Saab Automobile AB

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 13. marraskuuta 2010 kello 15.37 – tehnyt Joonaz (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saab Automobile AB
SAAB
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of Sweden.svg.png Ruotsi, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1947
Autokonserni
Vuotuinen valmistusmäärä 120 000
(2005, Ruotsi)
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa 29. (10/2010)
25. (2009)
21. (2008)
20. (2007)
18. (2003)
18. (2001)
15. (2000)
17. (1998)
18. (1997)
15. (1996)
16. (1994)
16. (1993)
13. (1992)
12. (1990)
12. (1989)
7. (1984)
9. (1981)
1. (1976)
Suomen maahantuoja Oy Saab-Auto Ab
Suosituin malli Saab 900


SAAB on ruotsalainen automerkki, jonka on omistanut vuodesta 2010 hollantilainen Spyker. Saabin asijoita hoitaa yhtiö nimeltä Saab Spyker Automobiles NV.

Historia

Lentokoneista ensimmäiseen henkilöautoon

Saab perustettiin Ruotsissa vuonna 1937 nimellä Svenska Aeroplan Aktiebolaget (SAAB) valmistamaan sotilaslentokoneita. Tuotanto aloitettiin Trollhättanissa samoissa tiloissa, jossa valmistettiin Bristol-lentokonemoottoreita. Saabin tehtailla koottiin vuoden 1940 aikana Brewster- ja Fiat -hävittäjiä Suomen ilmavoimille.

Toisen maailmansodan jälkeen sotilaskoneisiin keskittyneen yhtiön tuotantoa oli pakko laajentaa. Rolf Mellde, Sixten Andersson (Sixten Sason) ja Gunnar Ljungström saivat tehtäväkseen suunnitella pienen henkilöauton tuotantoa. Mellde vastasi moottorin kehittelystä ja Sason muotoilusta. Tuohon aikaan toisella kotimaisella Volvolla oli mallistossaan vain suuria autoja, joten suunnittelusta vastannut kolmikko päätti hyödyntää Ruotsissa suositun DKW:n (Dampf-Kraft Wagen) pientä henkilöautoa yhtenä esikuvanaan. Markkinoinnissa tuotantomallista puhuttaessa käytettiin sanaa pikkuauto kansanauto sijaan, jolla Saab pyrki korostamaan laatumielikuvaa. Esituotantomalleja valmistettiin eritasoisia testejä varten parisenkymmentä ja tulevan tuotantomallin suunnittelijana toimi Sixten Andersson. Lentokoneen siivestä muotonsa saanut prototyyppi (Saab 92001) esiteltiin lehdistölle jo kesällä 1947.

Tuotannon käynnistämisessä oli useita ongelmia. Varakas, maailmansodan taisteluista sivussa pysynyt Ruotsikin kärsi raaka-ainepulasta. Tämä vaikutti myös tulevan mallin, Saab 92:n, tuotantoon. Autotehtaan kokoonpano oli alkeellista. Kaikkia tarvittavia koneita, kattokuljettimia ja puristimia ei pystytty hankkimaan. Auton korit siirrettiin käsikärryillä, kunnes ne saivat renkaat alle. Myöhemmin tuotantolinjojen asennuksen yhteydessä jouduttiin korottamaan vanhan hallin kattoa kuljetinlinjoja varten. Sotien jälkeen DKW:n patentit vapautuivat ja Saab pyrki hyödyntämään yksinkertaista kaksitahtimoottoria mallissaan, mikä kuitenkin tuotti omat ongelmansa. DKW-kytkökset ulottuivat toiseen ruotsalaiseen autovalmistajaan Philipsons Automobil AB:iin, joka myös suunnitteli DKW:n automalliin perustuvaa omaa henkilöautoaan. Saabin onneksi Philipsonsin suunnitelmat sekä tuotanto olivat jäljessä. Vuonna 1947 valmistajat tekivät yhteistyösopimuksen, jossa Saab lupautui myymään Philipsonsille 8000–10 000 Saab 92:a. Philipsons sai ainoana myyntioikeudet vuoteen 1951 saakka. Neljännes ensimmäisten vuosien tuotannosta vietiin ulkomaille pääosin siksi, että valtio kaipasi ulkomaalaista valuuttaa. Lopulta tammikuussa 1950 tuotanto saatiin käynnistettyä ensimmäisen tuotantomallin osalta. Saab 92 sai hyvän vastaanoton niin lehdistöltä kuin asiakkailtaan. Osittain tämän ansiosta ja edelleen jatkuneiden tuotantovaikeuksien myötä autoa ei pystytty valmistamaan kysynnän mukaisesti. Lopulta vain 500 autoa vuonna 1950.

