AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Alfa Romeo Giulietta "Nuova"

2026-05-24T17:21:35Z

Vaux: /* Rekisteröinti */

{{Malli|
nimi = Alfa Romeo Giulietta (Tipo 116)|
kuva = [[Kuva:Alfa Giulietta1.Serie1977-1983 800.jpg|250px|Mahdollinen kuva]]|
valmistaja = Alfa Romeo|
valmistusmaa = {{Lippu|Italia}} Italia, Milano|
valmistusaika = [[1977]]–[[1985]]|
luokka = [[Alempi keskiluokka]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 155–208 km/h|
kiihtyvyys = 7,5–19,4 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1357–1995 cm3|
teho = 60–129 kW|
päästöt = |
kulutus = 9,9–10 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 19.100 € (1985)|
edeltäjä = [[Alfa Romeo Giulia]]|
seuraaja = [[Alfa Romeo 75]]|
samaaluokkaa = [[Alfa Romeo Alfetta]] [[Datsun Laurel C31|Datsun Laurel]] [[Fiat 131]] [[Mazda 626 CB|Mazda 626]] [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant]] [[Opel Rekord E|Opel Rekord]] [[Toyota Cressida xX6x|Toyota Cressida]]}}

'''Alfa Romeo Giulietta''' (Tipo 116) eli "Nuova Giulietta" esiteltiin marraskuussa [[1977]] <ref name="AR83">{{Lehtiviite |Julkaisu=Automobil Revue '83 |Tekijä=Hans-Ulrich Büschi |Julkaisija=Hallwag, AG |Sivut=172–173 |Julkaisupaikka=Berne, Switzerland |Numero=78 |Ajankohta=10.3.1983 |Isbn=3-444-06065-3}}</ref> ja se korvasi vanhan [[Alfa Romeo Giulia|Giulia]]-mallin. Teknisesti auto perustui [[Alfa Romeo Alfetta|Alfettaan]], mm. pohjalevy ja moottorit olivat samoja. Giulietta oli pienempi ja kevyempi 4-ovinen malli.

== Yleistä ==
Auto esiteltiin alkuun 1,3- (1357 cm3, 95 hv) ja 1,6-litraisilla (1570 cm3, 109 hv) moottoreilla. Kaksi vuotta myöhemmin huhtikuussa [[1979]] esiteltiin 1779 cm3 (122 hv) moottori <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.archiviolastampa.it/component/option,com_lastampa/task,search/mod,libera/action,viewer/Itemid,3/page,17/articleid,1072_01_1979_0085_0018_19633942/ | Nimeke = La Giulietta anche col motore 1.8 | Ajankohta = 18.4.1979 | Selite = Sivu 17 | Julkaisu = [[La Stampa]]}}</ref> ja seuraavana vuonna toukokuussa [[1980]] Super Giulietta, jossa oli 2-litrainen (1962 cm3), 130 hevosvoimainen moottori <ref name="AR83"/>.

Kesällä [[1981]] autoon tehtiin suuri määrä pieniä muutoksia ulkonäköön ja sisustukseen. Moottorit olivat edelleen 1,3-, 1,6- ja 1,8-litraisia bensiinimoottoreita. Vuonna 1982 esiteltiin uusi 1,6-litrainen moottori.

Vuoden [[1982]] [[Pariisin autonäyttely]]ssä esiteltiin Giulietta 2.0 Turbo Autodelta (175 hv) <ref name="carsfromitaly.net">{{Verkkoviite |osoite=http://www.carsfromitaly.net/alfaromeo/index.html |nimeke=Alfa Romeo Giulietta |julkaisu=carsfromitaly.net |selite=https://web.archive.org/web/20070731140300/http://carsfromitaly.net/alfaromeo/index.html |ajankohta=31.7.2007}}</ref>, jossa oli [[turbo]]ahdettu 1962 cm3:n kokoinen kone, jäähdytetyt jarrulevyt, toinen öljynjäähdytin ja parannettu alusta, näitä rakennettiin muutamia kappaleita. Varsinainen tuotantoversio Giulietta Turbodelta oli 172 hv:n tehoinen, KKK-turboahtimella yhdistettynä kaksikurkkuiseen Weber-kaasuttimeen <ref name="WC84">{{Kirjaviite |Nimike=World Cars 1984 |Julkaisija=L'Editrice dell'Automobile LEA/Herald Books |Julkaisupaikka=Pelham, NY | Sivut=194–195 |Vuosi=1984 |Isbn=0-910714-16-9}}</ref>. Turbodeltaa myytiin yhteensä 361 kpl. Kaikki turbomallit olivat mustia ja sisusta punainen.

Vuonna 1982 ilmestyi myös Giulietta 2.0 Ti, jossa oli vain pieniä kosmeettisia eroavaisuuksia ja 130 hv moottori. Samana vuonna esiteltiin myös 1995 cm3 (82 hv) [[VM]]:n valmistama [[dieselmoottori]], joka tuli myyntiin alkuvuodesta [[1983]]. Myöhemmin tehtiin vielä joitakin muutoksia ennenkuin tuotanto päättyi [[1985]] noin 380 000 kappaleen jälkeen, jolloin se korvattiin [[Alfa Romeo 75]]:llä, jossa käytettin paljon Alfetta / Giulietta -alustanosia.

== Vertailu 1981 <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kurki-Suonio, Hannu; Mäkelä, Timo; Merilinna, Martti; Ahonen, Hannu; Fehrmann, Roman; Ruonakangas, Pekka; Toivonen, Kari; Puuperä, Yrjö | Otsikko = Kaksilitraiset takavetoiset | Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 29.9.1981 | Vuosikerta = 37 | Numero = 16 | Sivut = 34-45 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = TM-Julkaisu | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = 0355-4287 | Jstor = | Bibcode = | www = https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/16-1981-nakoislehti/kaksilitraiset-takavetoiset-alfa-romeo-giulietta-20-datsun-l | www-teksti = Artikkelin verkkoversio TM:n arkistossa (maksullinen) | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> ==
'''Alfa Romeo Giulietta 2,0''' sijoittui Tekniikan Maailman 16/1981 vertailussa toiseksi (2./7). Vertailun muut autot olivat 1. [[Opel Rekord E|Opel Rekord Berlina 2,0S]], 2. Alfa Romeo, 3-4. [[Fiat 131|Fiat 131 Supermirafiori 2000]], 3-4. [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant 2000 GLX]], 5-6. [[Mazda 626 CB|Mazda 626 2.0 DX]], 5-6. [[Toyota Cressida xX6x|Toyota Cressida 2,0 DX]] ja 7. [[Datsun Laurel C31|Datsun Laurel 2,0]]. Alfa Romeo Giulietta 2,0 maksoi Suomessa vuonna [[1981]] 75 900 markkaa.

Ajoasento on hyvä. Takatilat ovat pituussuunnassa runsaat, mutta leveyssuunnassa pienet, kaksi mahtuu hyvin taakse. Vaihteita on viisi. Vaihteensiirto on epätäsmällinen ja ykköselle vaihdettaessa myös joskus hidas (takertelee). Mittaristo on epäselkeä, joskin runsas, tavallisten mittarien lisäksi on kierroslukumittari ja öljynpainemittari. Matkamittarissa ei ole 100 000 km:n näyttöä (vain 5 numeroa). Vakiovarusteita ovat 1:n ulkopeilin sisältä säätö (ilman sähköä, ei lämmitystä), 2 ulkopeiliä, polttoainesäiliön lukko (kaikissa on) ja ohjauspyörän korkeussäätö. Kuljettajan istuimessa ei ole lämmitystä tai korkeussäätöä ja myös sähkötoimiset ikkunannostimet ja keskuslukitus puuttuvat (on vain 1:ssä).

Giulietta 2,0:n ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset, vertailun parhaat (TM:n arvosana 10/10). Ohjaus on tarkka, mutta turhan raskas. Kaarreajo sujuu hyvin ja pujottelussa Giulietta 2,0 oli vertailun nopein. Lukkoperä on vakiovaruste. Hyvät renkaat lyhentävät jarrutusmatkaa, ja jarrut ovat tehokkaat (vertailun tehokkaimmat), mutta raskaskäyttöiset. Jarrujen häipymisilmiön vuoksi Giulietta sai saman arvosanan kuin lähes yhtä tehokkaat kilpailijat.

[[Tekniikan Maailma]] 16/1981 mittasi Alfa Romeo Giulietta 2,0:n (96 kW, 1150 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,8 sekuntia, 0–80 km/h 7,3 sekuntia, 0–100 km/h 11,0 sekuntia ja 0–120 km/h 16,0 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 183,5 km/h.

== Koeajo ==
Sisätilat ovat melko isot ja istuimet ovat mukavat. Myös takaistuimella on pääntuet. Näkyvyys taakse on huono. Kierroslukumittari kiertää vastapäivään. Lämmityslaite on yksinkertainen ja erillinen raitisilmatuuletus puuttuu. Tavaratila on lyhyt, mutta syvä.

Ajo-ominaisuudet ovat mainiot. Alfaa on hauska ajaa, mutta hitaassa ajossa ohjaus on turhan raskas. Vaihteistossa on toivomisen varaa, ykkösen ja kakkosen synkronointi toimii heikohkosti, vaihteet 3-5 toimivat tyydyttävästi. Moottori vääntää mainiosti jo alakierroksilla. R4-moottorin 2 kaksoiskaasutinta toimivat hyvin, mutta niiden säätö on hankalaa. Jarrut ovat tehokkaat ja muuten hyvät, mutta turhan raskaskäyttöiset.

Tuulilasi 11/1981 mittasi '''Alfa Romeo Giulietta 2.0''':n (96 kW, 1160 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,4 sekuntia, 0–80 km/h 6,8 sekuntia, 0–100 km/h 10,3 sekuntia ja 0–120 km/h 14,7 sekuntia. Huippunopeus on 178,0 km/h. <ref>Tuulilasi 11/1981</ref>

== Moottorit ==
1962 cm3 R4-bensiinimoottorin sylinterin mitat ovat 84 × 88,5 mm.

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V|| ||1357 cm3||69 kW (94 hv) @ 6000 r/min||121 Nm @ 4500 r/min||11.1977–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V|| ||1570 cm3||80 kW (109 hv) @ 5600 r/min||143 Nm @ 4300 r/min||11.1977–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V|| ||1570 cm3||80 kW (109 hv) @ 5600 r/min||143 Nm @ 4300 r/min||1982–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V|| ||1779 cm3||90 kW (122 hv) @ 5300 r/min||167 Nm @ 4000 r/min||04.1979–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V|| ||1962 cm3||96 kW (130 hv) @ 5400 r/min||178 Nm @ 4000 r/min||1980–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0 Ti'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V|| ||1962 cm3||96 kW (130 hv) @ 5400 r/min||178 Nm @ 4000 r/min||1982–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0 turbodelta'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V Turbo|| ||1962 cm3||127 kW (172 hv) @ 5000 r/min||283 Nm @ 3500 r/min||1982–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0 Turbo Autodelta'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V Turbo|| ||1962 cm3||129 kW (175 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1982
|}

=== Dieselmoottori ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''2000 TD'''||[[R4]] [[OHV]] 8V Turbo||[[VM HR488 -moottori|HR488]]||1995 cm3||60 kW (82 hv) @ 4300 r/min||162 Nm @ 2300 r/min||03.1983–05.1985 <ref name="WC1984">{{Kirjaviite | Nimike = World Cars 1984 | Julkaisija = L'Editrice dell'Automobile LEA/Herald Books | Julkaisupaikka = Pelham, NY | Sivu = 188 | Vuosi = 1984 | Isbn = 0-910714-16-9 }}</ref>
|}

== Suorituskyky ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=600px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Vuosimalli!!Huippunopeus!!Kiihtyvyys 0–100 km/h!!Kiihtyvyys 0–400 m!!Kulutus (l/100 km)
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||1978||165 km/h||12,7 s||18,8 s||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||1978–1980||175 km/h||10 s||17,6 s||7/9/10
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||1979||180 km/h||9,6 s||17,1 s||
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||1980||185 km/h||9,4 s||16,5 s||
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||1982–1984||185 km/h||9,7 s|| ||7/9/12
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0 Turbodelta'''||1984||203 km/h||7,5||15,2 s||
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0 TD'''||1982||155 km/h||19,4 s||?||
|}

== Mitat ==
* Pituus: 4210 mm
* Leveys: 1650 mm
* Korkeus: 1400 mm
* Akseliväli: 2510 mm
* Raideleveys (edessä / takana): 1360 mm / 1358 mm
* Omamassa: 1070–1160 kg

== Suomessa ==
Alfa Romeo Giulietta 2,0 (96 kW) maksoi Suomessa syksyllä [[1981]] 75 900 markkaa, 1,6-malli (80 kW) 69 900 markkaa.

== Rekisteröinti ==
Giulietta "Nuova" -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=500px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1979!!1980 <ref>Tekniikan Maailma 5/1981</ref>!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1||4||35||49||10||19||7
|}
Maahantuonti alkoi uudestaan 1980 alussa, 1,6 litran malli (80 kW) maksoi 86 000 markkaa. <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Katso myös ==
* [[Alfa Romeo Giulietta]]

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 16/1981
<references/>

[[Luokka:Alfa Romeo|Giulietta "Nuova"]]
[[Luokka:Mallit|Giulietta "Nuova"]]

Škoda 105/120

2026-05-24T17:11:37Z

Vaux: /* Kestotesti 1980, TL */

{{Suositeltu}}
{{Mallisarja|
nimi = Škoda 105 / 120 / 125 Škoda 130 / 135 / 136 Škoda 742 Škoda Estelle Škoda Target|
kuva = [[Tiedosto:Skoda-120-Madrid.jpg|250px|]]|
valmistaja = Škoda|
valmistusmaa = {{Lippu|Tsekki}} Tsekkoslovakia|
valmistusaika = [[1976]]–[[1990]]|
luokka = [[B-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1046–1289 cm3|
teho = 33–46 kW|
voimanvälitys = [[Takamoottori]]|
huippunopeus = 130–150 km/h|
kiihtyvyys = 16,8–24,5 s (0–100 km/h)|
kulutus = 6–9,9 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 10 600–12 700 euroa (1977–1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Škoda S100/110]]|
seuraaja = [[Škoda Favorit]]|
samaaluokkaa = [[FSO Polonez]] [[Lada (takavetomallisto)|Lada]] [[Zastava 1100]]}}
'''Škoda 105/120''' on neliovinen pienehkö porrasperä, jota valmistettiin vuosina [[1976]]–[[1990]]. Vuoteen [[1983]] saakka mallistossa olivat vain 105- ja 120-mallit, vanhalla keulalla. Mallistoa uudistettiin [[1984]] ja uudella keulalla muotoiltuja '''Škoda 125/130/135/136'''-malleja valmistettiin vuosina [[1984]]–[[1990]]. Vanhan 120-mallin valmistus jatkui loppuun saakka, vuodesta 1984 uudella facelift-keulalla. Pienimoottorisen 105:n valmistus loppui [[1989]]. Koko mallisarjan nimi on '''Škoda 742'''.

== Yleistä ==
[[Tiedosto:Skoda-105S.jpg|left|thumb|200px|Škoda 105S]]
Kokonaisvalmistusmäärä on 2 020 250 yksilöä, joista suurin osa alkuperäisiä 105/120-malleja: ''120'': 1 068 189 kappaletta ja ''105'': 839 811. Uusia malleja 125/130/135/136 valmistettiin kaikkiaan vain vähän yli 100 000 kappaletta.

Škoda 105:ssä on yhdet valot, Škoda 120:ssä kaksoisvalonheittimet eli neljä lamppua maskissa. Moottorin koot ovat ''105'' 1046 cm3, ''120'' ja ''125'' 1174 cm3. Uusissa 130/135/136-malleissa on hieman isompi 1289 cm3 moottori, mutta sen teho on vain 43 kW, 136:ssa 46 kW. Näidenkin mallien suorituskyky on vaatimaton, esimerkiksi Škoda 130 kiihtyy 0–100 km/h 17 sekunnissa, huippunopeus 150 km/h.
{{clear|left}}

== Varustelu ==
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-facelift.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS (facelift)]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS]]
[[Tiedosto:Skoda-120-takaa-Gdansk.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 takaa]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-vm-1984.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS takaa (facelift)]]
Škodan mallisarjan halvimmat mallit olivat varustelultaan vaatimattomia, esimerkiksi takaovien ikkunat eivät olleet avattavia. Eniten myytiin 120L-mallia, joka oli varustelultaan perustasoa. Parhaiten varustellussa 120LS:ssä oli myös kierroslukumittari ja vuonna 1982 sen yläpuolelle tuli 120GLS, jolloin LS:ää ei enää tuotu Suomeen. GLS-mallissa oli paremmat etuistuimet ja tuulilasinpyyhkimien tihkukytkin.

Alla olevat tiedot koskevat erityisesti Škoda 105S, 120L ja 120LS-malleja ennen 1984 ulkonäön muutosta, osin myös 130 LX-mallia (1986). 130 LX:n varustelu on määrällisesti hyvä, mm. kierroslukumittari ja takapuskurin alle vasemmalle sijoitettu takasumuvalo. Varusteiden laatu voisi olla parempikin.

== Kori ==
Sisätilat ovat suhteellisen isot. 105S-mallissa ei ole [[pääntuki]]a vuonna 1978, myöhemmin ne olivat edessä vakiovaruste kaikissa malleissa. Škodan melutaso on varsin korkea ja moottorin ääni kuuluu sisälle. 100 km/h nopeudessa melua on 75/76 dB (105S, TM 18/1978).

Škodassa on kolme avainta, virtalukkoon, oviin ja tankin korkkiin. Vuoden 1977 mallissa takaovia ei pysty lukitsemaan ulkoa, sillä lukitusnuppi ei painu alas oven ollessa auki. Takaovet täytyy lukita ovien ollessa kiinni.

Edessä olevan tavaratilan kansi avautuu sivulle, se on saranoitu vasemmalta. Kansi pitää lukita vielä sisältä, muuten se pyrkii aukeamaan sillä tuulihaka ei pidä sitä kunnolla.

Istuinverhoilu on (liukasta) kangasta. Häikäisysuojat ovat kehnot: ne eivät käänny sivulle eivätkä kunnolla ylös, mutta eivät pysy paikallaan ala-asennossakaan (120L, 1977).

Takaistuimen takana on pieni tavaratila, jonne pääsee laskemalla selkänojan eteen. Škoda on äänekäs ja moottoritilaa ei ole kunnolla äänieristetty. Viimeistelytasossa on runsaasti huomautettavaa. Esimerkki huonosta viimeistelystä on 105S-yksilön ainoan ulkopeilin putoaminen kuljettajan oven pellin varaan, koska peilin jousi oli liian löysä (TM 18/1978).

Malleissa on yleensä takana 2-nivelinen heiluriakseli, 130 LX:ssä kuitenkin 4-nivelinen.

130 LX:n istuimet on muotoiltu Suomessa uudelleen ja istuimet ovat hyvät. Istuinverhoilu on miellyttävä. Äänieristystä on tehostettu, mutta auto on yhä meluisa: 100 km/h nopeudessa melua on 73/72 dB (1986).

135 GLi:n pääntuet ovat reiälliset, muoviset ja ikävän kovat (1989). Auto on yhä meluisa.

== Ajo-ominaisuudet ==
Škodan keula (etujousitus) pompottaa helposti ja perä heijaa, mutta kuorma helpottaa ajamista. Etupää käyttäytyy selvästi rauhallisemmin kuin vanha malli. Kaarreajossa takamoottorinen Škoda 120L irtoaa helposti luistoon, joka on kuitenkin helposti hallittavissa. Yliohjautuva kaarreajo on johdonmukaista.

Škodan ajo-ominaisuuksia parannettiin vuosimalliin 1979 pienentämällä rengaskokoa 14:stä 13 tuumaan, leventämällä renkaita sekä jäykentämällä jousia. Muutos tapahtui Iso-Britannian liikenneministeriön vaatimuksesta, jonka mielestä Škodan ajo-ominaisuudet olivat v. 1978 10 vuotta ajastaan jäljessä. Škodaa vietiin suhteellisen paljon eri Euroopan maihin, myös Iso-Britanniaan. Muita vientimaita olivat mm. Ranska, Norja, Tanska, Länsi-Saksa ja Kanada.

Suuntavakavuus on huono kaikissa malleissa, myös myöhemmässä 130 LX:ssä.

Ohjaus on entistä korimallia selvästi raskaampi ja keskialueella tunnoton, mikä heikentää suuntavakavuutta. Ohjaus on tahmea ja tunnoton sekä kaupunkiajossa raskas. Jarrut ovat rauhattomat ja tehostamattomina raskaskäyttöiset (120L). 120 LS:ssä on jarrutehostin, mutta sen jarrut ovat oikukkaat (jarrutettaessa koeajoauton vasemman puolen jarrut lukkiutuivat, minkä seurauksena auto kääntyi vasemmalle). Myös 130 LX:n jarrut lukkiutuvat satunnaisesti, vaikeuttaen jarrutusta.

== Vertailu 1986, TM ==
'''Škoda 120 L''' sijoittui Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailussa kolmanneksi (3./3, 70 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 1. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 L]] ja 2. [[Wartburg 353W]].

Ajo-ominaisuudet ovat kehnot (6). Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 77 dB. Kulutus on kohtalainen (8). <ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984 ==
'''Škoda 120L''' sijoittui Tuulilasin 9/1984 6 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. Škoda, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 S]] ja 6. [[Wartburg 353W]]. Kuudesta toimittajasta jopa puolet olisi valinnut Škodan itselleen. Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1984]] 26 200 markkaa, ryhmän toiseksi halvin auto.

Istuimet ovat ryhmän parhaat, samoin ajoasento (9/10). Sisätilat ovat tässä ryhmässä isot (9), mutta tavaratila on kovin pieni (5/10). Pyöräkotelo rajoittaa kuljettajan jalkatilaa. Škoda on meluisa (5). Näkyvyys on hyvä (9/10). Varustetaso on vaatimaton (7). Mittarit ovat liian pienet. Nopeusmittarin asteikko yltää 180 km/h. Rikastimen merkkivalo puuttuu.

Ajo-ominaisuuksia heikentää takamoottorirakenne: suuntavakavuus on heikohko (7/10), samoin kaarrekäytös (7) ja ääritilanteita (4/10) pitää varoa (ääritilanteissa Škoda on Wartburgiakin huonompi). Väistökoe sujui aluksi kohtalaisesti, mutta väistön jälkeinen oikaisu oli äkkinäinen ja vaarallinen. Škodan jousitus toimii kohtalaisesti (8). Jarrut toimivat ryhmän jaetusti parhaiten (9/10). Ohjaus toimii kohtalaisesti (8/10), mutta moottori (5/10) ja vaihteisto (4) heikosti. [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Škoda 120L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 24,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>

== Vertailu 1978 ==
'''Škoda 105 S''' sijoittui Tuulilasin 6/1978 4 halvan auton vertailussa toiseksi (2./4). Vertailun muut autot olivat 1. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W De Luxe]], 2. Škoda, 3-4. [[Seat 133|Fiat 133]] ja 3-4. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Škoda 105 S maksoi 18 800 markkaa.

Istuinten päällinen on miellyttävä, mutta etuistuinten selkänojaa ei voi säätää ja pääntukia ei ole. Takatilat ovat tässä ryhmässä suhteellisen isot. Edessä oleva tavaratila ("etupelti") on matalahko. Varustetaso on niukka (6,5). Auto on melko meluisa (7) ja myös viimeistelyssä on toivomisen varaa. Hallintalaitteet eivät toimi hyvin (7).

Ajo-ominaisuudet ovat tyydyttävät (7,5 /10). Škoda yliohjautuu, mutta rauhallisemmin kuin Warre. Soratiellä Škodaa on helppo ajaa. Ohjaus on nopea, mutta epämääräinen. Huippunopeudeksi TL mittasi 131 km/h. Kulutus on ryhmän pienin, 8,07–9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 6/1978, 7/1978 s. 4</ref>

== Talviautovertailu 1980 ==
'''Škoda 120''' sijoittui Tekniikan Maailman 4/1980 talvitestissä sijalle 15 (/20). Ajo-ominaisuudet jäällä ovat heikohkot (7-): peräluistot ovat melko rauhallisia ja kaasulla hallittavissa. Etupyöräluistoja ei ole helppo hallita, muuten ohjaus toimii tyydyttävästi, tosin jyrkissä luistoissa ohjaus on raskas. <ref>Tekniikan Maailma 4/1980</ref>

== Lämmityslaitevertailu 1985 ==
Škoda 120L sijoittui Tekniikan Maailman 3/1985 lämmityslaitevertailussa sijalle 36 eli viimeiseksi (36 autosta). Škodan lämmityslaite on koko ryhmän heikkotehoisin ja istuinlämmitystä ei ole (istuinlämmitys on 23:ssa ryhmän autossa). <ref>Tekniikan Maailma 3/1985, 4/1985 s.5</ref>

== Tekniikka ==
'''120L''':n moottori on 4-sylinterinen 1174 cm3 nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 72 × 72 mm. Suurin teho 38 kilowattia /5000 r/min (DIN, 52 hv) ja suurin vääntömomentti 85 newtonmetriä /3000 r/min. '''120LS''':n moottori on samankokoinen, mutta tehoa on 42,7 kW (58 hv) ja vääntömomentti 90 Nm. Moottori on sijoitettu kokonaan taakse. Jäähdytin on edessä, minkä ansiosta lämmityslaite on parempi ja moottoritilassa on runsaasti tilaa.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.12 -moottori}}
{{Pääartikkeli|Škoda 742.12X -moottori}}

'''105S''':n moottori on 4-sylinterinen 1046 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 68 × 72 mm. Suurin teho 34 kilowattia /4800 (DIN, 46 hv) ja suurin vääntömomentti 74,5 newtonmetriä /3000.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.10 -moottori}}

'''130 LX''':n moottori on 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 75,5 × 72 mm. Suurin teho 46 kilowattia /5000 r/min (DIN, 62 hv) ja suurin vääntömomentti 97 newtonmetriä /2850 r/min.

Vuoden 1989 '''135 GLi''':ssä on polttoaineen suihkutus ja katalysaattori, joten sille sopii lyijytön 95-oktaaninen bensiini. 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Suurin teho 41 kW /5000 r/min (DIN, 56 hv) ja suurin vääntömomentti 92 Nm /3500 r/min. Suihkutusjärjestelmän on suunnitellut amerikkalainen Bendix. Alennetusta tehosta johtuen 135 GLi:n välityksiä on hieman lyhennetty.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu. Viides vaihde tuli vakiovarusteeksi tammikuussa 1986 paremmin varusteltuihin malleihin, mm. 120 GLS:ään. Vuoden 1986 130 LX:ssä vaihteita on viisi. Tuolloin viides vaihde oli saatavana 2000 markan lisähinnasta myös 120L-malliin.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 10/1977 mittasi Škoda 120L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,8 sekuntia, 0–80 km/h 13,6 sekuntia, 0–100 km/h 21,6 sekuntia ja 0–120 km/h 41,0 sekuntia. Huippunopeus on 133,8 km/h (TM), tehtaan mukaan 140 km/h.

[[Tekniikan Maailma]] 11/1980 mittasi Škoda 120LS:n (43 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,5 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 18/1978 mittasi Škoda 105S:n (34 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,5 sekuntia, 0–80 km/h 15,0 sekuntia, 0–100 km/h 24,5 sekuntia ja 0–120 km/h 51,6 sekuntia. Huippunopeus on 128 km/h (TM), tehtaan mukaan 130 km/h. 105S on käytännön ajossa laiska.

Tekniikan Maailma 11/1986 mittasi Škoda 130 LX:n (46 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,5 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 28,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,2 sekuntia, 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 140 km/h. Vuoden 1986 Škoda 120 L (38 kW, 83 Nm, 900 kg) on varsin laiska.

Tekniikan Maailma 18/1989 mittasi Škoda 135 GLi:n (41 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 11,2 sekuntia, 0–100 km/h 17,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,3 sekuntia.

Kulutus vaihtelee noin 7–10 litran välillä /100 km (120L). Kulutus nousee jyrkästi yli 100 km/h nopeuksissa. 120LS:n kulutus on hieman pienempi, n. 6,5–9,5 l/100 km (96-oktaanista). Vuoden 1986 130 LX:n viides vaihde ja tehokkaampi moottori alentavat hieman kulutusta, tasaisen 90/120 km/h ECE-kulutus on 5,8 ja 8,2 l/100 km (TM:llä 6 ja 8,4 l/100 km), kaupunkiajossa 8,9 l/100 km.

== Hinta Suomessa ==
Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 19 990 markkaa eli 12 722 euroa (v. 2016, kerroin 0,6364). Halvempi ja moottoriltaan heikompi 105-malli (1174 cm3, 34 kW) maksoi tuolloin 18990 mk. Škoda 120 LS maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 22 400 markkaa eli 11 072 euroa (v. 2016, kerroin 0,4943).

Škoda 105S maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 17 900 markkaa eli 10 591 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Myydyistä ''Sokota''-autoista (TM 18/1978) noin puolet oli 105S-malleja, 120L:n osuus oli noin 10 % ja 120LS:n noin 40 %. Škoda 105S oli Suomen kolmanneksi halvin auto 1978.

Škoda 120 L maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 28 950 markkaa eli 9174 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169). Hintaan sisältyi lisävarusteena saatava viides vaihde, ilman sitä hinta oli 2000 markkaa halvempi.

Škoda 130 LX maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 36 950 markkaa eli 11 709 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169).

== Valmistusmäärät ==
{|class="wikitable sortable"
|+ Eri mallien vuosittainen tuotanto
! Vuosi/Malli !! Škoda 105 !! Škoda 120 !! Škoda 125 !! Škoda 130 !! Škoda 135 !! Škoda 136 !! Yhteensä
|-
| 1976 || 19 || 3 788 || || || || || 3 807
|-
| 1977 || 72 926 || 52 298 || || || || || 125 224
|-
| 1978 || 68 243 || 91 719 || || || || || 159 962
|-
| 1979 || 54 203 || 113 266 || || || || || 167 469
|-
| 1980 || 77 586 || 91 919 || || || || || 169 505
|-
| 1981 || 95 917 || 77 296 || || || || || 173 213
|-
| 1982 || 88 394 || 77 247 || || || || || 165 641
|-
| 1983 || 87 737 || 78 817 || || || || || 166 554
|-
| 1984 || 76 479 || 91 086 || || 1 087 || || || 168 652
|-
| 1985 || 61 771 || 97 934 || || 10 929 || || || 170 634
|-
| 1986 || 61 169 || 93 327 || || 17 713 || || || 172 209
|-
| 1987 || 59 974 || 86 016 || || 15 031 || 3 || 59 || 161 083
|-
| 1988 || 35 389 || 79 087 || 9 348 || 4 989 || 1 545 || 1 020 || 131 378
|-
| 1989 || 4 || 34 387 || 40 617 || || 430 || 536 || 75 974
|-
| 1990 || || 2 || 76 || || 4 625 || 4 242 || 8 945
|-
|'''Yhteensä''' || '''839 811'''||'''1 068 189'''||'''50 041'''||'''49 749'''||'''6 603'''||'''5 857'''||'''2 020 250'''
|}
{{Clear}}

== Muuta ==
Škoda 742-mallisarja pysyi takamoottorisena, mutta tehdas valmisti joitakin etuvetoisia prototyyppejä, esimerkiksi [[Škoda 742 P]] syksyllä [[1978]] ja [[Škoda 742 PP]] vuonna [[1980]]. Tuotantoon etuvetomallit eivät päässeet ja syyksi arveltu on sosialististen maiden sisäistä työnjakoa, jossa Tsekkoslovakian autoteollisuuden tehtäväksi oli määrätty (vain) takamoottoristen autojen valmistus. Tämän mukaan Neuvostoliitto ei sallinut satelliittivaltionsa tekevän parempia autoja kuin se itse sillä hetkellä tuotti <ref>[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 12/2008, s. 48-61</ref>. Škoda suunniteltiin siten, että se olisi suhteellisen pienin muutoksin muutettavissa etuvetoiseksi. Etuvetoinen Škoda olisi kuitenkin ollut liian hyvä kilpailija Ladalle, joten sen tuotantoa ei aloitettu. <ref>Tekniikan Maailma 4/1995, s. 72</ref>

Tekniikan Maailmassa 7/1981 (s. 143) esiteltiin lyhyesti etuveto-Skoda, jonka moottori oli edessä poikittain. Uutuuden kori oli 5-ovinen viistoperä. Uusi malli oli nykyaikaisen näköinen, mutta tuotantoon se ei päässyt. TM:ssä 18/1981 (s. 113) esiteltiin vuoden 1982 Skodan mallien uutuuksia, pieniä parannuksia lähinnä ulkonäköön sekä todettiin etuveto-Skoda "ei vielä lähiaikoina tule markkinoille" (myöskään [[Trabant#1970-luvun_prototyyppi|Trabantin]] 1970-luvun uutuus ei päässyt tuotantoon).

