Mazda 626 (GD)

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 29. marraskuuta 2009 kello 11.17 – tehnyt Okkim (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mazda 626 "Capella"
Mazda 626
Valmistaja ja valmistusmaa Mazda,
Japani
Valmistusaika 19881992
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori 2-ovinen Sport Saloon
4-ovinen Sedan
5-ovinen Liftback
5-ovinen Sport Wagon
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori R4
Iskutilavuus 1587–2184 cm3
Teho 45–109 kW
Voimanvälitys Etuveto, Neliveto
Kiihtyvyys 8,3–17,4 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 152–210 km/h
Kulutus 6,3–9,1 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 28.400–29.400 € (STW 1997)
Edeltäjä Mazda 626 GC
Seuraaja Mazda 626 GE
Saman luokan autoja Citroën BX
Fiat Tempra
Ford Sierra
Nissan Primera
Opel Vectra
Toyota Carina II xT17x


Mazda 626 GD tuli myyntiin vuonna 1988. Auto perustuu samaan GD-pohjalevyyn edellisenä vuonna myyntiin tulleen Mazda Capella -mallin kanssa.

Yleistä

Auto on edeltäjänsä tavoin etuvetoinen, ja korimallit olivat aluksi 4-ovinen Sedan ja 5-ovinen Hatchback sekä urheilullisemmin muotoiltu 2-ovinen porrasperäinen coupé, joka sai Euroopassa nimen Sport Saloon ja Yhdysvaltain markkinoilla Mazda MX-6 GD. Vuotta myöhemmin esiteltiin vielä 5-ovinen farmarimalli Sport Wagon, jonka pohjalevy oli GD-malliin perustuva GV. Car and Driver -lehti nimitti sekä 626:n että MX-6:n Ten Best -listalleen vuonna 1988. Vuoden 1990 alussa aloitettiin 4WD-mallien tuonti Suomeen. Nelivetoista mallia sai Suomessa hatchback- ja farmarikorisiin malleihin ja sen ainoa moottorivaihtoehto oli 12-venttiilinen 2,2-litrainen moottori polttoaineensuihkutuksella. GT oli 626 GD malliston parhain varustelutaso ja tehokkain malli. Moottori GT- mallissa oli 16-venttiilinen 2,0-litrainen moottori FE-DOHC Boschin L-Jetronic polttoaineensuihkutuksella.

Mazda 626

Rekisteröinti

GD-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1988 1989 1990 1991 1992
Määrä (kpl) 5693 5193 3226 1874 2097

Varustelu

GT-malliin tuli vuonna 1988 nelipyöräohjaus, joka poistui kuitenkin vuoden 1990 jälkeen. Järjestelmän hyöty oli kiistanalainen eikä se saavuttanut suurta suosiota. Käytetty järjestelmä on elektroninen ja monimutkaisempi kuin Hondan vastaava 4WS-järjestelmä vuoden 1988 Honda Preludessa. Vuoden 1990 jälkeen Mazda ei valmistanut 4WS-malleja vientiin. GT -mallia sai Suomessa ABS:llä ja vakionopeudensäätimellä. GT:tä vastaavia malleja sai automaattivaihteistolla ja jatkuvalla nelivedolla varustettuna.

Varustelutasoja ovat LX (1.6 / 1.8 / 2.0), GLX (1.8 / 2.0 / 2.2) ja GT (2.0 Dohc).

Tekniikka

Mazda 626 GD:n perusrakenne on tavanomainen teräslevyistä koottu itsekantava kori. Moottori on edessä poikittain, vaihteisto on auton vasemmalla puolella.

Jousitus on edessä ja takana joustintukityyppinen. Poikittaistukivarret kiinnittyvät sekä edessä että takana apurunkoihin, ja edessä myös moottori kiinnittyy kahdesta pisteestä apurunkoon. Etummainen apurunko koostuu kahdesta pitkittäispalkista, jotka ovat 4WS- ja 4WD-malleissa tuettu toisiinsa vielä poikittaisella lisäpalkilla. Takana on poikittainen palkki. Sport Saloon GT -malleissa oli iskunvaimennuksen jäykkyyssäätö, joko muilla kuin jäykimmällä asetuksella sääti automaattisesti jarrutuksen ja kiihdytyksen ajaksi kuormitetumman akselin iskunvaimennuksen astetta jäykemmäksi. Järjestelmään sopivien säädettävien iskunvaimentimien valmistus on lopetettu.

Malliston jarrut ovat aikansa perusrakennetta. Jarrujärjestelmä on nestetoiminen 2-piirinen tehostettu, joka edessä vaikuttaa jäähdytettyihin levyjarruihin ja takana rumpujarruihin. GT-, 4WD- ja farmarimalleissa rumpujarrut on korvattu levyjarruilla. Lukkiutumattomat jarrut oli saatavilla lisävarusteena.

