W.O. Bentley

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Walter O Bentley.jpg

Walter Owen Bentley (16.9. 1888 – 13.8. 1971) oli englantilainen insinööri, joka suunnitteli autojen ja lentokoneiden moottoreita sekä ajoi kilpaa moottoripyörillä ja autoilla. Kenties parhaiten hänet tunnetaan perustamastaan Bentley Motors -yhtiöstä ja automerkistä.

Henkilöhistoria

Walter Bentley syntyi Lontoon Hampsteadissa yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena. Hänen isänsä oli eläkkeelle siirtynyt liikemies. Koska perhe oli kohtuullisen varakas, Walter opiskeli yksityisessä Clifton Collegessa, Bristolissa, vuosina 1902 – 1905. Valmistuttuaan sieltä 16-vuotiaana, hän aloitti insinöörin oppisopimusopinnot yorkshirelaisen Great Northern Railway -yhtiön palveluksessa. Tänä aikana hän perehtyi hörykoneiden valmistuksen vaatimaan korkeaan ammattitaitoon sekä komponenttien työstämisessä että koneiden kokoonpanossa.[1]

Vuosien 1905 – 10 välisenä aikana käydyn oppisopimusjakson jälkeen Bentley otti paikan National Motor Cab Co:n palveluksessa, jossa hän vastasi 250:n Unic-auton laivueen ylläpidosta. Vuosina 1909 ja -10 hän myös osallistui kilpailuihin 5-hevosvoimaisella Rex-moottoripyörällä.[2]

Vuonna 1912 Walter lyöttäytyi yhteen veljensä Horacen kanssa ja he hankkivat ranskalaisen DFP-automerkin Britannian edustusoikeuden. Walter keskittyi kohentamaan aikansa tyypillisen henkilöauton suorituskykyä, mm. asentamalla sen moottoriin alumiiniseoksesta valmistetut männät. Kevytmetallimännät olivat moottorien valmistuksessa vielä tuolloin lähes tuntematon käsite ja Bentley kehitti itse sopivan seoksen niiden valmistamiseksi. Walter Bentley saavutti virittämällään DFP:llä Brooklandsin radalla useita ennätyksiä.[3]

Lentokonemoottorit

Ensimmäisen maailmansodan aikana Bentley oli Kuninkaallisen laivaston ilmavoimien (Royal Naval Air Service) palveluksessa kapteenin arvolla. Tässä toimessa hänellä oli merkittävä rooli lentokoneiden moottoreiden ominaisuuksien parantajana, koska Bentleyn suosituksesta niiden valmistuksessa siirryttiin kevytmetallimäntien käyttöön. Bentley myös suunnitteli itse kaksi lentokoneissa käytettävää tähtimoottoria, BR1:n (Bentley Rotary 1) ja BR2:n.[3]

Bentley Motors

Vuonna 1919 Walter perusti veljensä Horacen kanssa Bentley Motors Limited -nimisen yhtiön, jonka ensimmäinen auto oli Walterin suunnitelema, teknisesti edistyksellinen ja silti kestävä Bentley 3 Litre. Sillä voitettiin Le Mansin 24 tunnin ajo vuonna 1924. Vuonna 1925 kumpainenkaan kahdesta autosta ei päässyt maaliin. Vuonna 1927 3 Litre -mallilla otettiin uusi voitto ja sitä seuranneilla malleilla voitettiin vuosien 1928, 1929 ja 1930 Le Mansin 24 tunnin kilpailut.[4]

1920-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Bentleyn mainetta kovakulkuisena autona piti yllä joukko merkkientusiasteja, joita kutsuttiin nimellä "Bentley Boys". Näitä yhteiskuntansa yläluokan jäseniä yhdisti heidän asemansa lisäksi viehtymys autourheiluun. Nimekkäimpiä heistä olivat Woolf Barnato, kilpa-ajaja Henry Birkin, estelaukkakilpailija George Duller, lentäjä Glen Kidston, autojournalisti S. C. H. "Sammy" Davis sekä tohtori Dudley Benjafield.

Bentley Motors Ltd:n taloudellinen tilanne oli jatkuvasti veitsen terällä, koska yhtiöllä ei ollut riittävästi omaa pääomaa. Vuoden 1924 Le Mans -voiton innoittamana upporikas Woolf Barnato sijoitti vuonna 1925 huomattavan summan rahaa Bentley Motorsiin. Osakejärjestelyjen ja luotottajien ulosmaksun myötä yhtiö siirtyi asteittain Barnatolle niin, että vuonna 1929 hän oli Bentleyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Walter Bentley jatkoi suunnittelutyötään Barnaton palkollisena. Tämän aikakauden huipentumaksi ja samalla kenties ikonisimmaksi Bentley-malliksi nousee 4½ Litre "Blower Bentley", jonka mekaaninen ahdin on sijoitettu silmiinpistävästi jäähdyttimen alapuolelle auton keulaan. Auton ominaisuudet eivät kestävyyden osalta kuitenkaan olleet tyypillistä Bentleytä. Se oli herkkä rikkoutumaan, eikä laisinkaan sellainen kilparatojen vankka ja tasainen työhevonen, kuten vaikkapa Speed Six.

