Ero sivun ”Stutz” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Historia)
(Stutz Suomessa)
 
(9 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{merkki|
+
{{Merkki|
 
nimi = Stutz Motor Company|
 
nimi = Stutz Motor Company|
 
kuva =[[Tiedosto:Stutz-logo (1).jpg|200px]]|
 
kuva =[[Tiedosto:Stutz-logo (1).jpg|200px]]|
 
perustusmaa = Yhdysvallat|
 
perustusmaa = Yhdysvallat|
 +
perustuspaikka = |
 
aloitus = 1911|
 
aloitus = 1911|
 
konserni = |
 
konserni = |
Rivi 9: Rivi 10:
 
maahantuoja = |
 
maahantuoja = |
 
suosituinmalli = }}
 
suosituinmalli = }}
 +
''Tämä artikkeli käsittelee vuodesta [[1911]] vuoteen [[1935]] valmistettua Stutzia. Vuosina 1970–1995 valmistettu malli, katso [[Stutz (1968)]].''
  
'''Stutz''' oli amerikkalainen automerkki, jota valmistettiin vuosina 1911-1935 ja toisen kerran vuosina 1970-1995.  
+
'''Stutz''' oli amerikkalainen automerkki, jota valmistettiin vuosina 1911–1935 ja [[Stutz (1968)|toisen kerran]] vuosina 1970–1995.  
  
Indianan Indianapolisin kaupungissa sijainnut ''Stutz Motor Company'' profiloitui erityisesti nopeiden autojen - ensimmäisten amerikkalaisten urheiluautojen - sekä toisaalta ylellisten [[Luksusauto|luksusautojen]] valmistajana. Molempien autotyyppien kohderyhmänä olivat rikkaat ja kuuluisat ihmiset. Alkuperäisen Stutzin tuotanto alkoi vuonna 1911 ja päättyi vuonna 1935. Merkki heräsi uudelleen henkiin vuonna 1968, ''Stutz Motor Car of America, Inc.'' -yhtiön toimesta, ajanmukaisiin korirakenteisiin retro-piirteitä yhdistäneillä malleilla. Vaikka yhtiö on edelleen toimiva, se lopetti tehdasvalmisteisten autojen tuotannon vuonna 1995.
+
Indianan Indianapolisin kaupungissa sijainnut ''Stutz Motor Company'' profiloitui erityisesti nopeiden autojen - ensimmäisten amerikkalaisten urheiluautojen - sekä toisaalta ylellisten [[Luksusauto|luksusautojen]] valmistajana. Molempien autotyyppien kohderyhmänä olivat rikkaat ja kuuluisat ihmiset. Alkuperäisen Stutzin tuotanto alkoi vuonna [[1911]] ja päättyi vuonna [[1935]]. Merkki heräsi uudelleen henkiin vuonna [[1968]], ''Stutz Motor Car of America, Inc.'' -yhtiön toimesta, ajanmukaisiin korirakenteisiin retro-piirteitä yhdistäneillä malleilla. Vaikka yhtiö on edelleen toimiva, se lopetti tehdasvalmisteisten autojen tuotannon vuonna [[1995]].
  
