Opel

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 2. syyskuuta 2017 kello 16.53 – tehnyt Christian Valley (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adam Opel GmbH
New_opel_logo.png
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of Germany.svg.png Saksa, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1899
Autokonserni Groupe PSA
Vuotuinen valmistusmäärä n. 1,5 milj.
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa 12. (2012)
9. (2011)
8. (2010)
11. (2009)
14. (2008)
10. (2007)
9. (2005)
9. (2003)
2. (2001)
2. (2000)
1. (1998)
2. (1997)
1. (1996)
1. (1994)
2. (1993)
2. (1992)
2. (1990)
2. (1989)
5. (1984)
6. (1981)
7. (1976)
Suomen maahantuoja General Motors Finland Oy
Suosituin malli Kadett / Astra ja Opel Vectra


Adam Opel AG eli Opel on saksalainen autovalmistaja. Opel oli osa suurempaa konsernia General Motorsia. Nykyisin se on osa ranskalaista PSA:ta.

Historia

Opelin perusti Adam Opel tammikuun 21. päivänä vuonna 1863. Se valmisti alkuun kodinkoneita kuten esim. ompelukoneita. Yrityksen perustaja kuoli vuonna 1895, jolloin se oli Euroopan suurin ompelukoneiden myyjä, se valmisti myös yli 2000 polkupyörää vuosittain. Vuonna 1899 Opel aloitti autojen valmistuksen: se teki sopimuksen korinvalmistaja Friedrich Lutzmannin kanssa, jolloin syntyi auto "Opel-Patentmotorwagen System Lutzmann”.

1901 Opelin poika allekirjoitti lisenssisopimuksen ranskalaisen Automobiles Darracq S.A.:n kanssa autojen valmistuksesta "Opel-Darracq"-merkin alla. Autot olivat Opelin rungoilla ja Darracqin koreilla ja niissä oli voimanlähteenä 2-sylinterinen moottori. 1902 esiteltiin Opel 10/12 HP joka oli kokonaan Opelin suunnittelema.

Sarjatuotantoon Opel siirtyi Fritz von Opelin vierailtua Yhdysvalloissa Fordin tehtailla, minkä seurauksena Opel siirtyi sarjatuotantoon vuonna 1923. Seuraavana vuonna 1924 Opel valmisti vain yhtä mallia, 4/12- eli Laubfrosch-mallia, johon tehdas oli ottanut vaikutteita Citroën 5CV:stä. Alle kolmessa vuodessa Opelin päivätuotanto nousi yli sataan autoon, mikä oli Euroopassa iso luku.

Opel 1200

Siirtyminen sarjatuotantoon pelasti Opelin, sillä Saksassa moni pienten sarjojen autotehdas joutui lopettamaan 1920-luvulla, esimerkiksi Koco, Grade ja Fafnir. 1920-luvun lopulla Opel valmisti jo 250 autoa päivässä ja työllisti 8000 ihmistä. Opel oli jonkin aikaa Saksan ainoa edullisten henkilöautojen valmistaja. 1931 tehdas esitteli Opel 1200-mallin. (Mobilisti 3/2012)

Opel Olympia

1920-luvun lopussa Fritz von Opel rakensi rakettimoottorilla liikkuvan auton, RAK.1:n.

Vuodesta 1929 Opel on ollut osa General Motorsia. Monet GM:n maailmanlaajuisesti myymät autot ovat Opelin suunnittelemia, kuten Corsat, Astrat, Vectrat ja Omegat. Opel-malleja myydään myös toisten GM-brändien alla, kuten Vauxhall Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Holden Australiassa ja Chevrolet Latinalaisessa Amerikassa. Zafira-henkilöautoa myydään Japanissa Subaru-merkillä ja Omegaa myytiin vähän aikaa Yhdysvalloissa Cadillac Caterana. Ensimmäiset Daewoon Etelä-Koreassa valmistamat autot pohjautuivat Opel Kadettiin (nykyisin Astra) ja suurempaan Rekordiin (nykyisin Omega). Opelit ilmestyivät Yhdysvalloissa katukuvaan omalla nimellään myöhään 1960-luvulla, kun Buick-kauppiaat myivät maahantuotuja autoja.

