Ero sivun ”Wolseley Motors” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Alkutaival)
Rivi 25: Rivi 25:
 
== Historia ==
 
== Historia ==
 
=== Alkutaival ===
 
=== Alkutaival ===
Automerkin ja sitä valmistaneen yhtiön synty ajoituu vuosien [[1895]]&ndash;[[1896]] tienoille, jolloin ''Wolseley Sheep Shearing Machine Company Ltd:n'' työnjohtajana toiminut, 30-vuotias [[Herbert Austin]], kiinnostui moottoreista ja automobiileista. Koska yhtiön valmistamien lampaan keritsemislaitteiden menekki oli varsin sesonkiluontoista, Austin halusi kehittää tälle lisätuotantoa. Talven 1895-96 aikana hän valmisti oman versionsa ranskalaisen [[Léon Bollée]]n ajoneuvosta, jollaisen hän oli nähnyt Pariisissa. Kun kävi ilmi, että eräs brittiläinen liikemiesryhmä oli jo ostanut tämän ajoneuvon valmistusoikeudet, Austinin oli tehtävä uudet suunnitelmat itse. Vuonna [[1897]] paljastettiin toinen Wolseley-auto, ''[[Wolseley Autocar No.1]]''. Rakenteeltaan se oli kolmipyöräinen, yksi pyörä edessä, kaksi takana. Moottori oli sijoitettu keskelle, takapyörissä oli erillistuenta ja se kykeni kuljettamaan kaksi selät vastakkain istuvaa henkilöä. Vaikka ajoneuvoa mainostettiin lehti-ilmoituksin, yhtä ainutta ei mennyt kaupaksi. Vuonna [[1899]] oli vuorossa kolmas Wolseley-auto, nelipyöräinen "[[Wolseley Voiturette|Voiturette]]". <ref name="This is the Story of Herbert Austin from Boy to Lord">[http://www.austinmemories.com/styled-10/index.html This is the Story of Herbert Austin from Boy to Lord]</ref>  
+
Automerkin ja sitä valmistaneen yhtiön synty ajoituu vuosien [[1895]]&ndash;[[1896]] tienoille, jolloin ''Wolseley Sheep Shearing Machine Company Ltd:n'' työnjohtajana toiminut, 30-vuotias [[Herbert Austin]], kiinnostui moottoreista ja automobiileista. Koska yhtiön valmistamien lampaan keritsemislaitteiden menekki oli varsin sesonkiluontoista, Austin halusi kehittää tälle lisätuotantoa. Talven 1895-96 aikana hän valmisti oman versionsa ranskalaisen [[Léon Bollée]]n ajoneuvosta, jollaisen hän oli nähnyt Pariisissa. Kun kävi ilmi, että eräs brittiläinen liikemiesryhmä oli jo ostanut tämän ajoneuvon valmistusoikeudet, Austinin oli tehtävä uudet suunnitelmat itse. Vuonna [[1897]] paljastettiin toinen Wolseley-auto, ''[[Wolseley Autocar No.1]]''. Rakenteeltaan se oli kolmipyöräinen, yksi pyörä edessä, kaksi takana. Moottori oli sijoitettu keskelle, takapyörissä oli erillistuenta ja se kykeni kuljettamaan kaksi selät vastakkain istuvaa henkilöä. Vaikka ajoneuvoa mainostettiin lehti-ilmoituksin, yhtä ainutta ei mennyt kaupaksi. Vuonna [[1899]] oli vuorossa kolmas Wolseley-auto, nelipyöräinen "[[Wolseley Voiturette|Voiturette]]". Austin otti tuotelinjaan myös polkupyörät, joita myytiin "Wolsit"-nimen alla. <ref name="This is the Story of Herbert Austin from Boy to Lord">[http://www.austinmemories.com/styled-10/index.html This is the Story of Herbert Austin from Boy to Lord]</ref><ref>[https://books.google.fi/books?id=-52m8WuRsLsC&pg=PT73&lpg=PT73&dq=Wolseley+bicycles&source=bl&ots=RluBNs_QmF&sig=64jz_-ggW7wAAYMfqZh9-MUBkoE&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj2pZr5qIXQAhVE2ywKHR8LCAsQ6AEIRTAJ#v=onepage&q=Wolseley%20bicycles&f=false I Never Knew That About the Irish - Christopher Winn, Random House 2010]</ref>  
  