==Historia==
+
== Historia ==
[[Tiedosto:Stutz Bearcat.jpg||right|thumb|250px|Bearcat 1914]]
+
[[Tiedosto:GGB in Stutz 1914.jpg|250px|thumb|left|Stutz vuonna 1914]]
Vuonna 1911 [[Harry Stutz|Harry C. Stutz]] perusti Indianan osavaltion Indianapolisiin autojen valmistusta varten yhtiön nimeltä ''Ideal Motor Car Company''. Samana vuonna Ideal Motors osallistui [[Indianapolis 500]] -autokilpailuun, sijoittuen 11. sijalle, ansaiten autolleen iskulauseen ''The car that made good in a day'' (vapaasti suomennettuna: Auto, joka lunasti paikkansa päivässä). Vuonna 1912 yhtiön nimeksi muutettiin ''Stutz Motor Company'' ja yhtiö aloitti aikansa ''high-performance'' roadster-mallin, [[Stutz Bearcat]]in valmistuksen. Bearcatin voimanlähteenä oli 4-sylinterinen ''T-head'' -sivuventtiilimoottori, jossa oli neljä venttiiliä sylinteriä kohden. Stutzin moottori oli eräs kaikkien aikojen ensimmäisistä [[Multivalve|multivalve]]-moottoreista. Stutz oli ennen oman yritystoiminnan perustamista toiminut suunnittelijana [[American Motor Car Company]] -nimisessä yhtiössä ja siellä hän oli innovoinut ''under-slung'' alustarakenteen. Under-slung -alustassa korikehikko on ripustettu akseleiden alapuolelle, jolloin auton painopiste oli huomattavasti muita aikalaisiaan alempana. Toinen Stutzin under-slung -alustan ominaispiirre oli muita aikalaisiaan leveämpi raideväli, joka paransi auton ajettavuutta huomattavasti. Nämä [[American Underslung]] -merkissä esitellyt ominaisuudet Stutz siirsi myös omaa nimeään kantavaan automalliin.
+
[[Tiedosto:Stutz Bearcat.jpg|thumb|250px|Bearcat 1914]]
 +
Vuonna [[1911]] [[Harry Stutz|Harry C. Stutz]] perusti Indianan osavaltion Indianapolisiin autojen valmistusta varten yhtiön nimeltä ''Ideal Motor Car Company''. Samana vuonna Ideal Motors osallistui [[Indianapolis 500]] -autokilpailuun, sijoittuen 11. sijalle, ansaiten autolleen iskulauseen ''The car that made good in a day'' (vapaasti suomennettuna: Auto, joka lunasti paikkansa päivässä). Vuonna 1912 yhtiön nimeksi muutettiin ''Stutz Motor Company'' ja yhtiö aloitti aikansa ''high-performance'' roadster-mallin, [[Stutz Bearcat]]in valmistuksen. Bearcatin voimanlähteenä oli 4-sylinterinen ''T-head'' -sivuventtiilimoottori, jossa oli neljä venttiiliä sylinteriä kohden. Stutzin moottori oli eräs kaikkien aikojen ensimmäisistä [[Multivalve|multivalve]]-moottoreista. Stutz oli ennen oman yritystoiminnan perustamista toiminut suunnittelijana [[American Motor Car Company]] -nimisessä yhtiössä ja siellä hän oli innovoinut ''under-slung'' alustarakenteen. Under-slung -alustassa korikehikko on ripustettu akseleiden alapuolelle, jolloin auton painopiste oli huomattavasti muita aikalaisiaan alempana. Toinen Stutzin under-slung -alustan ominaispiirre oli muita aikalaisiaan leveämpi raideväli, joka paransi auton ajettavuutta huomattavasti. Nämä [[American Underslung]] -merkissä esitellyt ominaisuudet Stutz siirsi myös omaa nimeään kantavaan automalliin.
  
[[Tiedosto:GGB in Stutz 1914.jpg|300px|thumb|left|Stutz vuonna 1914]]
+
[[Tiedosto:Wallace Reid & Stutz.jpg|250px|thumb|left|Näyttelijä Wallace Reid ja hänen Stutz-vaununsa syyskuussa 1921]]
 +
[[Tiedosto:Stutz Model K Roadster 1921.jpg|Model K Roadster 1921|thumb|250px|Model K Roadster 1921]]
 
Vuonna 1919 rahoittajat pakottivat Harry Stutzin ulos perustamastaan yhtiöstä. Uuden johdon myötä Stutzin autoissa alettiin suorituskyvyn lisäksi kehittää myös turvallisuutta ja käyttömukavuutta lisääviä ominaisuuksia, näistä varsinkaan ensinmainittu ei ollut tuohon aikaan ajoneuvojen valmistuksen valtatrendejä. Stutzin kohdalla turvallisuusparannukset tarkoittivat korien varustamista laminoiduilla turvalaseilla, painopisteen pitämistä mahdollisimman alhaalla sekä ''Noback''-nimisen, mäkilähtöä helpottavan varusteen käyttöönottoa. Stutz on ensimmäisiä autoja, joiden varusteena on ollut [[Hill Hold Assist|mäkilähtöavustin]].
 
Vuonna 1919 rahoittajat pakottivat Harry Stutzin ulos perustamastaan yhtiöstä. Uuden johdon myötä Stutzin autoissa alettiin suorituskyvyn lisäksi kehittää myös turvallisuutta ja käyttömukavuutta lisääviä ominaisuuksia, näistä varsinkaan ensinmainittu ei ollut tuohon aikaan ajoneuvojen valmistuksen valtatrendejä. Stutzin kohdalla turvallisuusparannukset tarkoittivat korien varustamista laminoiduilla turvalaseilla, painopisteen pitämistä mahdollisimman alhaalla sekä ''Noback''-nimisen, mäkilähtöä helpottavan varusteen käyttöönottoa. Stutz on ensimmäisiä autoja, joiden varusteena on ollut [[Hill Hold Assist|mäkilähtöavustin]].
 