Opel Suomessa

Jo 1910-luvulla Opel oli luultavasti Suomen suosituin automerkki ja 1920-luvulla se tunnettiin taksiautona. 1930-luvun lopulla Opelista tuli yhä suositumpi ja se nousi kärkimerkkeihin.

1950-luvun alkupuoliskolla sattui tuontikatkos ja vuonna 1954, kun merkkiä alettiin taas tuoda Suomeen, jäi tuontimäärät säännöstelykauden ajaksi vähäisiksi. Vuoden 1960 alussa Opeleita oli rekisterissä noin 6 500 kappaletta ja se oikeutti kuudenneksi yleisimmäksi automerkiksi ja länsiautojen kilpailussa toiseksi yleisimmäksi.

1960-luvulla, ja varsinkin vuoden 1962 jälkeen kun tuontirajoituksista luovuttiin, nousi Opelin myynti taas nopeasti. Piilofarmareiden huippuvuotena 1961 pakettiautoiksi rekisteröityjä Opel-autoja oli 3 143 kappaletta, eli Opel edusti jopa 15 % koko maan pakettiautomyynnistä. Vuonna 1962 uusia Opeleita rekisteröitiin noin 1 600 kappaletta. Seuraavana vuonna myynti kohosi jälleen yli 2 000 auton.

1960-luvun puolivälissä Opel kuului Suomen kärkikastiin ja rekisteritilastoissa merkki nähtiin yleensä sijoilla 3. tai 4. Muutaman vuoden aikana myytiin yli 13 000 Opelia.

Opel nykyään

Corsa D

PSA-yhtymä osti Opelin ja Vauxhallin GM:ltä maaliskuussa 2017. 1. elokuuta samana vuonna merkki liitettiin englantilaisen sisarmerkkinsä Vauxhallin kanssa PSA-konserniin.

Opel oli pitkään vuoteen 2017 saakka GM:n päämerkki Euroopassa lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jossa GM:n toinen eurooppalainen tytäryhtiö Vauxhall Motors käyttää vieläkin omaa brändiään. Vauxhallin mallit olivat ennen 1970-lukua täysin eri suunnitteluja kuin Opelilla. Opel-merkki katosi suurimmaksi osaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 1981, kun Vauxhallin ja Opelin myyntisopimukset yhdistettiin. Tällöin vain Mantaa myytiin Opelina, kunnes sen valmistus lopetettiin 1988.

Vauxhall alkoi käyttää Opelin nimiä malleissaan, poikkeuksena 'Kadett', jonka korvasi Astra vuonna 1991. Tätä nimeä Vauxhall käytti jo aikaisemmin. Kuitenkin jopa muissa oikean ajosuunnan maissa Euroopassa, kuten Irlannissa, johtava GM:n merkki on nykyisin Opel, vaikkakin monia maahantuotuja Vauxhalleja näkee silti irlantilaisilla teillä. Irlannin Opel sponsoroi monia vuosia maan jalkapallojoukkuetta käyttäen mainoslausetta 'Irlannin ykköstukija'.

Jotkut ovat ehdottaneet, että Vauxhall-merkki pitäisi lakkauttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja korvata Opelilla. Tämä harmonisoisi GM:n markkinastrategian Euroopassa. Vauxhall on kuitenkin vastustanut tätä, koska sen brändi on tunnettu ja autojen tukkuostajat, jotka ovat sen pääasiakkaita, eivät kannata Opeleiksi nimeämistä.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Rüsselsheimissä ja sillä on tehtaita Bochumissa ja Eisenachssa, kuten myös Belgiassa, Espanjassa, Puolassa ja Venäjällä. Opelin autoja tehdään myös Vauxhallin Ellesmere Portin tehtaalla Englannissa.