 
Seuraava nelipyöräinen auto valmistui vuonna [[1900]], siinä ohjauskampi oli jo korvattu ohjauspyörällä. Ensimmäiset yleisölle myydyt Wolseley-autot perustuivat "Voiturette"-malliin, mutta niiden teollinen tuotanto lähti käyntiin vasta vuonna [[1901]], ja tällöin autoja valmistava yhtiö oli jo vaihtanut omistajaa. Ao. vuonna konepajayhtiö Vickers oli osakkaana rahoittamassa Birminghamiin perustettavaa, autojen ja koneiden valmistukseen erikoistunutta tehdasta. Wolseley kuitenkin menetti mielenkiintonsa autojen valmistukseen ja vuonna 1901 ''Vickers, Sons and Maxim'' osti sen osuuden yhtiöstä, joka jatkoi toimintaansa ''Wolseley Tool and Motor Car Company Ltd'' -nimisenä, johtajanaan Herbert Austin. Austin oli uuden Wolseley-yhtiön komennossa hetken aikaa, ennenkuin hän sanotui irti toimestaan ja perusti vuonna 1905 omaa nimeään kantaneen [[Austin|Austin Motor Company]] -yhtiön. <ref name="This is the Story of Herbert Austin from Boy to Lord"/>
 
Seuraava nelipyöräinen auto valmistui vuonna [[1900]], siinä ohjauskampi oli jo korvattu ohjauspyörällä. Ensimmäiset yleisölle myydyt Wolseley-autot perustuivat "Voiturette"-malliin, mutta niiden teollinen tuotanto lähti käyntiin vasta vuonna [[1901]], ja tällöin autoja valmistava yhtiö oli jo vaihtanut omistajaa. Ao. vuonna konepajayhtiö Vickers oli osakkaana rahoittamassa Birminghamiin perustettavaa, autojen ja koneiden valmistukseen erikoistunutta tehdasta. Wolseley kuitenkin menetti mielenkiintonsa autojen valmistukseen ja vuonna 1901 ''Vickers, Sons and Maxim'' osti sen osuuden yhtiöstä, joka jatkoi toimintaansa ''Wolseley Tool and Motor Car Company Ltd'' -nimisenä, johtajanaan Herbert Austin. Austin oli uuden Wolseley-yhtiön komennossa hetken aikaa, ennenkuin hän sanotui irti toimestaan ja perusti vuonna 1905 omaa nimeään kantaneen [[Austin|Austin Motor Company]] -yhtiön. <ref name="This is the Story of Herbert Austin from Boy to Lord"/>
Rivi 36: Rivi 36:
 
</gallery>  
 
</gallery>  
  
Vuosina [[1911]]&ndash;[[1915]] valmistettiin [[Wolseley 16/20 HP]] -mallia, joka oli luokassaan Englannin myydyin auto. Siinä oli 3080 cm<sup>3</sup> moottori, teholtaan 15 kW (20 hv). Vaihteita oli neljä. 16/20 HP:n huippunopeus oli yli 60 km/h.
+
== Ennen I maailmansotaa ==
 +
Vuonna 1905 Wolseley hankki omistukseensa coventrylaisen [[Siddeley Autocar Company]]n, jonka perustaja John Davenport Siddeley siirtyi johtamaan konsernia, Austinin lähdettyä talosta. Yhtiö valmisti autoja [[Wolseley-Siddeley]] -nimellä vuoteen 1909 asti, jolloin John Siddeley irtisanoutui toimestaan.
 +
 