[[Tiedosto:Stutz Model K Roadster 1921.jpg|Model K Roadster 1921|right|thumb|250px|Model K Roadster 1921]]
 
  
 
Vuonna 1927 Stutzilla ajettiin 24 tunnin maanopeusennätys, auton keskinopeuden ollessa 68 mph (109,5 km/h). Seuraavana vuonna ranskalaisen kilpalentäjä ja autokorivalmistaja Charles Weymannin omistama 4,9-litrainen Stutz osallistui [[Le Mansin 24 tunnin ajo]] -autokilpailuun. Ajoparin Robert Bloch - Edouard Brisson ohjastamana Stutz saavutti yleiskilpailun toisen sijan. Kakkossijan arvoa lisää se seikka, että Stutzista katosi suurin vaihde 90 minuuttia ennen ruutulippua. Stutzilla vuonna 1928 ajettu tulos pysyi Le Mans'ssa amerikkalaisvalmisteisella autolla ajettuna parhaana tuloksena aina vuoteen 1966 saakka.  
 
Vuonna 1927 Stutzilla ajettiin 24 tunnin maanopeusennätys, auton keskinopeuden ollessa 68 mph (109,5 km/h). Seuraavana vuonna ranskalaisen kilpalentäjä ja autokorivalmistaja Charles Weymannin omistama 4,9-litrainen Stutz osallistui [[Le Mansin 24 tunnin ajo]] -autokilpailuun. Ajoparin Robert Bloch - Edouard Brisson ohjastamana Stutz saavutti yleiskilpailun toisen sijan. Kakkossijan arvoa lisää se seikka, että Stutzista katosi suurin vaihde 90 minuuttia ennen ruutulippua. Stutzilla vuonna 1928 ajettu tulos pysyi Le Mans'ssa amerikkalaisvalmisteisella autolla ajettuna parhaana tuloksena aina vuoteen 1966 saakka.  
  
[[Tiedosto:Wallace Reid & Stutz.jpg|300px|thumb|left|Näyttelijä Wallace Reid ja hänen Stutz-vaununsa syyskuussa 1921]]
 
 
Samana vuonna amerikkalainen kilpa-ajaja ja insinööri [[Frank Lockhart]] sai valmiiksi ''Stutz Black Hawk Special'' -[[Maanopeusennätys|ennätysautonsa]], jonka voimanlähteenä toimi kaksi Lochhartin itsensä suunnittelemaa, mekaanisesti ahdettua, 1,5-litraista DOHC-moottoria. Norjalaissyntyisen kilpa-ajaja [[Gil Andersen]]in käskyttämänä autolla saavutettiin Floridan [[Daytona Beach]]illä maanopeusennätys 171,3 km/h.  
 
Samana vuonna amerikkalainen kilpa-ajaja ja insinööri [[Frank Lockhart]] sai valmiiksi ''Stutz Black Hawk Special'' -[[Maanopeusennätys|ennätysautonsa]], jonka voimanlähteenä toimi kaksi Lochhartin itsensä suunnittelemaa, mekaanisesti ahdettua, 1,5-litraista DOHC-moottoria. Norjalaissyntyisen kilpa-ajaja [[Gil Andersen]]in käskyttämänä autolla saavutettiin Floridan [[Daytona Beach]]illä maanopeusennätys 171,3 km/h.  
  
[[Tiedosto:Stutz DV-32 Convertible Coupe 1930.JPG|right|thumb|250px|DV32 Convertible Coupe 1931-34]]
+
Vuoden 1928 [[Le Mansin 24 tunnin ajo 1928|Le Mans'n 24 tunnin ajossa]] Stutz BB Blackhawk Speedster sijoittui ranskalaiskaksikon Édouard Brisson - [[Robert Bloch]] ajamana kokonaiskilpailun toiselle sijalle.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://simeonemuseum.org/collection/1928-stutz-bb-blackhawk-speedster/| Nimeke = 1928 Stutz BB Blackhawk Speedster| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Simeone Foundation| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 3.7.2020}}</ref>
[[Tiedosto:Stutz SV16 Monte Carlo by Weymann 1930.jpg|right|thumb|250px|DV32 Monte Carlo by Weymann, 1931-34]]
 
  
 
Vuonna 1929 Stutz Motors osallistui Le Mans'n 24 tunnin ajoon kolmella 5,3-litraisella, 155 hv:n mekaanisesti ahdetulla [[Rivi-8|rivikahdeksikolla]] varustetulla autolla. Autojen korien suunnittelu oli nimekkään designerin [[Gordon Buehrig]]in käsialaa ja niiden korien valmistuksesta vastasi [[Weymann-kori]]tehtaan amerikkalainen tytäryhtiö. Autoista paras ylsi yleiskilpailun viidennelle sijalle, kahden keskeyttäessä.
 
