Pontiac Fiero
Pontiac Fiero | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | General Motors, Yhdysvallat |
Valmistusaika | 1984–1988 |
Luokka | Urheiluauto |
Kori | 2-ovinen Coupe |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R4, V6 |
Iskutilavuus | 2473–2835 cm3 |
Teho | 92–140 hv |
Voimanvälitys | Takaveto |
Kiihtyvyys | 7,5–10 s (0-100 km/h) |
Huippunopeus | 200–220 km/h |
Kulutus | |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | n. 5000–12000 € käytettynä suomessa, $ 8000–14000 uutena USA:ssa |
Edeltäjä | |
Seuraaja | |
Saman luokan autoja | Toyota MR2 Fiat X1/9 |
Pontiac Fiero kehitettiin 70-luvun lopussa GM:n insinöörien toimesta konseptiauton tapaiseksi urheilulliseksi luonnokseksi, jonka ei koskaan pitänyt tulla tuotantoon. Vuosia myöhemmin yhtiön etsiessä uutta automallia kuluttajien edulliseksi ja taloudelliseksi sunnuntaiautoksi insinöörit päättivät esittellä idean Fierosta. Ajatus oli aikoinaan radikaali, mutta valitsemalla Chevroletin käytössä ollut pieni ja taloudellinen Iron Duke -moottori ideaa alettiin jatkokehittää. Kori muodostui teräskehikosta ja muovista tehdystä ulkokuoresta. Vuonna 1984 ensimmäinen Fiero rullasi täysin uudistetun tehtaan kokoonpanolinjalta.
Sisällysluettelo
Yleistä
Fiero muistetaan mallina, joka yhdessä Volvon kanssa sai ensimmäisenä maailmassa 5 tähteä törmäystesteissä. Vuoden 1984 2,5-litraiseen moottoriin oli kuitenkin jäänyt suunnitteluvirhe, joka öljynvaihtojen laiminlyönnin seurauksena saattoi sytyttää moottoripalon. Fiero GT muistuttaa monilta osin Ferrarin 308 GTSi-mallia, häviten suorituskyvyssä niukasti.
Vuonna 1985 Pontiac esitteli Fierosta GT-mallin, jossa oli parannettu jousitusta, leveämmät renkaat ja uusi V6-moottori, jossa oli 43 hevosvoimaa enemmän kuin alkuperäisessä neljäsylinterisessä, mutta raskasta ohjausta ei vieläkään muutettu.
Vuonna 1986 GT-mallia uudelleen muotoiltiin hieman virtaviivaisuuden parantamiseksi, mutta suorituskyky ja luotettavuus ontui silti pahasti.
Autoista tunnetaan "Pre-88" ja "88" -mallit. Vuoden 1988 malli koki paljon uudistuksia, mm. uudelleensuunnitellun jousituksen, jäähdytetyt jarrulevyt ja sähköinen ohjaustehostin. Käännekohta tapahtui vuoden 1988 puolivälissä kun GM:n johto päätti lopettaa mallin valmistuksen. Autoalan toimittajat uskoivat, että vuosi lisää elinaikaa olisi saanut myynnin nousemaan. Salaisuudeksi jäi tapahtuiko määräys Corveten myynnin edistämiseksi, sillä Corvette maksoi tuplasti Fieroon verrattuna.
Prototyyppi vuoden 1990 mallista olisi tuonut neljällä nokka-akselilla varustetun 3,4-litraisen DTC-moottorin (Dual Twin Cam). Fieron myynti oli valmistuksen alussa hyvä, mutta kysyntä hiljeni vuosien saatossa - asiakkaat halusivat tehokkaampia moottoreita. {1/1990 V8 Magazine}
Kesällä 2005 Suomessa oli rekisterissä noin 30 kpl Fieroja, joista suurin osa GT-malleja. Ainakin kolme niistä ovat jälkikäteen turboahdettuja.
Rekisteröinti
Fiero -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
Vuosi | 1989 | 1991 |
---|---|---|
Määrä (kpl) | 6 | 2 |
Tekniikka
- Keskimoottori poikittain asennettuna. 4- tai 5-vaihteinen manuaalivaihteisto tai 3-vaihteinen turbiinilukolla oleva TH125-automaattivaihteisto. Ilmastoinnin, automaattivaihteiston ja jäähdytysnesteen kennot ovat auton keulalla.
- Edessä päällekkäiset kolmiotukivarret, hammastanko-ohjaus ja kallistuksenvakaaja.
- Takana McPherson-tyyppiset tolpat, kolmionmuotoinen alatukivarsi sekä raidetanko pultattuna tekniikan kehikkoon. (1988 myös kallistuksenvakaaja)
- 9,75" levyjarrut kaikilla pyörillä (1988 jäähdytetyt). Käsijarru vaikuttaa takasylintereihin.
- Tavaratila moottorin takana, jossa tilaa esimerkiksi täysikokoiselle lentolaukulle tai golfbägille. Selkänojien takana paikat ja ripustuskoukut esim. puvuntakille.
