viskokytkimet.
Kehitys
Vuonna 1990 mallisto sai kasvojenkohotuksen, jossa autosta tuli vähäpäästöinen. Autoon tuli kolmitoimikatalysaattori, GT-malleihin pakokaasujen takaisinkierrätys EGR ja aktiivihiilisäiliö. Vähäpäästöisyyden myötä GT-mallin FE-DOHC moottorin viritysastetta jouduttiin muuttamaan astetta matalavirtteisemmäksi. Moottorissa nokka-akselit vaihtuivat miedompiin ja puristussuhdetta laskettiin mäntien avulla. Myös moottorinohjaukseen tuli muutoksia. Nämä muutokset muuttivat moottorista saatavaa huipputehoa- ja väntöä alemmas. Ulkonäköön tehtiin pieniä kosmeettisia muutoksia. Kromiset oven kahvat muutettiin korin värisiksi ja kromilistat ikkunoiden kehyksissä muuttuivat mustiksi, GD-mallin myynti loppui 1992, mutta farmarimallin valmistus jatkui vielä seuraavan mallikauden ajan, vuoteen 1997 asti.
Moottorit
GD:n moottorit ovat edellisen vuosimallin tapaan FE-lohkoon perustuvia. 8-venttiilisen moottorin rinnalle kehitettiin edistyneempi 12-venttiilinen malli, jota sai aluksi 2,0-litraisena kaasutinmallina, 1.8-litrainen versio ja polttoaineenruiskutuksella varustettu 2,2l-versio tuotiin euroopan markkinoille kasvojenkohotuksen yhteydessä. Uusi moottori oli edeltäjänsä tapaan yhdellä kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu. SOHC-malliston tehokkain moottori oli Pohjois-Amerikan ja Australian markkinoilla myydyt 2,2-litraiset turboahtimella varustetut mallit, joiden teho oli virallisen ilmoituksen mukaan 145hp. Euroopassa ja Japanissa GT-malli oli varustettu 16-venttiilisellä DOHC-moottorilla, jonka alkuperäinen Eurooppaan tuotu versio tuotti 148ps, ja 1990 kasvojenkohotuksen yhteydessä tuotu matalamman puristussuhteen katalysaattoriversio 140. DOHC-käyttöön muutettu moottori koki niin suuren muodonmuutoksen, ettei SOHC- ja DOHC-lohkot ole keskenään vaihtokelpoisia. Kaikki Suomessa olevat 1.6 ja 1.8 litraiset ruiskukoneet ovat maahantuojan "ruiskuttamia", ja varustettu ilmeisesti Boschin ruiskutusjärjestelmällä.
Eurooppa
Bensiinimoottorit
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Puristussuhde | Teho | Vääntö | Mallivuodet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1.6 | R4 | F6 | 1587 cm3 | 8,6:1 | 60 kW (81 hv) @ 5500 r/min | 120 Nm @ 3800 r/min | |
1.6i | R4 | F6 | 1587 cm3 | ? | ? kW (96 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | |
1.8 | R4 12V | F8 | 1789 cm3 | 8,6:1 | 69 kW (93 hv) @ 5400 r/min | 141 Nm @ 3400 r/min | |
2.0i | R4 8V kat | FE | 1998 cm3 | 8,6:1 | 66 kW (90 hv) @ 5000 r/min | 153 Nm @ 2500 r/min | 1990–1992 |
2.0 | R4 12V | FE | 1998 cm3 | 9,5:1 | 81 kW (109 hv) @ 5300 r/min | 165 Nm @ 3300 r/min | 1988–1990 |
GT | R4 DOHC 16V kat | FE-DOHC | 1998 cm3 | 9,2:1 | 103 kW (140 hv) @ 6000 r/min | 173 Nm @ 4000 r/min | 1990–1992 |
GT | R4 DOHC 16V | FE-DOHC | 1998 cm3 | 10,0:1 | 109 kW (148 hv) @ 6000 r/min | 182 Nm @ 4000 r/min | 1988–1990 |
2.2i | R4 12V kat | F2 | 2184 cm3 | 8,6:1 | 85 kW (115 hv) @ 5000 r/min | 180 Nm @ 3000 r/min |
Dieselmoottori
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | Mallivuodet | |
---|---|---|---|---|---|---|
2.0 D | R4 | RF | 1998 cm3 | 45 kW (61 hv) @ 4000 r/min | 121 Nm @ 2750 r/min | |
2.0 D | R4 Comprex | RF-CX | 1998 cm3 | 56 kW (75 hv) @ 4000 r/min | 172 Nm @ 2000 r/min |
Yhdysvallat ja Australia
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | Mallivuodet | |
---|---|---|---|---|---|---|
2.2 | R4 | F2 | 2184 cm3 | 81 kW (110 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1988–1992 |
2.2 | R4 | F2T | 2184 cm3 | 108 kW (145 hv) @ 4300 r/min | 257 Nm @ 3500 r/min | 1988–1992 |
Vaihteistot
Suomeen tuoduissa malleissa vaihteisto oli joko 5-vaihteinen manuaali tai 4-nopeuksinen automaattivaihteisto. F2T-turbomoottoria varten kehitettiin suurempi ja vahvempivaihdelaatikko. Eurooppaan ei tuotu Mazdan malleja jossa tämä vaihdelaatikko on käytössä, mutta Ford Probe GT -mallista kyseinen vaihteisto löytyy.