Vuoden 1982 mallien muutokset: L-malli sai suorakaiteen muotoiset etulamput, 105 GL ja 120 GLS saivat isommat takavalot, 120L sai jarrutehostimen vakiovarusteeksi.

Tsekkoslovakian hallitus päätti marraskuussa 1982 hyväksyä etuvetoauton kehitystyön. Auton piti olla valmiina kesäkuun 1985 loppuun mennessä. <ref>Tuulilasi 3/1989, s. 19</ref> Škodan ensimmäisen etuvetoauton [[Škoda Favorit]]in tuotanto alkoi vuonna [[1987]], olojen alkaessa vapautua.

== Rekisteröinti ==

Škoda 105/120/130-malleja rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1987!!1988!!1989!!1990!!1991!!1992
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||694||1778||3233||4015||2879||3638||2863||2731||2174||1755||1864||2318||1327||385||30||1
|}
1987 määrästä (1864 kpl) coupe-korisen Škoda 130:n osuus oli 88 kpl.

== Omistajien mielipiteet ==
[[Tekniikan Maailma]] 3/1987 selvitti autonomistajien käsityksiä autoistaan. Škodan omistajien mielipiteet olivat melko yhteneväisiä (s. 42). Nämä kiittivät hintaa, kulutusta ja sisätiloja. Škoda on kätevä kaupunkiauto, istuimet ja mittaristokin sai kehuja. Moitteita saivat ajo-ominaisuudet ja sivutuuliherkkyys, huono suuntavakavuus (pitää ohjata koko ajan, suorallakin), korkea melutaso ja huono suorituskyky. Lämmityslaitteesta tuli moitteiden lisäksi myös kehuja. Škodan omistajat moittivat myös autonsa jälleenmyyntiarvoa sekä epäluotettavuutta. <ref>Tekniikan Maailma 3/1987</ref>

== Kestotesti 1980, TL ==
30 000 km kestotestissä Škoda 120. Pikkuvikoja ollut paljon. Moottori ei juuri kuluta öljyä, nakutusilmiö häipyi kun siirryttiin 95/96-oktaaniseen bensiiniin (92 oktaanisen sijasta). Vaihteensiirto hieman takertelee, 1. vaihteen reistailu (vaikea kytkeä), 3. vaihteen synkronointi ei aina ehdi mukaan. Jarrujen häipyminen ongelma kosteassa säässä. Viimeistelyssä on toivomisen varaa. Ajo-ominaisuudet ovat erikoiset, ongelmana sivutuuliherkkyys ja huono suuntavakavuus. Epäselvä mittaristo vaihtui maaliskuussa 1980 parempaan. Lämmityslaite on heikkotehoinen ja hidas (jäähdytysnestettä on jopa 12,5 litraa).

Omistajat kiittivät edullista hintaa, sisätiloja, pientä kulutusta, ulkonäköä ja liikkeellelähtökykyä talvella.

Omistajat moittivat tuuliherkkyyttä, meluisuutta (huono äänieristys), huonoa viimeistelyä, ajo-ominaisuuksia (kevyt keula), jarruja (häipyvät sateella ja lukkiutuvat liukkaalla liian helposti), kylmäkäynnistystä, huoltoa (huolimatonta takuukorjausta) ja pientä tavaratilaa.

Eräs omistaja kertoi (edessä olevan) tavaratilan kannen avautuneen itsestään moottoritiellä noin 100 km/h nopeudessa, tavarat lensivät tielle (selvisivät säikähdyksellä, saranoitu sivulta). Vikoja: vesipumpun tiivistys, takarenkaiden nopea kuluminen (korjattu takuuna), 2. vaihteen reistailu (vaikea kytkeä, korjattu takuuna, yhä ongelma). 1 omistaja kertoi autonsa selvinneen ilman vikoja (vajaat 11 000 km). Toisen omistajan moottoria ja kytkinpoljinta on korjattu (27 000 km), lisäksi ollut pikkuvikoja. <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Käytettynä ==
105/120-sarja oli Suomessa suosittu (uutena), mutta vaihtoautohalleissa se oli suhteellisen harvinainen. Heikko viimeistely aiheutti hallintalaitteiden ennenaikaista kulumista.

Pitkä kaasuvaijeri saattaa takerrella vanhana, se kannattaa huoltaa ajoissa. 105-malli kuluttaa bensiiniä enemmän kuin 120, heikomman moottorinsa vuoksi. 105:n moottori on varsin heikko tämänkokoiseen autoon. Škodan moottoreista tulee savua jo muutaman kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen. Kytkin saattaa luistaa jo 50 000 kilometrin jälkeen.

LS- ja GLS-malleissa on jarrutehostin ja sen jarrut ovat kevyet, mutta halvemmista malleista jarrutehostin puuttuu ja jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jarrut ovat kaikissa malleissa hieman vaikeakäyttöiset. Škoda on meluisa ja sen ajo-ominaisuudet hankalat takapainoisuuden vuoksi. Liukkaalla auto saattoi yllättää kuljettajan, samoin kaarreajossa kokemattoman kuljettajan. (''Tekniikan Maailma'' 19/1980)

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Malli'''||'''120L, 1977'''||'''130 LX, 1986'''
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4160 mm||4200 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1610 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=2|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1280/1250 mm||1390/1350 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||930 kg||940 kg
|}

== Aiheesta muualla ==
* http://www.ajovalo.net/Historia/skoda_120.htm

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 10/1977
* Tekniikan Maailma 18/1978
* Tekniikan Maailma 19/1980
* Tekniikan Maailma 11/1980
* Tekniikan Maailma 11/1986
* Tekniikan Maailma 12/1986
* Tekniikan Maailma 18/1989
{{FiWikipedia|Škoda_105_ja_120}}
{{CsWikipedia|%C5%A0koda_742}}
{{EngWikipedia|Škoda_120}}
<references/>

[[Luokka:Škoda|105/120]]
[[Luokka:Mallit|105/120]]

Škoda 105/120

2026-05-24T17:07:39Z

Vaux: /* Kestotesti 1980, TL */

{{Suositeltu}}
{{Mallisarja|
nimi = Škoda 105 / 120 / 125 Škoda 130 / 135 / 136 Škoda 742 Škoda Estelle Škoda Target|
kuva = [[Tiedosto:Skoda-120-Madrid.jpg|250px|]]|
valmistaja = Škoda|
valmistusmaa = {{Lippu|Tsekki}} Tsekkoslovakia|
valmistusaika = [[1976]]–[[1990]]|
luokka = [[B-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1046–1289 cm3|
teho = 33–46 kW|
voimanvälitys = [[Takamoottori]]|
huippunopeus = 130–150 km/h|
kiihtyvyys = 16,8–24,5 s (0–100 km/h)|
kulutus = 6–9,9 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 10 600–12 700 euroa (1977–1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Škoda S100/110]]|
seuraaja = [[Škoda Favorit]]|
samaaluokkaa = [[FSO Polonez]] [[Lada (takavetomallisto)|Lada]] [[Zastava 1100]]}}
'''Škoda 105/120''' on neliovinen pienehkö porrasperä, jota valmistettiin vuosina [[1976]]–[[1990]]. Vuoteen [[1983]] saakka mallistossa olivat vain 105- ja 120-mallit, vanhalla keulalla. Mallistoa uudistettiin [[1984]] ja uudella keulalla muotoiltuja '''Škoda 125/130/135/136'''-malleja valmistettiin vuosina [[1984]]–[[1990]]. Vanhan 120-mallin valmistus jatkui loppuun saakka, vuodesta 1984 uudella facelift-keulalla. Pienimoottorisen 105:n valmistus loppui [[1989]]. Koko mallisarjan nimi on '''Škoda 742'''.

== Yleistä ==
[[Tiedosto:Skoda-105S.jpg|left|thumb|200px|Škoda 105S]]
Kokonaisvalmistusmäärä on 2 020 250 yksilöä, joista suurin osa alkuperäisiä 105/120-malleja: ''120'': 1 068 189 kappaletta ja ''105'': 839 811. Uusia malleja 125/130/135/136 valmistettiin kaikkiaan vain vähän yli 100 000 kappaletta.

Škoda 105:ssä on yhdet valot, Škoda 120:ssä kaksoisvalonheittimet eli neljä lamppua maskissa. Moottorin koot ovat ''105'' 1046 cm3, ''120'' ja ''125'' 1174 cm3. Uusissa 130/135/136-malleissa on hieman isompi 1289 cm3 moottori, mutta sen teho on vain 43 kW, 136:ssa 46 kW. Näidenkin mallien suorituskyky on vaatimaton, esimerkiksi Škoda 130 kiihtyy 0–100 km/h 17 sekunnissa, huippunopeus 150 km/h.
{{clear|left}}

== Varustelu ==
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-facelift.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS (facelift)]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS]]
[[Tiedosto:Skoda-120-takaa-Gdansk.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 takaa]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-vm-1984.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS takaa (facelift)]]
Škodan mallisarjan halvimmat mallit olivat varustelultaan vaatimattomia, esimerkiksi takaovien ikkunat eivät olleet avattavia. Eniten myytiin 120L-mallia, joka oli varustelultaan perustasoa. Parhaiten varustellussa 120LS:ssä oli myös kierroslukumittari ja vuonna 1982 sen yläpuolelle tuli 120GLS, jolloin LS:ää ei enää tuotu Suomeen. GLS-mallissa oli paremmat etuistuimet ja tuulilasinpyyhkimien tihkukytkin.

Alla olevat tiedot koskevat erityisesti Škoda 105S, 120L ja 120LS-malleja ennen 1984 ulkonäön muutosta, osin myös 130 LX-mallia (1986). 130 LX:n varustelu on määrällisesti hyvä, mm. kierroslukumittari ja takapuskurin alle vasemmalle sijoitettu takasumuvalo. Varusteiden laatu voisi olla parempikin.

== Kori ==
Sisätilat ovat suhteellisen isot. 105S-mallissa ei ole [[pääntuki]]a vuonna 1978, myöhemmin ne olivat edessä vakiovaruste kaikissa malleissa. Škodan melutaso on varsin korkea ja moottorin ääni kuuluu sisälle. 100 km/h nopeudessa melua on 75/76 dB (105S, TM 18/1978).

Škodassa on kolme avainta, virtalukkoon, oviin ja tankin korkkiin. Vuoden 1977 mallissa takaovia ei pysty lukitsemaan ulkoa, sillä lukitusnuppi ei painu alas oven ollessa auki. Takaovet täytyy lukita ovien ollessa kiinni.

Edessä olevan tavaratilan kansi avautuu sivulle, se on saranoitu vasemmalta. Kansi pitää lukita vielä sisältä, muuten se pyrkii aukeamaan sillä tuulihaka ei pidä sitä kunnolla.

Istuinverhoilu on (liukasta) kangasta. Häikäisysuojat ovat kehnot: ne eivät käänny sivulle eivätkä kunnolla ylös, mutta eivät pysy paikallaan ala-asennossakaan (120L, 1977).

Takaistuimen takana on pieni tavaratila, jonne pääsee laskemalla selkänojan eteen. Škoda on äänekäs ja moottoritilaa ei ole kunnolla äänieristetty. Viimeistelytasossa on runsaasti huomautettavaa. Esimerkki huonosta viimeistelystä on 105S-yksilön ainoan ulkopeilin putoaminen kuljettajan oven pellin varaan, koska peilin jousi oli liian löysä (TM 18/1978).

Malleissa on yleensä takana 2-nivelinen heiluriakseli, 130 LX:ssä kuitenkin 4-nivelinen.

130 LX:n istuimet on muotoiltu Suomessa uudelleen ja istuimet ovat hyvät. Istuinverhoilu on miellyttävä. Äänieristystä on tehostettu, mutta auto on yhä meluisa: 100 km/h nopeudessa melua on 73/72 dB (1986).

135 GLi:n pääntuet ovat reiälliset, muoviset ja ikävän kovat (1989). Auto on yhä meluisa.

== Ajo-ominaisuudet ==
Škodan keula (etujousitus) pompottaa helposti ja perä heijaa, mutta kuorma helpottaa ajamista. Etupää käyttäytyy selvästi rauhallisemmin kuin vanha malli. Kaarreajossa takamoottorinen Škoda 120L irtoaa helposti luistoon, joka on kuitenkin helposti hallittavissa. Yliohjautuva kaarreajo on johdonmukaista.

Škodan ajo-ominaisuuksia parannettiin vuosimalliin 1979 pienentämällä rengaskokoa 14:stä 13 tuumaan, leventämällä renkaita sekä jäykentämällä jousia. Muutos tapahtui Iso-Britannian liikenneministeriön vaatimuksesta, jonka mielestä Škodan ajo-ominaisuudet olivat v. 1978 10 vuotta ajastaan jäljessä. Škodaa vietiin suhteellisen paljon eri Euroopan maihin, myös Iso-Britanniaan. Muita vientimaita olivat mm. Ranska, Norja, Tanska, Länsi-Saksa ja Kanada.

Suuntavakavuus on huono kaikissa malleissa, myös myöhemmässä 130 LX:ssä.

Ohjaus on entistä korimallia selvästi raskaampi ja keskialueella tunnoton, mikä heikentää suuntavakavuutta. Ohjaus on tahmea ja tunnoton sekä kaupunkiajossa raskas. Jarrut ovat rauhattomat ja tehostamattomina raskaskäyttöiset (120L). 120 LS:ssä on jarrutehostin, mutta sen jarrut ovat oikukkaat (jarrutettaessa koeajoauton vasemman puolen jarrut lukkiutuivat, minkä seurauksena auto kääntyi vasemmalle). Myös 130 LX:n jarrut lukkiutuvat satunnaisesti, vaikeuttaen jarrutusta.

== Vertailu 1986, TM ==
'''Škoda 120 L''' sijoittui Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailussa kolmanneksi (3./3, 70 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 1. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 L]] ja 2. [[Wartburg 353W]].

Ajo-ominaisuudet ovat kehnot (6). Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 77 dB. Kulutus on kohtalainen (8). <ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984 ==
'''Škoda 120L''' sijoittui Tuulilasin 9/1984 6 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. Škoda, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 S]] ja 6. [[Wartburg 353W]]. Kuudesta toimittajasta jopa puolet olisi valinnut Škodan itselleen. Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1984]] 26 200 markkaa, ryhmän toiseksi halvin auto.

Istuimet ovat ryhmän parhaat, samoin ajoasento (9/10). Sisätilat ovat tässä ryhmässä isot (9), mutta tavaratila on kovin pieni (5/10). Pyöräkotelo rajoittaa kuljettajan jalkatilaa. Škoda on meluisa (5). Näkyvyys on hyvä (9/10). Varustetaso on vaatimaton (7). Mittarit ovat liian pienet. Nopeusmittarin asteikko yltää 180 km/h. Rikastimen merkkivalo puuttuu.

Ajo-ominaisuuksia heikentää takamoottorirakenne: suuntavakavuus on heikohko (7/10), samoin kaarrekäytös (7) ja ääritilanteita (4/10) pitää varoa (ääritilanteissa Škoda on Wartburgiakin huonompi). Väistökoe sujui aluksi kohtalaisesti, mutta väistön jälkeinen oikaisu oli äkkinäinen ja vaarallinen. Škodan jousitus toimii kohtalaisesti (8). Jarrut toimivat ryhmän jaetusti parhaiten (9/10). Ohjaus toimii kohtalaisesti (8/10), mutta moottori (5/10) ja vaihteisto (4) heikosti. [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Škoda 120L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 24,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>

== Vertailu 1978 ==
'''Škoda 105 S''' sijoittui Tuulilasin 6/1978 4 halvan auton vertailussa toiseksi (2./4). Vertailun muut autot olivat 1. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W De Luxe]], 2. Škoda, 3-4. [[Seat 133|Fiat 133]] ja 3-4. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Škoda 105 S maksoi 18 800 markkaa.

Istuinten päällinen on miellyttävä, mutta etuistuinten selkänojaa ei voi säätää ja pääntukia ei ole. Takatilat ovat tässä ryhmässä suhteellisen isot. Edessä oleva tavaratila ("etupelti") on matalahko. Varustetaso on niukka (6,5). Auto on melko meluisa (7) ja myös viimeistelyssä on toivomisen varaa. Hallintalaitteet eivät toimi hyvin (7).

Ajo-ominaisuudet ovat tyydyttävät (7,5 /10). Škoda yliohjautuu, mutta rauhallisemmin kuin Warre. Soratiellä Škodaa on helppo ajaa. Ohjaus on nopea, mutta epämääräinen. Huippunopeudeksi TL mittasi 131 km/h. Kulutus on ryhmän pienin, 8,07–9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 6/1978, 7/1978 s. 4</ref>

== Talviautovertailu 1980 ==
'''Škoda 120''' sijoittui Tekniikan Maailman 4/1980 talvitestissä sijalle 15 (/20). Ajo-ominaisuudet jäällä ovat heikohkot (7-): peräluistot ovat melko rauhallisia ja kaasulla hallittavissa. Etupyöräluistoja ei ole helppo hallita, muuten ohjaus toimii tyydyttävästi, tosin jyrkissä luistoissa ohjaus on raskas. <ref>Tekniikan Maailma 4/1980</ref>

== Lämmityslaitevertailu 1985 ==
Škoda 120L sijoittui Tekniikan Maailman 3/1985 lämmityslaitevertailussa sijalle 36 eli viimeiseksi (36 autosta). Škodan lämmityslaite on koko ryhmän heikkotehoisin ja istuinlämmitystä ei ole (istuinlämmitys on 23:ssa ryhmän autossa). <ref>Tekniikan Maailma 3/1985, 4/1985 s.5</ref>

== Tekniikka ==
'''120L''':n moottori on 4-sylinterinen 1174 cm3 nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 72 × 72 mm. Suurin teho 38 kilowattia /5000 r/min (DIN, 52 hv) ja suurin vääntömomentti 85 newtonmetriä /3000 r/min. '''120LS''':n moottori on samankokoinen, mutta tehoa on 42,7 kW (58 hv) ja vääntömomentti 90 Nm. Moottori on sijoitettu kokonaan taakse. Jäähdytin on edessä, minkä ansiosta lämmityslaite on parempi ja moottoritilassa on runsaasti tilaa.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.12 -moottori}}
{{Pääartikkeli|Škoda 742.12X -moottori}}

'''105S''':n moottori on 4-sylinterinen 1046 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 68 × 72 mm. Suurin teho 34 kilowattia /4800 (DIN, 46 hv) ja suurin vääntömomentti 74,5 newtonmetriä /3000.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.10 -moottori}}

'''130 LX''':n moottori on 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 75,5 × 72 mm. Suurin teho 46 kilowattia /5000 r/min (DIN, 62 hv) ja suurin vääntömomentti 97 newtonmetriä /2850 r/min.

Vuoden 1989 '''135 GLi''':ssä on polttoaineen suihkutus ja katalysaattori, joten sille sopii lyijytön 95-oktaaninen bensiini. 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Suurin teho 41 kW /5000 r/min (DIN, 56 hv) ja suurin vääntömomentti 92 Nm /3500 r/min. Suihkutusjärjestelmän on suunnitellut amerikkalainen Bendix. Alennetusta tehosta johtuen 135 GLi:n välityksiä on hieman lyhennetty.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu. Viides vaihde tuli vakiovarusteeksi tammikuussa 1986 paremmin varusteltuihin malleihin, mm. 120 GLS:ään. Vuoden 1986 130 LX:ssä vaihteita on viisi. Tuolloin viides vaihde oli saatavana 2000 markan lisähinnasta myös 120L-malliin.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 10/1977 mittasi Škoda 120L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,8 sekuntia, 0–80 km/h 13,6 sekuntia, 0–100 km/h 21,6 sekuntia ja 0–120 km/h 41,0 sekuntia. Huippunopeus on 133,8 km/h (TM), tehtaan mukaan 140 km/h.

[[Tekniikan Maailma]] 11/1980 mittasi Škoda 120LS:n (43 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,5 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 18/1978 mittasi Škoda 105S:n (34 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,5 sekuntia, 0–80 km/h 15,0 sekuntia, 0–100 km/h 24,5 sekuntia ja 0–120 km/h 51,6 sekuntia. Huippunopeus on 128 km/h (TM), tehtaan mukaan 130 km/h. 105S on käytännön ajossa laiska.

Tekniikan Maailma 11/1986 mittasi Škoda 130 LX:n (46 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,5 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 28,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,2 sekuntia, 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 140 km/h. Vuoden 1986 Škoda 120 L (38 kW, 83 Nm, 900 kg) on varsin laiska.

Tekniikan Maailma 18/1989 mittasi Škoda 135 GLi:n (41 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 11,2 sekuntia, 0–100 km/h 17,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,3 sekuntia.

Kulutus vaihtelee noin 7–10 litran välillä /100 km (120L). Kulutus nousee jyrkästi yli 100 km/h nopeuksissa. 120LS:n kulutus on hieman pienempi, n. 6,5–9,5 l/100 km (96-oktaanista). Vuoden 1986 130 LX:n viides vaihde ja tehokkaampi moottori alentavat hieman kulutusta, tasaisen 90/120 km/h ECE-kulutus on 5,8 ja 8,2 l/100 km (TM:llä 6 ja 8,4 l/100 km), kaupunkiajossa 8,9 l/100 km.

== Hinta Suomessa ==
Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 19 990 markkaa eli 12 722 euroa (v. 2016, kerroin 0,6364). Halvempi ja moottoriltaan heikompi 105-malli (1174 cm3, 34 kW) maksoi tuolloin 18990 mk. Škoda 120 LS maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 22 400 markkaa eli 11 072 euroa (v. 2016, kerroin 0,4943).

Škoda 105S maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 17 900 markkaa eli 10 591 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Myydyistä ''Sokota''-autoista (TM 18/1978) noin puolet oli 105S-malleja, 120L:n osuus oli noin 10 % ja 120LS:n noin 40 %. Škoda 105S oli Suomen kolmanneksi halvin auto 1978.

Škoda 120 L maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 28 950 markkaa eli 9174 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169). Hintaan sisältyi lisävarusteena saatava viides vaihde, ilman sitä hinta oli 2000 markkaa halvempi.

Škoda 130 LX maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 36 950 markkaa eli 11 709 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169).

== Valmistusmäärät ==
{|class="wikitable sortable"
|+ Eri mallien vuosittainen tuotanto
! Vuosi/Malli !! Škoda 105 !! Škoda 120 !! Škoda 125 !! Škoda 130 !! Škoda 135 !! Škoda 136 !! Yhteensä
|-
| 1976 || 19 || 3 788 || || || || || 3 807
|-
| 1977 || 72 926 || 52 298 || || || || || 125 224
|-
| 1978 || 68 243 || 91 719 || || || || || 159 962
|-
| 1979 || 54 203 || 113 266 || || || || || 167 469
|-
| 1980 || 77 586 || 91 919 || || || || || 169 505
|-
| 1981 || 95 917 || 77 296 || || || || || 173 213
|-
| 1982 || 88 394 || 77 247 || || || || || 165 641
|-
| 1983 || 87 737 || 78 817 || || || || || 166 554
|-
| 1984 || 76 479 || 91 086 || || 1 087 || || || 168 652
|-
| 1985 || 61 771 || 97 934 || || 10 929 || || || 170 634
|-
| 1986 || 61 169 || 93 327 || || 17 713 || || || 172 209
|-
| 1987 || 59 974 || 86 016 || || 15 031 || 3 || 59 || 161 083
|-
| 1988 || 35 389 || 79 087 || 9 348 || 4 989 || 1 545 || 1 020 || 131 378
|-
| 1989 || 4 || 34 387 || 40 617 || || 430 || 536 || 75 974
|-
| 1990 || || 2 || 76 || || 4 625 || 4 242 || 8 945
|-
|'''Yhteensä''' || '''839 811'''||'''1 068 189'''||'''50 041'''||'''49 749'''||'''6 603'''||'''5 857'''||'''2 020 250'''
|}
{{Clear}}

== Muuta ==
Škoda 742-mallisarja pysyi takamoottorisena, mutta tehdas valmisti joitakin etuvetoisia prototyyppejä, esimerkiksi [[Škoda 742 P]] syksyllä [[1978]] ja [[Škoda 742 PP]] vuonna [[1980]]. Tuotantoon etuvetomallit eivät päässeet ja syyksi arveltu on sosialististen maiden sisäistä työnjakoa, jossa Tsekkoslovakian autoteollisuuden tehtäväksi oli määrätty (vain) takamoottoristen autojen valmistus. Tämän mukaan Neuvostoliitto ei sallinut satelliittivaltionsa tekevän parempia autoja kuin se itse sillä hetkellä tuotti <ref>[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 12/2008, s. 48-61</ref>. Škoda suunniteltiin siten, että se olisi suhteellisen pienin muutoksin muutettavissa etuvetoiseksi. Etuvetoinen Škoda olisi kuitenkin ollut liian hyvä kilpailija Ladalle, joten sen tuotantoa ei aloitettu. <ref>Tekniikan Maailma 4/1995, s. 72</ref>

Tekniikan Maailmassa 7/1981 (s. 143) esiteltiin lyhyesti etuveto-Skoda, jonka moottori oli edessä poikittain. Uutuuden kori oli 5-ovinen viistoperä. Uusi malli oli nykyaikaisen näköinen, mutta tuotantoon se ei päässyt. TM:ssä 18/1981 (s. 113) esiteltiin vuoden 1982 Skodan mallien uutuuksia, pieniä parannuksia lähinnä ulkonäköön sekä todettiin etuveto-Skoda "ei vielä lähiaikoina tule markkinoille" (myöskään [[Trabant#1970-luvun_prototyyppi|Trabantin]] 1970-luvun uutuus ei päässyt tuotantoon).

Vuoden 1982 mallien muutokset: L-malli sai suorakaiteen muotoiset etulamput, 105 GL ja 120 GLS saivat isommat takavalot, 120L sai jarrutehostimen vakiovarusteeksi.

Tsekkoslovakian hallitus päätti marraskuussa 1982 hyväksyä etuvetoauton kehitystyön. Auton piti olla valmiina kesäkuun 1985 loppuun mennessä. <ref>Tuulilasi 3/1989, s. 19</ref> Škodan ensimmäisen etuvetoauton [[Škoda Favorit]]in tuotanto alkoi vuonna [[1987]], olojen alkaessa vapautua.

== Rekisteröinti ==

Škoda 105/120/130-malleja rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1987!!1988!!1989!!1990!!1991!!1992
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||694||1778||3233||4015||2879||3638||2863||2731||2174||1755||1864||2318||1327||385||30||1
|}
1987 määrästä (1864 kpl) coupe-korisen Škoda 130:n osuus oli 88 kpl.

== Omistajien mielipiteet ==
[[Tekniikan Maailma]] 3/1987 selvitti autonomistajien käsityksiä autoistaan. Škodan omistajien mielipiteet olivat melko yhteneväisiä (s. 42). Nämä kiittivät hintaa, kulutusta ja sisätiloja. Škoda on kätevä kaupunkiauto, istuimet ja mittaristokin sai kehuja. Moitteita saivat ajo-ominaisuudet ja sivutuuliherkkyys, huono suuntavakavuus (pitää ohjata koko ajan, suorallakin), korkea melutaso ja huono suorituskyky. Lämmityslaitteesta tuli moitteiden lisäksi myös kehuja. Škodan omistajat moittivat myös autonsa jälleenmyyntiarvoa sekä epäluotettavuutta. <ref>Tekniikan Maailma 3/1987</ref>

== Kestotesti 1980, TL ==
30 000 km kestotestissä Škoda 120. Pikkuvikoja ollut paljon. Moottori ei juuri kuluta öljyä, nakutusilmiö häipyi kun siirryttiin 95/96-oktaaniseen bensiiniin (92 oktaanisen sijasta). Vaihteensiirto hieman takertelee, 1. vaihteen reistailu (vaikea kytkeä), 3. vaihteen synkronointi ei aina ehdi mukaan. Jarrujen häipyminen ongelma kosteassa säässä. Viimeistelyssä on toivomisen varaa. Ajo-ominaisuudet ovat erikoiset, ongelmana sivutuuliherkkyys ja huono suuntavakavuus. Epäselvä mittaristo vaihtui maaliskuussa 1980 parempaan.

Omistajat kiittivät edullista hintaa, sisätiloja, pientä kulutusta, ulkonäköä ja liikkeellelähtökykyä talvella.

Omistajat moittivat tuuliherkkyyttä, meluisuutta (huono äänieristys), huonoa viimeistelyä, ajo-ominaisuuksia (kevyt keula), jarruja (häipyvät sateella ja lukkiutuvat liukkaalla liian helposti), kylmäkäynnistystä, huoltoa (huolimatonta takuukorjausta) ja pientä tavaratilaa.

Eräs omistaja kertoi (edessä olevan) tavaratilan kannen avautuneen itsestään moottoritiellä noin 100 km/h nopeudessa, tavarat lensivät tielle (selvisivät säikähdyksellä, saranoitu sivulta). Vikoja: vesipumpun tiivistys, takarenkaiden nopea kuluminen (korjattu takuuna), 2. vaihteen reistailu (vaikea kytkeä, korjattu takuuna, yhä ongelma). 1 omistaja kertoi autonsa selvinneen ilman vikoja (vajaat 11 000 km). Toisen omistajan moottoria ja kytkinpoljinta on korjattu (27 000 km), lisäksi ollut pikkuvikoja. <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Käytettynä ==
105/120-sarja oli Suomessa suosittu (uutena), mutta vaihtoautohalleissa se oli suhteellisen harvinainen. Heikko viimeistely aiheutti hallintalaitteiden ennenaikaista kulumista.

Pitkä kaasuvaijeri saattaa takerrella vanhana, se kannattaa huoltaa ajoissa. 105-malli kuluttaa bensiiniä enemmän kuin 120, heikomman moottorinsa vuoksi. 105:n moottori on varsin heikko tämänkokoiseen autoon. Škodan moottoreista tulee savua jo muutaman kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen. Kytkin saattaa luistaa jo 50 000 kilometrin jälkeen.

LS- ja GLS-malleissa on jarrutehostin ja sen jarrut ovat kevyet, mutta halvemmista malleista jarrutehostin puuttuu ja jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jarrut ovat kaikissa malleissa hieman vaikeakäyttöiset. Škoda on meluisa ja sen ajo-ominaisuudet hankalat takapainoisuuden vuoksi. Liukkaalla auto saattoi yllättää kuljettajan, samoin kaarreajossa kokemattoman kuljettajan. (''Tekniikan Maailma'' 19/1980)

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Malli'''||'''120L, 1977'''||'''130 LX, 1986'''
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4160 mm||4200 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1610 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=2|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1280/1250 mm||1390/1350 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||930 kg||940 kg
|}

== Aiheesta muualla ==
* http://www.ajovalo.net/Historia/skoda_120.htm

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 10/1977
* Tekniikan Maailma 18/1978
* Tekniikan Maailma 19/1980
* Tekniikan Maailma 11/1980
* Tekniikan Maailma 11/1986
* Tekniikan Maailma 12/1986
* Tekniikan Maailma 18/1989
{{FiWikipedia|Škoda_105_ja_120}}
{{CsWikipedia|%C5%A0koda_742}}
{{EngWikipedia|Škoda_120}}
<references/>

[[Luokka:Škoda|105/120]]
[[Luokka:Mallit|105/120]]

Škoda 105/120

2026-05-24T17:00:39Z

Vaux: /* Kestotesti 1980, TL */

{{Suositeltu}}
{{Mallisarja|
nimi = Škoda 105 / 120 / 125 Škoda 130 / 135 / 136 Škoda 742 Škoda Estelle Škoda Target|
kuva = [[Tiedosto:Skoda-120-Madrid.jpg|250px|]]|
valmistaja = Škoda|
valmistusmaa = {{Lippu|Tsekki}} Tsekkoslovakia|
valmistusaika = [[1976]]–[[1990]]|
luokka = [[B-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1046–1289 cm3|
teho = 33–46 kW|
voimanvälitys = [[Takamoottori]]|
huippunopeus = 130–150 km/h|
kiihtyvyys = 16,8–24,5 s (0–100 km/h)|
kulutus = 6–9,9 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 10 600–12 700 euroa (1977–1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Škoda S100/110]]|
seuraaja = [[Škoda Favorit]]|
samaaluokkaa = [[FSO Polonez]] [[Lada (takavetomallisto)|Lada]] [[Zastava 1100]]}}
'''Škoda 105/120''' on neliovinen pienehkö porrasperä, jota valmistettiin vuosina [[1976]]–[[1990]]. Vuoteen [[1983]] saakka mallistossa olivat vain 105- ja 120-mallit, vanhalla keulalla. Mallistoa uudistettiin [[1984]] ja uudella keulalla muotoiltuja '''Škoda 125/130/135/136'''-malleja valmistettiin vuosina [[1984]]–[[1990]]. Vanhan 120-mallin valmistus jatkui loppuun saakka, vuodesta 1984 uudella facelift-keulalla. Pienimoottorisen 105:n valmistus loppui [[1989]]. Koko mallisarjan nimi on '''Škoda 742'''.