Kolme vuosikymmentä Saab 92:n muodoilla

Tuoretta Saab 92 -mallia päivitettiin asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja 1953 runsaiden muutosten myötä malli nimettiin uudelleen Saab 92B:ksi. Kaikki Saab 92 -mallit olivat paremmin varusteltuja (Deluxe), vaikka markkinoinnissa vielä tarjottiin perusmallia. Autojen värinä oli vihreä, jonka on kerrottu olleen ylijäämiä päättyneestä sota-ajasta. Mallilla saatiin menestystä myös rallissa (mm. Monte Carlo -ralli), vaikka moottori oli varsin pienitehoinen. Moottorinsuunnittelusta vastannut Rolf Mellde ajoi ensimmäiset kilpailut Rikspokalenissa vuonna 1950. Suurempi uudistus tapahtui joulukuussa 1955, kun nykyisen mallin ohelle tuotiin Saab 92:n pitkälti perustuva Saab 93. Rallimenestyksen myötä Saab pyrki kovasti rakentamaan myös urheiluauto Saab Sonettin, jonka tuotanto kuitenkin kariutui. 93-mallia valmistettiin loppuaikoina Saab 93B:nä kaksiosaisen tuulilasin vaihduttua yhdeksi ja kaappariovien muututtua tavallisiksi oviksi Saab 93F:nä. Erik Carlson voitti 1957 Saab 93:lla Ruotsin rallin ja Suomen rallin.

Vuosikymmenen vaihduttua alkoi Saab 96:n, josta tuli yhtiön ensimmäinen todellinen menestystuote, valmistus. Turvallisuus oli merkittävässä osassa merkin imagoa jo alkuajoista lähtien. Tällä saralla ehkä merkittävin askel otettiin vuonna 1962, kun urheiluauto Saab Sportin myötä lanseerattiin vakiovarusteena turvavyöt ja 1970-luvulla kumiset turvapuskurit.

Vuosikymmenen vaihtuessa valmistui 500 000:s Saab. 96-mallin kaltaista pienempää Saabia oli valmistettu periaatteessa jo merkin alkuajoista alkaen. Klassiset muodot koettiin vanhanaikaisiksi ja tilalle piti saada uusi, tuore pikkuauto. 1974 valmistui Björn Envallin suunnittelema Saab 95:n alustalle perustuva Saab 98 (työnimi X14). Mallissa nähtiin ensimmäistä kertaa combi coupé -muodot, jotka toteutuivat myöhemmin Saab 99:ssä ja Saab 900:ssa. Saab 98 jäi kuitenkin harharetkeksi merkin historiassa eikä 98:a valmistettu muutamia esimalleja enempää. Tammikuussa 1980 valmistuivat viimeiset Saab 96:t Uudenkaupungin autotehtaalta. Kaiken kaikkiaan Saab 96:a valmistui Ruotsissa ja Suomessa yhteensä 547 221 autoa.

Saab astuu keskiluokkaan: Uusi Saab 99

Jo 1950-luvulla kilpailluilla pienten autojen markkinoilla oli tungosta. Samalla vaurastuvat ruotsalaiset asiakkaat alkoivat vaatia enemmän kokoa, varusteita ja tehoa autoltaan. Suuremman Saabin tuotantosuunnitelmat käynnistyivät pian henkilöautotuotannon alettua jo vuonna 1955. Suunnittelija Sixten Sason, silloin vielä Sixten Anderson, lainaili ranskalaiselta Citroënilta muotoja Saab 99:ksi nimettyyn automalliin. Persoonalliset muodot saivat pian myös lisänimen Le Canard (ankka). Ruotsin hallitukselta saatiin 2. huhtikuuta 1964 lupa jatkaa Sasonin suunnitelmien pohjalta ja salaiseksi työnimeksi tuli nimipäiväsankari Gudmund. Hallitus puuttui myös tulevan auton rakenteeseen ja tuotantomalleiksi kelpuutettiin combi coupé -mallin sijaan yleiset 2- ja 4-oviset mallit. Farmari-malli oli myös yksi vaihtoehto Saab 95:n tapaan, mutta tuotantoon se ei koskaan päässyt. Koemallien testaus tapahtui varovaisesti ja osa autoista oli naamioitu Saab 96:ksi tai Daihatsu-merkkisiksi. Isompaa mallia saatiin odottaa aina vuoteen 1967, jolloin Saab 99 lopulta julkaistiin. Auton pääsuunnittelija Sixten Sason menehtyi samana vuonna ennen mallin julkaisua vain 55-vuotiaana.

