NSU Prinz

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 3. joulukuuta 2019 kello 18.15 – tehnyt Vaux (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
NSU Prinz
NSU Prinz 30, valmistettiin 1958-1962
Valmistaja ja valmistusmaa NSU Motorenwerke AG,
Flag of Germany.svg.png Saksa, Neckarsulm
Flag of Chile.svg.png Chile, Arica
Flag of Australia.svg.png Australia, Heidelberg
Valmistusaika 19581962
Luokka Pieni auto
Kori 2-ovinen sedan
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R2
Iskutilavuus 583 cm³
Teho 15 kW eli 20 hv
Voimanvälitys Takamoottori
Kiihtyvyys 35 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 120 km/h
Kulutus 5,7 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 12.200 € (1962)
Edeltäjä
Seuraaja NSU Prinz 4L
Saman luokan autoja Kuplavolkkari

NSU Prinz on NSU:n pieni nelipaikkainen sedan -tyyppinen henkilöauto. Voimanlähteenä oli nelitahtinen kaksisylinterinen rivimoottori, joka on sijoitettu auton takaosaan. Autoa tehtiin kolmena kehitysversiona. Alkuperäisestä mallista kehitettiin myös urheilullisemmat NSU 1000 ja NSU 1000 TT mallit.

1959 malli[muokkaa]

NSU Prinz maksoi Suomessa vuonna 1959 495 000 markkaa, vuoden 2012 rahana 11572 €. Maahantuoja oli Veho. Huippunopeudeksi ilmoitettiin 105 km/t, kiihtyvyys 0-60 km/t 11 sekuntia. 4 vaihdetta.

Koeajo 1963[muokkaa]

Tekniikan Maailma 4/1963 koeajoi NSU Prinz 4:n. Prinz on kokoonsa nähden suhteellisen tilava, mutta 598 cm³ moottori on kovin pieni, monet muut pikkuautot olivat tuolloin tuhatkuutioisia. Sylinterin mitat ovat 76 × 66 mm. Moottorin teho on 22 kW (30 hv DIN, epätarkka SAE-teho 36 hv) ja suurin vääntömomentti 44 Nm (4,5 kpm DIN). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

NSU Prinz 4, jota valmistettiin 1961-1973

Ilmajäähdytteinen 2-sylinterinen takamoottori on äänekäs. Kulutus on normin mukaan 5,7 litraa /100 km, mutta TM:n koeajossa hieman enemmän, noin 8 litraa. Tuulilasinpyyhkimen ainoa nopeus on 53 iskua minuutissa.

TM mittasi kiihtyvyyden 0–50 km/t 7,4 sekuntia, 0–80 km/t 17,4 sekuntia, 0–100 km/t 31,6 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 120 km/t, TM:n mukaan 111,6 km/t. Melutaso on 96,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 95 fonia edessä ja 88 fonia takana.

Kaksisylinteristä moottoria on vaikea tasapainottaa, joten moottori on kiinnitetty koriin joustavasti. Tästä seuraa liikkeelle lähdettäessä tärinää. Lattialle sijoitettu vaihdekeppi saattaa heilua painettaessa kaasupoljinta, johtuen moottorin tärinästä ja pehmeästä kiinnityksestä. Jousitus on melko kova, sopiva jos auto on täynnä. Joka pyörässä on rumpujarrut.

Teho (22 kW) riittää kaupungissa 590 kiloa painavan auton liikuttamiseen. NSU Prinz 4 on herkkä sivutuulelle ja suuntavakavuus on nopeasti ajettaessa heikko. Takamoottoriautojen tapaan NSU Prinz 4:n ajo-ominaisuudet sopivat mutkaisille teille, mutta heikommin suorille runkoteille.

NSU Prinz 4 maksoi Suomessa vuonna 1963 6400 markkaa eli 13 623 euroa (v. 2018 kerroin 2,1286). [1]

NSU Sportprinz 1958-1967

Tekniikka[muokkaa]

NSU Max -moottorin halkileikkaus, näkyvissä nokka-akselin käyttökampi.

Prinz I:n (typ 40) tuotanto aloitettiin maaliskuussa 1958. Pienikokoisen auton liikuttamisesta vastasi poikittain asennettu, ilmajäähdytteinen, 583 cm3:n kaksisylinterinen rivimoottori, joka puristussuhteella 6,8:1 antoi tehoa 20 hv (DIN) @ 4600 r/min ja se siivitti auton jopa 105 km/h:n huippunopeuteen.

NSU:n tekniikan juuret olivat syvällä moottoripyörien maailmassa ja tämä näkyy moottori-voimansiirtopaketin totetuksessa. Kaksisylinterisen moottorin kampikulma oli 360°, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmat männät liikkuivat samanaikaisesti ylös ja alas. Moottori antaa siis samanlaisen värinän kuin yksisylinterinen moottori, mutta tuplasti vahvempana. Ensimmäisissä Prinzeissä näiden värinöiden aiheuttamaa epämukavuutta oli pyritty vähentämään moottorin ja korin välisillä ylijoustavilla kiinnityksillä. Hyvin nopeasti moottorin kiinnitystä varten otettiin käyttöön Silentbloc-asennuselementit, jotka imivät värinät itseensä samalla kun ne tukevoittivat riittävästi moottorin kiinnitystä.

Virrantuottamisesta ja moottorin käynnistämisestä vastasi Boschin "Dynastart"-yksikkö. Kannen yläpuolisen nokka-akselin käyttö oli järjestetty nokka-akselia pyörittävän käyttötangon ja epäkeskorakenteen avulla, samoin kuin NSU Max -moottoripyörän moottorissa.

Vaihteisto ja voimansiirto olivat samaa yksikköä moottorin kanssa ja aluksi käytössä ollut vaihteisto oli moottoripyörien tapaan synkronoimaton. Helmikuussa 1959 esitellyssä Prinz II:ssa oli monien muiden parannusten lisäksi myös synkronoitu vaihteisto.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö
1963 R2 598 cm3 22 kW (30 hv)/5500 r/min DIN 44 Nm /3250 r/min
NSU Prinz 30 takaa, valmistettiin 1958-1962

Mitat[muokkaa]

  • Pituus: 3440 mm
  • Leveys: 1490 mm
  • Korkeus: 1360 mm
  • Akseliväli: 2040 mm
  • Raideleveys (e/t): 1230/1200 mm
  • Omamassa: 565 kg

Lisenssivalmistus[muokkaa]

Prinziä valmistettiin myös lisenssivalmisteena Bosniassa PRETIS (Preduzece Tito Sarajevo) -tehtailla. NSU Prinziä muistuttavaa autoa valmisti vuonna 1967 ukrainalainen autovalmistaja ZAZ: ZAZ-966n voimanlähteenä kuitenkin oli 900-kuutioinen V4 -moottori.

Lähteet[muokkaa]

  1. Tekniikan Maailma 4/1963