Woolf Barnato oli antanut yhtiölle useita pääomaruiskeita ja kuluttanut niihin huomattavan määrän omaisuudestaan. Lokakuun 1929 Wall Streetin pörssiromahduksesta alkanut Suuri lama kuitenkin romahdutti isojen ja kalliiden autojen kysynnän 1920-30-lukujen vaihteessa lähes täydellisesti ja Bentley Motors joutui tämän myötä selvitystilaan.

Konkurssipesästä jättivät ostotarjouksen Napier sekä hieman paremman tarjouksen tehnyt British Equitable Central Trust, joka kaupan jälkeen osoittautui Rolls-Roycen bulvaaniksi. Bentleyn Bentley 8 Litre oli vakava uhka Rolls-Roycen Phantom II:lle, ja näin saatiin estettyä mallin siirtyminen jonkun muun käsiin. Bulvaania käyttämällä yhtiön ostohinta pysyi lisäksi maltillisena, koska Napierilla ei ollut vihiä todellisesta ostajasta.[5]

Rolls-Royce lopetti 8 Litre -mallin valmistuksen välittömästi, purki vanhan Bentley-yhtiön ja perusti itselleen uuden tyttären nimeltä Bentley Motors (1931) Ltd sekä myi Cricklewoodin tehtaan. Walter Bentley pysyi edelleen entisen yhtiönsä palveluksessa, suunnittelemassa kilpa-autoja, jotka eivät koskaan päässeet suunnittelupöytiä pidemmälle. Walter Bentley jätti nimeään kantaneen yhtiön taaksensa vuonna 1935, kun Rolls-Royce sulki kilpa-autojen suunnitteluosaston.

Lagonda

Bentley ja valtaosa hänen johtamansa suunnitteluosaston henkilöstöstä siirtyivät Lagondalle. Merkkiä valmistava yritys oli ollut selvitystilassa ja sen uudeksi omistajaksi oli juuri tullut Alan P. Good, joka oli tarjouksellaaan lyönyt mm. Lagondaa havitelleen Rolls-Roycen. Täällä Bentley pääsi jälleen työskentelemään moottoreiden suunnittelun parissa ja tältä aikakaudelta on peräisin yksi hänen hienoimmista moottoreistaan, vuonna 1937 markkinoille tullut 4,5-litrainen V12. Iskutilavuudeltaan 4480 cm3:n moottori antoi tehoa 180 hevosvoimaa (bhp) ja sen joustavuudesta kertoo, että se pystyi suurimalla vaihteellaan nopeudenvaihteluun 7 – 105 mph (11 – 169 km/h). Moottorin suurin kierrosluku oli 5000 r/min, joka oli tuona aikakautena huomattava lukema.[3]

Aston Martin

Vuonna 1947 Lagonda siirtyi David Brownin omistukseen, joka liitti sen toiseen uuteen hankintaansa, Aston Martin -yhtiöön. Brown osti Lagondan saadakseen haltuunsa Bentleyn suunnittelemaa tekniikkaa ja tämän 2,6-litrainen kuusisylinterinen rivimoottori löysikin tiensä nopeasti Aston Martin DB2:n keulalle. AM käytti tätä varmatoimista DOHC-moottoria ja sen 2,9-litraista jatkokehitelmää vuoteen 1959 saakka.

Armstrong Siddeley

Ennen eläkkeelle siirtymistään Bentley ehti työskennellä vielä Armstrong Siddeleyn palveluksessa, jolle hän suunnitteli 3-litraisen, kuusisylinterisen DOHC-rivimoottorin. AS piti kuitenkin sitä liian kalliina, eikä tämä moottori tullut koskaan tuotantoon.

Walter Bentley avioitui elämänsä aikana kolmasti. Hänen ensimmäinen, vuonna 1914 vihitty, irlantilaisaateliin kuulunut vaimonsa kuoli vuonna 1919 Espanjantautiin. Vuonna 1920 hän avioitui seurapiiridaamin kanssa, joka otti Walterista eron vuonna 1931. Vuonna 1934 Walter avioitui kolmannen kerran, tällä kertaa loppuiäkseen. Avioliitto oli lapseton.

Walter Bentley kuoli perjantaina, elokuun 13. päivänä vuonna 1971, vain reilua kuukautta ennen 83. syntymäpäiväänsä. Hänen leskensä Margaret eli vuoteen 1989 saakka.[2]

Lähteet