Uutta mallia markkinoitiin "leveäharteisena ruotsalaisena" johtuen leveästä raideleveydestä. Mallia kehitettiin pitkin sen tuotantoa. Vuonna 1971 Saab 99:ssä sai ajovalojen pesurit. Moottoritehoja kasvatettiin ja 1970-luvun alkupuolella myyntiin tuli Saab 99 EMS, Saabin urheilullinen perheauto. Oman moottorin kehittäminen alkoi näihin aikoihin. B-moottori oli iskutilavuudeltaan 2,0-litraa. Saab 99:n tuotanto jatkui pitkään aina vuoteen 1985.

Turbo-Saabit

Eräällä tavalla uusi aikakausi alkoi 1977 Frankfurtin automessujen jälkeen, kun merkki oli esitellyt Saab 99 Turbon. Saab 99 Turbo ei ollut ensimmäinen turboahtimella varustettu automalli, sillä muun muassa BMW ja Porsche olivat valmistaneet turbollisia urheiluautoja. Saabin insinöörit onnistuivat kuitenkin ottamaan hyödyn juuri siviililiikenteessä. Melkein heti perään pieneltä autovalmistajalta saatiin uusi automalli. Saab 900 osoittautui menestykseksi ja valmistus jatkui aina vuoteen 1998. 1980-luvun puolivälissä valmistui ensimmäinen avomallinen Saab, Saab 900 Cabriolet. Avomallin suunnittelussa olivat vahvasti mukana Uudenkaupungin autotehtaan suunnittelijat. Samoihin aikoihin Saab osallistui Tipo-4-projektiin, jossa kolmen automerkin (Saab, Fiat, Lancia) yhteistyössä valmistettiin pohjalevy, jonka päälle valmistajat saivat rakentaa automallinsa. Saabin vetäydyttyä ja kolmannen italialaisen automerkin, Alfa Romeon, tultua mukaan Saab kehitti edustusluokkaisen mallin Saab 9000 vuonna 1985.

General Motors uudeksi omistajaksi

Saab ajautui taloudellisiinvaikeuksiin 1980-luvulla ja Wallenbergien teollisuussuku joutui myymään 50% osuuden yhtiöstä yhdysvaltalaiselle General Motorsille vuonna 1990. Samalla henkilöautotuotanto eriytettiin omaksi yhtiöksi Saab Automobile AB:ksi. Autojen ylituotanto ja yhtiön muut vaikeudet johtivat Ruotsissa Arlövin tehtaan sulkemiseen ja pari vuotta myöhemmin Malmön tehtaalle kävi samoin. Saab 9000 valmistui loppui vuosimalliin 1998 ja samana vuonna myyntiin tuli täysin uusi Saab - Saab 9-5. Wallenbergien sijoitusyhtiö Investor myi loput omistuksestaan vuonna 2000 GM:lle. Saabin mallisto pysyi poikkeuksellisen pienenä jatkossakin (keskikokoinen 9-3 ja edustusluokan 9-5). 2000-luvun puolella mallistoa pyrittiin laajentamaan GM:n suhteiden myötä tuomalla Subaru Imprezaan lähes täysin perustuva Saab 9-2X. Pienempään keskiluokkaa kuuluvaa autoa myytiin vain Yhdysvalloissa. Heikon menestyksen myötä se poistui valikoimasta jo kahden mallivuoden myötä 2006. Huonosta myynnistä on kärsinyt myös Chevrolet Trailblazerin pohjalle perustuva Saab 9-7X kaupunkimaasturi, jota myydään vain Yhdysvaltain markkoilla. 9-7X suunniteltiin korvattavan Subaru-yhteistyön myötä Subaru Tribecan kanssa samalle alustalle rakennettavalla 9-6X maasturilla. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen toisella puoliskolla Saab esitteli konseptiauton 9-4X kaupunkimaasturista. Maailman talouden kiristyminen ja emoyhtiö General Motorsin taloudelliset ongelmat katkaisivat lopullisesti tien tällaisilta suunnitelmilta GM:n hakeuduttua konkurssiin 2009.

2007 Saab esitteli varsinaisesti ensikertaa nelivetoisen Saabin, Saab 9-3 XWD:n. Aikaisemmat nelivetomallit 9-2X ja 9-7X olivat suoria johdannaisia (ns. "badge engineering") toisista automalleista. 2009 mallistoon tuli samaista nelivetotekniikkaa hyödyntävä korotettu 9-3X kilpailemaan Volvo XC70:n sekä Audi Allroadin rinnalle.

Saabin valmistus Suomessa päättyi myös 2000-luvulla. Uudenkaupungin autotehdas Uudessakaupungissa valmisti Saabeja vuodesta 1969 aina vuoteen 2003, jolloin Saab 9-3 Cabrioletin valmistus siirtyi Graziin Itävaltaan. Vuosien aikana Uudessakaupungissa valmistettiin kaikki Saab 90:set sekä pidennettyjä erikoismalleja Saab 99:iin ja Saab 900:een. Noina 34 vuotena Suomessa valmistettiin yli 700 000 Saab -henkilöautoa.