Vuonna 1929 Stutz Motors osallistui Le Mans'n 24 tunnin ajoon kolmella 5,3-litraisella, 155 hv:n mekaanisesti ahdetulla [[Rivi-8|rivikahdeksikolla]] varustetulla autolla. Autojen korien suunnittelu oli nimekkään designerin [[Gordon Buehrig]]in käsialaa ja niiden korien valmistuksesta vastasi [[Weymann-kori]]tehtaan amerikkalainen tytäryhtiö. Autoista paras ylsi yleiskilpailun viidennelle sijalle, kahden keskeyttäessä.
  
 +
[[Tiedosto:Stutz SV16 Monte Carlo by Weymann 1930.jpg|left|thumb|250px|DV32 Monte Carlo by Weymann, 1931-34]]
 +
[[Tiedosto:Stutz DV-32 Convertible Coupe 1930.JPG|thumb|250px|DV32 Convertible Coupe 1931-34]]
 
Vuonna 1931 Stutz esitteli [[Fred Duesenberg]]in suunnitteleman 32-venttiilisen DOHC-rivikahdeksikkomalli ''DV32'':n (DV = 'dual valve'). Stutz paini luokassa, jossa sen tärkeimmät kilpailijat luottivat [[V12]]- ja [[V16]]-moottoreihin, mutta joiden suunnitteluun ja valmistamiseen yhtiön taloudelliset rahkeet eivät riittäneet. Moottorista tehtiin myös edullisempaa ''SV16''-versiota. Nämä voimakkaat, korkealaatuisesti valmistetut ja ylellisesti varustetut mallit jäivät merkin viimeisiksi.   
 
Vuonna 1931 Stutz esitteli [[Fred Duesenberg]]in suunnitteleman 32-venttiilisen DOHC-rivikahdeksikkomalli ''DV32'':n (DV = 'dual valve'). Stutz paini luokassa, jossa sen tärkeimmät kilpailijat luottivat [[V12]]- ja [[V16]]-moottoreihin, mutta joiden suunnitteluun ja valmistamiseen yhtiön taloudelliset rahkeet eivät riittäneet. Moottorista tehtiin myös edullisempaa ''SV16''-versiota. Nämä voimakkaat, korkealaatuisesti valmistetut ja ylellisesti varustetut mallit jäivät merkin viimeisiksi.   
  
 
Stutz-automerkin valmistus päättyi vuonna 1935. Autoja valmistui kaikkiaan noin 35 000 kappaletta. Nykyisin Stutzin entinen tehdas Indianapolisissa on nimeltään ''Stutz Business Center'' ja sinne on sijoittunut lukuisa joukko taiteilijoita, valokuvaajia, designereita, kuvanveistäjiä, arkkitehtejä yms.
 
Stutz-automerkin valmistus päättyi vuonna 1935. Autoja valmistui kaikkiaan noin 35 000 kappaletta. Nykyisin Stutzin entinen tehdas Indianapolisissa on nimeltään ''Stutz Business Center'' ja sinne on sijoittunut lukuisa joukko taiteilijoita, valokuvaajia, designereita, kuvanveistäjiä, arkkitehtejä yms.
 +
{{Clear|both}}
  
 
== Stutz Suomessa ==
 
== Stutz Suomessa ==
Vuonna 1968 vuosimallin 1928 ainoa ajokuntoinen '''Stutz Phaeton''' oli entisöity Suomessa (lähde ''Suomen Kuvalehti'' 50/1968, Vanhat mukavat autot).
+
Vuonna [[1968]] vuosimallin 1928 ainoa ajokuntoinen '''Stutz Phaeton''' oli entisöity Suomessa <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Vanhat mukavat autot | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 13.12.1968 | Vuosikerta = | Numero = 50 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = 0039-5552 | Jstor = | Bibcode = | www = https://suomenkuvalehti.fi/digilehti/50-1968-pdf/kansi-1813 | www-teksti = Lehden verkkoversio Suomen Kuvalehden arkistossa (maksullinen). | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>.
<br style="clear:both" />
 
