Ero sivun ”Takamoottori” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Smart Forfour II)
Rivi 1: Rivi 1:
 
Autossa, jossa '''moottori on takana''', moottori on taka-akselin päällä tai sen takana. Tätä rakennetta käyttää yhä urheiluautojen valmistaja [[Porsche]]. Rakenne on yleinen [[takaveto]]isissa [[urheiluauto]]issa, joissa halutaan painoa ja siten myös pitoa takapyörille.  
 
Autossa, jossa '''moottori on takana''', moottori on taka-akselin päällä tai sen takana. Tätä rakennetta käyttää yhä urheiluautojen valmistaja [[Porsche]]. Rakenne on yleinen [[takaveto]]isissa [[urheiluauto]]issa, joissa halutaan painoa ja siten myös pitoa takapyörille.  
 +
 +
Mercedes-Benz valmisti vuosina 1931–1939 kolmea takamoottorimallia [[‎Mercedes-Benz H-sarja|130H, 150H ja 170H]], mutta ne eivät olleet suosittuja. Näiden ajo-ominaisuudet olivat selvästi heikompia kuin Mercedes-Benzin perinteisissä takavetomalleissa ja takamoottorimallien valmistusmäärää jäi vähäiseksi.
  
 
Monissa 1960-luvun pikkuautoissa moottori oli takana: [[Renault Dauphine]], [[Renault R10]], [[Fiat 600]], [[Glas Goggomobil]], [[Volkswagen Kupla]] ja [[Hillman Imp]] olivat kaikki takamoottorisia. [[Škoda]] käytti takamoottoriratkaisua vuosien 1964–1990 malleissaan. Myös [[BMW 700]]:n moottori oli takana.
 
Monissa 1960-luvun pikkuautoissa moottori oli takana: [[Renault Dauphine]], [[Renault R10]], [[Fiat 600]], [[Glas Goggomobil]], [[Volkswagen Kupla]] ja [[Hillman Imp]] olivat kaikki takamoottorisia. [[Škoda]] käytti takamoottoriratkaisua vuosien 1964–1990 malleissaan. Myös [[BMW 700]]:n moottori oli takana.

Versio 13. kesäkuuta 2016 kello 18.06

Autossa, jossa moottori on takana, moottori on taka-akselin päällä tai sen takana. Tätä rakennetta käyttää yhä urheiluautojen valmistaja Porsche. Rakenne on yleinen takavetoisissa urheiluautoissa, joissa halutaan painoa ja siten myös pitoa takapyörille.

Mercedes-Benz valmisti vuosina 1931–1939 kolmea takamoottorimallia 130H, 150H ja 170H, mutta ne eivät olleet suosittuja. Näiden ajo-ominaisuudet olivat selvästi heikompia kuin Mercedes-Benzin perinteisissä takavetomalleissa ja takamoottorimallien valmistusmäärää jäi vähäiseksi.

Monissa 1960-luvun pikkuautoissa moottori oli takana: Renault Dauphine, Renault R10, Fiat 600, Glas Goggomobil, Volkswagen Kupla ja Hillman Imp olivat kaikki takamoottorisia. Škoda käytti takamoottoriratkaisua vuosien 1964–1990 malleissaan. Myös BMW 700:n moottori oli takana.

Yhdysvalloissa on valmistettu vain vähän takamoottorisia autoja. Kuuluisin näistä oli 1960-luvun Chevrolet Corvair, joka sai epätavallisten ajo-ominaisuuksiensa ja hitaan ohjauksensa vuoksi huonon maineen.

Tekniikan Maailma 10/1954 (kirjoittanut nimimerkki -W-) pohti takamoottorirakenteen etuja. Näitä ovat suurempi paino vetävillä pyörillä ja vähäisempi ohjaavilla pyörillä sekä tasainen jarrutus, kun etujarrut eivät joudu niin suureen rasitukseen. Kardaaniakselin puuttuminen lisää sisätiloja (1950-luvulla etuvetoisia autoja ei ollut paljon), lyhyt nokka parantaa näkyvyyttä, moottorin ääni ja haju jäävät matkustajien taakse. TM:n mukaan takamoottorin haittana on luistelu liukkaalla tiellä (1950-luvulla ei juuri käytetty nastarenkaita). Moottorin sijainti edessä on turvallisempaa turmissa. Tavaratila on takana suurempi kuin edessä. Esimerkkejä vuoden 1954 takatuuppareista olivat Kupla, Porsche, pieni saksalainen Champion sekä Renault 4CV. Pienissä autoissa takamoottori todella yleistyi 1960-luvulla, kuten TM ounasteli vuonna 1954. Kuitenkaan tuuppari ei ole yleistynyt autoissa kuten TM arveli, vaan on päinvastoin pitkälti hävinnyt.

1970-luvulla takamoottoriset automallit alkoivat harvinaistua. Pikkuautoissa siirryttiin yleisesti etuvetoon. 1980-luvulla lähinnä vain Škoda myi takamoottorisia henkilöautoja, jos jätetään huomiotta Suomessa harvinainen kallis urheiluauto Porsche 911.

Nykyään moottorin sijoitus taakse on henkilöautoissa harvinaista, mutta kalliissa urheiluautoissa yhä käytössä.

Vuonna 2014 Renault tuo uudelleen käyttöön takamoottorirakenteen pikkuautoihin Renault Twingo III-mallilla. Twingon tapauksessa etuvetoinen malli on saanut takamoottorisen seuraajan. Myös Smart Forfour II-mallissa moottori sijaitsee takana.

Katso myös


Nahtavyys.gif Tätä artikkelia on pyydetty kuvitettavaksi.
Syy: {{{1}}}. Tarkempia tietoja saattaa olla sivulla AutoWiki:Artikkelitoiveet.