Moottorit
Iron Duke
Ensimmäinen moottorivaihtoehto oli 2,5-litrainen suora 4-sylinterinen, joka oli jo käytössä Chevroletin pienimmissä malleissa. Moottorissa on kaksi venttiiliä sylinteriä kohden ja venttiilikoneisto toimii työntötangoilla ja keinuvivuilla. Nokka-akseli saa voimansa kampiakselilta ratasvedolla ja nostajat ovat rullapäisiä. Polttoaine syötetään 1-pisteruiskutuksella heti läppärungon luona. Moottorissa on pakokaasujen takaisinkierrätys ja katalysaattori. Sytytysjärjestys on 1-3-4-2. Moottorista on olemassa myös Super Duty -kilpailuversio (pdf 15 MB).
Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | |
---|---|---|---|---|
R4 OHV 8V | Iron Duke | 2473 cm3 | 68 kW (92 hv) @ 4000 r/min | 180 Nm @ 2800 r/min |
L44 V6
L44 on 2,8-litrainen GM:n 60 asteen V-kulmalla oleva 6-sylinterinen moottori. Moottorissa on kaksi venttiiliä sylinteriä kohden ja venttiilikoneisto koostuu 1,5:1 peltisistä keinuvivuista ja työntötangoista. Nokka-akseli saa voimansa kampiakselilta ketjuvedolla, mutta varsinaista kiristintä ketjulle ei ole. Kampiakselissa 6 kaulaa kiertokangille normaaleista GM:n V-moottoreista poiketen. Polttoaine syötetään kuudella Boschin 15 lbs ruiskusuuttimella imusarjan loppuvaiheilta ECM:n ohjaamana. Moottorissa on pakokaasujen takaisinkierrätys ja katalysaattori. Sytytysjärjestys 1-2-3-4-5-6. Moottoria ei käytetty Fieron kilpaversioissa, mutta viritysopas tunnetaan nimellä 60 degree V6 power manual (pdf 29 MB)
Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | |
---|---|---|---|---|
V6 OHV 12V MPI | L44 | 2835 cm3 | 103 kW (140 hp) @ 4500 r/min | 220 Nm @ 3600 r/min |
Vaihteistot
Automaatit
Kaikki automaattivaihteiset Fierot oli varustettu 3-nopeuksisella TH-125:llä, jossa oli lukittuva momenninmuunnin.
- Automaattivaihteiston perävälitykset:
- 1984–1986: 3,18 (RPO "F75")
- 1987–1988: 3,33 (RPO "GX3")
- TH-125:n välityssuhteet:
- 1.: 2,84
- 2.: 1,60
- 3.: 1,00
- Peruutusvaihde: 2.067
4-vaihteinen manuaali
Kaikki 4-vaihteiset käsivalintaiset vaihteistot valmistettiin Munciessa, Indianassa Allisonin tehtaassa. Vuoden 1984 valmistusmallissa nähtiin kahta eri vaihteistoa: Performance-mallissa oli 4,10 perävälitys ja Economy-mallissa 3,32. V6 1985-mallissa ja osaksi 1986-mallia tuli 4-vaihteisella, jossa perävälitys oli 3,65. Pienempi välityksinen 4,10 4-vaihteinen toi lisää kiihtyvyyttä, mutta uhrasi samalla polttoaine taloudellisuutta.
5-vaihteinen manuaali
Isuzu- ja Muncie (Getrag)- 5-vaihteiset vaihteistot tuli saataville mallista ja varustuksesta riippuen vuonna 1985 alkaen Isuzun vaihteistolla, joka tuli neljä sylinterisiin ja vuonna 1986 tuli Muncie-vaihteisto V6-malleihin. Getrag 282, jota joskus kutsutaan myös nimillä Muncie 282 tai Muncie Getrag 282, koska sen design oli lisensoitu General Motorsille Muncien valmistamista varten (Getrag ei koskaan valmistanut 282:ta). Munchie-vaihdelaatikko on vahvempi vaihteisto, joka oli suunniteltu käytettäväksi tehokkaamman moottorin kuin L44 V6:n kanssa.
Manuaalien välityssuhteet
Vuosi | Malli | Koodi | Perävälitys | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | Peruutusvaihde |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1984 | Economy / 4-vaihteinen | MY8 | 3,32 | 3,69 | 1,95 | 1,24 | 0,73 | — | 3,42 |
1984 | Performance / 4-vaihteinen | M19 | 4,10 | 3,53 | 1,95 | 1,24 | 0,81 | — | 3,42 |
1985 | V6 / 4-vaihteinen | M17 | 3,65 | 3,31 | 1,95 | 1,24 | 0,81 | — | 3,42 |
1985 | R4 / 5-vaihteinen | MT2 | 3,35 | 3,73 | 2,04 | 1,45 | 1,03 | 0,74 | 3,50 |
1986 | V6 / 4-vaihteinen | M17 | 3,65 | 3,31 | 1,95 | 1,24 | 0,81 | — | 3,42 |
1986 | V6 / 5-vaihteinen | MG2 | 3,61 | 3,50 | 2,05 | 1,38 | 0,94 | 0,72 | 3,41 |
1988 | R4 / 5-vaihteinen | MT2 | 3,35 | 3,73 | 2,04 | 1,45 | 1,03 | 0,74 | 3,50 |
1988 | V6 / 5-vaihteinen | MG2 | 3,61 | 3,50 | 2,05 | 1,38 | 0,94 | 0,72 | 3,41 |
Mitat
- Pituus: 4143 mm
- Leveys: 1753 mm
- Korkeus: 1191 mm
- Akseliväli: 2372 mm
- Raideleveys (e / t): 1482 mm / 1506 mm
- Omamassa: 1176–1244 kg