 +
Vuonna 1907 Wolseley oli aloittanut polttomoottori-generaattoribussien valmistuksen yhteistyössä teollisuusyhtiö ''British Thomson-Houston Co:n (BTH)'' kanssa. Siddeleyn irtisanouduttua Wolseleyn johtoon pestattiin BTH:lta Ernest Hopwood. Samalla yhtiön valmistamien autojen nimeksi palasi pelkkä "Wolseley".<ref name="Wolseley History - Unique Cars And Parts">[http://www.uniquecarsandparts.com.au/lost_marques_wolseley Wolseley History - Unique Cars And Parts]</ref> 
 +
 
 +
Vuosina [[1911]] &ndash; [[1915]] valmistettu [[Wolseley 16/20 HP]] -mallia oli luokassaan Englannin myydyin auto. Siinä oli 3080 cm<sup>3</sup> moottori, teholtaan 20 hv. Vaihteita oli neljä. 16/20 HP:n huippunopeus oli yli 60 km/h.
 +
 
 +
Vuonna 1911 Wolseley toimitti kolme moottorirekeä kapteeni Robert F. Scottin katastrofaalisesti päättyneelle Etelänavan valloitusretkelle. Myös saksalainen Antarktiksen tutkimusryhmä jätti Wolseleylle tilauksen vastaavantyyppisistä laitteista.
 +
 
 +
Vuonna 1912 Wolseley aloitti kuorma- ja hyötyajoneuvojen valmistuksen. Tultaessa vuoteen 1914, Wolseleylla oli tarjolla kuusi eri painoluokkien hyötyajoneuvoa; 12 cwt:n pakettiautosta 40-hevosvoimaiseen viiden tonnin kuorma-autoon. Hyötyajoneuvojen ottaminen tuotelinjaan vaati ''Adderley Parkin'' tehtaan laajennusta. Samalla sinne siirrettiin pienen ja edullisen ''Stellite''-automerkin valmistus. Merkin autot olivat Wolseleyn suunnittelemia, mutta niiden valmistuksesta oli vastannut Vickersin tytäryhtiö ''Electric and Ordanance Accessories Co Ltd''.<ref name="Wolseley History - Unique Cars And Parts"/>
 +
 
 +
Vuonna 1912 yhtiö sai venäläiseltä kreivi Pjotr Petrovits Šilovskilta toimeksiannon rakentaa kaksipyöräinen [[Gyrocar]], jollainen oli kuvailtu kirjailija Kenneth Brownin teoksessa ''Two Boys in a Gyrocar''. Wolseley toimitti halutunkaltaisen ajolaitteen tilaajalleen vuonna 1914.
 +
 
 +
<gallery widths=200>
 +
Tiedosto:Wolseley-Siddeley 1909.jpg|Leicesterin 3. jaarlin, varakreivi Coken Wolseley-Siddeley vuodelta 1909. Korivalmistaja: Howes & Son, Norwich
 +
Tiedosto:William Lashly standing by a Wolseley motor sleigh during the British Antarctic Expedition of 1911-1913, November 1911.jpg|Kuninkaallisen laivaston merimies William Lashly Antarktiksella marraskuussa 1911. Lashlyn vastuulle kuului yksi Wolseley-moottorireistä.
 +
Tiedosto:Wolseley, CP 1.5-ton Truck, Front view.jpg|1,5-tonninen CP-kuorma-auto
 +
Tiedosto:The Russian two-wheel car in London. 1914.jpg|Kreivi Šilovskin ''Gyrocar''.
 +
</gallery>
 +
 
 +
==== Wolseley Italy ja Wolsit ====
 +
Vuonna 1907 Macchin veljekset perustivat Italian Lombardiaan, Legnanon kaupunkiin, ''Wolsit Officine Legnanesi Autmobili'' -nimisen yrityksen, joka valmisti lisenssillä Wolseley-autoja. Näillä autoilla osallistuttiin vuonna 1907 useisiin moottorikilpailuihin. Wolsit-autojen valmistus loppui jo vuonna 1909, mutta yhtiö jatkoi korkealaatuisten polkupyörien valmistusta. Vuosina 1910-1914 milanolainen teollisuusmies Emilio Bozzi valmisti moottorituja polkupyöriä nimellä ''Ciclomotore Wolsit''.
 +
 