== Yleistä ==
[[Tiedosto:Skoda-105S.jpg|left|thumb|200px|Škoda 105S]]
Kokonaisvalmistusmäärä on 2 020 250 yksilöä, joista suurin osa alkuperäisiä 105/120-malleja: ''120'': 1 068 189 kappaletta ja ''105'': 839 811. Uusia malleja 125/130/135/136 valmistettiin kaikkiaan vain vähän yli 100 000 kappaletta.

Škoda 105:ssä on yhdet valot, Škoda 120:ssä kaksoisvalonheittimet eli neljä lamppua maskissa. Moottorin koot ovat ''105'' 1046 cm3, ''120'' ja ''125'' 1174 cm3. Uusissa 130/135/136-malleissa on hieman isompi 1289 cm3 moottori, mutta sen teho on vain 43 kW, 136:ssa 46 kW. Näidenkin mallien suorituskyky on vaatimaton, esimerkiksi Škoda 130 kiihtyy 0–100 km/h 17 sekunnissa, huippunopeus 150 km/h.
{{clear|left}}

== Varustelu ==
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-facelift.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS (facelift)]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS]]
[[Tiedosto:Skoda-120-takaa-Gdansk.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 takaa]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-vm-1984.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS takaa (facelift)]]
Škodan mallisarjan halvimmat mallit olivat varustelultaan vaatimattomia, esimerkiksi takaovien ikkunat eivät olleet avattavia. Eniten myytiin 120L-mallia, joka oli varustelultaan perustasoa. Parhaiten varustellussa 120LS:ssä oli myös kierroslukumittari ja vuonna 1982 sen yläpuolelle tuli 120GLS, jolloin LS:ää ei enää tuotu Suomeen. GLS-mallissa oli paremmat etuistuimet ja tuulilasinpyyhkimien tihkukytkin.

Alla olevat tiedot koskevat erityisesti Škoda 105S, 120L ja 120LS-malleja ennen 1984 ulkonäön muutosta, osin myös 130 LX-mallia (1986). 130 LX:n varustelu on määrällisesti hyvä, mm. kierroslukumittari ja takapuskurin alle vasemmalle sijoitettu takasumuvalo. Varusteiden laatu voisi olla parempikin.

== Kori ==
Sisätilat ovat suhteellisen isot. 105S-mallissa ei ole [[pääntuki]]a vuonna 1978, myöhemmin ne olivat edessä vakiovaruste kaikissa malleissa. Škodan melutaso on varsin korkea ja moottorin ääni kuuluu sisälle. 100 km/h nopeudessa melua on 75/76 dB (105S, TM 18/1978).

Škodassa on kolme avainta, virtalukkoon, oviin ja tankin korkkiin. Vuoden 1977 mallissa takaovia ei pysty lukitsemaan ulkoa, sillä lukitusnuppi ei painu alas oven ollessa auki. Takaovet täytyy lukita ovien ollessa kiinni.

Edessä olevan tavaratilan kansi avautuu sivulle, se on saranoitu vasemmalta. Kansi pitää lukita vielä sisältä, muuten se pyrkii aukeamaan sillä tuulihaka ei pidä sitä kunnolla.

Istuinverhoilu on (liukasta) kangasta. Häikäisysuojat ovat kehnot: ne eivät käänny sivulle eivätkä kunnolla ylös, mutta eivät pysy paikallaan ala-asennossakaan (120L, 1977).

Takaistuimen takana on pieni tavaratila, jonne pääsee laskemalla selkänojan eteen. Škoda on äänekäs ja moottoritilaa ei ole kunnolla äänieristetty. Viimeistelytasossa on runsaasti huomautettavaa. Esimerkki huonosta viimeistelystä on 105S-yksilön ainoan ulkopeilin putoaminen kuljettajan oven pellin varaan, koska peilin jousi oli liian löysä (TM 18/1978).

Malleissa on yleensä takana 2-nivelinen heiluriakseli, 130 LX:ssä kuitenkin 4-nivelinen.

130 LX:n istuimet on muotoiltu Suomessa uudelleen ja istuimet ovat hyvät. Istuinverhoilu on miellyttävä. Äänieristystä on tehostettu, mutta auto on yhä meluisa: 100 km/h nopeudessa melua on 73/72 dB (1986).

135 GLi:n pääntuet ovat reiälliset, muoviset ja ikävän kovat (1989). Auto on yhä meluisa.

== Ajo-ominaisuudet ==
Škodan keula (etujousitus) pompottaa helposti ja perä heijaa, mutta kuorma helpottaa ajamista. Etupää käyttäytyy selvästi rauhallisemmin kuin vanha malli. Kaarreajossa takamoottorinen Škoda 120L irtoaa helposti luistoon, joka on kuitenkin helposti hallittavissa. Yliohjautuva kaarreajo on johdonmukaista.

Škodan ajo-ominaisuuksia parannettiin vuosimalliin 1979 pienentämällä rengaskokoa 14:stä 13 tuumaan, leventämällä renkaita sekä jäykentämällä jousia. Muutos tapahtui Iso-Britannian liikenneministeriön vaatimuksesta, jonka mielestä Škodan ajo-ominaisuudet olivat v. 1978 10 vuotta ajastaan jäljessä. Škodaa vietiin suhteellisen paljon eri Euroopan maihin, myös Iso-Britanniaan. Muita vientimaita olivat mm. Ranska, Norja, Tanska, Länsi-Saksa ja Kanada.

Suuntavakavuus on huono kaikissa malleissa, myös myöhemmässä 130 LX:ssä.

Ohjaus on entistä korimallia selvästi raskaampi ja keskialueella tunnoton, mikä heikentää suuntavakavuutta. Ohjaus on tahmea ja tunnoton sekä kaupunkiajossa raskas. Jarrut ovat rauhattomat ja tehostamattomina raskaskäyttöiset (120L). 120 LS:ssä on jarrutehostin, mutta sen jarrut ovat oikukkaat (jarrutettaessa koeajoauton vasemman puolen jarrut lukkiutuivat, minkä seurauksena auto kääntyi vasemmalle). Myös 130 LX:n jarrut lukkiutuvat satunnaisesti, vaikeuttaen jarrutusta.

== Vertailu 1986, TM ==
'''Škoda 120 L''' sijoittui Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailussa kolmanneksi (3./3, 70 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 1. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 L]] ja 2. [[Wartburg 353W]].

Ajo-ominaisuudet ovat kehnot (6). Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 77 dB. Kulutus on kohtalainen (8). <ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984 ==
'''Škoda 120L''' sijoittui Tuulilasin 9/1984 6 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. Škoda, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 S]] ja 6. [[Wartburg 353W]]. Kuudesta toimittajasta jopa puolet olisi valinnut Škodan itselleen. Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1984]] 26 200 markkaa, ryhmän toiseksi halvin auto.

Istuimet ovat ryhmän parhaat, samoin ajoasento (9/10). Sisätilat ovat tässä ryhmässä isot (9), mutta tavaratila on kovin pieni (5/10). Pyöräkotelo rajoittaa kuljettajan jalkatilaa. Škoda on meluisa (5). Näkyvyys on hyvä (9/10). Varustetaso on vaatimaton (7). Mittarit ovat liian pienet. Nopeusmittarin asteikko yltää 180 km/h. Rikastimen merkkivalo puuttuu.

Ajo-ominaisuuksia heikentää takamoottorirakenne: suuntavakavuus on heikohko (7/10), samoin kaarrekäytös (7) ja ääritilanteita (4/10) pitää varoa (ääritilanteissa Škoda on Wartburgiakin huonompi). Väistökoe sujui aluksi kohtalaisesti, mutta väistön jälkeinen oikaisu oli äkkinäinen ja vaarallinen. Škodan jousitus toimii kohtalaisesti (8). Jarrut toimivat ryhmän jaetusti parhaiten (9/10). Ohjaus toimii kohtalaisesti (8/10), mutta moottori (5/10) ja vaihteisto (4) heikosti. [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Škoda 120L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 24,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>

== Vertailu 1978 ==
'''Škoda 105 S''' sijoittui Tuulilasin 6/1978 4 halvan auton vertailussa toiseksi (2./4). Vertailun muut autot olivat 1. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W De Luxe]], 2. Škoda, 3-4. [[Seat 133|Fiat 133]] ja 3-4. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Škoda 105 S maksoi 18 800 markkaa.

Istuinten päällinen on miellyttävä, mutta etuistuinten selkänojaa ei voi säätää ja pääntukia ei ole. Takatilat ovat tässä ryhmässä suhteellisen isot. Edessä oleva tavaratila ("etupelti") on matalahko. Varustetaso on niukka (6,5). Auto on melko meluisa (7) ja myös viimeistelyssä on toivomisen varaa. Hallintalaitteet eivät toimi hyvin (7).

Ajo-ominaisuudet ovat tyydyttävät (7,5 /10). Škoda yliohjautuu, mutta rauhallisemmin kuin Warre. Soratiellä Škodaa on helppo ajaa. Ohjaus on nopea, mutta epämääräinen. Huippunopeudeksi TL mittasi 131 km/h. Kulutus on ryhmän pienin, 8,07–9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 6/1978, 7/1978 s. 4</ref>

== Talviautovertailu 1980 ==
'''Škoda 120''' sijoittui Tekniikan Maailman 4/1980 talvitestissä sijalle 15 (/20). Ajo-ominaisuudet jäällä ovat heikohkot (7-): peräluistot ovat melko rauhallisia ja kaasulla hallittavissa. Etupyöräluistoja ei ole helppo hallita, muuten ohjaus toimii tyydyttävästi, tosin jyrkissä luistoissa ohjaus on raskas. <ref>Tekniikan Maailma 4/1980</ref>

== Lämmityslaitevertailu 1985 ==
Škoda 120L sijoittui Tekniikan Maailman 3/1985 lämmityslaitevertailussa sijalle 36 eli viimeiseksi (36 autosta). Škodan lämmityslaite on koko ryhmän heikkotehoisin ja istuinlämmitystä ei ole (istuinlämmitys on 23:ssa ryhmän autossa). <ref>Tekniikan Maailma 3/1985, 4/1985 s.5</ref>

== Tekniikka ==
'''120L''':n moottori on 4-sylinterinen 1174 cm3 nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 72 × 72 mm. Suurin teho 38 kilowattia /5000 r/min (DIN, 52 hv) ja suurin vääntömomentti 85 newtonmetriä /3000 r/min. '''120LS''':n moottori on samankokoinen, mutta tehoa on 42,7 kW (58 hv) ja vääntömomentti 90 Nm. Moottori on sijoitettu kokonaan taakse. Jäähdytin on edessä, minkä ansiosta lämmityslaite on parempi ja moottoritilassa on runsaasti tilaa.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.12 -moottori}}
{{Pääartikkeli|Škoda 742.12X -moottori}}

'''105S''':n moottori on 4-sylinterinen 1046 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 68 × 72 mm. Suurin teho 34 kilowattia /4800 (DIN, 46 hv) ja suurin vääntömomentti 74,5 newtonmetriä /3000.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.10 -moottori}}

'''130 LX''':n moottori on 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 75,5 × 72 mm. Suurin teho 46 kilowattia /5000 r/min (DIN, 62 hv) ja suurin vääntömomentti 97 newtonmetriä /2850 r/min.

Vuoden 1989 '''135 GLi''':ssä on polttoaineen suihkutus ja katalysaattori, joten sille sopii lyijytön 95-oktaaninen bensiini. 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Suurin teho 41 kW /5000 r/min (DIN, 56 hv) ja suurin vääntömomentti 92 Nm /3500 r/min. Suihkutusjärjestelmän on suunnitellut amerikkalainen Bendix. Alennetusta tehosta johtuen 135 GLi:n välityksiä on hieman lyhennetty.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu. Viides vaihde tuli vakiovarusteeksi tammikuussa 1986 paremmin varusteltuihin malleihin, mm. 120 GLS:ään. Vuoden 1986 130 LX:ssä vaihteita on viisi. Tuolloin viides vaihde oli saatavana 2000 markan lisähinnasta myös 120L-malliin.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 10/1977 mittasi Škoda 120L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,8 sekuntia, 0–80 km/h 13,6 sekuntia, 0–100 km/h 21,6 sekuntia ja 0–120 km/h 41,0 sekuntia. Huippunopeus on 133,8 km/h (TM), tehtaan mukaan 140 km/h.

[[Tekniikan Maailma]] 11/1980 mittasi Škoda 120LS:n (43 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,5 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 18/1978 mittasi Škoda 105S:n (34 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,5 sekuntia, 0–80 km/h 15,0 sekuntia, 0–100 km/h 24,5 sekuntia ja 0–120 km/h 51,6 sekuntia. Huippunopeus on 128 km/h (TM), tehtaan mukaan 130 km/h. 105S on käytännön ajossa laiska.

Tekniikan Maailma 11/1986 mittasi Škoda 130 LX:n (46 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,5 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 28,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,2 sekuntia, 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 140 km/h. Vuoden 1986 Škoda 120 L (38 kW, 83 Nm, 900 kg) on varsin laiska.

Tekniikan Maailma 18/1989 mittasi Škoda 135 GLi:n (41 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 11,2 sekuntia, 0–100 km/h 17,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,3 sekuntia.

Kulutus vaihtelee noin 7–10 litran välillä /100 km (120L). Kulutus nousee jyrkästi yli 100 km/h nopeuksissa. 120LS:n kulutus on hieman pienempi, n. 6,5–9,5 l/100 km (96-oktaanista). Vuoden 1986 130 LX:n viides vaihde ja tehokkaampi moottori alentavat hieman kulutusta, tasaisen 90/120 km/h ECE-kulutus on 5,8 ja 8,2 l/100 km (TM:llä 6 ja 8,4 l/100 km), kaupunkiajossa 8,9 l/100 km.

== Hinta Suomessa ==
Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 19 990 markkaa eli 12 722 euroa (v. 2016, kerroin 0,6364). Halvempi ja moottoriltaan heikompi 105-malli (1174 cm3, 34 kW) maksoi tuolloin 18990 mk. Škoda 120 LS maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 22 400 markkaa eli 11 072 euroa (v. 2016, kerroin 0,4943).

Škoda 105S maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 17 900 markkaa eli 10 591 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Myydyistä ''Sokota''-autoista (TM 18/1978) noin puolet oli 105S-malleja, 120L:n osuus oli noin 10 % ja 120LS:n noin 40 %. Škoda 105S oli Suomen kolmanneksi halvin auto 1978.

Škoda 120 L maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 28 950 markkaa eli 9174 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169). Hintaan sisältyi lisävarusteena saatava viides vaihde, ilman sitä hinta oli 2000 markkaa halvempi.

Škoda 130 LX maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 36 950 markkaa eli 11 709 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169).

== Valmistusmäärät ==
{|class="wikitable sortable"
|+ Eri mallien vuosittainen tuotanto
! Vuosi/Malli !! Škoda 105 !! Škoda 120 !! Škoda 125 !! Škoda 130 !! Škoda 135 !! Škoda 136 !! Yhteensä
|-
| 1976 || 19 || 3 788 || || || || || 3 807
|-
| 1977 || 72 926 || 52 298 || || || || || 125 224
|-
| 1978 || 68 243 || 91 719 || || || || || 159 962
|-
| 1979 || 54 203 || 113 266 || || || || || 167 469
|-
| 1980 || 77 586 || 91 919 || || || || || 169 505
|-
| 1981 || 95 917 || 77 296 || || || || || 173 213
|-
| 1982 || 88 394 || 77 247 || || || || || 165 641
|-
| 1983 || 87 737 || 78 817 || || || || || 166 554
|-
| 1984 || 76 479 || 91 086 || || 1 087 || || || 168 652
|-
| 1985 || 61 771 || 97 934 || || 10 929 || || || 170 634
|-
| 1986 || 61 169 || 93 327 || || 17 713 || || || 172 209
|-
| 1987 || 59 974 || 86 016 || || 15 031 || 3 || 59 || 161 083
|-
| 1988 || 35 389 || 79 087 || 9 348 || 4 989 || 1 545 || 1 020 || 131 378
|-
| 1989 || 4 || 34 387 || 40 617 || || 430 || 536 || 75 974
|-
| 1990 || || 2 || 76 || || 4 625 || 4 242 || 8 945
|-
|'''Yhteensä''' || '''839 811'''||'''1 068 189'''||'''50 041'''||'''49 749'''||'''6 603'''||'''5 857'''||'''2 020 250'''
|}
{{Clear}}

== Muuta ==
Škoda 742-mallisarja pysyi takamoottorisena, mutta tehdas valmisti joitakin etuvetoisia prototyyppejä, esimerkiksi [[Škoda 742 P]] syksyllä [[1978]] ja [[Škoda 742 PP]] vuonna [[1980]]. Tuotantoon etuvetomallit eivät päässeet ja syyksi arveltu on sosialististen maiden sisäistä työnjakoa, jossa Tsekkoslovakian autoteollisuuden tehtäväksi oli määrätty (vain) takamoottoristen autojen valmistus. Tämän mukaan Neuvostoliitto ei sallinut satelliittivaltionsa tekevän parempia autoja kuin se itse sillä hetkellä tuotti <ref>[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 12/2008, s. 48-61</ref>. Škoda suunniteltiin siten, että se olisi suhteellisen pienin muutoksin muutettavissa etuvetoiseksi. Etuvetoinen Škoda olisi kuitenkin ollut liian hyvä kilpailija Ladalle, joten sen tuotantoa ei aloitettu. <ref>Tekniikan Maailma 4/1995, s. 72</ref>

Tekniikan Maailmassa 7/1981 (s. 143) esiteltiin lyhyesti etuveto-Skoda, jonka moottori oli edessä poikittain. Uutuuden kori oli 5-ovinen viistoperä. Uusi malli oli nykyaikaisen näköinen, mutta tuotantoon se ei päässyt. TM:ssä 18/1981 (s. 113) esiteltiin vuoden 1982 Skodan mallien uutuuksia, pieniä parannuksia lähinnä ulkonäköön sekä todettiin etuveto-Skoda "ei vielä lähiaikoina tule markkinoille" (myöskään [[Trabant#1970-luvun_prototyyppi|Trabantin]] 1970-luvun uutuus ei päässyt tuotantoon).

Vuoden 1982 mallien muutokset: L-malli sai suorakaiteen muotoiset etulamput, 105 GL ja 120 GLS saivat isommat takavalot, 120L sai jarrutehostimen vakiovarusteeksi.

Tsekkoslovakian hallitus päätti marraskuussa 1982 hyväksyä etuvetoauton kehitystyön. Auton piti olla valmiina kesäkuun 1985 loppuun mennessä. <ref>Tuulilasi 3/1989, s. 19</ref> Škodan ensimmäisen etuvetoauton [[Škoda Favorit]]in tuotanto alkoi vuonna [[1987]], olojen alkaessa vapautua.

== Rekisteröinti ==

Škoda 105/120/130-malleja rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1987!!1988!!1989!!1990!!1991!!1992
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||694||1778||3233||4015||2879||3638||2863||2731||2174||1755||1864||2318||1327||385||30||1
|}
1987 määrästä (1864 kpl) coupe-korisen Škoda 130:n osuus oli 88 kpl.

== Omistajien mielipiteet ==
[[Tekniikan Maailma]] 3/1987 selvitti autonomistajien käsityksiä autoistaan. Škodan omistajien mielipiteet olivat melko yhteneväisiä (s. 42). Nämä kiittivät hintaa, kulutusta ja sisätiloja. Škoda on kätevä kaupunkiauto, istuimet ja mittaristokin sai kehuja. Moitteita saivat ajo-ominaisuudet ja sivutuuliherkkyys, huono suuntavakavuus (pitää ohjata koko ajan, suorallakin), korkea melutaso ja huono suorituskyky. Lämmityslaitteesta tuli moitteiden lisäksi myös kehuja. Škodan omistajat moittivat myös autonsa jälleenmyyntiarvoa sekä epäluotettavuutta. <ref>Tekniikan Maailma 3/1987</ref>

== Kestotesti 1980, TL ==
30 000 km kestotestissä Škoda 120. Pikkuvikoja ollut paljon. Moottori ei juuri kuluta öljyä, nakutusilmiö häipyi kun siirryttiin 95/96-oktaaniseen bensiiniin (92 oktaanisen sijasta). 1. vaihteen reistailu (vaikea kytkeä), 3. vaihteen synkronointi ei ehdi mukaan. Jarrujen häipyminen ongelma kosteassa säässä.

Omistajat kiittivät edullista hintaa, sisätiloja, pientä kulutusta, ulkonäköä ja liikkeellelähtökykyä talvella.

Omistajat moittivat tuuliherkkyyttä, meluisuutta (huono äänieristys), huonoa viimeistelyä, ajo-ominaisuuksia (kevyt keula), jarruja (häipyvät sateella ja lukkiutuvat liukkaalla liian helposti), kylmäkäynnistystä, huoltoa (huolimatonta takuukorjausta) ja pientä tavaratilaa.

Eräs omistaja kertoi (edessä olevan) tavaratilan kannen avautuneen itsestään moottoritiellä noin 100 km/h nopeudessa, tavarat lensivät tielle (selvisivät säikähdyksellä, saranoitu sivulta). Vikoja: vesipumpun tiivistys, takarenkaiden nopea kuluminen (korjattu takuuna), 2. vaihteen reistailu (vaikea kytkeä, korjattu takuuna, yhä ongelma). 1 omistaja kertoi autonsa selvinneen ilman vikoja (vajaat 11 000 km). Toisen omistajan moottoria ja kytkinpoljinta on korjattu (27 000 km), lisäksi ollut pikkuvikoja. <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Käytettynä ==
105/120-sarja oli Suomessa suosittu (uutena), mutta vaihtoautohalleissa se oli suhteellisen harvinainen. Heikko viimeistely aiheutti hallintalaitteiden ennenaikaista kulumista.

Pitkä kaasuvaijeri saattaa takerrella vanhana, se kannattaa huoltaa ajoissa. 105-malli kuluttaa bensiiniä enemmän kuin 120, heikomman moottorinsa vuoksi. 105:n moottori on varsin heikko tämänkokoiseen autoon. Škodan moottoreista tulee savua jo muutaman kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen. Kytkin saattaa luistaa jo 50 000 kilometrin jälkeen.

LS- ja GLS-malleissa on jarrutehostin ja sen jarrut ovat kevyet, mutta halvemmista malleista jarrutehostin puuttuu ja jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jarrut ovat kaikissa malleissa hieman vaikeakäyttöiset. Škoda on meluisa ja sen ajo-ominaisuudet hankalat takapainoisuuden vuoksi. Liukkaalla auto saattoi yllättää kuljettajan, samoin kaarreajossa kokemattoman kuljettajan. (''Tekniikan Maailma'' 19/1980)

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Malli'''||'''120L, 1977'''||'''130 LX, 1986'''
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4160 mm||4200 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1610 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=2|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1280/1250 mm||1390/1350 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||930 kg||940 kg
|}

== Aiheesta muualla ==
* http://www.ajovalo.net/Historia/skoda_120.htm

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 10/1977
* Tekniikan Maailma 18/1978
* Tekniikan Maailma 19/1980
* Tekniikan Maailma 11/1980
* Tekniikan Maailma 11/1986
* Tekniikan Maailma 12/1986
* Tekniikan Maailma 18/1989
{{FiWikipedia|Škoda_105_ja_120}}
{{CsWikipedia|%C5%A0koda_742}}
{{EngWikipedia|Škoda_120}}
<references/>

[[Luokka:Škoda|105/120]]
[[Luokka:Mallit|105/120]]

Škoda 105/120

2026-05-24T16:53:07Z

Vaux: /* Omistajien mielipiteet */

{{Suositeltu}}
{{Mallisarja|
nimi = Škoda 105 / 120 / 125 Škoda 130 / 135 / 136 Škoda 742 Škoda Estelle Škoda Target|
kuva = [[Tiedosto:Skoda-120-Madrid.jpg|250px|]]|
valmistaja = Škoda|
valmistusmaa = {{Lippu|Tsekki}} Tsekkoslovakia|
valmistusaika = [[1976]]–[[1990]]|
luokka = [[B-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1046–1289 cm3|
teho = 33–46 kW|
voimanvälitys = [[Takamoottori]]|
huippunopeus = 130–150 km/h|
kiihtyvyys = 16,8–24,5 s (0–100 km/h)|
kulutus = 6–9,9 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 10 600–12 700 euroa (1977–1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Škoda S100/110]]|
seuraaja = [[Škoda Favorit]]|
samaaluokkaa = [[FSO Polonez]] [[Lada (takavetomallisto)|Lada]] [[Zastava 1100]]}}
'''Škoda 105/120''' on neliovinen pienehkö porrasperä, jota valmistettiin vuosina [[1976]]–[[1990]]. Vuoteen [[1983]] saakka mallistossa olivat vain 105- ja 120-mallit, vanhalla keulalla. Mallistoa uudistettiin [[1984]] ja uudella keulalla muotoiltuja '''Škoda 125/130/135/136'''-malleja valmistettiin vuosina [[1984]]–[[1990]]. Vanhan 120-mallin valmistus jatkui loppuun saakka, vuodesta 1984 uudella facelift-keulalla. Pienimoottorisen 105:n valmistus loppui [[1989]]. Koko mallisarjan nimi on '''Škoda 742'''.

== Yleistä ==
[[Tiedosto:Skoda-105S.jpg|left|thumb|200px|Škoda 105S]]
Kokonaisvalmistusmäärä on 2 020 250 yksilöä, joista suurin osa alkuperäisiä 105/120-malleja: ''120'': 1 068 189 kappaletta ja ''105'': 839 811. Uusia malleja 125/130/135/136 valmistettiin kaikkiaan vain vähän yli 100 000 kappaletta.

Škoda 105:ssä on yhdet valot, Škoda 120:ssä kaksoisvalonheittimet eli neljä lamppua maskissa. Moottorin koot ovat ''105'' 1046 cm3, ''120'' ja ''125'' 1174 cm3. Uusissa 130/135/136-malleissa on hieman isompi 1289 cm3 moottori, mutta sen teho on vain 43 kW, 136:ssa 46 kW. Näidenkin mallien suorituskyky on vaatimaton, esimerkiksi Škoda 130 kiihtyy 0–100 km/h 17 sekunnissa, huippunopeus 150 km/h.
{{clear|left}}

== Varustelu ==
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-facelift.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS (facelift)]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS]]
[[Tiedosto:Skoda-120-takaa-Gdansk.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 takaa]]
[[Tiedosto:Skoda-120-GLS-vm-1984.jpg|right|thumb|250px|Škoda 120 GLS takaa (facelift)]]
Škodan mallisarjan halvimmat mallit olivat varustelultaan vaatimattomia, esimerkiksi takaovien ikkunat eivät olleet avattavia. Eniten myytiin 120L-mallia, joka oli varustelultaan perustasoa. Parhaiten varustellussa 120LS:ssä oli myös kierroslukumittari ja vuonna 1982 sen yläpuolelle tuli 120GLS, jolloin LS:ää ei enää tuotu Suomeen. GLS-mallissa oli paremmat etuistuimet ja tuulilasinpyyhkimien tihkukytkin.

Alla olevat tiedot koskevat erityisesti Škoda 105S, 120L ja 120LS-malleja ennen 1984 ulkonäön muutosta, osin myös 130 LX-mallia (1986). 130 LX:n varustelu on määrällisesti hyvä, mm. kierroslukumittari ja takapuskurin alle vasemmalle sijoitettu takasumuvalo. Varusteiden laatu voisi olla parempikin.

== Kori ==
Sisätilat ovat suhteellisen isot. 105S-mallissa ei ole [[pääntuki]]a vuonna 1978, myöhemmin ne olivat edessä vakiovaruste kaikissa malleissa. Škodan melutaso on varsin korkea ja moottorin ääni kuuluu sisälle. 100 km/h nopeudessa melua on 75/76 dB (105S, TM 18/1978).

Škodassa on kolme avainta, virtalukkoon, oviin ja tankin korkkiin. Vuoden 1977 mallissa takaovia ei pysty lukitsemaan ulkoa, sillä lukitusnuppi ei painu alas oven ollessa auki. Takaovet täytyy lukita ovien ollessa kiinni.

Edessä olevan tavaratilan kansi avautuu sivulle, se on saranoitu vasemmalta. Kansi pitää lukita vielä sisältä, muuten se pyrkii aukeamaan sillä tuulihaka ei pidä sitä kunnolla.

Istuinverhoilu on (liukasta) kangasta. Häikäisysuojat ovat kehnot: ne eivät käänny sivulle eivätkä kunnolla ylös, mutta eivät pysy paikallaan ala-asennossakaan (120L, 1977).

Takaistuimen takana on pieni tavaratila, jonne pääsee laskemalla selkänojan eteen. Škoda on äänekäs ja moottoritilaa ei ole kunnolla äänieristetty. Viimeistelytasossa on runsaasti huomautettavaa. Esimerkki huonosta viimeistelystä on 105S-yksilön ainoan ulkopeilin putoaminen kuljettajan oven pellin varaan, koska peilin jousi oli liian löysä (TM 18/1978).

Malleissa on yleensä takana 2-nivelinen heiluriakseli, 130 LX:ssä kuitenkin 4-nivelinen.

130 LX:n istuimet on muotoiltu Suomessa uudelleen ja istuimet ovat hyvät. Istuinverhoilu on miellyttävä. Äänieristystä on tehostettu, mutta auto on yhä meluisa: 100 km/h nopeudessa melua on 73/72 dB (1986).

135 GLi:n pääntuet ovat reiälliset, muoviset ja ikävän kovat (1989). Auto on yhä meluisa.

== Ajo-ominaisuudet ==
Škodan keula (etujousitus) pompottaa helposti ja perä heijaa, mutta kuorma helpottaa ajamista. Etupää käyttäytyy selvästi rauhallisemmin kuin vanha malli. Kaarreajossa takamoottorinen Škoda 120L irtoaa helposti luistoon, joka on kuitenkin helposti hallittavissa. Yliohjautuva kaarreajo on johdonmukaista.

Škodan ajo-ominaisuuksia parannettiin vuosimalliin 1979 pienentämällä rengaskokoa 14:stä 13 tuumaan, leventämällä renkaita sekä jäykentämällä jousia. Muutos tapahtui Iso-Britannian liikenneministeriön vaatimuksesta, jonka mielestä Škodan ajo-ominaisuudet olivat v. 1978 10 vuotta ajastaan jäljessä. Škodaa vietiin suhteellisen paljon eri Euroopan maihin, myös Iso-Britanniaan. Muita vientimaita olivat mm. Ranska, Norja, Tanska, Länsi-Saksa ja Kanada.

Suuntavakavuus on huono kaikissa malleissa, myös myöhemmässä 130 LX:ssä.