Lokakuussa 2004 työntekijät menivät lakkoon kuudeksi päiväksi siksi, että oli uhka 12 000 työpaikan menetyksestä. Uhka johtui matalasta autojen kysynnästä Euroopassa, joka johti tappioihin. Lakolla oli suuri vaikutus tuotantoon. Nykyisin se on kuitenkin saanut enemmän ostajia, ja monesti Opel-nimi löytyy rekisteritilastojen kärjestä.

1980- ja 1990-luvuista poiketen, 2000-luvun Opel-mallit ovat menestyneet hienosti monissa eri automerkkien luotettavuutta ja kestävyyttä käsittelevissä laatututkimuksissa. Esimerkiksi saksalaisen AutoBild-lehden laatuturaporteissa vuosina 2005 ja 2006 Opel oli Saksan laadukkain autonvalmistaja. Myös uusimmassa vuoden 2007 Auto Bildin laaturaportissa se oli saksalaisista vain Audia ja Mercedes-Benziä hieman huonompi sekä vuoden 2007 TÜV-katsastusraportissa Opel oli ykkössijalla.

Nykyiset mallit

Opel Astra J
Opel Mokka

Valmistus päättynyt

Manta A
Senator B
Kadett A

Kuorma-autot

Konseptimalleja

Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet

Gm2.jpg General Motors Corporation
Divisioonat ja tytäryhtiöt
Henkilöautot

Buick | Cadillac | Chevrolet | GMC | Holden | Holden Special Vehicles | Opel | Opel Performance Center | Vauxhall | VXR

Palvelut

ACDelco | GM Certified Service | GM Financial

Tytäryhtiöt

General Motors América do Sul | General Motors Canada | CAMI Automotive | General Motors de Mexico | General Motors do Brasil | General Motors India | Chevrolet Sales India Private Limited | General Motors South Africa | General Motors Japan

Sidosyhteisöt

Ally Financial Inc. (4.0%) | FAW-GM (50%) | GM-AvtoVAZ (50%) | GM Korea (96%) | Chevrolet Europe | GM Vietnam | GM Uzbekistan (25%) | UzDaewooAvto (50%) | HRL Laboratories (50%) | Peugeot S.A. (6%) | SAIC-GM-Wuling (34%) | Shanghai GM (49%) |

Teknologia

Moottorit | Pohjalevyt | Vaihteistot | Ajoneuvot

Aiemmat divisioonat, yhteistyö- ja tytäryhtiöt

Allison Engine Company (1929–1995) | Allison Transmission (1929–2007) | Atlantic Aircraft  | Dayton-Wright Company (1919–1923) | Delco Electronics | Delphi (1994–1999) | Detroit Diesel (1938–1988) | DirecTV (1994–2003) | Electro-Motive Diesel (1930–2004) | Electronic Data Systems (1984–1996) | Euclid Trucks (1953–1968) | Fisher Body | Fleetwood Metal Body | Frigidaire (1919–1980) | General Motors Europe (1986–2010) | General Motors Diesel Division (1938–1987) | General Motors Diesel (1949–1969) | Ghandhara Industries (1953–1963) | GM Defense (1950–2003) | GMAC Real Estate (1998–2008) | GMC Heavy Trucks | Hughes Aircraft (1985–1997) | Hughes Electronics (1985–1997) | Hughes Network Systems (1987–2003) | HughesNet (DirecWay/DirecPC) (1996–2003) | Kettering University | National City Lines | NUMMI (1984–2009) | New Venture Gear (36%, 1990–2002) | Nexteer (2009–2010) | North American Aviation (1933–1948) | Nuvell Financial Services (1997–2008) | PanAmSat (1995–2003) | Remy Electric (1918–1994) | Rochester Products Division | Terex | United Australian Automobile Industries (1989–1996) | Winton Motor Carriage Company | Yellow Coach Manufacturing Company (1925–1943)

Laitokset

GM Renaissance Center (päähallinto, kansainväliset toiminnot) | General Motors Technical Center (teknisen tutkimuksen keskus) | General Motors Proving Grounds (koealueet) | Tehtaat

Tärkeitä henklöitä

William C. Durant | Charles W. Nash | Alfred P. Sloan