 +
=== Wolseley Motors Limited 1914 ===
 +
Vuonna 1913 Wolseley oli 3000 auton vuosituotannollaana Britannian suurin henkilöautojen valmistaja. Vuonna 1914 yhtiön nimeksi vaihtui ''Wolseley Motors Limited''. Yhtiö aloitti samalla nimellä toiminnot myös Kanadan Montrealissa ja Torontossa. Suuren sodan päätyttyä tämän yhtiön nimeksi muutettiin ''British and American Motors''.<ref>[http://www.uniquecarsandparts.com.au/car_info_wolseley_15hp Wolseley 15 h.p. Fifteen - Unique Cars And Parts]</ref>
 +
 
 +
<gallery widths=200>
 +
Tiedosto:Wolseley-Siddeley 'Wolsit' Coppa Floria Racer 1907.jpg|Wolseley-Siddeley 'Wolsit', Coppa Floria -kilpuri vuodelta 1907
 +
Tiedosto:Wolseley 16-20hp Landaulette 1912.jpg|16-20hp Landaulette 1912
 +
Tiedosto:Wolseley 24-30hp Colonial 1912.jpg|24-30hp Colonial 1912
 +
Tiedosto:Stellite made by Wolseley 1914.jpg|Stellite made by Wolseley 1914
 +
</gallery>
  
 
Wolseley oli yksi [[British Motor Corporation]]in monista automerkeistä. Viimeinen Wolseley oli vuosina [[1972]]&ndash;[[1975]] valmistettu Wolseley Six (BMC [[ADO17]]).
 
Wolseley oli yksi [[British Motor Corporation]]in monista automerkeistä. Viimeinen Wolseley oli vuosina [[1972]]&ndash;[[1975]] valmistettu Wolseley Six (BMC [[ADO17]]).

Versio 31. lokakuuta 2016 kello 19.22

Wolseley Motors
Wolseley-logo.jpg
Yrityksen perustuspaikka Flag of the United Kingdom.svg.png Iso-Britannia, Birmingham
Toiminnassa 19011975
Yhtiön kohtalo Yhtiön toiminta lopetettu
Kokonais valmistusmäärä
Suosituin malli
Seuraaja
Wolseley (automerkki)
Poistunut käytöstä 1975
Nykyinen omistaja SAIC Motor
Aiemmat omistajat Vickers, Sons and Maxim (1901–1927)
William Morris (1927–1935)
Morris Motors (1935–1952)
BMC (1952–1967)
British Leyland (1967–1986)
Rover Group (1986–1988)
British Aerospace (1988–1994)
BMW (1994–2000)
MG Rover (2000–2005)
NAC (2005–2007)

Wolseley Motors oli vuonna 1901 perustettu englantilainen konepajayhtiö. Henkilöautojen lisäksi se valmisti historiansa aikana mm. kuorma-autoja, kaksikerrosbusseja, vaihteistoja, voimansiirtomekaniikkaa, metallintyöstökoneita, eri kokoisia ja tehoisia moottoreita vesi-, ilma- ja raideliikenteeseen, mitä erinäisimpiä sotateollisuuden komponentteja, tykistön ammuksen kuoria ym.

Monien omistajavaihdosten ja fuusioiden kautta Wolseley-automerkki oli 1970-luvun alussa osa jättimäistä British Leyland -konsernia. Brittiläisen autoteollisuuden vaikeuksien, ja emoyhtiönsä uudelleenjärjestelyjen myötä Wolseley lakkasi yhtiönä olemasta vuonna 1975. Saman vuoden lokakuussa valmistui viimeinen Wolseley-merkkinen auto, 18-22. Nykyisin merkin omistaa kiinalainen valtionyhtiö SAIC Motor Corporation Limited.