Ohjaus on entistä korimallia selvästi raskaampi ja keskialueella tunnoton, mikä heikentää suuntavakavuutta. Ohjaus on tahmea ja tunnoton sekä kaupunkiajossa raskas. Jarrut ovat rauhattomat ja tehostamattomina raskaskäyttöiset (120L). 120 LS:ssä on jarrutehostin, mutta sen jarrut ovat oikukkaat (jarrutettaessa koeajoauton vasemman puolen jarrut lukkiutuivat, minkä seurauksena auto kääntyi vasemmalle). Myös 130 LX:n jarrut lukkiutuvat satunnaisesti, vaikeuttaen jarrutusta.

== Vertailu 1986, TM ==
'''Škoda 120 L''' sijoittui Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailussa kolmanneksi (3./3, 70 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 1. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 L]] ja 2. [[Wartburg 353W]].

Ajo-ominaisuudet ovat kehnot (6). Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 77 dB. Kulutus on kohtalainen (8). <ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984 ==
'''Škoda 120L''' sijoittui Tuulilasin 9/1984 6 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. Škoda, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 S]] ja 6. [[Wartburg 353W]]. Kuudesta toimittajasta jopa puolet olisi valinnut Škodan itselleen. Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1984]] 26 200 markkaa, ryhmän toiseksi halvin auto.

Istuimet ovat ryhmän parhaat, samoin ajoasento (9/10). Sisätilat ovat tässä ryhmässä isot (9), mutta tavaratila on kovin pieni (5/10). Pyöräkotelo rajoittaa kuljettajan jalkatilaa. Škoda on meluisa (5). Näkyvyys on hyvä (9/10). Varustetaso on vaatimaton (7). Mittarit ovat liian pienet. Nopeusmittarin asteikko yltää 180 km/h. Rikastimen merkkivalo puuttuu.

Ajo-ominaisuuksia heikentää takamoottorirakenne: suuntavakavuus on heikohko (7/10), samoin kaarrekäytös (7) ja ääritilanteita (4/10) pitää varoa (ääritilanteissa Škoda on Wartburgiakin huonompi). Väistökoe sujui aluksi kohtalaisesti, mutta väistön jälkeinen oikaisu oli äkkinäinen ja vaarallinen. Škodan jousitus toimii kohtalaisesti (8). Jarrut toimivat ryhmän jaetusti parhaiten (9/10). Ohjaus toimii kohtalaisesti (8/10), mutta moottori (5/10) ja vaihteisto (4) heikosti. [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Škoda 120L:n (38 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 24,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>

== Vertailu 1978 ==
'''Škoda 105 S''' sijoittui Tuulilasin 6/1978 4 halvan auton vertailussa toiseksi (2./4). Vertailun muut autot olivat 1. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W De Luxe]], 2. Škoda, 3-4. [[Seat 133|Fiat 133]] ja 3-4. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Škoda 105 S maksoi 18 800 markkaa.

Istuinten päällinen on miellyttävä, mutta etuistuinten selkänojaa ei voi säätää ja pääntukia ei ole. Takatilat ovat tässä ryhmässä suhteellisen isot. Edessä oleva tavaratila ("etupelti") on matalahko. Varustetaso on niukka (6,5). Auto on melko meluisa (7) ja myös viimeistelyssä on toivomisen varaa. Hallintalaitteet eivät toimi hyvin (7).

Ajo-ominaisuudet ovat tyydyttävät (7,5 /10). Škoda yliohjautuu, mutta rauhallisemmin kuin Warre. Soratiellä Škodaa on helppo ajaa. Ohjaus on nopea, mutta epämääräinen. Huippunopeudeksi TL mittasi 131 km/h. Kulutus on ryhmän pienin, 8,07–9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 6/1978, 7/1978 s. 4</ref>

== Talviautovertailu 1980 ==
'''Škoda 120''' sijoittui Tekniikan Maailman 4/1980 talvitestissä sijalle 15 (/20). Ajo-ominaisuudet jäällä ovat heikohkot (7-): peräluistot ovat melko rauhallisia ja kaasulla hallittavissa. Etupyöräluistoja ei ole helppo hallita, muuten ohjaus toimii tyydyttävästi, tosin jyrkissä luistoissa ohjaus on raskas. <ref>Tekniikan Maailma 4/1980</ref>

== Lämmityslaitevertailu 1985 ==
Škoda 120L sijoittui Tekniikan Maailman 3/1985 lämmityslaitevertailussa sijalle 36 eli viimeiseksi (36 autosta). Škodan lämmityslaite on koko ryhmän heikkotehoisin ja istuinlämmitystä ei ole (istuinlämmitys on 23:ssa ryhmän autossa). <ref>Tekniikan Maailma 3/1985, 4/1985 s.5</ref>

== Tekniikka ==
'''120L''':n moottori on 4-sylinterinen 1174 cm3 nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 72 × 72 mm. Suurin teho 38 kilowattia /5000 r/min (DIN, 52 hv) ja suurin vääntömomentti 85 newtonmetriä /3000 r/min. '''120LS''':n moottori on samankokoinen, mutta tehoa on 42,7 kW (58 hv) ja vääntömomentti 90 Nm. Moottori on sijoitettu kokonaan taakse. Jäähdytin on edessä, minkä ansiosta lämmityslaite on parempi ja moottoritilassa on runsaasti tilaa.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.12 -moottori}}
{{Pääartikkeli|Škoda 742.12X -moottori}}

'''105S''':n moottori on 4-sylinterinen 1046 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 68 × 72 mm. Suurin teho 34 kilowattia /4800 (DIN, 46 hv) ja suurin vääntömomentti 74,5 newtonmetriä /3000.

{{Pääartikkeli|Škoda 742.10 -moottori}}

'''130 LX''':n moottori on 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 75,5 × 72 mm. Suurin teho 46 kilowattia /5000 r/min (DIN, 62 hv) ja suurin vääntömomentti 97 newtonmetriä /2850 r/min.

Vuoden 1989 '''135 GLi''':ssä on polttoaineen suihkutus ja katalysaattori, joten sille sopii lyijytön 95-oktaaninen bensiini. 4-sylinterinen 1290 cm³ nestejäähdytteinen rivimoottori. Suurin teho 41 kW /5000 r/min (DIN, 56 hv) ja suurin vääntömomentti 92 Nm /3500 r/min. Suihkutusjärjestelmän on suunnitellut amerikkalainen Bendix. Alennetusta tehosta johtuen 135 GLi:n välityksiä on hieman lyhennetty.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu. Viides vaihde tuli vakiovarusteeksi tammikuussa 1986 paremmin varusteltuihin malleihin, mm. 120 GLS:ään. Vuoden 1986 130 LX:ssä vaihteita on viisi. Tuolloin viides vaihde oli saatavana 2000 markan lisähinnasta myös 120L-malliin.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 10/1977 mittasi Škoda 120L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,8 sekuntia, 0–80 km/h 13,6 sekuntia, 0–100 km/h 21,6 sekuntia ja 0–120 km/h 41,0 sekuntia. Huippunopeus on 133,8 km/h (TM), tehtaan mukaan 140 km/h.

[[Tekniikan Maailma]] 11/1980 mittasi Škoda 120LS:n (43 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,5 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 18/1978 mittasi Škoda 105S:n (34 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,5 sekuntia, 0–80 km/h 15,0 sekuntia, 0–100 km/h 24,5 sekuntia ja 0–120 km/h 51,6 sekuntia. Huippunopeus on 128 km/h (TM), tehtaan mukaan 130 km/h. 105S on käytännön ajossa laiska.

Tekniikan Maailma 11/1986 mittasi Škoda 130 LX:n (46 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,5 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 28,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 150 km/h.

Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Škoda 120 L:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,2 sekuntia, 0–80 km/h 15,6 sekuntia ja 0–100 km/h 26,7 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 140 km/h. Vuoden 1986 Škoda 120 L (38 kW, 83 Nm, 900 kg) on varsin laiska.

Tekniikan Maailma 18/1989 mittasi Škoda 135 GLi:n (41 kW, 940 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 11,2 sekuntia, 0–100 km/h 17,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,3 sekuntia.

Kulutus vaihtelee noin 7–10 litran välillä /100 km (120L). Kulutus nousee jyrkästi yli 100 km/h nopeuksissa. 120LS:n kulutus on hieman pienempi, n. 6,5–9,5 l/100 km (96-oktaanista). Vuoden 1986 130 LX:n viides vaihde ja tehokkaampi moottori alentavat hieman kulutusta, tasaisen 90/120 km/h ECE-kulutus on 5,8 ja 8,2 l/100 km (TM:llä 6 ja 8,4 l/100 km), kaupunkiajossa 8,9 l/100 km.

== Hinta Suomessa ==
Škoda 120L maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 19 990 markkaa eli 12 722 euroa (v. 2016, kerroin 0,6364). Halvempi ja moottoriltaan heikompi 105-malli (1174 cm3, 34 kW) maksoi tuolloin 18990 mk. Škoda 120 LS maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 22 400 markkaa eli 11 072 euroa (v. 2016, kerroin 0,4943).

Škoda 105S maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 17 900 markkaa eli 10 591 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Myydyistä ''Sokota''-autoista (TM 18/1978) noin puolet oli 105S-malleja, 120L:n osuus oli noin 10 % ja 120LS:n noin 40 %. Škoda 105S oli Suomen kolmanneksi halvin auto 1978.

Škoda 120 L maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 28 950 markkaa eli 9174 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169). Hintaan sisältyi lisävarusteena saatava viides vaihde, ilman sitä hinta oli 2000 markkaa halvempi.

Škoda 130 LX maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 36 950 markkaa eli 11 709 euroa (v. 2016, kerroin 0,3169).

== Valmistusmäärät ==
{|class="wikitable sortable"
|+ Eri mallien vuosittainen tuotanto
! Vuosi/Malli !! Škoda 105 !! Škoda 120 !! Škoda 125 !! Škoda 130 !! Škoda 135 !! Škoda 136 !! Yhteensä
|-
| 1976 || 19 || 3 788 || || || || || 3 807
|-
| 1977 || 72 926 || 52 298 || || || || || 125 224
|-
| 1978 || 68 243 || 91 719 || || || || || 159 962
|-
| 1979 || 54 203 || 113 266 || || || || || 167 469
|-
| 1980 || 77 586 || 91 919 || || || || || 169 505
|-
| 1981 || 95 917 || 77 296 || || || || || 173 213
|-
| 1982 || 88 394 || 77 247 || || || || || 165 641
|-
| 1983 || 87 737 || 78 817 || || || || || 166 554
|-
| 1984 || 76 479 || 91 086 || || 1 087 || || || 168 652
|-
| 1985 || 61 771 || 97 934 || || 10 929 || || || 170 634
|-
| 1986 || 61 169 || 93 327 || || 17 713 || || || 172 209
|-
| 1987 || 59 974 || 86 016 || || 15 031 || 3 || 59 || 161 083
|-
| 1988 || 35 389 || 79 087 || 9 348 || 4 989 || 1 545 || 1 020 || 131 378
|-
| 1989 || 4 || 34 387 || 40 617 || || 430 || 536 || 75 974
|-
| 1990 || || 2 || 76 || || 4 625 || 4 242 || 8 945
|-
|'''Yhteensä''' || '''839 811'''||'''1 068 189'''||'''50 041'''||'''49 749'''||'''6 603'''||'''5 857'''||'''2 020 250'''
|}
{{Clear}}

== Muuta ==
Škoda 742-mallisarja pysyi takamoottorisena, mutta tehdas valmisti joitakin etuvetoisia prototyyppejä, esimerkiksi [[Škoda 742 P]] syksyllä [[1978]] ja [[Škoda 742 PP]] vuonna [[1980]]. Tuotantoon etuvetomallit eivät päässeet ja syyksi arveltu on sosialististen maiden sisäistä työnjakoa, jossa Tsekkoslovakian autoteollisuuden tehtäväksi oli määrätty (vain) takamoottoristen autojen valmistus. Tämän mukaan Neuvostoliitto ei sallinut satelliittivaltionsa tekevän parempia autoja kuin se itse sillä hetkellä tuotti <ref>[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 12/2008, s. 48-61</ref>. Škoda suunniteltiin siten, että se olisi suhteellisen pienin muutoksin muutettavissa etuvetoiseksi. Etuvetoinen Škoda olisi kuitenkin ollut liian hyvä kilpailija Ladalle, joten sen tuotantoa ei aloitettu. <ref>Tekniikan Maailma 4/1995, s. 72</ref>

Tekniikan Maailmassa 7/1981 (s. 143) esiteltiin lyhyesti etuveto-Skoda, jonka moottori oli edessä poikittain. Uutuuden kori oli 5-ovinen viistoperä. Uusi malli oli nykyaikaisen näköinen, mutta tuotantoon se ei päässyt. TM:ssä 18/1981 (s. 113) esiteltiin vuoden 1982 Skodan mallien uutuuksia, pieniä parannuksia lähinnä ulkonäköön sekä todettiin etuveto-Skoda "ei vielä lähiaikoina tule markkinoille" (myöskään [[Trabant#1970-luvun_prototyyppi|Trabantin]] 1970-luvun uutuus ei päässyt tuotantoon).

Vuoden 1982 mallien muutokset: L-malli sai suorakaiteen muotoiset etulamput, 105 GL ja 120 GLS saivat isommat takavalot, 120L sai jarrutehostimen vakiovarusteeksi.

Tsekkoslovakian hallitus päätti marraskuussa 1982 hyväksyä etuvetoauton kehitystyön. Auton piti olla valmiina kesäkuun 1985 loppuun mennessä. <ref>Tuulilasi 3/1989, s. 19</ref> Škodan ensimmäisen etuvetoauton [[Škoda Favorit]]in tuotanto alkoi vuonna [[1987]], olojen alkaessa vapautua.

== Rekisteröinti ==

Škoda 105/120/130-malleja rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1987!!1988!!1989!!1990!!1991!!1992
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||694||1778||3233||4015||2879||3638||2863||2731||2174||1755||1864||2318||1327||385||30||1
|}
1987 määrästä (1864 kpl) coupe-korisen Škoda 130:n osuus oli 88 kpl.

== Omistajien mielipiteet ==
[[Tekniikan Maailma]] 3/1987 selvitti autonomistajien käsityksiä autoistaan. Škodan omistajien mielipiteet olivat melko yhteneväisiä (s. 42). Nämä kiittivät hintaa, kulutusta ja sisätiloja. Škoda on kätevä kaupunkiauto, istuimet ja mittaristokin sai kehuja. Moitteita saivat ajo-ominaisuudet ja sivutuuliherkkyys, huono suuntavakavuus (pitää ohjata koko ajan, suorallakin), korkea melutaso ja huono suorituskyky. Lämmityslaitteesta tuli moitteiden lisäksi myös kehuja. Škodan omistajat moittivat myös autonsa jälleenmyyntiarvoa sekä epäluotettavuutta. <ref>Tekniikan Maailma 3/1987</ref>

== Kestotesti 1980, TL ==
30 000 km kestotestissä Škoda 120.

Omistajat kiittivät edullista hintaa, sisätiloja, pientä kulutusta, ulkonäköä, liikkeellelähtökykyä talvella.

Omistajat moittivat tuuliherkkyyttä, meluisuutta (huono äänieristys), huonoa viimeistelyä, ajo-ominaisuuksia (kevyt keula), jarruja (häipyvät sateella ja lukkiutuvat liukkaalla liian helposti), kylmäkäynnistystä, huoltoa (huolimatonta takuukorjausta) ja pientä tavaratilaa.

Eräs omistaja kertoi (edessä olevan) tavaratilan kannen avautuneen itsestään moottoritiellä, tavarat lensivät tielle (selvisivät säikähdyksellä, saranoitu sivulta). Vikoja: vesipumpun tiivistys, takarenkaiden nopea kuluminen (korjattu takuuna), 2. vaihteen reistailu (vaikea kytkeä, korjattu takuuna, yhä ongelma). 1 omistaja kertoi autonsa selvinneen ilman vikoja (vajaat 11 000 km). Toisen omistajan moottoria ja kytkinpoljinta on korjattu (27 000 km), lisäksi ollut pikkuvikoja. <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Käytettynä ==
105/120-sarja oli Suomessa suosittu (uutena), mutta vaihtoautohalleissa se oli suhteellisen harvinainen. Heikko viimeistely aiheutti hallintalaitteiden ennenaikaista kulumista.

Pitkä kaasuvaijeri saattaa takerrella vanhana, se kannattaa huoltaa ajoissa. 105-malli kuluttaa bensiiniä enemmän kuin 120, heikomman moottorinsa vuoksi. 105:n moottori on varsin heikko tämänkokoiseen autoon. Škodan moottoreista tulee savua jo muutaman kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen. Kytkin saattaa luistaa jo 50 000 kilometrin jälkeen.

LS- ja GLS-malleissa on jarrutehostin ja sen jarrut ovat kevyet, mutta halvemmista malleista jarrutehostin puuttuu ja jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jarrut ovat kaikissa malleissa hieman vaikeakäyttöiset. Škoda on meluisa ja sen ajo-ominaisuudet hankalat takapainoisuuden vuoksi. Liukkaalla auto saattoi yllättää kuljettajan, samoin kaarreajossa kokemattoman kuljettajan. (''Tekniikan Maailma'' 19/1980)

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Malli'''||'''120L, 1977'''||'''130 LX, 1986'''
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4160 mm||4200 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1610 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=2|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1280/1250 mm||1390/1350 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||930 kg||940 kg
|}

== Aiheesta muualla ==
* http://www.ajovalo.net/Historia/skoda_120.htm

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 10/1977
* Tekniikan Maailma 18/1978
* Tekniikan Maailma 19/1980
* Tekniikan Maailma 11/1980
* Tekniikan Maailma 11/1986
* Tekniikan Maailma 12/1986
* Tekniikan Maailma 18/1989
{{FiWikipedia|Škoda_105_ja_120}}
{{CsWikipedia|%C5%A0koda_742}}
{{EngWikipedia|Škoda_120}}
<references/>

[[Luokka:Škoda|105/120]]
[[Luokka:Mallit|105/120]]

Opel Ascona 1.3

2026-05-24T16:25:52Z

Vaux: /* Koeajo 1980, TL */

{{malli|
nimi = Opel Ascona 1.3|
kuva = [[Kuva:Opel Ascona - front view.JPG|250px|Opel Ascona 1.3]]|
valmistaja = Opel|
valmistusmaa = {{Lippu|Saksa}} Saksa|
valmistusaika = [[1979]]–[[1981]]|
luokka = [[D-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = |
kiihtyvyys = 18,1 s (0–100 km/t)|
iskutilavuus = 1297 cm³|
teho = 44 kW|
päästöt = |
kulutus = 7,7 l/100 km|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 26.700 € (1980, v. 2014 kerroin)|
edeltäjä = [[Opel Ascona A]]|
seuraaja = [[Opel Ascona C]]|
samaaluokkaa = [[Ford Taunus 1.3]] [[Volkswagen Passat]]}}
'''Opel Ascona 1.3''' on keskikokoisen [[Opel Ascona B|B-Asconan]] halvin malli, jossa oli melko pieni 1,3-litran moottori. Moottorista oli kaksi viritysastetta, 1.3N (44 kW) ja 1.3S (55 kW). Alla olevat tiedot koskevat matalaviritteistä 44 kW:n 1.3-mallia.

Neliovinen Opel Ascona 1.3 maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 54.030 markkaa eli noin 26.700 euroa (v. 2014, kerroin 0,4935). Suomessa suositumpia malleja olivat kuitenkin isommalla 1.6- ja 2.0-moottorilla varustetut mallit.

== Kori ==
Mittaristo on Opelille tyypillisesti selkeä. Ohjaus kevyt ja tarkka, mutta hieman hidas eli 4,5 kierrosta. Vaihteensiirto toimii mainiosti.

Istuimet ovat mukavia. Tuuletus on täysi-asennossa varsin äänekäs.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat asvaltilla melko hyvät. Takavetoisen auton suuntavakavuus on tyydyttävä. Lamput ovat v. 1980 vanhanaikaiset hehkulamput. Valonpesimiä ei ole eikä valomuistia. Takana on jäykkä taka-akseli ja kierrejouset. Etuiskunvaimentimet eivät vaimenna riittävän tehokkaasti.

== Koeajo 1980, TL ==
2-ovinen Opel Ascona 1.3. Takaistuimelle mahtuu kaksi aikuista hyvin ja 3 ahtaasti, pääntilaa on aikuiselle niukasti. Tavaratila on iso. Pikkutavaratiloja on niukasti. Kovassa pakkasessa lämmityslaitteen teho ei riitä.

Moottori on sitkeä ja joustava. Vaihteisto toimii täsmällisesti. Ohjaus on hieman hidas (4,2 kierrosta), mutta tarkka ja kevyt. Paino 950 kiloa, painonjakauma 50,5 % edessä ja 49,5 % takana. Talvioloissa Ascona 1.3 kulkee vakaasti eikä yllätä sivuluisuilla. Alusta toimii hyvin. Melutaso on 100 km/h nopeudessa 73 / 72 dB (ed/tak).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 3/1980 mittasi Opel Ascona 1.3:n (44 kW, 94 Nm, 2-ovinen, 950 kg, talvioloissa) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 11,4 sekuntia, 0–100 km/h 18,7 sekuntia ja 0–120 km/h 33,8 sekuntia. Huippunopeus on 144 km/h.

Kulutukseksi TL-lehti mittasi 9,2 l/100 km. Normikulutus: 90/120 km/h ECE-kulutus on 7,0 ja 9,5 l/100 km, kaupunkiajossa 10,2 l/100 km. <ref>Tuulilasi 3/1980</ref>

== Tekniikka ==
[[R4]]-moottorin iskutilavuus on 1297 cm³. Sylinterin mitat ovat 75,0 × 73,4 mm. Suurin teho on 44 kilowattia /5800 (60 hv) ja suurin vääntömomentti 96 Nm /3800. Isoilla kierroksilla moottorin ääni on karkea. Vaihteita on neljä. Auto painaa vain 915 kiloa.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 19/1980 mittasi Ascona 1.3:n kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,1 sekuntia. Ascona 1.3:n kiihtyvyys on verkkaista, mutta samassa luokassa v. 1980 oli kuitenkin vielä hitaampia autoja kuten [[Ford Taunus 1.3]].

Maantieajossa kulutus on noin 7,7 litraa /100 km. Matalaviritteinen moottori tyytyy 92-oktaaniseen bensiiniin. Tasaisella 100 km/t nopeudella kulutus on 7,4 l/100 km. Kulutus on suhteellisen alhainen.

== Rekisteröinti ==

Opel Ascona 1.3- ja 1.2-malleja rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||664||241||357
|}
Isommalla 1.9 ja 2.0 moottorilla varustettuja Asconia myytiin huomattavasti enemmän, paitsi 1977 Ascona 1.2 oli malliston myydyin. 1977 ja 1978 määrät koskevat 1.2-mallia, 1.3-malli tuli myyntiin 1979.

== Ascona 1.2 ==
Vuosina 1976–1979 myytiin '''Opel Ascona 1.2'''-mallia, joka on 1.3:n edeltäjä. Kaksiovinen Opel Ascona 1.2 maksoi Suomessa alkuvuonna [[1977]] 33 950 markkaa eli 21 528 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341).

[[R4]]-moottorin iskutilavuus on 1196 cm³. Sylinterin mitat ovat 79 × 61 mm. Teho 44 kW /5400 (60 hv) ja suurin vääntömomentti 88 Nm /2600-3400 (9,0 kpm). Vaihteita on neljä. Auto painaa 895 kiloa. Vääntömomentti on jopa 40 % pienempi kuin 1.9-mallissa.

Ascona 1.2 kiihtyy 0–100 km/h hieman alle 19 sekunnissa. Kulutus on maantiellä noin 8 l/100 km eli hieman alempi kuin 1.9:ssä. Melutaso on suunnilleen sama kuin 1.9:ssä. Istuimet ovat tukevat. Mittaristo on selkeä. Ajo-ominaisuudet ovat turvalliset, mutta ohitusvoimaa on melko vähän. <ref>Tekniikan Maailma 1/1977</ref>

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1977 mittasi Opel Ascona 1.2S:n (44 kW, 88 Nm, 2-ovinen, 895 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,8 sekuntia, 0–80 km/h 11,0 sekuntia, 0–100 km/h 17,3 sekuntia ja 0–120 km/h 30,6 sekuntia. Huippunopeus on 142 km/h. <ref>Tuulilasi 9/1977</ref>

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4321 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1670 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1380 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2518 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1334 mm / 1321 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||895–915 kg
|}

== Valmistus ==
Opel Ascona 1,3:a (B) valmistettiin seuraavasti: <ref>Autokatalog 1984</ref>
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1981
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||10 513
|}

== Vertailu 1980 ==
Opel Ascona 1.3 oli [[Tekniikan Maailma]]n 19/1980 vertailussa. 4/5-ovisten vertailun muut autot olivat 1. [[Talbot Solara|Talbot 1510 GL]] sekä ilman sijoitusta [[Fiat 131|Fiat 131 Mirafiori L 1300]] ja [[Ford Taunus 1.3]]. <ref>Tekniikan Maailma 19/1980</ref>

== Muuta ==
1,3-litraista moottoria käytettiin vielä vuonna 2003 [[Daewoo Kalos (T200)|Daewoo Kalosissa]], 1,4-litraisena moottorina. 1,3-litrainen moottori esiteltiin Opelissa jo 1978, jolloin sitä käytettiin Opel Asconassa. Vuonna 2003 Opel käytti yhä samaa moottoria. <ref>Tekniikan Maailma 8/2003</ref>

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 19/1980, vertailu
<references/>

[[Luokka:Opel|Ascona 1.3]]
[[Luokka:Mallit|Ascona 1.3]]

Nissan Bluebird (910)

2026-05-24T16:12:26Z

Vaux: /* Turbomalli */

{{Malli|
nimi = Nissan Bluebird (910) Datsun Bluebird Datsun 810|
kuva = [[Tiedosto:Datsun-Bluebird-GL-Estate-1.8-vm1983.jpg|250px|Datsun Bluebird]]|
valmistaja = Nissan|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani|
valmistusaika = [[1979]]–[[1983]]|
luokka = [[D-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]] 2-ovinen coupe|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1600–2393 cm3|
teho = 65 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
kiihtyvyys = 12,1–12,7 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 160 km/h|
kulutus = l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Nissan Bluebird (810)]]|
seuraaja = [[Nissan Bluebird (U11)]]|
samaaluokkaa = [[Ford Taunus TC3]] [[Honda Accord 1|Honda Accord]] [[Mazda 626 CB|Mazda 626]] [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant]] [[Opel Ascona B|Opel Ascona]]}}
Kuudennen sukupolven '''[[Nissan Bluebird]]''' on vuosina 1979–1983 valmistettu keskikokoinen automalli. Euroopassa se tuli myyntiin kesän 1980 aikana nimellä '''Datsun Bluebird'''. Tekniikka periytyy edellisistä malleista ja Bluebird 910 jäi viimeiseksi takavetoiseksi Bluebirdiksi. Vuoden 1981 tienoilla valmistaja alkoi käyttää autojensa merkkinä Datsunin sijasta Nissania ja tämän mallisarjan autoja on myyty molemmilla nimillä.

== Kori ==
Istuimissa on pääosin kangasverhoilu, mutta istuinten reunoissa on hiostava muoviverhoilu. Etuistuinten muotoilu on onnistunut. Takaistuin on matala, muotoiltu kahdelle ja siinä on epämukavan ohut pehmustus. Ohjauspyörässä on korkeussäätö. Hallintalaitteet toimivat kevyesti.

Takajousituksena on erillisjousitus.

== Tekniikka ==
R4-moottorin iskutilavuus on 1770 cm³. Sylinterin mitat ovat 85,0 × 78,0 mm. Teho 64,7 kW /5600 DIN (88 hv) ja vääntömomentti 133 Nm /3600 DIN (13,6 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu.

== Ajo-ominaisuudet ==
Etujousitus toimii muuten hyvin, mutta pienissä epätasaisuuksissa tärinät pääsevät läpi. Takapyörien erillisjousitus parantaa takapyörien otetta tienpinnasta. Sekä jousituksessa että ohjauksessa on hieman parantamisen varaa. Ohjaus on hammastanko-ohjaus, joka vastaa hyvin ja vetelyä ei esiinny. Ohjaus on kuitenkin lievästi tunnoton ja keskittää heikosti.

Suuntavakavuus on muuten hyvä, mutta ohjaus tuottaa pieniä häiriöitä. Ohjaus on keskialueella epämääräinen. Bluebird on muuten melko mukava, mutta jousitus ei ole erityisen mukava. <ref>Tuulilasi 7/1980</ref>

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1980 mittasi Datsun 180 B Bluebirdin (64,7 kW, 1120 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 12,7 sekuntia ja 0–120 km/h 18,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1980</ref>

[[Kuva:Datsun-Bluebird-GL-1.8-farmari-takaa-vm1983.jpg|thumb|left|250px|Datsun Bluebird farmari]]
== Farmarivertailu 1982 ==
'''Datsun Bluebird 1,8 (farmari)''' sijoittui Tekniikan Maailman 18/1982 viiden farmariauton vertailussa jaetusti toiseksi (2-3./5). Vertailun muut autot olivat 1. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,6 farmari]], 2-3. Datsun, 2-3. [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant 1600 GL farmari]], 4. [[Renault 18|Renault 18 TL Break]] ja 5. [[Fiat 131|Fiat Mirafiori 1400 CL (farmari)]].

Datsunin tavaratila on iso (9/10) ja varustetaso runsas (9/10). Suorituskyky on ryhmän paras (9/10). Ajo-ominaisuudet ovat heikot (5/10): etujousitus on turhan pehmeä ja takajousitus liiankin kova (farmarimallin jousitus on kovempi kuin vastaavan henkilöauton). Ohjaus on epätarkka ja tunnoton. Kulutus on ryhmän suurin (8/15).
Kierroslukumittari on ja polttoainesäiliön korkissa on lukko (on 3:ssa).

R4-ottomoottorin iskutilavuus on 1770 cm³. Sylinterin mitat 85,0 × 78,0 mm. Suurin teho 65 kW /5600 (DIN, 88 hv) ja vääntömomentti 133 Nm /3600. 4 vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu.

[[Tekniikan Maailma]] 18/1982 mittasi Datsun Bluebird 1,8 farmarin (65 kW, 1150 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 13,9 sekuntia ja 0–120 km/h 20,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 18/1982</ref>

[[Kuva:Datsun Bluebird Coupé (910).JPG|thumb|right|300px|2-ovinen Datsun Bluebird Coupe]]
== Dieselvertailu 1983, TM ==
4-ovinen '''Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa jaetusti viidenneksi (5-6./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. Nissan Bluebird, 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]].

Bluebird on kohtalaisen mukava (8), mutta sisätilat ovat varsin ahtaat (6/10). Melutaso on matala (5/5). Lämmityslaite on ryhmän paras (9/10). Varustetaso on runsas ja ryhmän paras (9/10). Kierroslukumittari on vakiovaruste (ryhmän ainoana). Peilejä ei säädetä sisältä (sisältäsäätö on 4:ssä), ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään).

R4-dieselmoottorin iskutilavuus on 1952 cm³. Sylinterin mitat 85 × 86 mm. Suurin teho 44 kW /4400 (DIN, 60 hv) ja vääntömomentti 116 Nm /2400. 5 vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Nissan Bluebird 2,0 GL Dieselin (44 kW, 1190 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 20,6 sekuntia. Kulutus on ryhmän suurin, TM mittasi kulutukseksi 103 km/h keskinopeudella 9,18 l/100 km, joka oli 0,39 l korkeampi kuin 2. kuluttavin. <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1981, TL ==
'''Datsun Bluebird 2,0 GL Diesel''' sijoittui Tuulilasin 5/1981 8 dieselauton vertailussa jaetusti 5:nneksi (5-6./8).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1981 mittasi Datsun Bluebird 2,0 GL Dieselin (44 kW, 1190 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,2 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0–120 km/h 34,5 sekuntia. Huippunopeus 139,4 km/h. Kulutus on pienehkö, TL-lehdellä maantiellä 6,96 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1981</ref>

== Turbomalli ==
'''Datsun Bluebird Turbo SSS-S''' esiteltiin alkuvuonna 1980. 4-ovinen sedan. Tehoa on 99 kW /6000 (135 hv). Turboahdetun R4-moottorin iskutilavuus on 1770 cm³.
<ref>Tuulilasi 5/1980, s. 7</ref>

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
! !!Sedan
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4350 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1655 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2525 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (edessä / takana)||1380 / 1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1120 kg
|}

== Suomessa ==
Datsun 180 B Bluebird maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 54 980 markkaa.