 
 
==Stutz Motor Car of America==
 
[[Tiedosto:Stutz Motor Car of America 1987 logo.png|right|200px]]
 
[[Kuva:Stutz IV-Porte 1979.jpg|250px|right|thumb|Stutz IV-Porte vm 1979]]
 
Merkki syntyi uudelleen vuonna [[1968]]. Elokuussa 1968 newyorkilainen pankkiiri James O'Donnell perusti ''Stutz Motor Car of America'' -yhtiön, joka alkoi valmistaa ylellisiä Stutz-autoja. Uusi Stutz esiteltiin 1970 ja tuotanto alkoi seuraavana vuonna. Uudelleen syntyneen yrityksen Stutz Blackhawk mallin prototyypin valmisti [[Ghia]]. Mallia ja siitä johdettuja muita versioita myytiin yli vuosikymmen ajan vuoteen 1987 asti jolloin suurimman osan tuotanto päättyi.
 
  
Stutz-autot olivat ylellisesti varustettuja: sähköikkunat, ilmastointi, keskuslukitus ja ylellinen sisustus olivat vakiovarusteita. Stutz-autot olivat kuitenkin hyvin kalliita, jopa maailman kalleimmiksi mainittuja ja niitä valmistui vain 617 kappaletta vuosina 1971-1995.
+
Vuonna 1928 (31.12.1928) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 46 Stutz henkilöautoa <ref>Tekniikan Maailma 10/1985, s. 33</ref>.
  
 
== Mallit ==
 
== Mallit ==
 +
* [[Stutz AA]]
 +
* [[Stutz 8-cylinder]]
 +
* [[Stutz Bearcat]]
  
*[[Stutz AA]]
+
== Aiheesta muualla ==
*[[Stutz 8-cylinder]]
+
[http://www.oldcaradvertising.com/Stutz%20Ads/dirindex.html Amerikkalaisia Stutz-lehtimainoksia]
*[[Stutz Bear]]
 
*[[Stutz Bearcat]]
 
*[[Stutz Blackhawk]]
 
*[[Stutz Defender]]
 
*[[Stutz Diplomatica]]
 
*[[Stutz Duplex]]
 
*[[Stutz Gazelle]]
 
*[[Stutz Royale]]
 
  
==Aiheesta muualla==
+
== Lähteet ==
[http://www.oldcaradvertising.com/Stutz%20Ads/dirindex.html Amerikkalaisia Stutz-lehtimainoksia]
+
* [http://theoldmotor.com/?p=121296 The Stutz The Car That Made Good in a Day | The Old Motor]
 +
* [http://auto.howstuffworks.com/1932-1936-stutz-dv32.htm HowStuffWorks "1932-1936 Stutz DV32"]
 +
<references/>
  
==Lähteet==
 
[http://theoldmotor.com/?p=121296 The Stutz The Car That Made Good in a Day | The Old Motor]<br>
 
[http://auto.howstuffworks.com/1932-1936-stutz-dv32.htm HowStuffWorks "1932-1936 Stutz DV32"]
 
  
{{Amerikkalaiset automerkit vuodesta 1945}}
+
{{Amerikkalaiset automerkit 1919-1930}}
  
 
[[Luokka:Yhdysvallat]]
 
[[Luokka:Yhdysvallat]]
 
[[Luokka:Stutz]]
 
[[Luokka:Stutz]]

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2024 kello 19.52

Stutz Motor Company
Stutz-logo (1).jpg
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of the United States.svg.png Yhdysvallat,
Tuotannon aloitus 1911
Autokonserni
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja
Suosituin malli

Tämä artikkeli käsittelee vuodesta 1911 vuoteen 1935 valmistettua Stutzia. Vuosina 1970–1995 valmistettu malli, katso Stutz (1968).

Stutz oli amerikkalainen automerkki, jota valmistettiin vuosina 1911–1935 ja toisen kerran vuosina 1970–1995.

Indianan Indianapolisin kaupungissa sijainnut Stutz Motor Company profiloitui erityisesti nopeiden autojen - ensimmäisten amerikkalaisten urheiluautojen - sekä toisaalta ylellisten luksusautojen valmistajana. Molempien autotyyppien kohderyhmänä olivat rikkaat ja kuuluisat ihmiset. Alkuperäisen Stutzin tuotanto alkoi vuonna 1911 ja päättyi vuonna 1935. Merkki heräsi uudelleen henkiin vuonna 1968, Stutz Motor Car of America, Inc. -yhtiön toimesta, ajanmukaisiin korirakenteisiin retro-piirteitä yhdistäneillä malleilla. Vaikka yhtiö on edelleen toimiva, se lopetti tehdasvalmisteisten autojen tuotannon vuonna 1995.