Historia

Alkutaival

Automerkin ja sitä valmistaneen yhtiön synty ajoituu vuosien 18951896 tienoille, jolloin Wolseley Sheep Shearing Machine Company Ltd:n työnjohtajana toiminut, 30-vuotias Herbert Austin, kiinnostui moottoreista ja automobiileista. Koska yhtiön valmistamien lampaan keritsemislaitteiden menekki oli varsin sesonkiluontoista, Austin halusi kehittää tälle lisätuotantoa. Talven 1895-96 aikana hän valmisti oman versionsa ranskalaisen Léon Bolléen ajoneuvosta, jollaisen hän oli nähnyt Pariisissa. Kun kävi ilmi, että eräs brittiläinen liikemiesryhmä oli jo ostanut tämän ajoneuvon valmistusoikeudet, Austinin oli tehtävä uudet suunnitelmat itse. Vuonna 1897 paljastettiin toinen Wolseley-auto, Wolseley Autocar No.1. Rakenteeltaan se oli kolmipyöräinen, yksi pyörä edessä, kaksi takana. Moottori oli sijoitettu keskelle, takapyörissä oli erillistuenta ja se kykeni kuljettamaan kaksi selät vastakkain istuvaa henkilöä. Vaikka ajoneuvoa mainostettiin lehti-ilmoituksin, yhtä ainutta ei mennyt kaupaksi. Vuonna 1899 oli vuorossa kolmas Wolseley-auto, nelipyöräinen "Voiturette". Austin otti tuotelinjaan myös polkupyörät, joita myytiin "Wolsit"-nimen alla. [1][2]

Seuraava nelipyöräinen auto valmistui vuonna 1900, siinä ohjauskampi oli jo korvattu ohjauspyörällä. Ensimmäiset yleisölle myydyt Wolseley-autot perustuivat "Voiturette"-malliin, mutta niiden teollinen tuotanto lähti käyntiin vasta vuonna 1901, ja tällöin autoja valmistava yhtiö oli jo vaihtanut omistajaa. Ao. vuonna konepajayhtiö Vickers oli osakkaana rahoittamassa Birminghamiin perustettavaa, autojen ja koneiden valmistukseen erikoistunutta tehdasta. Wolseley kuitenkin menetti mielenkiintonsa autojen valmistukseen ja vuonna 1901 Vickers, Sons and Maxim osti sen osuuden yhtiöstä, joka jatkoi toimintaansa Wolseley Tool and Motor Car Company Ltd -nimisenä, johtajanaan Herbert Austin. Austin oli uuden Wolseley-yhtiön komennossa hetken aikaa, ennenkuin hän sanotui irti toimestaan ja perusti vuonna 1905 omaa nimeään kantaneen Austin Motor Company -yhtiön. [1]

Ennen I maailmansotaa

Vuonna 1905 Wolseley hankki omistukseensa coventrylaisen Siddeley Autocar Companyn, jonka perustaja John Davenport Siddeley siirtyi johtamaan konsernia, Austinin lähdettyä talosta. Yhtiö valmisti autoja Wolseley-Siddeley -nimellä vuoteen 1909 asti, jolloin John Siddeley irtisanoutui toimestaan.

Vuonna 1907 Wolseley oli aloittanut polttomoottori-generaattoribussien valmistuksen yhteistyössä teollisuusyhtiö British Thomson-Houston Co:n (BTH) kanssa. Siddeleyn irtisanouduttua Wolseleyn johtoon pestattiin BTH:lta Ernest Hopwood. Samalla yhtiön valmistamien autojen nimeksi palasi pelkkä "Wolseley".[3]

Vuosina 19111915 valmistettu Wolseley 16/20 HP -mallia oli luokassaan Englannin myydyin auto. Siinä oli 3080 cm3 moottori, teholtaan 20 hv. Vaihteita oli neljä. 16/20 HP:n huippunopeus oli yli 60 km/h.