== Rekisteröinti ==
Nissan Bluebirdiä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!'''Vuosi'''!!1980 <ref>Tekniikan Maailma 5/1981</ref>!!1982 <ref>Tekniikan Maailma 6/1983</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||644||763
|}
1982: Datsun 180B Bluebird 763 kpl, lisäksi mainitaan Datsun Bluebird 2 kpl (TM 6/1983).

== Lähteet ==
* Motor Trend 7/1981
<references/>

[[Luokka:Nissan|Bluebird (910)]]
[[Luokka:Mallit|Bluebird (910)]]

Nissan Bluebird (910)

2026-05-24T16:11:58Z

Vaux: /* Turbomalli */

{{Malli|
nimi = Nissan Bluebird (910) Datsun Bluebird Datsun 810|
kuva = [[Tiedosto:Datsun-Bluebird-GL-Estate-1.8-vm1983.jpg|250px|Datsun Bluebird]]|
valmistaja = Nissan|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani|
valmistusaika = [[1979]]–[[1983]]|
luokka = [[D-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]] 2-ovinen coupe|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1600–2393 cm3|
teho = 65 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
kiihtyvyys = 12,1–12,7 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 160 km/h|
kulutus = l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Nissan Bluebird (810)]]|
seuraaja = [[Nissan Bluebird (U11)]]|
samaaluokkaa = [[Ford Taunus TC3]] [[Honda Accord 1|Honda Accord]] [[Mazda 626 CB|Mazda 626]] [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant]] [[Opel Ascona B|Opel Ascona]]}}
Kuudennen sukupolven '''[[Nissan Bluebird]]''' on vuosina 1979–1983 valmistettu keskikokoinen automalli. Euroopassa se tuli myyntiin kesän 1980 aikana nimellä '''Datsun Bluebird'''. Tekniikka periytyy edellisistä malleista ja Bluebird 910 jäi viimeiseksi takavetoiseksi Bluebirdiksi. Vuoden 1981 tienoilla valmistaja alkoi käyttää autojensa merkkinä Datsunin sijasta Nissania ja tämän mallisarjan autoja on myyty molemmilla nimillä.

== Kori ==
Istuimissa on pääosin kangasverhoilu, mutta istuinten reunoissa on hiostava muoviverhoilu. Etuistuinten muotoilu on onnistunut. Takaistuin on matala, muotoiltu kahdelle ja siinä on epämukavan ohut pehmustus. Ohjauspyörässä on korkeussäätö. Hallintalaitteet toimivat kevyesti.

Takajousituksena on erillisjousitus.

== Tekniikka ==
R4-moottorin iskutilavuus on 1770 cm³. Sylinterin mitat ovat 85,0 × 78,0 mm. Teho 64,7 kW /5600 DIN (88 hv) ja vääntömomentti 133 Nm /3600 DIN (13,6 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu.

== Ajo-ominaisuudet ==
Etujousitus toimii muuten hyvin, mutta pienissä epätasaisuuksissa tärinät pääsevät läpi. Takapyörien erillisjousitus parantaa takapyörien otetta tienpinnasta. Sekä jousituksessa että ohjauksessa on hieman parantamisen varaa. Ohjaus on hammastanko-ohjaus, joka vastaa hyvin ja vetelyä ei esiinny. Ohjaus on kuitenkin lievästi tunnoton ja keskittää heikosti.

Suuntavakavuus on muuten hyvä, mutta ohjaus tuottaa pieniä häiriöitä. Ohjaus on keskialueella epämääräinen. Bluebird on muuten melko mukava, mutta jousitus ei ole erityisen mukava. <ref>Tuulilasi 7/1980</ref>

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1980 mittasi Datsun 180 B Bluebirdin (64,7 kW, 1120 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 12,7 sekuntia ja 0–120 km/h 18,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1980</ref>

[[Kuva:Datsun-Bluebird-GL-1.8-farmari-takaa-vm1983.jpg|thumb|left|250px|Datsun Bluebird farmari]]
== Farmarivertailu 1982 ==
'''Datsun Bluebird 1,8 (farmari)''' sijoittui Tekniikan Maailman 18/1982 viiden farmariauton vertailussa jaetusti toiseksi (2-3./5). Vertailun muut autot olivat 1. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,6 farmari]], 2-3. Datsun, 2-3. [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant 1600 GL farmari]], 4. [[Renault 18|Renault 18 TL Break]] ja 5. [[Fiat 131|Fiat Mirafiori 1400 CL (farmari)]].

Datsunin tavaratila on iso (9/10) ja varustetaso runsas (9/10). Suorituskyky on ryhmän paras (9/10). Ajo-ominaisuudet ovat heikot (5/10): etujousitus on turhan pehmeä ja takajousitus liiankin kova (farmarimallin jousitus on kovempi kuin vastaavan henkilöauton). Ohjaus on epätarkka ja tunnoton. Kulutus on ryhmän suurin (8/15).
Kierroslukumittari on ja polttoainesäiliön korkissa on lukko (on 3:ssa).

R4-ottomoottorin iskutilavuus on 1770 cm³. Sylinterin mitat 85,0 × 78,0 mm. Suurin teho 65 kW /5600 (DIN, 88 hv) ja vääntömomentti 133 Nm /3600. 4 vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu.

[[Tekniikan Maailma]] 18/1982 mittasi Datsun Bluebird 1,8 farmarin (65 kW, 1150 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 13,9 sekuntia ja 0–120 km/h 20,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 18/1982</ref>

[[Kuva:Datsun Bluebird Coupé (910).JPG|thumb|right|300px|2-ovinen Datsun Bluebird Coupe]]
== Dieselvertailu 1983, TM ==
4-ovinen '''Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa jaetusti viidenneksi (5-6./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. Nissan Bluebird, 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]].

Bluebird on kohtalaisen mukava (8), mutta sisätilat ovat varsin ahtaat (6/10). Melutaso on matala (5/5). Lämmityslaite on ryhmän paras (9/10). Varustetaso on runsas ja ryhmän paras (9/10). Kierroslukumittari on vakiovaruste (ryhmän ainoana). Peilejä ei säädetä sisältä (sisältäsäätö on 4:ssä), ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään).

R4-dieselmoottorin iskutilavuus on 1952 cm³. Sylinterin mitat 85 × 86 mm. Suurin teho 44 kW /4400 (DIN, 60 hv) ja vääntömomentti 116 Nm /2400. 5 vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Nissan Bluebird 2,0 GL Dieselin (44 kW, 1190 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 20,6 sekuntia. Kulutus on ryhmän suurin, TM mittasi kulutukseksi 103 km/h keskinopeudella 9,18 l/100 km, joka oli 0,39 l korkeampi kuin 2. kuluttavin. <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1981, TL ==
'''Datsun Bluebird 2,0 GL Diesel''' sijoittui Tuulilasin 5/1981 8 dieselauton vertailussa jaetusti 5:nneksi (5-6./8).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1981 mittasi Datsun Bluebird 2,0 GL Dieselin (44 kW, 1190 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,2 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0–120 km/h 34,5 sekuntia. Huippunopeus 139,4 km/h. Kulutus on pienehkö, TL-lehdellä maantiellä 6,96 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1981</ref>

== Turbomalli ==
'''Datsun Bluebird Turbo SSS-S''' esiteltiin alkuvuonna 1980. Tehoa on 99 kW /6000 (135 hv). Turboahdetun R4-moottorin iskutilavuus on 1770 cm³.
<ref>Tuulilasi 5/1980, s. 7</ref>

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
! !!Sedan
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4350 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1655 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2525 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (edessä / takana)||1380 / 1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1120 kg
|}

== Suomessa ==
Datsun 180 B Bluebird maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 54 980 markkaa.

== Rekisteröinti ==
Nissan Bluebirdiä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!'''Vuosi'''!!1980 <ref>Tekniikan Maailma 5/1981</ref>!!1982 <ref>Tekniikan Maailma 6/1983</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||644||763
|}
1982: Datsun 180B Bluebird 763 kpl, lisäksi mainitaan Datsun Bluebird 2 kpl (TM 6/1983).

== Lähteet ==
* Motor Trend 7/1981
<references/>

[[Luokka:Nissan|Bluebird (910)]]
[[Luokka:Mallit|Bluebird (910)]]

Nissan Bluebird (910)

2026-05-24T16:10:31Z

Vaux: /* Dieselvertailu 1981, TL */

{{Malli|
nimi = Nissan Bluebird (910) Datsun Bluebird Datsun 810|
kuva = [[Tiedosto:Datsun-Bluebird-GL-Estate-1.8-vm1983.jpg|250px|Datsun Bluebird]]|
valmistaja = Nissan|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani|
valmistusaika = [[1979]]–[[1983]]|
luokka = [[D-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]] 2-ovinen coupe|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1600–2393 cm3|
teho = 65 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
kiihtyvyys = 12,1–12,7 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 160 km/h|
kulutus = l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Nissan Bluebird (810)]]|
seuraaja = [[Nissan Bluebird (U11)]]|
samaaluokkaa = [[Ford Taunus TC3]] [[Honda Accord 1|Honda Accord]] [[Mazda 626 CB|Mazda 626]] [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant]] [[Opel Ascona B|Opel Ascona]]}}
Kuudennen sukupolven '''[[Nissan Bluebird]]''' on vuosina 1979–1983 valmistettu keskikokoinen automalli. Euroopassa se tuli myyntiin kesän 1980 aikana nimellä '''Datsun Bluebird'''. Tekniikka periytyy edellisistä malleista ja Bluebird 910 jäi viimeiseksi takavetoiseksi Bluebirdiksi. Vuoden 1981 tienoilla valmistaja alkoi käyttää autojensa merkkinä Datsunin sijasta Nissania ja tämän mallisarjan autoja on myyty molemmilla nimillä.

== Kori ==
Istuimissa on pääosin kangasverhoilu, mutta istuinten reunoissa on hiostava muoviverhoilu. Etuistuinten muotoilu on onnistunut. Takaistuin on matala, muotoiltu kahdelle ja siinä on epämukavan ohut pehmustus. Ohjauspyörässä on korkeussäätö. Hallintalaitteet toimivat kevyesti.

Takajousituksena on erillisjousitus.

== Tekniikka ==
R4-moottorin iskutilavuus on 1770 cm³. Sylinterin mitat ovat 85,0 × 78,0 mm. Teho 64,7 kW /5600 DIN (88 hv) ja vääntömomentti 133 Nm /3600 DIN (13,6 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu.

== Ajo-ominaisuudet ==
Etujousitus toimii muuten hyvin, mutta pienissä epätasaisuuksissa tärinät pääsevät läpi. Takapyörien erillisjousitus parantaa takapyörien otetta tienpinnasta. Sekä jousituksessa että ohjauksessa on hieman parantamisen varaa. Ohjaus on hammastanko-ohjaus, joka vastaa hyvin ja vetelyä ei esiinny. Ohjaus on kuitenkin lievästi tunnoton ja keskittää heikosti.

Suuntavakavuus on muuten hyvä, mutta ohjaus tuottaa pieniä häiriöitä. Ohjaus on keskialueella epämääräinen. Bluebird on muuten melko mukava, mutta jousitus ei ole erityisen mukava. <ref>Tuulilasi 7/1980</ref>

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1980 mittasi Datsun 180 B Bluebirdin (64,7 kW, 1120 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 12,7 sekuntia ja 0–120 km/h 18,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1980</ref>

[[Kuva:Datsun-Bluebird-GL-1.8-farmari-takaa-vm1983.jpg|thumb|left|250px|Datsun Bluebird farmari]]
== Farmarivertailu 1982 ==
'''Datsun Bluebird 1,8 (farmari)''' sijoittui Tekniikan Maailman 18/1982 viiden farmariauton vertailussa jaetusti toiseksi (2-3./5). Vertailun muut autot olivat 1. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,6 farmari]], 2-3. Datsun, 2-3. [[Mitsubishi Galant IV|Mitsubishi Galant 1600 GL farmari]], 4. [[Renault 18|Renault 18 TL Break]] ja 5. [[Fiat 131|Fiat Mirafiori 1400 CL (farmari)]].

Datsunin tavaratila on iso (9/10) ja varustetaso runsas (9/10). Suorituskyky on ryhmän paras (9/10). Ajo-ominaisuudet ovat heikot (5/10): etujousitus on turhan pehmeä ja takajousitus liiankin kova (farmarimallin jousitus on kovempi kuin vastaavan henkilöauton). Ohjaus on epätarkka ja tunnoton. Kulutus on ryhmän suurin (8/15).
Kierroslukumittari on ja polttoainesäiliön korkissa on lukko (on 3:ssa).

R4-ottomoottorin iskutilavuus on 1770 cm³. Sylinterin mitat 85,0 × 78,0 mm. Suurin teho 65 kW /5600 (DIN, 88 hv) ja vääntömomentti 133 Nm /3600. 4 vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu.

[[Tekniikan Maailma]] 18/1982 mittasi Datsun Bluebird 1,8 farmarin (65 kW, 1150 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 13,9 sekuntia ja 0–120 km/h 20,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 18/1982</ref>

[[Kuva:Datsun Bluebird Coupé (910).JPG|thumb|right|300px|2-ovinen Datsun Bluebird Coupe]]
== Dieselvertailu 1983, TM ==
4-ovinen '''Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa jaetusti viidenneksi (5-6./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. Nissan Bluebird, 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]].

Bluebird on kohtalaisen mukava (8), mutta sisätilat ovat varsin ahtaat (6/10). Melutaso on matala (5/5). Lämmityslaite on ryhmän paras (9/10). Varustetaso on runsas ja ryhmän paras (9/10). Kierroslukumittari on vakiovaruste (ryhmän ainoana). Peilejä ei säädetä sisältä (sisältäsäätö on 4:ssä), ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään).

R4-dieselmoottorin iskutilavuus on 1952 cm³. Sylinterin mitat 85 × 86 mm. Suurin teho 44 kW /4400 (DIN, 60 hv) ja vääntömomentti 116 Nm /2400. 5 vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Nissan Bluebird 2,0 GL Dieselin (44 kW, 1190 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 20,6 sekuntia. Kulutus on ryhmän suurin, TM mittasi kulutukseksi 103 km/h keskinopeudella 9,18 l/100 km, joka oli 0,39 l korkeampi kuin 2. kuluttavin. <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1981, TL ==
'''Datsun Bluebird 2,0 GL Diesel''' sijoittui Tuulilasin 5/1981 8 dieselauton vertailussa jaetusti 5:nneksi (5-6./8).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1981 mittasi Datsun Bluebird 2,0 GL Dieselin (44 kW, 1190 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,2 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0–120 km/h 34,5 sekuntia. Huippunopeus 139,4 km/h. Kulutus on pienehkö, TL-lehdellä maantiellä 6,96 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1981</ref>

== Turbomalli ==
'''Datsun Bluebird Turbo SSS-S''' esiteltiin alkuvuonna 1980. Tehoa on 99 kW /6000 (135 hv).
<ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
! !!Sedan
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4350 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1655 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2525 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (edessä / takana)||1380 / 1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1120 kg
|}

== Suomessa ==
Datsun 180 B Bluebird maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 54 980 markkaa.

== Rekisteröinti ==
Nissan Bluebirdiä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!'''Vuosi'''!!1980 <ref>Tekniikan Maailma 5/1981</ref>!!1982 <ref>Tekniikan Maailma 6/1983</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||644||763
|}
1982: Datsun 180B Bluebird 763 kpl, lisäksi mainitaan Datsun Bluebird 2 kpl (TM 6/1983).

== Lähteet ==
* Motor Trend 7/1981
<references/>

[[Luokka:Nissan|Bluebird (910)]]
[[Luokka:Mallit|Bluebird (910)]]

Volkswagen Jetta (Typ 16)

2026-05-24T16:02:09Z

Vaux: /* Koeajo 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Volkswagen Jetta (''Typ'' 16)|
kuva = [[Tiedosto:800px-Vw jetta 1 v sst.jpg|250px|VW Jetta mk1]]|
valmistaja = Volkswagen|
valmistusmaa = {{Lippu|Saksa}} Saksa|
valmistusaika = [[1979]] – [[1984]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1093–1781 cm3|
teho = 37–82 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
huippunopeus = 139–156 km/h|
kiihtyvyys = 13,3–17,9 s (0–100 km/h)|
päästöt = |
kulutus = 5,8–8,9 l/100 km (yhd.)|
hintaluokka = 20 100–23 450 € (1984)|
edeltäjä = |
seuraaja = [[Volkswagen Jetta mk2]]|
samaaluokkaa = [[Audi 80]] [[Ford Escort]] [[Mazda 323]] [[Opel Kadett]] [[Toyota Corolla]]}}
'''Volkswagen Jetta''' (Typ 16) esiteltiin kesällä [[1979]]. Se tuli Pohjois-Amerikan markkinoille vuonna [[1980]] ja sitä valmistettiin vuoteen [[1984]] asti, se oli saatavilla kaksiovisena ja neliovisena sedanina. Muotoilun oli suunnitellut [[ItalDesign]]in [[Giorgetto Giugiaro]].

Ensimmäisen sukupolven Jettasta kehitetty [[Volkswagen Fox]] oli Etelä-Afrikan markkinoilla vielä 1990-luvun loppupuolella. Joillakin markkinoilla, kuten Meksikossa Jettaa myytiin nimellä Volkswagen Atlantic.

== Koeajo 1980, TL ==
Suomeen Jetta saapui maalis-huhtikuun vaihteessa 1980. Etuistuimet ovat mukavat. 4-ovisen mallin takatilat ovat ahtaat. Tavaratila on erittäin iso.

Ohjaus on kevyt ja täsmällinen, mutta hieman tunnoton. Näkyvyys on hyvä (takalasi on isompi kuin Golfissa). Tuulilasi on karkaistu (ei laminoitu). 4 vaihdetta. Alusta on sama kuin Golfissa. Jousitus on kovahko. Auto on nopeassa ajossa meluisa: melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 75,5 / 76 dB (ed/tak).

Tuulilasi 5/1980 mittasi Volkswagen Jetta LS:n (51,5 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,3 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,0 sekuntia ja 0–120 km/h 19,7 sekuntia. Huippunopeus on 153,0 km/h. Kulutukseksi TL-lehti mittasi 10,4 l/100 km. Normikulutus: 90/120 km/h ECE-kulutus on 6,8 / 9,6 l/100 km, kaupunkiajossa 10,3 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Volkswagen Jetta''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 14 (14./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa hyvät (17/20). Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10), mutta lämmityslaite on teholtaan heikko (9/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Vertailu 1982, TM ==
'''Volkswagen Jetta C''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 12/1982 kuuden auton vertailun (1./6). Hinta 53 900 mk. TM 12/1982 vertailu 1. sija VW Jetta C, 2. Mazda 323 SDX, 3.Nissan Sunny 150 Y, 4. Honda Civic Sedan, 5. Renault R9 GTL, 6. Peugeot 305 Plus.

Jetta on vertailun ainoa 2-ovinen (muut ovat 4-ovisia), sisätilat ovat isot (9/10). Etuistuimet ovat kovahkoja, mutta hyvin muotoiltuja. Mukavuustaso on kohtalainen (8/10). Tavaratila on erittäin iso. Varustetaso on niukka (6/10).

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Jousitus on jäykkä ja hyvä nopeaan ajoon. Joustovaroja on runsaasti. Ulkopeilit ovat liikaa takana, poissa kuljettajan näkökentästä.

Tekniikan Maailma 12/1982 mittasi Volkswagen Jetta C:n (51,5 kW, 815 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,4 sekuntia ja 0–120 km/h 20,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 156 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Volkswagen Jetta CL Diesel''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 dieselautojen vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]], 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]]. Jetan dieselmalli tuli markkinoille 1980. 4 vaihdetta.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8/10). Ajoasento on erinomainen. Melutaso on ryhmän korkein (2/5), 100 km/h nopeudessa 79 dB. Moottori on äänekäs ja aiheuttaa tärinää. Lämmityslaite on teholtaan tyydyttävä (7/10).

Varustetaso on köyhä ja ryhmän 2. niukin (5/10). Peilejä ei säädetä sisältä, ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään). Kierroslukumittaria ei ole, ei myöskään keskuslukitusta tai sähkökäyttöisiä ikkunannostimia.

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Autoa on helppo hallita, mutta jousitus on kovahko. Jarrut ovat kovat.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Jetta CL Dieselin (40 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 18,9 sekuntia. Kulutus on ryhmän toiseksi pienin (19/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Volkswagen Jetta C Diesel''' (2-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. VW, 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]], 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]] ja 6. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1.8 DX Diesel]].

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Volkswagen Jetta C Dieselin (40 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,2 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Jetta mk1 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||236||934||1413
|}

== Moottorit ==
Perusmallin ja GL-mallin moottorina oli vuonna 1980 1,6-litrainen nelisylinterinen bensamoottori, jossa on tehoa 58 kW (78 hv) ja vääntöä 113 Nm. Seuraavana vuonna moottorin iskutilavuutta kasvatettiin 1,7 litraan, jolloin tehoa oli 55 kW (74 hv) ja vääntöä 121 Nm. Muita moottorivaihtoehtoja olivat 37 kW (50 hv) 1,6 litran diesel ja vuonna [[1984]] GLI-mallin 1,8-litrainen 67 kW (90 hv) (142 Nm) -moottori.

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.1'''||[[R4]]||[[VAG FA -moottori|FA]] / [[VAG GG -moottori|GG]]||1093 cm3||37 kW (50 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GS -moottori|GS]]||? cm3||43 kW (58 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GF -moottori|GF]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]]||[[VAG JB -moottori|JB]]||1458 cm3||51,5 kW (70 hv) @ 5600 r/min||108 Nm @ 2500 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FN -moottori|FN]] / [[VAG EM -moottori|EM]]||1588 cm3||53 kW (73 hv) @ 5600 r/min||113 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FR -moottori|FR]]||1588 cm3||63 kW (85 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''LI / CLI / GLI'''||[[R4]]||[[VAG EG -moottori|EG]]||1588 cm3||81 kW (110 hv) @ 6100 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7'''||[[R4]]|| ||1588 cm3||55 kW (74 hv) @ ? r/min||121 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]]|| ||? cm3||67 kW (90 hv) @ ? r/min||142 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''GLI'''||[[R4]]||[[VAG DX -moottori|DX]] / [[VAG JJ -moottori|JJ]]||1781 cm3||82 kW (112 hv) @ 5800 r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

=== Dieselmoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CK -moottori|CK]]||1457 cm3||37 kW (50 hv) @ 3000 r/min||80 Nm @ 3000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CR -moottori|CR]] / [[VAG JK -moottori|JK]]||1588 cm3||40 kW (54 hv) @ 4800 r/min||100 Nm @ 2300 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''TD'''||[[R4]] [[Turbo]]||[[VAG CY -moottori|CY]]||1588 cm3||52 kW (70 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

== Mitat ==
* '''Pituus''': 4195 mm
* '''Leveys''': 1610 mm
* '''Korkeus''': 1410 mm
* '''Akseliväli''': 2400 mm
* '''Raideleveys''' (e / t): 1390 mm / 1358 mm
* '''Omamassa''': 815–890 kg
* '''Polttoainesäiliö''': 40 L

== Lähteet ==
<references/>

[[Luokka:VW|Jetta mk1]]
[[Luokka:Mallit|Jetta mk1]]

Volkswagen Jetta (Typ 16)

2026-05-24T15:57:34Z

Vaux: /* Bensiinimoottorit */

{{Malli|
nimi = Volkswagen Jetta (''Typ'' 16)|
kuva = [[Tiedosto:800px-Vw jetta 1 v sst.jpg|250px|VW Jetta mk1]]|
valmistaja = Volkswagen|
valmistusmaa = {{Lippu|Saksa}} Saksa|
valmistusaika = [[1979]] – [[1984]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1093–1781 cm3|
teho = 37–82 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
huippunopeus = 139–156 km/h|
kiihtyvyys = 13,3–17,9 s (0–100 km/h)|
päästöt = |
kulutus = 5,8–8,9 l/100 km (yhd.)|
hintaluokka = 20 100–23 450 € (1984)|
edeltäjä = |
seuraaja = [[Volkswagen Jetta mk2]]|
samaaluokkaa = [[Audi 80]] [[Ford Escort]] [[Mazda 323]] [[Opel Kadett]] [[Toyota Corolla]]}}
'''Volkswagen Jetta''' (Typ 16) esiteltiin kesällä [[1979]]. Se tuli Pohjois-Amerikan markkinoille vuonna [[1980]] ja sitä valmistettiin vuoteen [[1984]] asti, se oli saatavilla kaksiovisena ja neliovisena sedanina. Muotoilun oli suunnitellut [[ItalDesign]]in [[Giorgetto Giugiaro]].

Ensimmäisen sukupolven Jettasta kehitetty [[Volkswagen Fox]] oli Etelä-Afrikan markkinoilla vielä 1990-luvun loppupuolella. Joillakin markkinoilla, kuten Meksikossa Jettaa myytiin nimellä Volkswagen Atlantic.

== Koeajo 1980, TL ==
Suomeen Jetta saapui maalis-huhtikuun vaihteessa 1980. Etuistuimet ovat mukavat. 4-ovisen mallin takatilat ovat ahtaat. Tavaratila on erittäin iso.

Ohjaus on kevyt ja täsmällinen, mutta hieman tunnoton. Näkyvyys on hyvä (takalasi on isompi kuin Golfissa). Tuulilasi on karkaistu (ei laminoitu)

Tuulilasi 5/1980 mittasi Volkswagen Jetta LS:n (51,5 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,3 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,0 sekuntia ja 0–120 km/h 19,7 sekuntia. Huippunopeus on 153,0 km/h. Kulutukseksi TL-lehti mittasi 10,4 l/100 km. Normikulutus: 90/120 km/h ECE-kulutus on 6,8 / 9,6 l/100 km, kaupunkiajossa 10,3 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Volkswagen Jetta''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 14 (14./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa hyvät (17/20). Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10), mutta lämmityslaite on teholtaan heikko (9/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Vertailu 1982, TM ==
'''Volkswagen Jetta C''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 12/1982 kuuden auton vertailun (1./6). Hinta 53 900 mk. TM 12/1982 vertailu 1. sija VW Jetta C, 2. Mazda 323 SDX, 3.Nissan Sunny 150 Y, 4. Honda Civic Sedan, 5. Renault R9 GTL, 6. Peugeot 305 Plus.

Jetta on vertailun ainoa 2-ovinen (muut ovat 4-ovisia), sisätilat ovat isot (9/10). Etuistuimet ovat kovahkoja, mutta hyvin muotoiltuja. Mukavuustaso on kohtalainen (8/10). Tavaratila on erittäin iso. Varustetaso on niukka (6/10).

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Jousitus on jäykkä ja hyvä nopeaan ajoon. Joustovaroja on runsaasti. Ulkopeilit ovat liikaa takana, poissa kuljettajan näkökentästä.

Tekniikan Maailma 12/1982 mittasi Volkswagen Jetta C:n (51,5 kW, 815 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,4 sekuntia ja 0–120 km/h 20,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 156 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Volkswagen Jetta CL Diesel''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 dieselautojen vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]], 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]]. Jetan dieselmalli tuli markkinoille 1980. 4 vaihdetta.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8/10). Ajoasento on erinomainen. Melutaso on ryhmän korkein (2/5), 100 km/h nopeudessa 79 dB. Moottori on äänekäs ja aiheuttaa tärinää. Lämmityslaite on teholtaan tyydyttävä (7/10).

Varustetaso on köyhä ja ryhmän 2. niukin (5/10). Peilejä ei säädetä sisältä, ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään). Kierroslukumittaria ei ole, ei myöskään keskuslukitusta tai sähkökäyttöisiä ikkunannostimia.

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Autoa on helppo hallita, mutta jousitus on kovahko. Jarrut ovat kovat.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Jetta CL Dieselin (40 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 18,9 sekuntia. Kulutus on ryhmän toiseksi pienin (19/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Volkswagen Jetta C Diesel''' (2-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. VW, 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]], 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]] ja 6. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1.8 DX Diesel]].

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Volkswagen Jetta C Dieselin (40 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,2 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Jetta mk1 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||236||934||1413
|}

== Moottorit ==
Perusmallin ja GL-mallin moottorina oli vuonna 1980 1,6-litrainen nelisylinterinen bensamoottori, jossa on tehoa 58 kW (78 hv) ja vääntöä 113 Nm. Seuraavana vuonna moottorin iskutilavuutta kasvatettiin 1,7 litraan, jolloin tehoa oli 55 kW (74 hv) ja vääntöä 121 Nm. Muita moottorivaihtoehtoja olivat 37 kW (50 hv) 1,6 litran diesel ja vuonna [[1984]] GLI-mallin 1,8-litrainen 67 kW (90 hv) (142 Nm) -moottori.

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.1'''||[[R4]]||[[VAG FA -moottori|FA]] / [[VAG GG -moottori|GG]]||1093 cm3||37 kW (50 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GS -moottori|GS]]||? cm3||43 kW (58 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GF -moottori|GF]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]]||[[VAG JB -moottori|JB]]||1458 cm3||51,5 kW (70 hv) @ 5600 r/min||108 Nm @ 2500 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FN -moottori|FN]] / [[VAG EM -moottori|EM]]||1588 cm3||53 kW (73 hv) @ 5600 r/min||113 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FR -moottori|FR]]||1588 cm3||63 kW (85 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''LI / CLI / GLI'''||[[R4]]||[[VAG EG -moottori|EG]]||1588 cm3||81 kW (110 hv) @ 6100 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7'''||[[R4]]|| ||1588 cm3||55 kW (74 hv) @ ? r/min||121 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]]|| ||? cm3||67 kW (90 hv) @ ? r/min||142 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''GLI'''||[[R4]]||[[VAG DX -moottori|DX]] / [[VAG JJ -moottori|JJ]]||1781 cm3||82 kW (112 hv) @ 5800 r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

=== Dieselmoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CK -moottori|CK]]||1457 cm3||37 kW (50 hv) @ 3000 r/min||80 Nm @ 3000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CR -moottori|CR]] / [[VAG JK -moottori|JK]]||1588 cm3||40 kW (54 hv) @ 4800 r/min||100 Nm @ 2300 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''TD'''||[[R4]] [[Turbo]]||[[VAG CY -moottori|CY]]||1588 cm3||52 kW (70 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

== Mitat ==
* '''Pituus''': 4195 mm
* '''Leveys''': 1610 mm
* '''Korkeus''': 1410 mm
* '''Akseliväli''': 2400 mm
* '''Raideleveys''' (e / t): 1390 mm / 1358 mm
* '''Omamassa''': 815–890 kg
* '''Polttoainesäiliö''': 40 L

== Lähteet ==
<references/>

[[Luokka:VW|Jetta mk1]]
[[Luokka:Mallit|Jetta mk1]]

Volkswagen Jetta (Typ 16)

2026-05-24T15:56:26Z

Vaux: /* Koeajo 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Volkswagen Jetta (''Typ'' 16)|
kuva = [[Tiedosto:800px-Vw jetta 1 v sst.jpg|250px|VW Jetta mk1]]|
valmistaja = Volkswagen|
valmistusmaa = {{Lippu|Saksa}} Saksa|
valmistusaika = [[1979]] – [[1984]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1093–1781 cm3|
teho = 37–82 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
huippunopeus = 139–156 km/h|
kiihtyvyys = 13,3–17,9 s (0–100 km/h)|
päästöt = |
kulutus = 5,8–8,9 l/100 km (yhd.)|
hintaluokka = 20 100–23 450 € (1984)|
edeltäjä = |
seuraaja = [[Volkswagen Jetta mk2]]|
samaaluokkaa = [[Audi 80]] [[Ford Escort]] [[Mazda 323]] [[Opel Kadett]] [[Toyota Corolla]]}}
'''Volkswagen Jetta''' (Typ 16) esiteltiin kesällä [[1979]]. Se tuli Pohjois-Amerikan markkinoille vuonna [[1980]] ja sitä valmistettiin vuoteen [[1984]] asti, se oli saatavilla kaksiovisena ja neliovisena sedanina. Muotoilun oli suunnitellut [[ItalDesign]]in [[Giorgetto Giugiaro]].