Mazdan nelipyöräohjaus toimi sähköhydraulisesti. Laitteisto oli koottu kompaktiksi paketiksi taka-akselille, vain hydraulipaine tuotettiin kokoonpanon ulkopuolisesti suurennetulla ohjaustehostimen pumpulla. Koska ohjauskulman anturi sijaitsi taka-akselilla, etummaisesta raidetangosta kulki mekaaninen ohjausakseli taka-akselille. Varsinaista kiinteää yhteyttä ohjauspyörällä ja takaohjausvaihteella ei ollut, sillä ohjauskomennot antoi tietokone. Alle 35 km/h nopeuksissa takapyörät kääntyivät vastakkaiseen suuntaan etupyöriin nähden, sen yläpuolella samansuuntaisesti. Suurin ohjauskulma oli +-5 astetta. Menetelmä vakautti ajoa suurilla nopeuksilla ja paransi ketteryyttä taajama-ajossa ja paikoitettaessa, mutta hyödyn ei koettu korvaavan lisäpainoa, kalleutta ja huollon tarvetta, joten järjestelmä poistui vähin äänin faceliftin yhteydessä vientimalleista.

Faceliftin yhteydessä tuotiin markkinoille nelivetoinen versio. Nelivetotekniikan sovittamiseksi vaihteenvälitin muutettiin kaapelitoimiseksi, ja keskitunnelia suurennettiin. Myös taka-apurunkoa suurennettiin ja vahvistettiin, ja takaripustuksen tukivarsia pidennettiin nivelakselien kulmien pienentämiseksi. Nelivedon voimanjaon välitys oli 50/50, mutta painonjakauman takia käytännön voimanjako oli 48% eteen ja 52% taakse. Etutasauspyörästö oli avoin, keski- ja takatasauspyorästössä oli käytössä viskokytkimet.

Kehitys

Vuonna 1990 mallisto sai kasvojenkohotuksen, jossa autosta tuli vähäpäästöinen. Autoon tuli kolmitoimikatalysaattori, GT-malleihin pakokaasujen takaisinkierrätys EGR ja aktiivihiilisäiliö. Vähäpäästöisyyden myötä GT-mallin FE-DOHC moottorin viritysastetta jouduttiin muuttamaan astetta matalavirtteisemmäksi. Moottorissa nokka-akselit vaihtuivat miedompiin ja puristussuhdetta laskettiin mäntien avulla. Myös moottorinohjaukseen tuli muutoksia. Nämä muutokset muuttivat moottorista saatavaa huipputehoa- ja väntöä alemmas. Ulkonäköön tehtiin pieniä kosmeettisia muutoksia. Kromiset oven kahvat muutettiin korin värisiksi ja kromilistat ikkunoiden kehyksissä muuttuivat mustiksi, GD-mallin myynti loppui 1992, mutta farmarimallin valmistus jatkui vielä seuraavan mallikauden ajan, vuoteen 1997 asti.

Moottorit

GD:n moottorit ovat edellisen vuosimallin tapaan FE-lohkoon perustuvia. 8-venttiilisen moottorin rinnalle kehitettiin edistyneempi 12-venttiilinen malli, jota sai aluksi 2,0-litraisena kaasutinmallina, 1.8-litrainen versio ja polttoaineenruiskutuksella varustettu 2,2l-versio tuotiin euroopan markkinoille kasvojenkohotuksen yhteydessä. Uusi moottori oli edeltäjänsä tapaan yhdellä kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu. SOHC-malliston tehokkain moottori oli Pohjois-Amerikan ja Australian markkinoilla myydyt 2,2-litraiset turboahtimella varustetut mallit, joiden teho oli virallisen ilmoituksen mukaan 145hp. Euroopassa ja Japanissa GT-malli oli varustettu 16-venttiilisellä DOHC-moottorilla, jonka alkuperäinen Eurooppaan tuotu versio tuotti 148ps, ja 1990 kasvojenkohotuksen yhteydessä tuotu matalamman puristussuhteen katalysaattoriversio 140. DOHC-käyttöön muutettu moottori koki niin suuren muodonmuutoksen, ettei SOHC- ja DOHC-lohkot ole keskenään vaihtokelpoisia. Kaikki Suomessa olevat 1.6 ja 1.8 litraiset ruiskukoneet ovat maahantuojan "ruiskuttamia", ja varustettu ilmeisesti Boschin ruiskutusjärjestelmällä.