Historia[muokkaa]

Stutz vuonna 1914
Bearcat 1914

Vuonna 1911 Harry C. Stutz perusti Indianan osavaltion Indianapolisiin autojen valmistusta varten yhtiön nimeltä Ideal Motor Car Company. Samana vuonna Ideal Motors osallistui Indianapolis 500 -autokilpailuun, sijoittuen 11. sijalle, ansaiten autolleen iskulauseen The car that made good in a day (vapaasti suomennettuna: Auto, joka lunasti paikkansa päivässä). Vuonna 1912 yhtiön nimeksi muutettiin Stutz Motor Company ja yhtiö aloitti aikansa high-performance roadster-mallin, Stutz Bearcatin valmistuksen. Bearcatin voimanlähteenä oli 4-sylinterinen T-head -sivuventtiilimoottori, jossa oli neljä venttiiliä sylinteriä kohden. Stutzin moottori oli eräs kaikkien aikojen ensimmäisistä multivalve-moottoreista. Stutz oli ennen oman yritystoiminnan perustamista toiminut suunnittelijana American Motor Car Company -nimisessä yhtiössä ja siellä hän oli innovoinut under-slung alustarakenteen. Under-slung -alustassa korikehikko on ripustettu akseleiden alapuolelle, jolloin auton painopiste oli huomattavasti muita aikalaisiaan alempana. Toinen Stutzin under-slung -alustan ominaispiirre oli muita aikalaisiaan leveämpi raideväli, joka paransi auton ajettavuutta huomattavasti. Nämä American Underslung -merkissä esitellyt ominaisuudet Stutz siirsi myös omaa nimeään kantavaan automalliin.

Näyttelijä Wallace Reid ja hänen Stutz-vaununsa syyskuussa 1921
Model K Roadster 1921

Vuonna 1919 rahoittajat pakottivat Harry Stutzin ulos perustamastaan yhtiöstä. Uuden johdon myötä Stutzin autoissa alettiin suorituskyvyn lisäksi kehittää myös turvallisuutta ja käyttömukavuutta lisääviä ominaisuuksia, näistä varsinkaan ensinmainittu ei ollut tuohon aikaan ajoneuvojen valmistuksen valtatrendejä. Stutzin kohdalla turvallisuusparannukset tarkoittivat korien varustamista laminoiduilla turvalaseilla, painopisteen pitämistä mahdollisimman alhaalla sekä Noback-nimisen, mäkilähtöä helpottavan varusteen käyttöönottoa. Stutz on ensimmäisiä autoja, joiden varusteena on ollut mäkilähtöavustin.

Vuonna 1927 Stutzilla ajettiin 24 tunnin maanopeusennätys, auton keskinopeuden ollessa 68 mph (109,5 km/h). Seuraavana vuonna ranskalaisen kilpalentäjä ja autokorivalmistaja Charles Weymannin omistama 4,9-litrainen Stutz osallistui Le Mansin 24 tunnin ajo -autokilpailuun. Ajoparin Robert Bloch - Edouard Brisson ohjastamana Stutz saavutti yleiskilpailun toisen sijan. Kakkossijan arvoa lisää se seikka, että Stutzista katosi suurin vaihde 90 minuuttia ennen ruutulippua. Stutzilla vuonna 1928 ajettu tulos pysyi Le Mans'ssa amerikkalaisvalmisteisella autolla ajettuna parhaana tuloksena aina vuoteen 1966 saakka.

Samana vuonna amerikkalainen kilpa-ajaja ja insinööri Frank Lockhart sai valmiiksi Stutz Black Hawk Special -ennätysautonsa, jonka voimanlähteenä toimi kaksi Lochhartin itsensä suunnittelemaa, mekaanisesti ahdettua, 1,5-litraista DOHC-moottoria. Norjalaissyntyisen kilpa-ajaja Gil Andersenin käskyttämänä autolla saavutettiin Floridan Daytona Beachillä maanopeusennätys 171,3 km/h.