Ensimmäisen sukupolven Jettasta kehitetty [[Volkswagen Fox]] oli Etelä-Afrikan markkinoilla vielä 1990-luvun loppupuolella. Joillakin markkinoilla, kuten Meksikossa Jettaa myytiin nimellä Volkswagen Atlantic.

== Koeajo 1980, TL ==
Suomeen Jetta saapui maalis-huhtikuun vaihteessa 1980. Etuistuimet ovat mukavat. 4-ovisen mallin takatilat ovat ahtaat. Tavaratila on erittäin iso.

Ohjaus on kevyt ja täsmällinen, mutta hieman tunnoton. Näkyvyys on hyvä (takalasi on isompi kuin Golfissa). Tuulilasi on karkaistu (ei laminoitu)

Tuulilasi 5/1980 mittasi Volkswagen Jetta LS:n (51,5 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,3 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,0 sekuntia ja 0–120 km/h 19,7 sekuntia. Huippunopeus on 153,0 km/h. Kulutukseksi TL-lehti mittasi 10,4 l/100 km. Normikulutus: 90/120 km/h ECE-kulutus on 6,8 / 9,6 l/100 km, kaupunkiajossa 10,3 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Volkswagen Jetta''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 14 (14./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa hyvät (17/20). Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10), mutta lämmityslaite on teholtaan heikko (9/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Vertailu 1982, TM ==
'''Volkswagen Jetta C''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 12/1982 kuuden auton vertailun (1./6). Hinta 53 900 mk. TM 12/1982 vertailu 1. sija VW Jetta C, 2. Mazda 323 SDX, 3.Nissan Sunny 150 Y, 4. Honda Civic Sedan, 5. Renault R9 GTL, 6. Peugeot 305 Plus.

Jetta on vertailun ainoa 2-ovinen (muut ovat 4-ovisia), sisätilat ovat isot (9/10). Etuistuimet ovat kovahkoja, mutta hyvin muotoiltuja. Mukavuustaso on kohtalainen (8/10). Tavaratila on erittäin iso. Varustetaso on niukka (6/10).

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Jousitus on jäykkä ja hyvä nopeaan ajoon. Joustovaroja on runsaasti. Ulkopeilit ovat liikaa takana, poissa kuljettajan näkökentästä.

Tekniikan Maailma 12/1982 mittasi Volkswagen Jetta C:n (51,5 kW, 815 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,4 sekuntia ja 0–120 km/h 20,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 156 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Volkswagen Jetta CL Diesel''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 dieselautojen vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]], 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]]. Jetan dieselmalli tuli markkinoille 1980. 4 vaihdetta.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8/10). Ajoasento on erinomainen. Melutaso on ryhmän korkein (2/5), 100 km/h nopeudessa 79 dB. Moottori on äänekäs ja aiheuttaa tärinää. Lämmityslaite on teholtaan tyydyttävä (7/10).

Varustetaso on köyhä ja ryhmän 2. niukin (5/10). Peilejä ei säädetä sisältä, ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään). Kierroslukumittaria ei ole, ei myöskään keskuslukitusta tai sähkökäyttöisiä ikkunannostimia.

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Autoa on helppo hallita, mutta jousitus on kovahko. Jarrut ovat kovat.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Jetta CL Dieselin (40 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 18,9 sekuntia. Kulutus on ryhmän toiseksi pienin (19/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Volkswagen Jetta C Diesel''' (2-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. VW, 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]], 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]] ja 6. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1.8 DX Diesel]].

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Volkswagen Jetta C Dieselin (40 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,2 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Jetta mk1 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||236||934||1413
|}

== Moottorit ==
Perusmallin ja GL-mallin moottorina oli vuonna 1980 1,6-litrainen nelisylinterinen bensamoottori, jossa on tehoa 58 kW (78 hv) ja vääntöä 113 Nm. Seuraavana vuonna moottorin iskutilavuutta kasvatettiin 1,7 litraan, jolloin tehoa oli 55 kW (74 hv) ja vääntöä 121 Nm. Muita moottorivaihtoehtoja olivat 37 kW (50 hv) 1,6 litran diesel ja vuonna [[1984]] GLI-mallin 1,8-litrainen 67 kW (90 hv) (142 Nm) -moottori.

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.1'''||[[R4]]||[[VAG FA -moottori|FA]] / [[VAG GG -moottori|GG]]||1093 cm3||37 kW (50 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GS -moottori|GS]]||? cm3||43 kW (58 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GF -moottori|GF]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]]||[[VAG JB -moottori|JB]]||1457 cm3||51 kW (70 hv) @ 5600 r/min||110 Nm @ 2500 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FN -moottori|FN]] / [[VAG EM -moottori|EM]]||1588 cm3||53 kW (73 hv) @ 5600 r/min||113 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FR -moottori|FR]]||1588 cm3||63 kW (85 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''LI / CLI / GLI'''||[[R4]]||[[VAG EG -moottori|EG]]||1588 cm3||81 kW (110 hv) @ 6100 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7'''||[[R4]]|| ||1588 cm3||55 kW (74 hv) @ ? r/min||121 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]]|| ||? cm3||67 kW (90 hv) @ ? r/min||142 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''GLI'''||[[R4]]||[[VAG DX -moottori|DX]] / [[VAG JJ -moottori|JJ]]||1781 cm3||82 kW (112 hv) @ 5800 r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

=== Dieselmoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CK -moottori|CK]]||1457 cm3||37 kW (50 hv) @ 3000 r/min||80 Nm @ 3000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CR -moottori|CR]] / [[VAG JK -moottori|JK]]||1588 cm3||40 kW (54 hv) @ 4800 r/min||100 Nm @ 2300 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''TD'''||[[R4]] [[Turbo]]||[[VAG CY -moottori|CY]]||1588 cm3||52 kW (70 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

== Mitat ==
* '''Pituus''': 4195 mm
* '''Leveys''': 1610 mm
* '''Korkeus''': 1410 mm
* '''Akseliväli''': 2400 mm
* '''Raideleveys''' (e / t): 1390 mm / 1358 mm
* '''Omamassa''': 815–890 kg
* '''Polttoainesäiliö''': 40 L

== Lähteet ==
<references/>

[[Luokka:VW|Jetta mk1]]
[[Luokka:Mallit|Jetta mk1]]

Volkswagen Jetta (Typ 16)

2026-05-24T15:49:54Z

Vaux:

{{Malli|
nimi = Volkswagen Jetta (''Typ'' 16)|
kuva = [[Tiedosto:800px-Vw jetta 1 v sst.jpg|250px|VW Jetta mk1]]|
valmistaja = Volkswagen|
valmistusmaa = {{Lippu|Saksa}} Saksa|
valmistusaika = [[1979]] – [[1984]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1093–1781 cm3|
teho = 37–82 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
huippunopeus = 139–156 km/h|
kiihtyvyys = 13,3–17,9 s (0–100 km/h)|
päästöt = |
kulutus = 5,8–8,9 l/100 km (yhd.)|
hintaluokka = 20 100–23 450 € (1984)|
edeltäjä = |
seuraaja = [[Volkswagen Jetta mk2]]|
samaaluokkaa = [[Audi 80]] [[Ford Escort]] [[Mazda 323]] [[Opel Kadett]] [[Toyota Corolla]]}}
'''Volkswagen Jetta''' (Typ 16) esiteltiin kesällä [[1979]]. Se tuli Pohjois-Amerikan markkinoille vuonna [[1980]] ja sitä valmistettiin vuoteen [[1984]] asti, se oli saatavilla kaksiovisena ja neliovisena sedanina. Muotoilun oli suunnitellut [[ItalDesign]]in [[Giorgetto Giugiaro]].

Ensimmäisen sukupolven Jettasta kehitetty [[Volkswagen Fox]] oli Etelä-Afrikan markkinoilla vielä 1990-luvun loppupuolella. Joillakin markkinoilla, kuten Meksikossa Jettaa myytiin nimellä Volkswagen Atlantic.

== Koeajo 1980, TL ==
Suomeen Jetta saapui maalis-huhtikuun vaihteessa 1980. Etuistuimet ovat mukavat. 4-ovisen mallin takatilat ovat ahtaat. Tavaratila on erittäin iso.

Ohjaus on kevyt ja täsmällinen, mutta hieman tunnoton.

Tuulilasi 5/1980 mittasi Volkswagen Jetta LS:n (51,5 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,3 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,0 sekuntia ja 0–120 km/h 19,7 sekuntia. Huippunopeus on 153,0 km/h. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Volkswagen Jetta''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 14 (14./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa hyvät (17/20). Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10), mutta lämmityslaite on teholtaan heikko (9/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Vertailu 1982, TM ==
'''Volkswagen Jetta C''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 12/1982 kuuden auton vertailun (1./6). Hinta 53 900 mk. TM 12/1982 vertailu 1. sija VW Jetta C, 2. Mazda 323 SDX, 3.Nissan Sunny 150 Y, 4. Honda Civic Sedan, 5. Renault R9 GTL, 6. Peugeot 305 Plus.

Jetta on vertailun ainoa 2-ovinen (muut ovat 4-ovisia), sisätilat ovat isot (9/10). Etuistuimet ovat kovahkoja, mutta hyvin muotoiltuja. Mukavuustaso on kohtalainen (8/10). Tavaratila on erittäin iso. Varustetaso on niukka (6/10).

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Jousitus on jäykkä ja hyvä nopeaan ajoon. Joustovaroja on runsaasti. Ulkopeilit ovat liikaa takana, poissa kuljettajan näkökentästä.

Tekniikan Maailma 12/1982 mittasi Volkswagen Jetta C:n (51,5 kW, 815 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,4 sekuntia ja 0–120 km/h 20,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 156 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Volkswagen Jetta CL Diesel''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 dieselautojen vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]], 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]]. Jetan dieselmalli tuli markkinoille 1980. 4 vaihdetta.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8/10). Ajoasento on erinomainen. Melutaso on ryhmän korkein (2/5), 100 km/h nopeudessa 79 dB. Moottori on äänekäs ja aiheuttaa tärinää. Lämmityslaite on teholtaan tyydyttävä (7/10).

Varustetaso on köyhä ja ryhmän 2. niukin (5/10). Peilejä ei säädetä sisältä, ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään). Kierroslukumittaria ei ole, ei myöskään keskuslukitusta tai sähkökäyttöisiä ikkunannostimia.

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Autoa on helppo hallita, mutta jousitus on kovahko. Jarrut ovat kovat.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Jetta CL Dieselin (40 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 18,9 sekuntia. Kulutus on ryhmän toiseksi pienin (19/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Volkswagen Jetta C Diesel''' (2-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. VW, 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]], 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]] ja 6. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1.8 DX Diesel]].

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Volkswagen Jetta C Dieselin (40 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,2 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Jetta mk1 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||236||934||1413
|}

== Moottorit ==
Perusmallin ja GL-mallin moottorina oli vuonna 1980 1,6-litrainen nelisylinterinen bensamoottori, jossa on tehoa 58 kW (78 hv) ja vääntöä 113 Nm. Seuraavana vuonna moottorin iskutilavuutta kasvatettiin 1,7 litraan, jolloin tehoa oli 55 kW (74 hv) ja vääntöä 121 Nm. Muita moottorivaihtoehtoja olivat 37 kW (50 hv) 1,6 litran diesel ja vuonna [[1984]] GLI-mallin 1,8-litrainen 67 kW (90 hv) (142 Nm) -moottori.

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.1'''||[[R4]]||[[VAG FA -moottori|FA]] / [[VAG GG -moottori|GG]]||1093 cm3||37 kW (50 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GS -moottori|GS]]||? cm3||43 kW (58 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GF -moottori|GF]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]]||[[VAG JB -moottori|JB]]||1457 cm3||51 kW (70 hv) @ 5600 r/min||110 Nm @ 2500 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FN -moottori|FN]] / [[VAG EM -moottori|EM]]||1588 cm3||53 kW (73 hv) @ 5600 r/min||113 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FR -moottori|FR]]||1588 cm3||63 kW (85 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''LI / CLI / GLI'''||[[R4]]||[[VAG EG -moottori|EG]]||1588 cm3||81 kW (110 hv) @ 6100 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7'''||[[R4]]|| ||1588 cm3||55 kW (74 hv) @ ? r/min||121 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]]|| ||? cm3||67 kW (90 hv) @ ? r/min||142 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''GLI'''||[[R4]]||[[VAG DX -moottori|DX]] / [[VAG JJ -moottori|JJ]]||1781 cm3||82 kW (112 hv) @ 5800 r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

=== Dieselmoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CK -moottori|CK]]||1457 cm3||37 kW (50 hv) @ 3000 r/min||80 Nm @ 3000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CR -moottori|CR]] / [[VAG JK -moottori|JK]]||1588 cm3||40 kW (54 hv) @ 4800 r/min||100 Nm @ 2300 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''TD'''||[[R4]] [[Turbo]]||[[VAG CY -moottori|CY]]||1588 cm3||52 kW (70 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

== Mitat ==
* '''Pituus''': 4195 mm
* '''Leveys''': 1610 mm
* '''Korkeus''': 1410 mm
* '''Akseliväli''': 2400 mm
* '''Raideleveys''' (e / t): 1390 mm / 1358 mm
* '''Omamassa''': 815–890 kg
* '''Polttoainesäiliö''': 40 L

== Lähteet ==
<references/>

[[Luokka:VW|Jetta mk1]]
[[Luokka:Mallit|Jetta mk1]]

Volkswagen Jetta (Typ 16)

2026-05-24T15:45:57Z

Vaux:

{{Malli|
nimi = Volkswagen Jetta (''Typ'' 16)|
kuva = [[Tiedosto:800px-Vw jetta 1 v sst.jpg|250px|VW Jetta mk1]]|
valmistaja = Volkswagen|
valmistusmaa = {{Lippu|Saksa}} Saksa|
valmistusaika = [[1979]] – [[1984]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1093–1781 cm3|
teho = 37–82 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
huippunopeus = 139–156 km/h|
kiihtyvyys = 13,3–17,9 s (0–100 km/h)|
päästöt = |
kulutus = 5,8–8,9 l/100 km (yhd.)|
hintaluokka = 20 100–23 450 € (1984)|
edeltäjä = |
seuraaja = [[Volkswagen Jetta mk2]]|
samaaluokkaa = [[Audi 80]] [[Ford Escort]] [[Mazda 323]] [[Opel Kadett]] [[Toyota Corolla]]}}
'''Volkswagen Jetta''' (Typ 16) esiteltiin kesällä [[1979]]. Se tuli Pohjois-Amerikan markkinoille vuonna [[1980]] ja sitä valmistettiin vuoteen [[1984]] asti, se oli saatavilla kaksiovisena ja neliovisena sedanina. Muotoilun oli suunnitellut [[ItalDesign]]in [[Giorgetto Giugiaro]].

Ensimmäisen sukupolven Jettasta kehitetty [[Volkswagen Fox]] oli Etelä-Afrikan markkinoilla vielä 1990-luvun loppupuolella. Joillakin markkinoilla, kuten Meksikossa Jettaa myytiin nimellä Volkswagen Atlantic.

== Koeajo 1980, TL ==

Tuulilasi 5/1980 mittasi Volkswagen Jetta LS:n (51,5 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,3 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,0 sekuntia ja 0–120 km/h 19,7 sekuntia. Huippunopeus on 153,0 km/h. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Volkswagen Jetta''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 14 (14./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa hyvät (17/20). Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10), mutta lämmityslaite on teholtaan heikko (9/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Vertailu 1982, TM ==
'''Volkswagen Jetta C''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 12/1982 kuuden auton vertailun (1./6). Hinta 53 900 mk. TM 12/1982 vertailu 1. sija VW Jetta C, 2. Mazda 323 SDX, 3.Nissan Sunny 150 Y, 4. Honda Civic Sedan, 5. Renault R9 GTL, 6. Peugeot 305 Plus.

Jetta on vertailun ainoa 2-ovinen (muut ovat 4-ovisia), sisätilat ovat isot (9/10). Etuistuimet ovat kovahkoja, mutta hyvin muotoiltuja. Mukavuustaso on kohtalainen (8/10). Tavaratila on erittäin iso. Varustetaso on niukka (6/10).

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Jousitus on jäykkä ja hyvä nopeaan ajoon. Joustovaroja on runsaasti. Ulkopeilit ovat liikaa takana, poissa kuljettajan näkökentästä.

Tekniikan Maailma 12/1982 mittasi Volkswagen Jetta C:n (51,5 kW, 815 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,4 sekuntia ja 0–120 km/h 20,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 156 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 12/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Volkswagen Jetta CL Diesel''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 dieselautojen vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]], 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]] ja 8. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,8 DX Diesel]]. Jetan dieselmalli tuli markkinoille 1980. 4 vaihdetta.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8/10). Ajoasento on erinomainen. Melutaso on ryhmän korkein (2/5), 100 km/h nopeudessa 79 dB. Moottori on äänekäs ja aiheuttaa tärinää. Lämmityslaite on teholtaan tyydyttävä (7/10).

Varustetaso on köyhä ja ryhmän 2. niukin (5/10). Peilejä ei säädetä sisältä, ja lämmitystä niissä ei ole (ei missään). Kierroslukumittaria ei ole, ei myöskään keskuslukitusta tai sähkökäyttöisiä ikkunannostimia.

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset (10/10). Autoa on helppo hallita, mutta jousitus on kovahko. Jarrut ovat kovat.

[[Tekniikan Maailma]] 4/1983 mittasi Jetta CL Dieselin (40 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 18,9 sekuntia. Kulutus on ryhmän toiseksi pienin (19/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Volkswagen Jetta C Diesel''' (2-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. VW, 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]], 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]] ja 6. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1.8 DX Diesel]].

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Volkswagen Jetta C Dieselin (40 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,2 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Jetta mk1 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||236||934||1413
|}

== Moottorit ==
Perusmallin ja GL-mallin moottorina oli vuonna 1980 1,6-litrainen nelisylinterinen bensamoottori, jossa on tehoa 58 kW (78 hv) ja vääntöä 113 Nm. Seuraavana vuonna moottorin iskutilavuutta kasvatettiin 1,7 litraan, jolloin tehoa oli 55 kW (74 hv) ja vääntöä 121 Nm. Muita moottorivaihtoehtoja olivat 37 kW (50 hv) 1,6 litran diesel ja vuonna [[1984]] GLI-mallin 1,8-litrainen 67 kW (90 hv) (142 Nm) -moottori.

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.1'''||[[R4]]||[[VAG FA -moottori|FA]] / [[VAG GG -moottori|GG]]||1093 cm3||37 kW (50 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GS -moottori|GS]]||? cm3||43 kW (58 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[VAG GF -moottori|GF]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]]||[[VAG JB -moottori|JB]]||1457 cm3||51 kW (70 hv) @ 5600 r/min||110 Nm @ 2500 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FN -moottori|FN]] / [[VAG EM -moottori|EM]]||1588 cm3||53 kW (73 hv) @ 5600 r/min||113 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]]||[[VAG FR -moottori|FR]]||1588 cm3||63 kW (85 hv) @ 5600 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''LI / CLI / GLI'''||[[R4]]||[[VAG EG -moottori|EG]]||1588 cm3||81 kW (110 hv) @ 6100 r/min||? Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7'''||[[R4]]|| ||1588 cm3||55 kW (74 hv) @ ? r/min||121 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]]|| ||? cm3||67 kW (90 hv) @ ? r/min||142 Nm @ ? r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''GLI'''||[[R4]]||[[VAG DX -moottori|DX]] / [[VAG JJ -moottori|JJ]]||1781 cm3||82 kW (112 hv) @ 5800 r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

=== Dieselmoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CK -moottori|CK]]||1457 cm3||37 kW (50 hv) @ 3000 r/min||80 Nm @ 3000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''D'''||[[R4]] [[SOHC]] 8V||[[VAG CR -moottori|CR]] / [[VAG JK -moottori|JK]]||1588 cm3||40 kW (54 hv) @ 4800 r/min||100 Nm @ 2300 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''TD'''||[[R4]] [[Turbo]]||[[VAG CY -moottori|CY]]||1588 cm3||52 kW (70 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||
|}

== Mitat ==
* '''Pituus''': 4195 mm
* '''Leveys''': 1610 mm
* '''Korkeus''': 1410 mm
* '''Akseliväli''': 2400 mm
* '''Raideleveys''' (e / t): 1390 mm / 1358 mm
* '''Omamassa''': 815–890 kg
* '''Polttoainesäiliö''': 40 L

== Lähteet ==
<references/>

[[Luokka:VW|Jetta mk1]]
[[Luokka:Mallit|Jetta mk1]]

Citroën GSA

2026-05-24T15:39:26Z

Vaux:

{{malli|
nimi = Citroën GSA|
kuva = [[Kuva:Citroen-gsa-special.png|250px|Citroën GSA]]|
valmistaja = Citroën|
valmistusmaa = {{Lippu|Ranska}} Ranska|
valmistusaika = [[1979]]–[[1986]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 5-ovinen viistoperä 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Robert Opron]]|
pohjalevy = |
moottori = [[B4]]|
huippunopeus = 158 km/h|
kiihtyvyys = 15,4 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1299 cm³|
teho = 48 kW|
päästöt = |
kulutus = 6-8,5 l/100 km|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 29000-31500 € (1980, v. 2014 kerroin)|
edeltäjä = [[Citroën GS]]|
seuraaja = [[Citroën BX]]|
samaaluokkaa = }}
'''Citroën GSA''' on [[1979]]–[[1986]] valmistettu keskikokoinen auto. Malliversiot ovat Club, Pallas, X3 ja farmarimalli Break. Viiden vuoden aikana valmistettiin ja myytiin yhteensä 600 000 GSA:ta.

GSA-mallia on kehitetty edeltäjästään [[Citroën GS]]-mallista: moottoria on isonnettu 1,3-litraiseksi, akku on isompi, puskurit ovat muoviset ja nopeusmittarin edessä on suurennuslasi.
Takaluukku on iso (GS:n pienen sijasta), mutta pieni kynnys on jätetty korin jäykkyyden vuoksi (GS:n pieni takaluukku ulottuu pohjalle asti, mutta GSA:ssa on pieni kynnys). Muovipuskurit (GS:n kromisten sijasta). <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Kori ==
Etuistuimet ovat mukavat. Myös takaistuin on mukava kahdelle, tilaa on takana kolmelle.
Iso takaluukku kuitenkin hieman pienentää takaistuimen pääntilaa. Lämmityslaite on tehoton <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>.
Tärkeimmät katkaisimet on koottu ohjauspyörän viereen oikealle. Valoisaan aikaan mittarien luettavuus voisi olla parempikin.

Varapyörä on moottoritilassa. Auton kuormaus on helppoa, sillä [[Kaasunestejousitus|kaasunestejousituksen]] ansiosta maavara säilyy aina samana kuormasta riippumatta. Tavaratila kuitenkin pölyyntyy helposti.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Jarrut ovat tehokkaat, kaikissa pyörissä on levyjarrut. Jarrupolkimen liike on epätavallisen pieni, vain 10 millimetriä.
Suuntavakavuus on mainio. Ohjaus on tunnokas, joskin pysäköitäessä hieman raskas. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

Kaasunestejousitus on mukava matkustajille. Ohjauspyörä on yksipuolainen, kierroksia on 3,8.

== Tekniikka ==
Moottori on yhä ilmajäähdytteinen. [[B4]]-moottorin sylinterin halkaisija on isompi kuin edeltäjässään. Puristussuhde on 8,7. Moottori on ilmajäähdytteinen 4-sylinterinen 1299 cm³ bokserimoottori. Sylinterin mitat ovat 79,4 x 65,6 mm. Suurin teho 48 kilowattia, 5500 r/min (DIN, 65 hv) ja suurin vääntömomentti 98 newtonmetriä, 2500 r/min (DIN). Kaikissa GSA-malleissa on sama moottori.

Vaihteita on neljä tai viisi. Pallas-malli on nelivaihteinen.

Käynnistysmoottorin tehoa on nostettu lähes kilowattiin. Akku on 45 Ah:n akku (edeltäjä GS:ssä hieman heikompi, 40 Ah). Muutosten ansiosta kylmäkäynnistysominaisuudet ovat parantuneet edeltäjään verrattuna. Lämmityslaitetta on parannettu.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1980 mittasi Citroën GSA:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 10,1 sekuntia, 0–100 km/h 15,4 sekuntia ja 0–120 km/h 24,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 158 km/h.

Kulutus oli koeajossa melko alhainen, keskimäärin 7,7 litraa /100 km. Korin alhainen ilmanvastus alentaa kulutusta, joka vaihtelee välillä 6–8,5 litraa /100 km.

== Hinta Suomessa ==
'''Citroën GSA Pallas''' (TM:n koeajovaunu) maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 63.900 markkaa eli 31.535 euroa (v. 2014, kerroin 0,4935). Halvempi '''Citroën GSA Club''' maksoi 58.900 markkaa eli 29.067 euroa. Vuonna 1980 Break-farmarimallia ei tuotu Suomeen.

== Rekisteröinti ==
GSA-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: <ref>Citroën Suomessa, Alfamer, 2019</ref>
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||174||86||115||87||24||22||1
|}
Vuoden 1980 luvuissa on mukana myös edeltäviä GS-malleja.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4195 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1626 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1349 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2550 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1378 mm /1328 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||960 kg
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1979, sivu 67
* Tekniikan Maailma 16/1980, koeajo
* Mobilisti 1/1999
<references/>

[[Luokka:Citroën|GSA]]
[[Luokka:Mallit|GSA]]

Citroën GSA

2026-05-24T15:27:47Z

Vaux:

{{malli|
nimi = Citroën GSA|
kuva = [[Kuva:Citroen-gsa-special.png|250px|Citroën GSA]]|
valmistaja = Citroën|
valmistusmaa = {{Lippu|Ranska}} Ranska|
valmistusaika = [[1979]]–[[1986]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 5-ovinen viistoperä 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Robert Opron]]|
pohjalevy = |
moottori = [[B4]]|
huippunopeus = 158 km/h|
kiihtyvyys = 15,4 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1299 cm³|
teho = 48 kW|
päästöt = |
kulutus = 6-8,5 l/100 km|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 29000-31500 € (1980, v. 2014 kerroin)|
edeltäjä = [[Citroën GS]]|
seuraaja = [[Citroën BX]]|
samaaluokkaa = }}
'''Citroën GSA''' on [[1979]]–[[1986]] valmistettu keskikokoinen auto. Malliversiot ovat Club, Pallas, X3 ja farmarimalli Break. Viiden vuoden aikana valmistettiin ja myytiin yhteensä 600 000 GSA:ta.

GSA-mallia on kehitetty edeltäjästään [[Citroën GS]]-mallista: moottoria on isonnettu 1,3-litraiseksi, akku on isompi, puskurit ovat muoviset ja nopeusmittarin edessä on suurennuslasi. Takaluukku on iso (GS:n pienen sijasta), mutta pieni kynnys on jätetty korin jäykkyyden vuoksi (GS:n pieni takaluukku ulottuu pohjalle asti, mutta GSA:ssa on pieni kynnys). <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Kori ==
Etuistuimet ovat mukavat. Myös takaistuin on mukava kahdelle, tilaa on takana kolmelle. Tärkeimmät katkaisimet on koottu ohjauspyörän viereen oikealle. Valoisaan aikaan mittarien luettavuus voisi olla parempikin.

Varapyörä on moottoritilassa. Auton kuormaus on helppoa, sillä [[Kaasunestejousitus|kaasunestejousituksen]] ansiosta maavara säilyy aina samana kuormasta riippumatta. Tavaratila kuitenkin pölyyntyy helposti.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Jarrut ovat tehokkaat, kaikissa pyörissä on levyjarrut. Jarrupolkimen liike on epätavallisen pieni, vain 10 millimetriä.

Kaasunestejousitus on mukava matkustajille. Ohjauspyörä on yksipuolainen, kierroksia on 3,8.

== Tekniikka ==
Moottori on yhä ilmajäähdytteinen. [[B4]]-moottorin sylinterin halkaisija on isompi kuin edeltäjässään. Puristussuhde on 8,7. Moottori on ilmajäähdytteinen 4-sylinterinen 1299 cm³ bokserimoottori. Sylinterin mitat ovat 79,4 x 65,6 mm. Suurin teho 48 kilowattia, 5500 r/min (DIN, 65 hv) ja suurin vääntömomentti 98 newtonmetriä, 2500 r/min (DIN). Kaikissa GSA-malleissa on sama moottori.

Vaihteita on neljä tai viisi. Pallas-malli on nelivaihteinen.

Käynnistysmoottorin tehoa on nostettu lähes kilowattiin. Akku on 45 Ah:n akku (edeltäjä GS:ssä hieman heikompi, 40 Ah). Muutosten ansiosta kylmäkäynnistysominaisuudet ovat parantuneet edeltäjään verrattuna. Lämmityslaitetta on parannettu.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1980 mittasi Citroën GSA:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 10,1 sekuntia, 0–100 km/h 15,4 sekuntia ja 0–120 km/h 24,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 158 km/h.

Kulutus oli koeajossa melko alhainen, keskimäärin 7,7 litraa /100 km. Korin alhainen ilmanvastus alentaa kulutusta, joka vaihtelee välillä 6–8,5 litraa /100 km.

== Hinta Suomessa ==
'''Citroën GSA Pallas''' (TM:n koeajovaunu) maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 63.900 markkaa eli 31.535 euroa (v. 2014, kerroin 0,4935). Halvempi '''Citroën GSA Club''' maksoi 58.900 markkaa eli 29.067 euroa. Vuonna 1980 Break-farmarimallia ei tuotu Suomeen.

== Rekisteröinti ==
GSA-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: <ref>Citroën Suomessa, Alfamer, 2019</ref>
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||174||86||115||87||24||22||1
|}
Vuoden 1980 luvuissa on mukana myös edeltäviä GS-malleja.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4195 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1626 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1349 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2550 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1378 mm /1328 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||960 kg
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1979, sivu 67
* Tekniikan Maailma 16/1980, koeajo
* Mobilisti 1/1999
<references/>

[[Luokka:Citroën|GSA]]
[[Luokka:Mallit|GSA]]

Citroën GSA

2026-05-24T15:27:22Z

Vaux:

{{malli|
nimi = Citroën GSA|
kuva = [[Kuva:Citroen-gsa-special.png|250px|Citroën GSA]]|
valmistaja = Citroën|
valmistusmaa = {{Lippu|Ranska}} Ranska|
valmistusaika = [[1979]]–[[1986]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 5-ovinen viistoperä 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Robert Opron]]|
pohjalevy = |
moottori = [[B4]]|
huippunopeus = 158 km/h|
kiihtyvyys = 15,4 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1299 cm³|
teho = 48 kW|
päästöt = |
kulutus = 6-8,5 l/100 km|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 29000-31500 € (1980, v. 2014 kerroin)|
edeltäjä = [[Citroën GS]]|
seuraaja = [[Citroën BX]]|
samaaluokkaa = }}
'''Citroën GSA''' on [[1979]]–[[1986]] valmistettu keskikokoinen auto. Malliversiot ovat Club, Pallas, X3 ja farmarimalli Break. Viiden vuoden aikana valmistettiin ja myytiin yhteensä 600 000 GSA:ta.

GSA-mallia on kehitetty edeltäjästään [[Citroën GS]]-mallista: moottoria on isonnettu 1,3-litraiseksi, akku on isompi, puskurit ovat muoviset ja nopeusmittarin edessä on suurennuslasi. Takaluukku on iso (GS:n pienen sijasta), mutta pieni kynnys jätettiin korin jäykkyyden vuoksi (GS:n pieni takaluukku ulottuu pohjalle asti, mutta GSA:ssa on pieni kynnys). <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Kori ==
Etuistuimet ovat mukavat. Myös takaistuin on mukava kahdelle, tilaa on takana kolmelle. Tärkeimmät katkaisimet on koottu ohjauspyörän viereen oikealle. Valoisaan aikaan mittarien luettavuus voisi olla parempikin.

Varapyörä on moottoritilassa. Auton kuormaus on helppoa, sillä [[Kaasunestejousitus|kaasunestejousituksen]] ansiosta maavara säilyy aina samana kuormasta riippumatta. Tavaratila kuitenkin pölyyntyy helposti.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Jarrut ovat tehokkaat, kaikissa pyörissä on levyjarrut. Jarrupolkimen liike on epätavallisen pieni, vain 10 millimetriä.