Eurooppa

Bensiinimoottorit

Malli Moottori Iskutilavuus Puristussuhde Teho Vääntö Mallivuodet
1.6 R4 F6 1587 cm3 8,6:1 60 kW (81 hv) @ 5500 r/min 120 Nm @ 3800 r/min
1.6i R4 F6 1587 cm3 ? ? kW (96 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
1.8 R4 12V F8 1789 cm3 8,6:1 69 kW (93 hv) @ 5400 r/min 141 Nm @ 3400 r/min
2.0i R4 8V kat FE 1998 cm3 8,6:1 66 kW (90 hv) @ 5000 r/min 153 Nm @ 2500 r/min 1990–1992
2.0 R4 12V FE 1998 cm3 9,5:1 81 kW (109 hv) @ 5300 r/min 165 Nm @ 3300 r/min 1988–1990
GT R4 DOHC 16V kat FE-DOHC 1998 cm3 9,2:1 103 kW (140 hv) @ 6000 r/min 173 Nm @ 4000 r/min 1990–1992
GT R4 DOHC 16V FE-DOHC 1998 cm3 10,0:1 109 kW (148 hv) @ 6000 r/min 182 Nm @ 4000 r/min 1988–1990
2.2i R4 12V kat F2 2184 cm3 8,6:1 85 kW (115 hv) @ 5000 r/min 180 Nm @ 3000 r/min

Dieselmoottori

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.0 D R4 RF 1998 cm3 45 kW (61 hv) @ 4000 r/min 121 Nm @ 2750 r/min
2.0 D R4 Comprex RF-CX 1998 cm3 56 kW (75 hv) @ 4000 r/min 172 Nm @ 2000 r/min

Yhdysvallat ja Australia

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.2 R4 F2 2184 cm3 81 kW (110 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1988–1992
2.2 R4 F2T 2184 cm3 108 kW (145 hv) @ 4300 r/min 257 Nm @ 3500 r/min 1988–1992

Vaihteistot

Suomeen tuoduissa malleissa vaihteisto oli joko 5-vaihteinen manuaali tai 4-nopeuksinen automaattivaihteisto. F2T-turbomoottoria varten kehitettiin suurempi ja vahvempivaihdelaatikko. Eurooppaan ei tuotu Mazdan malleja jossa tämä vaihdelaatikko on käytössä, mutta Ford Probe GT -mallista kyseinen vaihteisto löytyy.

Malli Vaihteet Tyyppi Vetotapa Muuta
G5M 5 Manuaali Etuveto GT-mallissa
G5MX-R 5 Manuaali Neliveto Kaapelivälitteinen vaihteensiirrin
H5M 5 Manuaali Etuveto Vahvistettu malli, vain Pohjois-Amerikan ja Australian GT-malleissa
F3A 3 Automaatti Etuveto Hydraulisesti ohjattu automaatti
G4A-HL 4 Automaatti Etuveto Hydraulisesti ohjattu automaatti
G4A-EL 4 Automaatti Etuveto Elektronisesti ohjattu automaatti
G4AX-EL 4 Automaatti Neliveto Vain Japanin kotimarkkinoilla

G5M Vaihteiston välityssuhteet

Vaihde Välityssuhde
1 3.307
2 1.833
3 1.310
4 1.030
5 0.837
Pakki 3.166
Vetopyörästö 4.105

Suorituskyky

GT-mallin Huippunopeudet ja kiihtyvyys arvot

Malli Kiihtyvyys 0-100 km/h 103 kW/ 140 hv Huippunopeus 103 kW/ 140 hv Kiihtyvyys 0-100 km/h 109 kW/ 148 hv Huippunopeus 109 kW/ 148 hv
Sport Saloon 9,2 s 208 km/h 8,3 s 210 km/h
Hatchback 9,2 s 206 km/h 8,3 s 208 km/h
Sedan 9,2 s 204 km/h 8,3 s 206 km/h

Mitat

  • Pituus: 4515–4590 mm
  • Leveys: 1690 mm
  • Korkeus: 1375–1465 mm
  • Akseliväli: 2575 mm
  • Raideleveys (e/t): 1455/1465 mm (1.8 ja Diesel 1460/1455 mm)
  • Omamassa: 1085–1350 kg
  • Maavara: 165 mm (GT) 170 mm (4wd)
  • Polttoainesäiliö: 60 l, 57 l (4WS)

GT-mallin mitat

Malli Pituus m leveys m Korkeus m Akseliväli m Maavara cm Etuakseli m Taka-akseli m Omamassa kg Pienin kääntösäde m
Sport Saloon 4,45 1,69 1,36 2,515 16,5 1,455 1,465 1160 5,2m
Hatchback 4,515 1,69 1,375 2,575 16,5 1,455 1,465 1190 5,3m
Sedan 4,515 1,69 1,41 2,575 16,5 1,455 1,465 1190 5,3m

Tyyppiviat

  • Takajarrut alkavat puoltaa ja laahata usein jarrutyypistä riippumatta
  • Takaiskunvaimentimien tornit ruostuvat yläpäästään
  • Polttoaineen tankkausputkisto ruostuu
  • Takaluukun tiivisteet alkavat vuotaa ajan mittaan ja päästävät vettä tavaratilaan
  • Sylinterikansi saattaa haljeta suhteellisen vähänkin ajetuissa moottoreissa, yleensä syynä tähän on kuitenkin moottorin väärinkäyttö
  • Tyhjäkäynti saattaa käydä liian korkealla lisäilmaluistin jumittamisen tai kaasuttimen vahaelementin hajoamisen vuoksi.


Tyyppivikalistan perusteella ei voi verrata onko joku automalli tai -merkki toista parempi tai huonompi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.