Vuoden 1928 Le Mans'n 24 tunnin ajossa Stutz BB Blackhawk Speedster sijoittui ranskalaiskaksikon Édouard Brisson - Robert Bloch ajamana kokonaiskilpailun toiselle sijalle.[1]

Vuonna 1929 Stutz Motors osallistui Le Mans'n 24 tunnin ajoon kolmella 5,3-litraisella, 155 hv:n mekaanisesti ahdetulla rivikahdeksikolla varustetulla autolla. Autojen korien suunnittelu oli nimekkään designerin Gordon Buehrigin käsialaa ja niiden korien valmistuksesta vastasi Weymann-koritehtaan amerikkalainen tytäryhtiö. Autoista paras ylsi yleiskilpailun viidennelle sijalle, kahden keskeyttäessä.

DV32 Monte Carlo by Weymann, 1931-34
DV32 Convertible Coupe 1931-34

Vuonna 1931 Stutz esitteli Fred Duesenbergin suunnitteleman 32-venttiilisen DOHC-rivikahdeksikkomalli DV32:n (DV = 'dual valve'). Stutz paini luokassa, jossa sen tärkeimmät kilpailijat luottivat V12- ja V16-moottoreihin, mutta joiden suunnitteluun ja valmistamiseen yhtiön taloudelliset rahkeet eivät riittäneet. Moottorista tehtiin myös edullisempaa SV16-versiota. Nämä voimakkaat, korkealaatuisesti valmistetut ja ylellisesti varustetut mallit jäivät merkin viimeisiksi.

Stutz-automerkin valmistus päättyi vuonna 1935. Autoja valmistui kaikkiaan noin 35 000 kappaletta. Nykyisin Stutzin entinen tehdas Indianapolisissa on nimeltään Stutz Business Center ja sinne on sijoittunut lukuisa joukko taiteilijoita, valokuvaajia, designereita, kuvanveistäjiä, arkkitehtejä yms.

Stutz Suomessa[muokkaa]

Vuonna 1968 vuosimallin 1928 ainoa ajokuntoinen Stutz Phaeton oli entisöity Suomessa [2].

Vuonna 1928 (31.12.1928) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 46 Stutz henkilöautoa [3].

Mallit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Amerikkalaisia Stutz-lehtimainoksia

Lähteet[muokkaa]

  1. 1928 Stutz BB Blackhawk Speedster – Simeone Foundation, Viitattu: 3. heinäkuu 2020.
  2. Vanhat mukavat autot. Suomen Kuvalehti, 13. joulukuu 1968, nro 50. ISSN 0039-5552. Lehden verkkoversio Suomen Kuvalehden arkistossa (maksullinen)..
  3. Tekniikan Maailma 10/1985, s. 33


Flag of the United States.svg.png Amerikkalaiset henkilöautomerkit vuosina 1919–1930