Kaasunestejousitus on mukava matkustajille. Ohjauspyörä on yksipuolainen, kierroksia on 3,8.

== Tekniikka ==
Moottori on yhä ilmajäähdytteinen. [[B4]]-moottorin sylinterin halkaisija on isompi kuin edeltäjässään. Puristussuhde on 8,7. Moottori on ilmajäähdytteinen 4-sylinterinen 1299 cm³ bokserimoottori. Sylinterin mitat ovat 79,4 x 65,6 mm. Suurin teho 48 kilowattia, 5500 r/min (DIN, 65 hv) ja suurin vääntömomentti 98 newtonmetriä, 2500 r/min (DIN). Kaikissa GSA-malleissa on sama moottori.

Vaihteita on neljä tai viisi. Pallas-malli on nelivaihteinen.

Käynnistysmoottorin tehoa on nostettu lähes kilowattiin. Akku on 45 Ah:n akku (edeltäjä GS:ssä hieman heikompi, 40 Ah). Muutosten ansiosta kylmäkäynnistysominaisuudet ovat parantuneet edeltäjään verrattuna. Lämmityslaitetta on parannettu.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1980 mittasi Citroën GSA:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 10,1 sekuntia, 0–100 km/h 15,4 sekuntia ja 0–120 km/h 24,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 158 km/h.

Kulutus oli koeajossa melko alhainen, keskimäärin 7,7 litraa /100 km. Korin alhainen ilmanvastus alentaa kulutusta, joka vaihtelee välillä 6–8,5 litraa /100 km.

== Hinta Suomessa ==
'''Citroën GSA Pallas''' (TM:n koeajovaunu) maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 63.900 markkaa eli 31.535 euroa (v. 2014, kerroin 0,4935). Halvempi '''Citroën GSA Club''' maksoi 58.900 markkaa eli 29.067 euroa. Vuonna 1980 Break-farmarimallia ei tuotu Suomeen.

== Rekisteröinti ==
GSA-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: <ref>Citroën Suomessa, Alfamer, 2019</ref>
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||174||86||115||87||24||22||1
|}
Vuoden 1980 luvuissa on mukana myös edeltäviä GS-malleja.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4195 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1626 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1349 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2550 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1378 mm /1328 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||960 kg
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1979, sivu 67
* Tekniikan Maailma 16/1980, koeajo
* Mobilisti 1/1999
<references/>

[[Luokka:Citroën|GSA]]
[[Luokka:Mallit|GSA]]

Citroën GS

2026-05-24T15:26:34Z

Vaux:

{{Malli|
nimi = Citroën GS|
kuva = [[Tiedosto:Citroën GS Club 1971.jpg|250px]]|
valmistaja = Automobiles Citroën S.A.|
valmistusmaa = ([[Michelin]]) ([[Peugeot S.A.]]) {{Lippu|Ranska}} Ranska, [[Usine PSA de Rennes|Rennes]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.citroen.com/en/Highlight/127/retromobile-2020-citroen-is-marking-the-50th-birthday-of-gs-and-celebrating-the-audacity-of-the-first-automobile-crossing-of-the-sahara| Nimeke = RETROMOBILE 2020: CITROËN IS MARKING THE 50TH BIRTHDAY OF GS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Citroën.com| Julkaisu = Lehdistötiedote| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> {{Lippu|Chile}} Chile, Arica <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://absolutelycars.wordpress.com/2020/10/14/citroen-gs-gsa/| Nimeke = Focus sur : La Citroën GS, la voiture tant attendue par les Citroënistes| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Absolutely Cars| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 14.10.2020| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> {{Lippu|Indonesia}} Indonesia Jakarta<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.citroenet.org.uk/foreign/indonesia/indonesia.html| Nimeke = Citroën in Indonesia| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Citroenet| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> {{Lippu|Espanja}} Espanja, [[Stellantis Vigo Plant|Vigo]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.citroenet.org.uk/foreign/spain/gs.html| Nimeke = Fabricados en España - Citroën GS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Citroenet| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> [[Tiedosto:Flag of South Africa 1928-1994.svg.png|20px]] Etelä-Afrikka, Pretoria <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.citroenet.org.uk/foreign/za/za-index.html| Nimeke = Citroën GS made in South Africa/vervaardig in Suid-Afrika| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Citroenet| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> [[Tiedosto:Flag of Yugoslavia (1946-1992).svg.png|20px]] Jugoslavia, [[Tomos|Koper]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.angelfire.com/ma2/matthias/gsxgs.html| Nimeke = Citroën Production in Slovenia| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Angelfire| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> [[Tiedosto:Flag of Rhodesia.svg.png|20px]] Rhodesia, Umtali <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lance Cole| Kappale = | Luku = | Nimike = Citroen: The Complete Story| Sivu = | Sivut = | Selite = | Kieli = | Suomentaja = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Crowood| Vuosi = 2014| Tunniste = | Isbn = 9781847976604| Doi = | www = https://books.google.fi/books?id=YIJ8AwAAQBAJ&pg=PT326&lpg=PT326&dq=Citro%C3%ABn+GS+assembled+in+Mutare&source=bl&ots=t46dsiA0iy&sig=ACfU3U3CrZkv-Qy4RZGUSGOCwhzUO0c50A&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjOhrzi5qrxAhXJs4sKHVYdCRAQ6AEwEHoECBUQAw#v=onepage&q=Citro%C3%ABn%20GS%20assembled%20in%20Mutare&f=false| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.6.2021| Lopetusmerkki = }}</ref> {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.citroen-gs.nl/types/types_abroad_world.html| Nimeke = Citroën GS and GSA by Mattijs Kemmink| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> {{Lippu|AUS}} Australia <ref name="story">{{Kirjaviite | Tekijä = Lance Cole| Kappale = | Luku = | Nimike = Citroen: The Complete Story| Sivu = | Sivut = | Selite = | Kieli = | Suomentaja = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Crowood| Vuosi = 2014| Tunniste = | Isbn = 9781847976604| Doi = | www = https://books.google.fi/books?id=YIJ8AwAAQBAJ&pg=PT327&lpg=PT327&dq=Citro%C3%ABn+GS+assembled+in+Mozambique&source=bl&ots=t46dsjrYgv&sig=ACfU3U0Cot6904svXklI4_avBbLv6bnNIg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwj37fH16KrxAhVx-ioKHSRNAo8Q6AEwEXoECBUQAw#v=onepage&q=Citro%C3%ABn%20GS%20assembled%20in%20Mozambique&f=false| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.6.2021| Lopetusmerkki = }}</ref> {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.citroen-gs.nl/types/types_abroad_world.html| Nimeke = Citroën GS and GSA by Mattijs Kemmink| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> {{Lippu|POR}}Portugali <ref name="story"/> [[Tiedosto:Bulgarian lippu 1971–1990.png|20px]] Bulgaria <ref name="story"/> {{Lippu|POR}} Portugalin Mosambik <ref name="story"/>|
valmistusaika = [[1970]]–[[1980]]|
luokka = [[Kompaktiluokka]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]] 3-ovinen [[pakettiauto]] (GSA) 5-ovinen [[hatchback]]|
suunnittelija = [[Robert Opron]]|
pohjalevy = |
moottori = [[B4]], [[Wankel]]|
huippunopeus = 148–175 km/h|
kiihtyvyys = 14–18,3 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1015–1299 cm3|
teho = 40–81 kW|
päästöt = |
kulutus = 8–8,4 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 20.500–21.100 € (1984)|
edeltäjä = |
seuraaja = [[Citroën GSA]] [[Citroën BX]] [[Citroën ZX]]|
samaaluokkaa = }}
'''Citroën GS/GSA''' on Citroënin vuosina [[1970]]–[[1986]] valmistama auto. GS-mallia valmistettiin noin 1,9 miljoonaa kappaletta (1970-[[1980]]) ja yhdessä GSA:n kanssa kaikkiaan 2 470 000 yksilöä viisitoistavuotisen valmistuskautensa aikana. GS valittiin [[Vuoden auto]]ksi vuonna [[1971]] ja se oli luokkansa parhaimmistoa mukavuudessa ja turvallisuudessa. Mallista tuli heti hyvin suosittu ja se oli monta vuotta eniten myyty Citroën malli. Mallinimi GS on johdettu sanoista ''Grand Serie'' eli suursarja.

GS tuli [[Citroën]]in mallistoon täyttämään aukon [[Citroën Ami]] ja [[Citroën DS]] -mallien välissä. Citroënilla ei ollut 15 vuoteen ollut tämän kokoista automallia, ja tämä vei markkinoita kilpaileville merkeille. Elokuussa 1971 alkoi farmarimalli [[Citroën GS Break|GS Breakin]] valmistus. Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 1972 esiteltiin isommalla 1220-kuutioisella moottorilla varustettu S. Tämä moottori kehitti huomattavasti enemmän vääntöä kuin pienempi moottori. Syksyllä 1976 etusäleikköä ja takavaloja uusittiin.

== Koeajo 1971 ==
Citroën GS maksoi Suomessa vuonna [[1971]] 20 688 markkaa eli 27 978 euroa (v. 2015, kerroin 1,3524).

Citroën GS:n ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset, auto "kulkee kuin kiskoilla" (TM). Ohjaus on kevyt, nopea ja tarkka. Myös soratiellä kulku on vakaata. [[Kaasunestejousitus]] on mukava ja kantaa hyvin kuormaa sekä pitää maavaran koko ajan samana myös kuormattuna. Jarrut toimivat tehokkaasti, mutta ne ovat liian kevyeksi tehostettuna tunnottomat ja jarrujen lukkiintumista voi olla vaikea välttää.

Istuimet ovat Citroën tyyliin sopivasti mukavat. Lämmitys sekä myös tuuletus eivät ole kovin tehokkaita ilmajäähdytteisestä moottorista johtuen. 700 markan lisähintaan oli saatavana bensiinikäyttöinen lämmitin. Alustan ja korin äänet tunkeutuvat ohjaamoon.

1015 cm³ nelisylinterisen bokserimoottorin teho on 40 kilowattia (54 hv, DIN) /6500 r/min. Suurin vääntömomentti 71 newtonmetriä, 3500 r/min (DIN, 7,2 kpm). Pieni moottori ei ole yhtään sitkeä ja kuljettaja joutuu GS:ää ripeästi liikuttaakseen käyttämään kierroksia sekä vaihtamaan usein.

[[Tekniikan Maailma]]n 15/1971 koeajossa Citroën GS kiihtyi 0–80 km/h 11,7 sekunnissa, 0–100 km/h 18,3 sekunnissa ja 0–120 km/h 29,3 sekunnissa. Huippunopeus on 148 km/h. Pienehköstä moottoristaan huolimatta GS ei ole niin hidas kuin olisi odottanut, johtuen pienestä 885 kilon painosta, alhaisesta ilmanvastuksesta sekä nopeasta vaihteistosta.

== Vertailu 1973 ==
'''Citroën GS 1220''' maksoi Suomessa vuonna [[1973]] 23 470 markkaa. Se sijoittui Tekniikan Maailman 17/1973 vertailussa sijalle 5-6/6. Vertailun muut autot olivat [[Fiat 128 Rally]], [[Alfa Romeo Alfasud]], [[Simca 1100|Simca 1100 S]], [[Peugeot 304|Peugeot 304 S]] ja [[Renault 12|Renault 12 TS]].

Istuimet ovat mukavat. Sisätilat ovat melko isot ja takaistuimella on tyydyttävästi tilaa. [[Pääntuki]]a ei ole. Hallintalaitteet ovat erikoiset. Tuuletus on tehokas. Kokonaismukavuustasoltaan Citroën on neljäs (ei tukikahvoja, jousitus kallistelee turhan paljon). Vakiovarusteita ovat läpituuletus, kangasverhoilu ja sähkölämmitteinen takalasi.

Ilmajäähdytteisen 1222 cm³ nelisylinterisen bokserimoottorin teho on 44 kilowattia (60 hv, DIN) /6000 r/min. Suurin vääntömomentti 87 newtonmetriä /3250 r/min (DIN, 8,9 kpm). Sylinterin mitat 77 × 65,6 mm. Vaihteita on neljä. GS 1220 painaa 910 kiloa (64/36 %). GS:ssä on levyjarrut edessä ja takana.

Citroënin [[kaasunestejousitus]] on mukava, mutta alimitoitettu koska se ei kanna täyskuormaa kunnolla (yleensä kaasunestejousitus kantaa kuorman hyvin). Ohjaus on kevyt ja tarkka. Ajo-ominaisuudet ovat muuten hyvät, mutta kaarteissa GS on turhan aliohjautuva (varsinkin nopeassa ajossa) ja auto kallistelee. Soratiellä kulku on rauhallista. Citroën oli Ahveniston ratakierroksen toiseksi hitain (joskin erot olivat pieniä) ja pujottelussa hitain.

[[Tekniikan Maailma]] 17/1973 mittasi Citroën GS 1220:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,4 sekuntia, 0–80 km/h 12,0 sekuntia, 0–100 km/h 17,9 sekuntia ja 0–120 km/h 28,2 sekuntia. Huippunopeus on 148,8 km/h. Kulutus on maantieajossa noin 6,5–10,5 l/100 km (viimeksimainittu 10,5 l 130–140 km/h nopeuksilla). <ref>Tekniikan Maailma 17/1973</ref>

<gallery widths=250>
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club fastback 1974.jpg|1974 GS 1220 Club
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club fastback 1974 taka.jpg
Tiedosto:Citroen GS Pallas 1978 etu.jpg|1978 GS Pallas (phase 2)
Tiedosto:Citroen GS Pallas 1978 taka.jpg
</gallery>

== Vertailu 1978 ==
'''Citroën GS Pallas''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 48 900 markkaa (vähemmän varusteltu GS Club 44 500 mk).

[[Kaasunestejousitus]] kantaa hyvin kuormaa sekä pitää maavaran koko ajan samana myös kuormattuna. Kuormattuna jousitus on hieman tavallista jäykempi. Suuntavakavuus on erittäin hyvä. Ohjaus on tarkka, nopea ja kevyt. Kaarreajo sujuu neutraalisti.

GS on ketterä, mutta oikea etukulma näkyy huonosti kuljettajalle. Vaihteensiirto on jäykkä. Kaasupolkimen liike on hyvin lyhyt. Suuntavalon (vilkun) automaattinen palautus puuttuu.

Mittaristoon kuuluvat kierroslukumittari ja volttimittari. Ilmajäähdytteisen moottorin liiallisesta lämpenemisestä on varoitusvalo. Läpivirtausilmanvaihtoa ei ole. Ohjauspyörä on 1-puolainen. Istuimet on muotoiltu hyvin. Tilaa on 5 aikuiselle. Pääntilaa on edessä runsaasti ja takana kohtuullisesti. Tavaratila on melko iso, nostokorkeus on vain 46 cm.

1222 cm³ nelisylinterisen bokserimoottorin teho on 43,5 kilowattia (59 hv, DIN) /5750 r/min. Suurin vääntömomentti 87 newtonmetriä, 3250 r/min (DIN, 8,9 kpm). Sylinterin mitat 77 × 65,6 mm. Vaihteita on neljä. GS Pallas painaa 940 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 13/1978 mittasi Citroën GS Pallaksen kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,7 sekuntia, 0–100 km/h 17,0 sekuntia ja 0-120 km/t 27,5 sekuntia. Kulutus oli maantieajossa 7,0 l/100 km, vertailun alhaisin kulutus. <ref>Tekniikan Maailma 13/1978</ref>

== Kestotesti 1978 ==
Citroën GS oli Tuulilasin 5/1978 30 000 km kestotestissä. GS on tilava ja mukava matka-auto, ajo-ominaisuudet ovat mainiot. Korjauskulut olivat kuitenkin melko isot. Moottori, voimansiirto ja alusta selvisivät hyvin. Pikkuvikoja oli: reistailevat lukot, kiljuvat jarrut, repsottavat tiivisteet jne. <ref>Tuulilasi 5/1978</ref>

<gallery widths=250>
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club Break 1976 etu.jpg|1976 GS 1220 Club Break
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club Break 1976 taka.jpg
Tiedosto:Citroen GS Break Club (phase 2) etu.jpg|GS Break (phase 2)
Tiedosto:Citroen-GS-Break-Club-takaa.jpg
</gallery>

== Muotoilu ==

GS:n korityyli on [[berline]] (3 sivuikkunaa) ja perä on terävä viistoperä. Auton aerodynaamisuus oli aikansa paras. Edistyneestä muotoilusta kertoo esimerkiksi se, että auto on melko tarkalleen saman muotoinen ja kokoinen kuin esimerkiksi vuonna [[2004]] myyntiin tullut [[Toyota Prius]].

== Tekniikka ==

Autossa on joka pyörässä erillisjousitus sekä levyjarrut, takapään korkeus säätyy hydropneumaattisesti itsestään järjestelmällä, joka on peräisin [[Citroën DS]]:stä.

== Kehitys ==
Vuonna [[1979]] autoa uudistettiin ja mallinimeksi tuli [[Citroën GSA]]. Auton muodosta tuli hieman perinteisempi hatchback. GSA malli on helppo tunnistaa muovisista puskureista. Autossa on myös suurennuslasi nopeusmittarin edessä.

<gallery widths=250>
Tiedosto:Citroen GSA Pallas 1980 etu.jpg|1980 GSA Pallas
Tiedosto:Citroen GSA Pallas taka.jpg
Tiedosto:Citroen GSA Club Break.jpg|1983 GSA Club Break
Tiedosto:Citroen GSA Club Break 1983.jpg
</gallery>

== Moottorit ==

Birotor mallin moottori on [[Comotor]]in valmistama Wankelmoottori.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet!!Muut
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[B4]]|| ||1015 cm3||40 kW (54 hv) @ 6500 r/min||69 Nm @ 3500 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.1'''||[[B4]]|| ||1129 cm3|| || || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''|||[[B4]]|| ||1222 cm3||43 kW (59 hv) @ 5750 r/min||87 Nm @ 3250 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[B4]]|| ||1299 cm3||48 kW (65 hv) @ 5500 r/min||98 Nm @ 3500 r/min||1980–1985||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Birotor'''||[[Wankel]]|| || ||81 kW (110 hv)|| || ||valmistusmäärä 847 kpl
|}

== GS Birotor ==

Kaksiroottorisella Wankelmoottorilla varustettu Citroën GS Birotor tuli myyntiin 1973. Wankelmoottorinen malli tunnetaan myös nimellä Citroën GZ. Moottorin teho on 79 kW (107 hevosvoimaa). Suurin vääntömomentti 137 newtonmetriä (DIN, 14,0 kpm). Wankel-moottori suunniteltiin NSU:n ja Citroënin yhteistyönä.

Biratorin kulutus on noin 20 % suurempi kuin tavallisessa GS:ssä. Melutaso on GS:ää alhaisempi (GS:ssä ilmajäähdytteinen moottori), mutta äänieristys voisi olla parempikin. Huippunopeus on 175 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 10/1974, s. 42-43</ref>

GS Birotorissa on jäähdytetyt levyjarrut edessä ja takana tavalliset levyjarrut. Birotorin vaihteisto on kolmivaihteinen puoliautomaatti, lokasuojia on levitetty ja sisustaa kehitetty. GS Birotor maksoi enemmän kuin isompi ja taloudellisempi Citroën DS, joten sitä myytiin vain 847 yksilöä. GS Birotor maksoi Ranskassa noin 20 000 markkaa. Myynti ja valmistus lopetettiin ja Citroën yritti ostaa takaisin ja romuttaa kaikki Birotorit. Muutamia GS Birotor-malleja on kuitenkin säilynyt keräilijöillä.

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=45% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4120 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1609 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1346 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2550 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (edessä / takana)||1378 mm / 1328 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||154 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||885–950 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||43 l
|}

== Rekisteröinti ==
Citroën GS:ää rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||343||206||165
|}
1977 määrä jakautuu seuraavasti: GS 287 kpl ja GS Break 56 kpl, yhteensä 343.
 
1978 määrä jakautuu seuraavasti: GS 186 kpl ja GS Break 20 kpl, yhteensä 206.

== Kestävyys ==

Pienempi 1.0-litran moottori kestää heikommin kuin isommat, koska yksilitraisen teho otetaan isoilla kierroksilla ja vääntö on heikkoa. Pikkukoneen nokka-akselin kestävyyttä saatoi heikentää isojen kierrosten käyttö kylmänä. Tehdas kuitenkin paransi GS:n ominaisuuksia, esimerkiksi ruostesuojausta parannettiin. Virranjakaja keräsi vuosien aikana kosteutta, tehdas paranteli ongelmaa, mutta lopullisesti se ratkesi vasta GSA-mallin kärjettömän sytytysjärjestelmän myötä.

Hydrauliikka on Citroënissa ollut kestävää, myös GS:ssä. Jousipallot ovat jousituksen ainoa kuluva osa. Ne on syytä vaihtaa 5–7 vuoden välein, jolloin niistä on karannut typpeä riittävästi. Jos jousipalloja ei vaihda ajoissa, jousitus muuttuu ajan myötä kovaksi.

Ranskan GS-kantaa on huomattavasti vähentänyt romuautosta maksettu palkkio ostettaessa uusi auto.

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 15/1971, koeajo
* [[Mobilisti]] 1/1999
<references/>

{{Vanhemmat Citroën-mallit}}

[[Luokka:Citroën|GS]]
[[Luokka:Mallit|GS]]

Citroën GS

2026-05-24T15:26:01Z

Vaux:

{{Malli|
nimi = Citroën GS|
kuva = [[Tiedosto:Citroën GS Club 1971.jpg|250px]]|
valmistaja = Automobiles Citroën S.A.|
valmistusmaa = ([[Michelin]]) ([[Peugeot S.A.]]) {{Lippu|Ranska}} Ranska, [[Usine PSA de Rennes|Rennes]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.citroen.com/en/Highlight/127/retromobile-2020-citroen-is-marking-the-50th-birthday-of-gs-and-celebrating-the-audacity-of-the-first-automobile-crossing-of-the-sahara| Nimeke = RETROMOBILE 2020: CITROËN IS MARKING THE 50TH BIRTHDAY OF GS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Citroën.com| Julkaisu = Lehdistötiedote| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> {{Lippu|Chile}} Chile, Arica <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://absolutelycars.wordpress.com/2020/10/14/citroen-gs-gsa/| Nimeke = Focus sur : La Citroën GS, la voiture tant attendue par les Citroënistes| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Absolutely Cars| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 14.10.2020| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> {{Lippu|Indonesia}} Indonesia Jakarta<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.citroenet.org.uk/foreign/indonesia/indonesia.html| Nimeke = Citroën in Indonesia| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Citroenet| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> {{Lippu|Espanja}} Espanja, [[Stellantis Vigo Plant|Vigo]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.citroenet.org.uk/foreign/spain/gs.html| Nimeke = Fabricados en España - Citroën GS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Citroenet| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.6.2021}}</ref> [[Tiedosto:Flag of South Africa 1928-1994.svg.png|20px]] Etelä-Afrikka, Pretoria <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.citroenet.org.uk/foreign/za/za-index.html| Nimeke = Citroën GS made in South Africa/vervaardig in Suid-Afrika| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Citroenet| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> [[Tiedosto:Flag of Yugoslavia (1946-1992).svg.png|20px]] Jugoslavia, [[Tomos|Koper]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.angelfire.com/ma2/matthias/gsxgs.html| Nimeke = Citroën Production in Slovenia| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Angelfire| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> [[Tiedosto:Flag of Rhodesia.svg.png|20px]] Rhodesia, Umtali <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lance Cole| Kappale = | Luku = | Nimike = Citroen: The Complete Story| Sivu = | Sivut = | Selite = | Kieli = | Suomentaja = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Crowood| Vuosi = 2014| Tunniste = | Isbn = 9781847976604| Doi = | www = https://books.google.fi/books?id=YIJ8AwAAQBAJ&pg=PT326&lpg=PT326&dq=Citro%C3%ABn+GS+assembled+in+Mutare&source=bl&ots=t46dsiA0iy&sig=ACfU3U3CrZkv-Qy4RZGUSGOCwhzUO0c50A&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjOhrzi5qrxAhXJs4sKHVYdCRAQ6AEwEHoECBUQAw#v=onepage&q=Citro%C3%ABn%20GS%20assembled%20in%20Mutare&f=false| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.6.2021| Lopetusmerkki = }}</ref> {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.citroen-gs.nl/types/types_abroad_world.html| Nimeke = Citroën GS and GSA by Mattijs Kemmink| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> {{Lippu|AUS}} Australia <ref name="story">{{Kirjaviite | Tekijä = Lance Cole| Kappale = | Luku = | Nimike = Citroen: The Complete Story| Sivu = | Sivut = | Selite = | Kieli = | Suomentaja = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Crowood| Vuosi = 2014| Tunniste = | Isbn = 9781847976604| Doi = | www = https://books.google.fi/books?id=YIJ8AwAAQBAJ&pg=PT327&lpg=PT327&dq=Citro%C3%ABn+GS+assembled+in+Mozambique&source=bl&ots=t46dsjrYgv&sig=ACfU3U0Cot6904svXklI4_avBbLv6bnNIg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwj37fH16KrxAhVx-ioKHSRNAo8Q6AEwEXoECBUQAw#v=onepage&q=Citro%C3%ABn%20GS%20assembled%20in%20Mozambique&f=false| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.6.2021| Lopetusmerkki = }}</ref> {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.citroen-gs.nl/types/types_abroad_world.html| Nimeke = Citroën GS and GSA by Mattijs Kemmink| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 22.6.2021}}</ref> {{Lippu|POR}}Portugali <ref name="story"/> [[Tiedosto:Bulgarian lippu 1971–1990.png|20px]] Bulgaria <ref name="story"/> {{Lippu|POR}} Portugalin Mosambik <ref name="story"/>|
valmistusaika = [[1970]]–[[1980]]|
luokka = [[Kompaktiluokka]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]] 3-ovinen [[pakettiauto]] 5-ovinen [[hatchback]] (GSA)|
suunnittelija = [[Robert Opron]]|
pohjalevy = |
moottori = [[B4]], [[Wankel]]|
huippunopeus = 148–175 km/h|
kiihtyvyys = 14–18,3 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1015–1299 cm3|
teho = 40–81 kW|
päästöt = |
kulutus = 8–8,4 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 20.500–21.100 € (1984)|
edeltäjä = |
seuraaja = [[Citroën GSA]] [[Citroën BX]] [[Citroën ZX]]|
samaaluokkaa = }}
'''Citroën GS/GSA''' on Citroënin vuosina [[1970]]–[[1986]] valmistama auto. GS-mallia valmistettiin noin 1,9 miljoonaa kappaletta (1970-[[1980]]) ja yhdessä GSA:n kanssa kaikkiaan 2 470 000 yksilöä viisitoistavuotisen valmistuskautensa aikana. GS valittiin [[Vuoden auto]]ksi vuonna [[1971]] ja se oli luokkansa parhaimmistoa mukavuudessa ja turvallisuudessa. Mallista tuli heti hyvin suosittu ja se oli monta vuotta eniten myyty Citroën malli. Mallinimi GS on johdettu sanoista ''Grand Serie'' eli suursarja.

GS tuli [[Citroën]]in mallistoon täyttämään aukon [[Citroën Ami]] ja [[Citroën DS]] -mallien välissä. Citroënilla ei ollut 15 vuoteen ollut tämän kokoista automallia, ja tämä vei markkinoita kilpaileville merkeille. Elokuussa 1971 alkoi farmarimalli [[Citroën GS Break|GS Breakin]] valmistus. Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 1972 esiteltiin isommalla 1220-kuutioisella moottorilla varustettu S. Tämä moottori kehitti huomattavasti enemmän vääntöä kuin pienempi moottori. Syksyllä 1976 etusäleikköä ja takavaloja uusittiin.

== Koeajo 1971 ==
Citroën GS maksoi Suomessa vuonna [[1971]] 20 688 markkaa eli 27 978 euroa (v. 2015, kerroin 1,3524).

Citroën GS:n ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset, auto "kulkee kuin kiskoilla" (TM). Ohjaus on kevyt, nopea ja tarkka. Myös soratiellä kulku on vakaata. [[Kaasunestejousitus]] on mukava ja kantaa hyvin kuormaa sekä pitää maavaran koko ajan samana myös kuormattuna. Jarrut toimivat tehokkaasti, mutta ne ovat liian kevyeksi tehostettuna tunnottomat ja jarrujen lukkiintumista voi olla vaikea välttää.

Istuimet ovat Citroën tyyliin sopivasti mukavat. Lämmitys sekä myös tuuletus eivät ole kovin tehokkaita ilmajäähdytteisestä moottorista johtuen. 700 markan lisähintaan oli saatavana bensiinikäyttöinen lämmitin. Alustan ja korin äänet tunkeutuvat ohjaamoon.

1015 cm³ nelisylinterisen bokserimoottorin teho on 40 kilowattia (54 hv, DIN) /6500 r/min. Suurin vääntömomentti 71 newtonmetriä, 3500 r/min (DIN, 7,2 kpm). Pieni moottori ei ole yhtään sitkeä ja kuljettaja joutuu GS:ää ripeästi liikuttaakseen käyttämään kierroksia sekä vaihtamaan usein.

[[Tekniikan Maailma]]n 15/1971 koeajossa Citroën GS kiihtyi 0–80 km/h 11,7 sekunnissa, 0–100 km/h 18,3 sekunnissa ja 0–120 km/h 29,3 sekunnissa. Huippunopeus on 148 km/h. Pienehköstä moottoristaan huolimatta GS ei ole niin hidas kuin olisi odottanut, johtuen pienestä 885 kilon painosta, alhaisesta ilmanvastuksesta sekä nopeasta vaihteistosta.

== Vertailu 1973 ==
'''Citroën GS 1220''' maksoi Suomessa vuonna [[1973]] 23 470 markkaa. Se sijoittui Tekniikan Maailman 17/1973 vertailussa sijalle 5-6/6. Vertailun muut autot olivat [[Fiat 128 Rally]], [[Alfa Romeo Alfasud]], [[Simca 1100|Simca 1100 S]], [[Peugeot 304|Peugeot 304 S]] ja [[Renault 12|Renault 12 TS]].

Istuimet ovat mukavat. Sisätilat ovat melko isot ja takaistuimella on tyydyttävästi tilaa. [[Pääntuki]]a ei ole. Hallintalaitteet ovat erikoiset. Tuuletus on tehokas. Kokonaismukavuustasoltaan Citroën on neljäs (ei tukikahvoja, jousitus kallistelee turhan paljon). Vakiovarusteita ovat läpituuletus, kangasverhoilu ja sähkölämmitteinen takalasi.

Ilmajäähdytteisen 1222 cm³ nelisylinterisen bokserimoottorin teho on 44 kilowattia (60 hv, DIN) /6000 r/min. Suurin vääntömomentti 87 newtonmetriä /3250 r/min (DIN, 8,9 kpm). Sylinterin mitat 77 × 65,6 mm. Vaihteita on neljä. GS 1220 painaa 910 kiloa (64/36 %). GS:ssä on levyjarrut edessä ja takana.

Citroënin [[kaasunestejousitus]] on mukava, mutta alimitoitettu koska se ei kanna täyskuormaa kunnolla (yleensä kaasunestejousitus kantaa kuorman hyvin). Ohjaus on kevyt ja tarkka. Ajo-ominaisuudet ovat muuten hyvät, mutta kaarteissa GS on turhan aliohjautuva (varsinkin nopeassa ajossa) ja auto kallistelee. Soratiellä kulku on rauhallista. Citroën oli Ahveniston ratakierroksen toiseksi hitain (joskin erot olivat pieniä) ja pujottelussa hitain.

[[Tekniikan Maailma]] 17/1973 mittasi Citroën GS 1220:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,4 sekuntia, 0–80 km/h 12,0 sekuntia, 0–100 km/h 17,9 sekuntia ja 0–120 km/h 28,2 sekuntia. Huippunopeus on 148,8 km/h. Kulutus on maantieajossa noin 6,5–10,5 l/100 km (viimeksimainittu 10,5 l 130–140 km/h nopeuksilla). <ref>Tekniikan Maailma 17/1973</ref>

<gallery widths=250>
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club fastback 1974.jpg|1974 GS 1220 Club
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club fastback 1974 taka.jpg
Tiedosto:Citroen GS Pallas 1978 etu.jpg|1978 GS Pallas (phase 2)
Tiedosto:Citroen GS Pallas 1978 taka.jpg
</gallery>

== Vertailu 1978 ==
'''Citroën GS Pallas''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 48 900 markkaa (vähemmän varusteltu GS Club 44 500 mk).