Vuonna 1911 Wolseley toimitti kolme moottorirekeä kapteeni Robert F. Scottin katastrofaalisesti päättyneelle Etelänavan valloitusretkelle. Myös saksalainen Antarktiksen tutkimusryhmä jätti Wolseleylle tilauksen vastaavantyyppisistä laitteista.

Vuonna 1912 Wolseley aloitti kuorma- ja hyötyajoneuvojen valmistuksen. Tultaessa vuoteen 1914, Wolseleylla oli tarjolla kuusi eri painoluokkien hyötyajoneuvoa; 12 cwt:n pakettiautosta 40-hevosvoimaiseen viiden tonnin kuorma-autoon. Hyötyajoneuvojen ottaminen tuotelinjaan vaati Adderley Parkin tehtaan laajennusta. Samalla sinne siirrettiin pienen ja edullisen Stellite-automerkin valmistus. Merkin autot olivat Wolseleyn suunnittelemia, mutta niiden valmistuksesta oli vastannut Vickersin tytäryhtiö Electric and Ordanance Accessories Co Ltd.[3]

Vuonna 1912 yhtiö sai venäläiseltä kreivi Pjotr Petrovits Šilovskilta toimeksiannon rakentaa kaksipyöräinen Gyrocar, jollainen oli kuvailtu kirjailija Kenneth Brownin teoksessa Two Boys in a Gyrocar. Wolseley toimitti halutunkaltaisen ajolaitteen tilaajalleen vuonna 1914.

Wolseley Italy ja Wolsit

Vuonna 1907 Macchin veljekset perustivat Italian Lombardiaan, Legnanon kaupunkiin, Wolsit Officine Legnanesi Autmobili -nimisen yrityksen, joka valmisti lisenssillä Wolseley-autoja. Näillä autoilla osallistuttiin vuonna 1907 useisiin moottorikilpailuihin. Wolsit-autojen valmistus loppui jo vuonna 1909, mutta yhtiö jatkoi korkealaatuisten polkupyörien valmistusta. Vuosina 1910-1914 milanolainen teollisuusmies Emilio Bozzi valmisti moottorituja polkupyöriä nimellä Ciclomotore Wolsit.

Wolseley Motors Limited 1914

Vuonna 1913 Wolseley oli 3000 auton vuosituotannollaana Britannian suurin henkilöautojen valmistaja. Vuonna 1914 yhtiön nimeksi vaihtui Wolseley Motors Limited. Yhtiö aloitti samalla nimellä toiminnot myös Kanadan Montrealissa ja Torontossa. Suuren sodan päätyttyä tämän yhtiön nimeksi muutettiin British and American Motors.[4]

Wolseley oli yksi British Motor Corporationin monista automerkeistä. Viimeinen Wolseley oli vuosina 19721975 valmistettu Wolseley Six (BMC ADO17).

Wolseley Suomessa

Wolseley on Suomessa harvinainen merkki, Suomen ajoneuvorekisterissä oli vuoden 1999 lopussa vain neljä Wolseley:tä vuosilta 19601970. Suomessa Wolseley-autoja myytiin 1950- ja 1960-luvuilla vain muutamia kymmeniä. Maahantuojana toimi Oy Voimavaunu Ab, jolla oli myös muiden BMC-autojen edustus, esimerkiksi MG ja Morris. Wolseleyn mallit olivat muita British Motor Corporationin autoja selvästi kalliimpia. Esimerkiksi vuosimallin 1965 Wolseley Hornet, joka oli käytännössä paremmin varustettu Austin/Morris Mini, maksoi 8300 markkaa, kun Morris Minin hinta oli 5960 markkaa.

Lähteet

  • Marco Ruiz: Suuri autokirja, s. 24. Suomentaja Jussi Juurikkala. Tammi, 1985.
  • Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 151. Alfamer Kustannus Oy, 2002.
  • Onni Pohjanen ja Arvo I. Walli: Uusi autokirja (20. painos), s. 516–529. WSOY, 1965.