Malli | Vaihteet | Tyyppi | Vetotapa | Muuta |
---|---|---|---|---|
G5M | 5 | Manuaali | Etuveto | GT-mallissa |
G5MX-R | 5 | Manuaali | Neliveto | Kaapelivälitteinen vaihteensiirrin |
H5M | 5 | Manuaali | Etuveto | Vahvistettu malli, vain Pohjois-Amerikan ja Australian GT-malleissa |
F3A | 3 | Automaatti | Etuveto | Hydraulisesti ohjattu automaatti |
G4A-HL | 4 | Automaatti | Etuveto | Hydraulisesti ohjattu automaatti |
G4A-EL | 4 | Automaatti | Etuveto | Elektronisesti ohjattu automaatti |
G4AX-EL | 4 | Automaatti | Neliveto | Vain Japanin kotimarkkinoilla |
G5M Vaihteiston välityssuhteet
Vaihde | Välityssuhde |
---|---|
1 | 3.307 |
2 | 1.833 |
3 | 1.310 |
4 | 1.030 |
5 | 0.837 |
Pakki | 3.166 |
Vetopyörästö | 4.105 |
Suorituskyky
GT-mallin Huippunopeudet ja kiihtyvyys arvot
Malli | Kiihtyvyys 0-100 km/h 103 kW/ 140 hv | Huippunopeus 103 kW/ 140 hv | Kiihtyvyys 0-100 km/h 109 kW/ 148 hv | Huippunopeus 109 kW/ 148 hv |
---|---|---|---|---|
Sport Saloon | 9,2 s | 208 km/h | 8,3 s | 210 km/h |
Hatchback | 9,2 s | 206 km/h | 8,3 s | 208 km/h |
Sedan | 9,2 s | 204 km/h | 8,3 s | 206 km/h |
Mitat
- Pituus: 4515–4590 mm
- Leveys: 1690 mm
- Korkeus: 1375–1465 mm
- Akseliväli: 2575 mm
- Raideleveys (e/t): 1455/1465 mm (1.8 ja Diesel 1460/1455 mm)
- Omamassa: 1085–1350 kg
- Maavara: 165 mm (GT) 170 mm (4wd)
- Polttoainesäiliö: 60 l, 57 l (4WS)
GT-mallin mitat
Malli | Pituus m | leveys m | Korkeus m | Akseliväli m | Maavara cm | Etuakseli m | Taka-akseli m | Omamassa kg | Pienin kääntösäde m |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sport Saloon | 4,45 | 1,69 | 1,36 | 2,515 | 16,5 | 1,455 | 1,465 | 1160 | 5,2m |
Hatchback | 4,515 | 1,69 | 1,375 | 2,575 | 16,5 | 1,455 | 1,465 | 1190 | 5,3m |
Sedan | 4,515 | 1,69 | 1,41 | 2,575 | 16,5 | 1,455 | 1,465 | 1190 | 5,3m |
Tyyppiviat
- Takajarrut alkavat puoltaa ja laahata usein jarrutyypistä riippumatta
- Takaiskunvaimentimien tornit ruostuvat yläpäästään
- Polttoaineen tankkausputkisto ruostuu
- Takaluukun tiivisteet alkavat vuotaa ajan mittaan ja päästävät vettä tavaratilaan
- Sylinterikansi saattaa haljeta suhteellisen vähänkin ajetuissa moottoreissa, yleensä syynä tähän on kuitenkin moottorin väärinkäyttö
- Tyhjäkäynti saattaa käydä liian korkealla lisäilmaluistin jumittamisen tai kaasuttimen vahaelementin hajoamisen vuoksi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.