Ace | Adelphia | Adria | Ajax (1920–1921) | Ajax (1925–1926) | Alena | Allen | Alsace | Ambassador | Amco | American (1916–1920) | American (1917–1924) | American Austin | American Steam Car | American Steamer | Anahuac | Anderson | Anheuser-Busch | Ansted | Apperson | Argonne | Aristocrat | Astor | Astra | Auburn | Austin | Automatic | Bacon | Baden | Baker | Balboa | Barbarino | Barley | Bauer | Bay State | Beggs | BEL | Bell | Bentel | Berg Electric | Biddle | Binghamton | Birch | Birmingham | Blackburn | Blackhawk | Blue Light | Blumberg | Bour-Davis | Bowman | Bradfield | Bradley | Brewster | Briggs & Stratton | Briscoe | Brook | Bryan | Buick | Bush | Cadillac | California | Californian Six | Calvert | Cameron | Campbell | Cardway | Carroll | Carter | Cartermobile | Case | Chalmers | Champion | Chandler | Checker | Chevrolet | Chrysler | Classic | Cleveland | Climber | Coats | Cole | Colonial (1917–1921) | Colonial (1921–1922) | Columbia | Comet | Commerce | Commodore | Commonwealth | Cootie | Cord | Corinthian | Corona | Cotay | Courier | Crane-Simplex | Crawford | CRG Special | Crossland | Crow-Elkhart | Crown Magnetic | Cruiser | Cummins | Cunningham | Curran | Curtis | Curtiss | Custer | CWB | Cyclomobile | DAC | Dagmar | Daniels | Dartmobile | Davis | Davis Steam | Deering Magnetic | Delling | Delmore | DeSoto | Detroit Electric | DeVault | Dey | Diamond | Diana | Dixie Flyer | Doble | Dodge | Dorris | Dort | Douglas | Dragon | Drake | Driggs | Du Pont | Dual | Duesenberg | Durant | Eagle | Earl | Economy | Economy-Vogue | Elcar | Electrocar | Elgin | Empire | Erie | Erskine | Essex | Fageol | Falcon (1921–1922) | Falcon (1921–1923) | Falcon-Knight | Falls | Fargo | Farner | Ferris | Five-Boro | Flint | Ford | Fox | Franklin | Fremont | Friend | Fritchle | Frontenac | Fujioka | Fulton | Gardner | Gearless | Gem | General Motors Cab | Geneva | Geronimo | Glide | Globe | Glover | Goodspeed | Graham | Graham-Paige | Grant | Gray (1920) | Gray (1921–1926) | Gregory | Hackett | Halladay | Hamlin | Hamlin-Holmes | Handley | Handley-Knight | Hanover | Hanson | Harding | Harris Six | Harroun | Harvard | Hatfield | Haynes | HCS | Heine-Velox | Henney | Hercules Electric | Hertz | Highlander | Hilton | Hollier | Holmes | Howard (1916–1919) | Howard (1928–1929) | Hudson | Huffman | Hupmobile | Hupp-Yeats | Ideal | Indian | Innes | International | Jackson | Jewett | Jones | Jordan | Kelsey | Kenworthy | Kess-Line | Kessler | King | Kissel | Kleiber | Kline Kar | Klondike | Kurtz Automatic | L & E | La Marne | Lafayette | Lakewood | Landon | LaSalle | Laurel | Leach | Leon Rubay | Lexington | Liberty | Liberty Light Car | Lincoln | Littlemac | Locomobile | Lone Star | Lorraine (1920–1922) | Lorraine (1920–1923) | Louisianne | Lozier | Luxor | Madison | Maibohm | Majestic | Manexall | Marmon | Marquette | Marsh | Marshall | Martel | Maxwell | Mayfair | McCurdy | McFarlan | McGill | Mel Special | Mercer | Mercury | Merit | Meteor (1915–1930) | Meteor (1919–1922) | Metropolitan | Metz | Milburn | Miller | Miller-Quincy | Mitchell | Moline-Knight | Moller | Monitor | Monroe | Moon | Moore | Moreland | Mort | Mulford | Murray (1916–1920) | Murray (1921–1931) | Napoleon | Nash | National | Nelson | New York Six | Noma | Northway | Norwalk | Oakland | Ogren | Oldsmobile | Olympian | Overland | Owen Magnetic | Packard | Paige | Pan | Pan American | Paragon | Paramount (1923–1924) | Paramount (1927–1931) | Parenti | Paterson | Patterson-Greenfield | Pedersen | Peerless | Pennant | Peters | Phianna | Piedmont | Pierce Arrow | Pilot | Plymouth | Pomeroy | Pontiac | Porter | Prado | Premier | Premocar | Preston | Princeton | R & L | R & V Knight | Raleigh | Ranger | Rauch & Lang | Red Ball | Red Bug | Rees | Remal-Vincent | REO | Revere | Richard | Richelieu | Rickenbacker | Riddle | Roamer | Robe | Rock Falls | Rodgers | Rollin | Romer | Roosevelt | Rotary | Royal Martel | Rugby | Ruxton | S & S | Saf-T-Cab | Samson | Saxon | Sayers | Schuler | Scott-Newcomb | Scripps-Booth | Seneca | Sequoia | Serrifile | Severin | Shaw (1920–1921) | Shaw (1920–1930) | Sheridan | Silver | Simplex | Simplicity Six | Singer | Skelton | Smith Flyer | Southern Six | Spacke | Spencer | Sperling | St. Louis | Standard | Standish | Stanley | Stanwood | Star | Stearns-Knight | Steinmetz | Stephens | Sterling | Sterling-Knight | Stevens-Duryea | Stirling | Stork-Kar | Strattan | Stratton-Bliss | Studebaker | Stutz | Sun | Super Paramount | Supreme | SV | Tarkington | Templar | Temple-Westcott | Texan | Texas | Texmobile | Totem | Trask-Detroit | Traveler | Tulsa | Twentieth Century | United | Unwin | Vaughn | Velie | Vernon | Victor Pagé | Victory | Viking | Vogue | Waltham | Washington | Wasp | WBC | Westcott | Whippet | Wichita | Wills Sainte Claire | Willys | Willys-Knight | Windsor | Wing | Wing Midget | Winther | Winton | Wizard | Wolverine (1917–1919) | Wolverine (REO) (1927–1928) | Yellow