2009: Saab myyntiin ja GM:n talousvaikeudet

Saabin emoyhtiön General Motorsin ajauduttua loppuvuodesta 2008 konkurssin partaalle, 18.2.2009 General Motors esitteli uuden liiketoimintasuunnitelmansa Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman hallinnolle tarkoituksena perustella elinkelpoisuuttaan Yhdysvaltojen liittovaltiolle ja suunnitelmaan kuuluu irtautuminen Saabista. Elinkelpoisuuden osoittaminen on edellytys hätärahoituksen saamiselle liittovaltiolta, sillä General Motors on finanssikriisistä ja siitä seuranneesta uusien autojen myynnin vähenemisestä johtuen suurissa vaikeuksissa ja ilman Yhdysvaltain liittovaltion hätäapua ajautuisi konkurssiin. 19.2.2009 Saabin raportoitiin lopettavan laskujensa maksun ja hakeutuvan yrityssaneeraukseen.

Yrityssaneerausajan päätyttyä ruotsalainen urheiluautovalmistaja Koenigseggin johtama sijoitusryhmä teki kesäkuussa aiesopimuksen Saab Automobilen ostamisesta General Motorsilta. Pieniksi osaomistajiksi on tulossa General Motors sekä kiinalaisia sijoittajia. Koenigsegg on esittänyt pitkänajansuunnitelmia Saab-merkin muuttamisesta nykyisestä kalliimmaksi luksusmerkiksi.

24. marraskuuta 2009 CNBC uutiskanava kertoi General Motorsin peruneen suunnitelmat myydä Saab Koenigseggille. Sittemmin yrityksestä on tehnyt ostotarjouksia toinen urheiluautovalmistaja Spyker ja Merbanco. GM myi joulukuussa Saabin sedanien teknologiaa kiinalaiselle BAIC-konsernille.

Samaisena vuonna toinen perinteinen ruotsalainen autovalmistaja Volvo oli monessa suhteessa samanlaisessa tilanteessa ollen yhdysvaltalaiselta Fordilta myynnissä mm. kiinalaisille sijoittajille.

Saab esitteli syksyllä 2009 Frankfurtin autonäyttelyssä uuden Saab 9-5:n.

26.01.2010 GM myi Saabin hollantilaiselle Spykerille

Automalleja



Erikois- ja konseptimallit

Saab 9000 cabriolet-konseptimalli Uudenkaupungin automuseossa
  • Ursaab (1946)
    • Saabin ensimmäinen henkilöautoprototyyppi (ruotsiksi UrSaab) valmistui kesäkuussa 1947. Autossa oli poikittainen kaksitahtimoottori ja sen aerodynaaminen muoto muistutti lentokoneen siipeä. Korin rakenne oli vankka.
  • Saab Monster (1959)
  • Saab Quantum (19621963)
  • Saab Catherina (1964)
  • Saab MFI13 (1965)
  • Saab Toad (1966)
  • Saab 98 (1974)
  • Saab 99 Finlandia (1978)
    • Saab 99 sai aikanaan erikoispidennetyn mallin, jonka nimeksi tuli Saab 99 Finlandia (GLE-L) valmistusmaansa mukaan. Ideansa Finlandia-malli sai naapurimaasta Ruotsista, josta presidentti Urho Kaleva Kekkonen oli ostanut pienellä koriverstaalla valmistetun pidennetyn Saab 99:n. Pelkästään Uudessakaupungissa valmistettuun Finlandia-malliin oli etu- ja takaovien väliin hitsattu 20 cm pidennys, jossa oli oma "saunaikkunaksi" kutsuttu kapea ruutu. Tämänlaisia ylimääräisellä ikkunalla varustettuja Saab 99:ä valmistettiin Uudessakaupungissa vain 12. Tämän jälkeen valmistui vielä 11 Finlandiaa, joissa tuo ylimääräinen ikkuna oli yhdistettynä yhdeksi isommaksi takaovenlasiksi.
  • Saab EV-1 (1985)
    • Saab EV-1 (Experimental Vehicle Number One) oli yksi Saabin prototyypeistä, futuristinen sport coupé.
  • Saab 9000 Cabriolet
    • Valmet Automotive Oy valmisti koemielessä tämän ainoan avomallisen Saab 9000:n, mutta auto ei koskaan päätynyt tuotantoon.
  • Saab 9-X (2003)

Katso myös

Ulkoisia linkkejä

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Saab_(automerkki)-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.