[[Kaasunestejousitus]] kantaa hyvin kuormaa sekä pitää maavaran koko ajan samana myös kuormattuna. Kuormattuna jousitus on hieman tavallista jäykempi. Suuntavakavuus on erittäin hyvä. Ohjaus on tarkka, nopea ja kevyt. Kaarreajo sujuu neutraalisti.

GS on ketterä, mutta oikea etukulma näkyy huonosti kuljettajalle. Vaihteensiirto on jäykkä. Kaasupolkimen liike on hyvin lyhyt. Suuntavalon (vilkun) automaattinen palautus puuttuu.

Mittaristoon kuuluvat kierroslukumittari ja volttimittari. Ilmajäähdytteisen moottorin liiallisesta lämpenemisestä on varoitusvalo. Läpivirtausilmanvaihtoa ei ole. Ohjauspyörä on 1-puolainen. Istuimet on muotoiltu hyvin. Tilaa on 5 aikuiselle. Pääntilaa on edessä runsaasti ja takana kohtuullisesti. Tavaratila on melko iso, nostokorkeus on vain 46 cm.

1222 cm³ nelisylinterisen bokserimoottorin teho on 43,5 kilowattia (59 hv, DIN) /5750 r/min. Suurin vääntömomentti 87 newtonmetriä, 3250 r/min (DIN, 8,9 kpm). Sylinterin mitat 77 × 65,6 mm. Vaihteita on neljä. GS Pallas painaa 940 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 13/1978 mittasi Citroën GS Pallaksen kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,7 sekuntia, 0–100 km/h 17,0 sekuntia ja 0-120 km/t 27,5 sekuntia. Kulutus oli maantieajossa 7,0 l/100 km, vertailun alhaisin kulutus. <ref>Tekniikan Maailma 13/1978</ref>

== Kestotesti 1978 ==
Citroën GS oli Tuulilasin 5/1978 30 000 km kestotestissä. GS on tilava ja mukava matka-auto, ajo-ominaisuudet ovat mainiot. Korjauskulut olivat kuitenkin melko isot. Moottori, voimansiirto ja alusta selvisivät hyvin. Pikkuvikoja oli: reistailevat lukot, kiljuvat jarrut, repsottavat tiivisteet jne. <ref>Tuulilasi 5/1978</ref>

<gallery widths=250>
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club Break 1976 etu.jpg|1976 GS 1220 Club Break
Tiedosto:Citroën GS 1220 Club Break 1976 taka.jpg
Tiedosto:Citroen GS Break Club (phase 2) etu.jpg|GS Break (phase 2)
Tiedosto:Citroen-GS-Break-Club-takaa.jpg
</gallery>

== Muotoilu ==

GS:n korityyli on [[berline]] (3 sivuikkunaa) ja perä on terävä viistoperä. Auton aerodynaamisuus oli aikansa paras. Edistyneestä muotoilusta kertoo esimerkiksi se, että auto on melko tarkalleen saman muotoinen ja kokoinen kuin esimerkiksi vuonna [[2004]] myyntiin tullut [[Toyota Prius]].

== Tekniikka ==

Autossa on joka pyörässä erillisjousitus sekä levyjarrut, takapään korkeus säätyy hydropneumaattisesti itsestään järjestelmällä, joka on peräisin [[Citroën DS]]:stä.

== Kehitys ==
Vuonna [[1979]] autoa uudistettiin ja mallinimeksi tuli [[Citroën GSA]]. Auton muodosta tuli hieman perinteisempi hatchback. GSA malli on helppo tunnistaa muovisista puskureista. Autossa on myös suurennuslasi nopeusmittarin edessä.

<gallery widths=250>
Tiedosto:Citroen GSA Pallas 1980 etu.jpg|1980 GSA Pallas
Tiedosto:Citroen GSA Pallas taka.jpg
Tiedosto:Citroen GSA Club Break.jpg|1983 GSA Club Break
Tiedosto:Citroen GSA Club Break 1983.jpg
</gallery>

== Moottorit ==

Birotor mallin moottori on [[Comotor]]in valmistama Wankelmoottori.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet!!Muut
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[B4]]|| ||1015 cm3||40 kW (54 hv) @ 6500 r/min||69 Nm @ 3500 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.1'''||[[B4]]|| ||1129 cm3|| || || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''|||[[B4]]|| ||1222 cm3||43 kW (59 hv) @ 5750 r/min||87 Nm @ 3250 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[B4]]|| ||1299 cm3||48 kW (65 hv) @ 5500 r/min||98 Nm @ 3500 r/min||1980–1985||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Birotor'''||[[Wankel]]|| || ||81 kW (110 hv)|| || ||valmistusmäärä 847 kpl
|}

== GS Birotor ==

Kaksiroottorisella Wankelmoottorilla varustettu Citroën GS Birotor tuli myyntiin 1973. Wankelmoottorinen malli tunnetaan myös nimellä Citroën GZ. Moottorin teho on 79 kW (107 hevosvoimaa). Suurin vääntömomentti 137 newtonmetriä (DIN, 14,0 kpm). Wankel-moottori suunniteltiin NSU:n ja Citroënin yhteistyönä.

Biratorin kulutus on noin 20 % suurempi kuin tavallisessa GS:ssä. Melutaso on GS:ää alhaisempi (GS:ssä ilmajäähdytteinen moottori), mutta äänieristys voisi olla parempikin. Huippunopeus on 175 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 10/1974, s. 42-43</ref>

GS Birotorissa on jäähdytetyt levyjarrut edessä ja takana tavalliset levyjarrut. Birotorin vaihteisto on kolmivaihteinen puoliautomaatti, lokasuojia on levitetty ja sisustaa kehitetty. GS Birotor maksoi enemmän kuin isompi ja taloudellisempi Citroën DS, joten sitä myytiin vain 847 yksilöä. GS Birotor maksoi Ranskassa noin 20 000 markkaa. Myynti ja valmistus lopetettiin ja Citroën yritti ostaa takaisin ja romuttaa kaikki Birotorit. Muutamia GS Birotor-malleja on kuitenkin säilynyt keräilijöillä.

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=45% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4120 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1609 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1346 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2550 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (edessä / takana)||1378 mm / 1328 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||154 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||885–950 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||43 l
|}

== Rekisteröinti ==
Citroën GS:ää rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||343||206||165
|}
1977 määrä jakautuu seuraavasti: GS 287 kpl ja GS Break 56 kpl, yhteensä 343.
 
1978 määrä jakautuu seuraavasti: GS 186 kpl ja GS Break 20 kpl, yhteensä 206.

== Kestävyys ==

Pienempi 1.0-litran moottori kestää heikommin kuin isommat, koska yksilitraisen teho otetaan isoilla kierroksilla ja vääntö on heikkoa. Pikkukoneen nokka-akselin kestävyyttä saatoi heikentää isojen kierrosten käyttö kylmänä. Tehdas kuitenkin paransi GS:n ominaisuuksia, esimerkiksi ruostesuojausta parannettiin. Virranjakaja keräsi vuosien aikana kosteutta, tehdas paranteli ongelmaa, mutta lopullisesti se ratkesi vasta GSA-mallin kärjettömän sytytysjärjestelmän myötä.

Hydrauliikka on Citroënissa ollut kestävää, myös GS:ssä. Jousipallot ovat jousituksen ainoa kuluva osa. Ne on syytä vaihtaa 5–7 vuoden välein, jolloin niistä on karannut typpeä riittävästi. Jos jousipalloja ei vaihda ajoissa, jousitus muuttuu ajan myötä kovaksi.

Ranskan GS-kantaa on huomattavasti vähentänyt romuautosta maksettu palkkio ostettaessa uusi auto.

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 15/1971, koeajo
* [[Mobilisti]] 1/1999
<references/>

{{Vanhemmat Citroën-mallit}}

[[Luokka:Citroën|GS]]
[[Luokka:Mallit|GS]]

Citroën GSA

2026-05-24T15:25:24Z

Vaux:

{{malli|
nimi = Citroën GSA|
kuva = [[Kuva:Citroen-gsa-special.png|250px|Citroën GSA]]|
valmistaja = Citroën|
valmistusmaa = {{Lippu|Ranska}} Ranska|
valmistusaika = [[1979]]–[[1986]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 5-ovinen viistoperä 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Robert Opron]]|
pohjalevy = |
moottori = [[B4]]|
huippunopeus = 158 km/h|
kiihtyvyys = 15,4 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1299 cm³|
teho = 48 kW|
päästöt = |
kulutus = 6-8,5 l/100 km|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 29000-31500 € (1980, v. 2014 kerroin)|
edeltäjä = [[Citroën GS]]|
seuraaja = [[Citroën BX]]|
samaaluokkaa = }}
'''Citroën GSA''' on [[1979]]–[[1986]] valmistettu keskikokoinen auto. Malliversiot ovat Club, Pallas, X3 ja farmarimalli Break. Viiden vuoden aikana valmistettiin ja myytiin yhteensä 600 000 GSA:ta.

GSA-mallia on kehitetty edeltäjästään [[Citroën GS]]-mallista: moottoria on isonnettu 1,3-litraiseksi, akku on isompi, puskurit ovat muoviset ja nopeusmittarin edessä on suurennuslasi. Takaluukku on iso (GS:n pienen sijasta), mutta pieni kynnys jätettiin korin jäykkyyden vuoksi (GS:n pieni takaluukku ulottuu pohjalle asti, mutta GSA:ssa on pieni kynnys).

== Kori ==
Etuistuimet ovat mukavat. Myös takaistuin on mukava kahdelle, tilaa on takana kolmelle. Tärkeimmät katkaisimet on koottu ohjauspyörän viereen oikealle. Valoisaan aikaan mittarien luettavuus voisi olla parempikin.

Varapyörä on moottoritilassa. Auton kuormaus on helppoa, sillä [[Kaasunestejousitus|kaasunestejousituksen]] ansiosta maavara säilyy aina samana kuormasta riippumatta. Tavaratila kuitenkin pölyyntyy helposti.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Jarrut ovat tehokkaat, kaikissa pyörissä on levyjarrut. Jarrupolkimen liike on epätavallisen pieni, vain 10 millimetriä.

Kaasunestejousitus on mukava matkustajille. Ohjauspyörä on yksipuolainen, kierroksia on 3,8.

== Tekniikka ==
Moottori on yhä ilmajäähdytteinen. [[B4]]-moottorin sylinterin halkaisija on isompi kuin edeltäjässään. Puristussuhde on 8,7. Moottori on ilmajäähdytteinen 4-sylinterinen 1299 cm³ bokserimoottori. Sylinterin mitat ovat 79,4 x 65,6 mm. Suurin teho 48 kilowattia, 5500 r/min (DIN, 65 hv) ja suurin vääntömomentti 98 newtonmetriä, 2500 r/min (DIN). Kaikissa GSA-malleissa on sama moottori.

Vaihteita on neljä tai viisi. Pallas-malli on nelivaihteinen.

Käynnistysmoottorin tehoa on nostettu lähes kilowattiin. Akku on 45 Ah:n akku (edeltäjä GS:ssä hieman heikompi, 40 Ah). Muutosten ansiosta kylmäkäynnistysominaisuudet ovat parantuneet edeltäjään verrattuna. Lämmityslaitetta on parannettu.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1980 mittasi Citroën GSA:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,8 sekuntia, 0–80 km/h 10,1 sekuntia, 0–100 km/h 15,4 sekuntia ja 0–120 km/h 24,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 158 km/h.

Kulutus oli koeajossa melko alhainen, keskimäärin 7,7 litraa /100 km. Korin alhainen ilmanvastus alentaa kulutusta, joka vaihtelee välillä 6–8,5 litraa /100 km.

== Hinta Suomessa ==
'''Citroën GSA Pallas''' (TM:n koeajovaunu) maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 63.900 markkaa eli 31.535 euroa (v. 2014, kerroin 0,4935). Halvempi '''Citroën GSA Club''' maksoi 58.900 markkaa eli 29.067 euroa. Vuonna 1980 Break-farmarimallia ei tuotu Suomeen.

== Rekisteröinti ==
GSA-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: <ref>Citroën Suomessa, Alfamer, 2019</ref>
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||174||86||115||87||24||22||1
|}
Vuoden 1980 luvuissa on mukana myös edeltäviä GS-malleja.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4195 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1626 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1349 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2550 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1378 mm /1328 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||960 kg
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1979, sivu 67
* Tekniikan Maailma 16/1980, koeajo
* Mobilisti 1/1999
<references/>

[[Luokka:Citroën|GSA]]
[[Luokka:Mallit|GSA]]

Citroën GSA

2026-05-24T15:23:25Z

Vaux:

{{malli|
nimi = Citroën GSA|
kuva = [[Kuva:Citroen-gsa-special.png|250px|Citroën GSA]]|
valmistaja = Citroën|
valmistusmaa = {{Lippu|Ranska}} Ranska|
valmistusaika = [[1979]]–[[1986]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 5-ovinen viistoperä 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Robert Opron]]|
pohjalevy = |
moottori = [[B4]]|
huippunopeus = 158 km/t|
kiihtyvyys = 15,4 s (0–100 km/t)|
iskutilavuus = 1299 cm³|
teho = 48 kW|
päästöt = |
kulutus = 6-8,5 l/100 km|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 29000-31500 € (1980, v. 2014 kerroin)|
edeltäjä = [[Citroën GS]]|
seuraaja = [[Citroën BX]]|
samaaluokkaa = }}
'''Citroën GSA''' on [[1979]]-[[1986]] valmistettu keskikokoinen auto. Malliversiot ovat Club, Pallas, X3 ja farmarimalli Break. Viiden vuoden aikana valmistettiin ja myytiin yhteensä 600 000 GSA:ta.

GSA-mallia on kehitetty edeltäjästään [[Citroën GS]]-mallista: moottoria on isonnettu 1,3-litraiseksi, akku on isompi, puskurit ovat muoviset ja nopeusmittarin edessä on suurennuslasi. Takaluukku on iso (GS:n pienen sijasta), mutta pieni kynnys jätettiin korin jäykkyyden vuoksi (GS:n pieni takaluukku ulottuu pohjalle asti, mutta GSA:ssa on pieni kynnys).

== Kori ==
Etuistuimet ovat mukavat. Myös takaistuin on mukava kahdelle, tilaa on takana kolmelle. Tärkeimmät katkaisimet on koottu ohjauspyörän viereen oikealle. Valoisaan aikaan mittarien luettavuus voisi olla parempikin.

Varapyörä on moottoritilassa. Auton kuormaus on helppoa, sillä [[Kaasunestejousitus|kaasunestejousituksen]] ansiosta maavara säilyy aina samana kuormasta riippumatta. Tavaratila kuitenkin pölyyntyy helposti.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Jarrut ovat tehokkaat, kaikissa pyörissä on levyjarrut. Jarrupolkimen liike on epätavallisen pieni, vain 10 millimetriä.

Kaasunestejousitus on mukava matkustajille. Ohjauspyörä on yksipuolainen, kierroksia on 3,8.

== Tekniikka ==
Moottori on yhä ilmajäähdytteinen. [[B4]]-moottorin sylinterin halkaisija on isompi kuin edeltäjässään. Puristussuhde on 8,7. Moottori on ilmajäähdytteinen 4-sylinterinen 1299 cm³ bokserimoottori. Sylinterin mitat ovat 79,4 x 65,6 mm. Suurin teho 48 kilowattia, 5500 r/min (DIN, 65 hv) ja suurin vääntömomentti 98 newtonmetriä, 2500 r/min (DIN). Kaikissa GSA-malleissa on sama moottori.

Vaihteita on neljä tai viisi. Pallas-malli on nelivaihteinen.

Käynnistysmoottorin tehoa on nostettu lähes kilowattiin. Akku on 45 Ah:n akku (edeltäjä GS:ssä hieman heikompi, 40 Ah). Muutosten ansiosta kylmäkäynnistysominaisuudet ovat parantuneet edeltäjään verrattuna. Lämmityslaitetta on parannettu.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1980 mittasi Citroën GSA:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 4,8 sekuntia, 0-80 km/t 10,1 sekuntia, 0-100 km/t 15,4 sekuntia ja 0-120 km/t 24,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 158 km/t.

Kulutus oli koeajossa melko alhainen, keskimäärin 7,7 litraa /100 km. Korin alhainen ilmanvastus alentaa kulutusta, joka vaihtelee välillä 6-8,5 litraa /100 km.

== Hinta Suomessa ==
'''Citroën GSA Pallas''' (TM:n koeajovaunu) maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 63.900 markkaa eli 31.535 euroa (v. 2014, kerroin 0,4935). Halvempi '''Citroën GSA Club''' maksoi 58.900 markkaa eli 29.067 euroa. Vuonna 1980 Break-farmarimallia ei tuotu Suomeen.

== Rekisteröinti ==
GSA-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: <ref>Citroën Suomessa, Alfamer, 2019</ref>
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||174||86||115||87||24||22||1
|}
Vuoden 1980 luvuissa on mukana myös edeltäviä GS-malleja.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4195 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1626 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1349 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2550 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1378 mm /1328 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||960 kg
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1979, sivu 67
* Tekniikan Maailma 16/1980, koeajo
* Mobilisti 1/1999
<references/>

[[Luokka:Citroën|GSA]]
[[Luokka:Mallit|GSA]]

Toyota Liteace

2026-05-24T15:05:22Z

Vaux: /* 1980 malli */

'''Toyota Liteace''' on [[Toyota]]n valmistama pienehkö pakettiauto, jota valmistettiin vuosina [[1970]]–[[2007]]. Vuonna 2008 Liteacen valmistus siirtyi Daihatsulle. Liteace kehitettiin [[Toyota Hiace|Hiacea]] pienemmäksi malliksi. Nimi on kirjoitettu myös '''Lite-Ace''', 1980 mallinimi kirjoitettiin Lite-Ace.

[[Tiedosto:Toyota-Liteace-2000.jpg|right|250px]]
[[Tiedosto:Toyota-Liteace-vm-1992.jpg|right|250px]]
[[Tiedosto:Toyota-Liteace.jpg|right|250px]]
== 1980 malli ==
Suomeen tuotiin 1980 vain Toyota Liteacen korotettua mallia, koska vain se täytti tavaratilan 130 sentin korkeusvaatimuksen. Kapeassa ohjaamossa on 3 istuinta, mutta 3:lle tila on liian ahdas. Ajoasento on hieman outo. Vaihdevipu on ohjauspyörän alla. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

R4-moottorin iskutilavuus on 1290 cm³. Sylinterin mitat ovat 75 × 73 mm. Teho 43 kW /5200 (58 hv) ja vääntömomentti 93 Nm /3600. Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu. Takaveto.

Valmistaja ilmoittaa Toyota Lite-Acen (43 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 25,5 sekuntia ja huippunopeudeksi 120 km/h.

Sivutuuliherkkyys heikentää suuntavakavuutta. Vain kuljettajan istuimessa on selkänojan säätö. Virtalukko on vasemmalla puolella. Vaihdetanko on ohjauspylväässä. Keskellä on lisäistuin kolmannelle, mutta kolmelle ohjaamo on turhan ahdas. <ref>Tekniikan Maailma 9/1980</ref>

== Vertailu 1980, TL ==
'''Toyota Lite-Ace''' oli Tuulilasin 7/1980 neljän bensiinikäyttöisen pakettiauton vertailussa (1-2./4). Vertailun muut autot olivat 1-2. [[Fiat 238|Fiat 238 Mira II]], 3-4. [[Volkswagen Typ 2 (T3)|Volkswagen Transporter]] ja 3-4. [[Datsun E20 Caravan]]. Toyota Lite-Ace maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 25 900 markkaa (ikkunallinen perusmalli). Suomeen tuotiin vain korotettua mallia, jonka tavaratila täytti Suomen määräykset 130 cm korkeudesta (matalamman perusmallin tavaratila ei, oli liian matala).

Ohjaamoon sopii hyvin kaksi, mutta kolmas on ahtaalla (keski-istuin on lisävaruste). Kuorma on ryhmän pienin, 750 kiloa. Tavaratila on ryhmän pienin, mutta käyttökelpoinen.

Lite-Ace on näppärä ja sopii hyvin kaupunkiajoon. Ohjaus on kevyt, mutta hieman epämääräinen. Jarrut toimivat kuormattuna kohtalaisesti (vaikkakin ovat raskaat), mutta ilman kuormaa jarrutus sujuu heikommin, takapyörät pyrkivät lukkiutumaan.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 7/1980 mittasi Toyota Lite-Acen (43 kW, 1060 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 15,5 sekuntia. Kulutus oli ryhmän pienin, ilman kuormaa 8,8 l/100 km ja kuormattuna (750 kg) 9,3 l/100 km. <ref>Tuulilasi 7/1980</ref>

== 1981 malli ==
Lite-Acen pikkubussimalli rekisteröitiin 8:lle. Matkustamon lattia on turhan korkealla ja (matkustamon) (ainoa) liukuovi on melko matala. 1981 määräysten mukaan kaikille 8:lle pitää olla oma turvavyö (lannevyö riittää). Ohjaamossa on 2 korkeaa istuinta, joissa ei ole selkänojan säätöä. Tavaratila kuormataan ison takaluukun kautta.

Akseliväli on vain 2,08 m ja takajousituksena ovat pitkittäiset lehtijouset ja jäykkä taka-akseli. Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot varsinkin liukkaalla pinnalla. Ohjaus on hidas, 5,5 kierrosta. Liteace on ketterä. Jarrut voivat olla hankalat täysjarrutuksessa, jarrutusmatka 100–0 km/h 52,8 metriä.

R4-moottorin iskutilavuus on 1290 cm³. Sylinterin mitat ovat 75 × 73 mm. Teho 43 kW /5200 (58 hv) ja vääntömomentti 93 Nm /3600. Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu. Takaveto.

Tekniikan Maailma 4/1983 mittasi Toyota Lite-Acen (43 kW, 1170 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 29,4 sekuntia. Valmistaja ilmoittaa huippunopeudeksi 120 km/h.

Pakettiautona maksaa Lite-Ace 28 700 mk, sisustus ja ikkunat maksavat noin 8000 mk ja autovero on noin 22 000 mk, joten hinnaksi tulee noin 59 000 mk. Lite-Acen pakettiauto muutetaan pikkubussiksi Suomessa (hintasyistä). <ref>Tekniikan Maailma 5/1981</ref>

== 1986 malli ==
Korin muotoja uudistettiin 1986. Liteacen ilmanvastuskerroin on 0,43, mikä on pakettiautolle alhainen luku. Virtalukko on vasemmalla puolella. Kapea auto rekisteröitiin kolmelle, mutta ohjaamon keskipaikka on aikuiselle liian ahdas. Vaihdevipu on ohjauspylväässä.

Ajo-ominaisuudet: hammastanko-ohjaus toimii hyvin, mutta sivutuuli heikentää suuntavakavuutta. Ilman kuormaa ajettaessa esiintyy nyökkimistä. Liteace sopii parhaiten kaupunkiajoon. <ref>Tekniikan Maailma 7/1986</ref>

== Moottorit ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 bensiini'''||[[R4]]|| ||1486 cm3||51 kW (69 hv) @ 5000 r/min||117 Nm @ 3200 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''diesel'''||[[R4]]|| ||1839 cm3||46 kW (63 hv) @ 4700 r/min||115 Nm @ 2600 r/min
|}
Takaveto, 4-portainen (bensiini) tai 5-portainen (diesel) käsivalintainen vaihteisto.

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=30% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||3995 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1650 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1910 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2100 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1410 / 1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1150 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Kantavuus'''||660 kg
|}
Mitat koskevat 1986 mallia.

== Suomessa ==
Toyota Liteace (bensiini) maksoi Suomessa vuonna [[1986]] 43 260 markkaa ja dieselmoottorilla 49 370 markkaa. Toyota Liteacen tuonti Suomeen alkoi vuonna [[1980]] ja se oli 1980-luvun alkuvuosina luokkansa myydyin pieni pakettiauto. Toyota Lite-Ace (bensiini, 43 kW) maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 25 900 markkaa.

== Rekisteröinti ==
Toyota Liteacea rekisteröitiin Suomessa (henkilöautoksi) seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=20% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1988
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||4
|}

Toyota Liteacea rekisteröitiin (pakettiautoksi) Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1986 <ref>Tuulilasi 4B/1987, s. 45</ref>!!1989 <ref>Tuulilasi 4B/1990</ref>!!1990 <ref>Tuulilasi 4B/1991</ref>!!1991 <ref>Tuulilasi 3/1992</ref>!!1992 <ref>Tuulilasi 3/1993</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||568||692||390||126||8
|}

== Lähteet ==
{{engWikipedia|Toyota_LiteAce}}
<references/>

[[Luokka:Toyota|Liteace]]
[[Luokka:Mallit|Liteace]]
[[Luokka:Pakettiautot]]

Fiat 128

2026-05-24T13:18:01Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Fiat 128 Seat 128|
kuva = [[Kuva:Fiat 128 (1969-1972).jpg|250px|Fiat 128 (1969–1972)]]|
valmistaja = Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Italia}} Italia, Rivalta, Torino {{Lippu|Argentiina}} Argentiina, Buenos Aires {{Lippu|Egypti}} Egypti, [[Nasr|Helwan]] {{Lippu|Marokko}} Marokko, [[Somaca|Casablanca]] {{Lippu|Kolumbia}} Kolumbia, [[Compañía Colombiana Automotriz|Bogotá]] {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka, Rosslyn {{Lippu|Sri Lanka}} Sri Lanka, [[Upali Motor Company|Homagama]]|
valmistusaika = [[1969]] – [[1985]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[berlina]] 2- ja 3-ovinen [[coupé]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Dante Giacosa]]|
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHC]]|
iskutilavuus = 1116–1580 cm3|
teho = 33–63 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
kiihtyvyys = 16,5–18,3 (0–100 km/h)|
huippunopeus = 139–170 km/h|
kulutus = 6,3–9 l/100 km (yhd.)|
päästöt = |
hintaluokka = 16.500 € (1980)|
edeltäjä = [[Fiat 1100 mk3]]|
seuraaja = [[Fiat Ritmo]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort]] [[Opel Kadett]] [[Simca 1000]] [[Toyota Corolla]] [[Volkswagen Jetta]]}}

'''Fiat 128''' ([[1969]]–[[1985]]) oli suosittu pieni malli, jonka edeltäjä oli [[Fiat 1100]] ja seuraaja [[Fiat Ritmo]]. 128 oli "[[Vuoden auto]]" [[1970]].

== Yleistä ==
[[Kuva:Fiat-128-Familiare.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 Familiare (farmarimalli) vm 1973]]
[[Kuva:Fiat-128-mk2.jpg|thumb|left|250px|1976 uusittu Fiat 128]]
Fiat 128 edusti yksinkertaista ja kulmikasta muotoilua, jonka isompi ja vanhempi [[Fiat 124]] oli jo tehnyt tutuksi. 128:n muotoili Fiatin pääsuunnittelija [[Dante Giacosa]]. Kuitenkaan Giacosan alunperin ehdottamaa viistoperää ei hyväksytty, vaan autosta tehtiin tavanomainen porrasperä.

128:ssa oli poikittain sijoitettu moottori ja [[etuveto]], rakennetapa, joka yleistyi [[Mini]]n suuren menestyksen myötä. Fiat 128 F (Familiare) oli farmarimalli, jossa takajousituksena on 3 poikittaista lehtijousta vakiomallin 2 sijasta. 128 F:n tavaratilan tilavuus (takaistuin alas laskettuna) on 1,25 m³. <ref>Tekniikan Maailma 14/1970, s. 24</ref>

128:n ajettavuutta ja jarruja kehuttiin aikanaan, ja autoa pidettiin muutenkin "ajajan autona". Auton kilpeä kuitenkin himmensi nopea ruostuminen ja ensimmäisten moottorien huono laatu.

== Kehitys ==
Vuonna [[1971]] esiteltiin [[Fiat 128 Sport Coupé|Sport Coupe-malli]], jonka sai 1300 cm3 moottorilla. Samana vuonna esiteltiin myös [[Fiat 128 Rally]], jota valmistettiin vain vuosina 1972-74.

Vuonna [[1975]] Sport Coupe korvattiin 3P-mallilla, joka oli ensimmäinen viistoperäinen monikäyttöauto, eli takaluukun kautta pääsi tarvittaessa auton sisälle. Näin tavaratilan koko kasvoi huomattavasti. Nykyisin melkein kaikki autot ovat Fiat 128 3P:n tavalla tehtyjä. Perusmalliin verrattuna '''Fiat 128 3P''':n akseliväliä on lyhennetty yli 20 cm, joten takatilat ovat ahtaat. Kiihtyvyydeksi 0–100 km/h valmistaja ilmoitti 13,7 sekuntia (53,5 kW, paino 850 kg). Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. Jousitus on kova. Hinta 35 900 mk (1976). <ref>Tekniikan Maailma 15/1976</ref>

Noin puolet 128-malleista myytiin kotimaassa Italiassa. 1973 Italian markkinoilla myynti aleni selvästi. Vuonna [[1976]] 128 sai uuden mustan puskurin, johon siirrettiin myös etuvilkut. Ajovalot muuttuivat nelikulmaisiksi. Takasivupilarissa on musta koriste, joka matkii läpivirtaustuuletuksen aukkoa (silti autossa ei ole läpivirtaustuuletusta). Takavalot ovat isommat. C- ja CL-malleissa (mutta ei perusmallissa) on peruutusvalo, lämpömittari, etuistuinten [[Pääntuki|pääntuet]] ja lukittava lokero. Takalasin lämmitin on lisävaruste. Ohjauspyörä on aiempaa pienempi (38 cm). Vetopyörästön välityssuhteet ovat pidentyneet, mikä alentaa kulutusta (valmistajan mukaan 7 %), mutta heikentää hieman kiihtyvyyttä ja huippunopeutta. Ajo-ominaisuudet ovat (yhä) mainiot. <ref>Tekniikan Maailma 13/1976</ref>

== Vertailu 1970, TM ==
'''Fiat 128''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 13/1970 11 auton vertailun selvällä piste-erolla muihin. Vertailun muut autot olivat 2. [[Datsun Sunny B110|Datsun 1200]], 3. [[Simca 1100]], 4. [[Sunbeam Avenger 1500#Sunbeam_1250|Sunbeam 1250]], 5. [[Ford Escort mk1|Ford Escort 1300]], 6. [[Vauxhall Viva HB|Vauxhall Viva]], 7. [[Toyota Corolla (E10)|Toyota Corolla 1200]], 8. [[Renault 10|Renault R 10]], 9. [[Opel Kadett B|Opel Kadett]], 10. [[Volkswagen Kupla|Volkswagen 1500]] ja 11. [[Triumph Herald|Triumph Herald 13/60]].

128:n hyviä puolia olivat esimerkiksi suorituskyky ja loistavat kaarreajo-ominaisuudet. 128 on suuntavakaa ja jousitus miellyttävä. Ajo-ominaisuudet ovat kaikilta osin ryhmän parhaat: ohjautuvuus (9,3/10), jousitus (8,5/10) ja kaarreajo-ominaisuudet (9,4/10). Vaihteistoa on helppo käyttää ja ajoasento on mukava. Heikkouksiakin toki löytyi. Lasinpesijän käyttötutti on surkea. Ohjaus on liian hidas, mikä on ainoa miinus muuten hyvissä ajo-ominaisuuksissa. Muoviverhoilu on hiostava. Lämpömittari puuttuu. Moottoritila on hyvin ahdas.

Fiat 128 painaa 820 kiloa, 1116 cm³ moottori, tehoa on 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv). Suurin vääntömomentti 77,5 newtonmetriä / 3200 r/min (DIN, 7,9 kpm).

[[Tekniikan Maailma]] 13/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,9 sekuntia, 0–80 km/h 11,0 sekuntia ja 0–100 km/h 18,1 sekuntia (sateessa). Fiat 128:n kiihtyvyys oli ryhmän paras ja huippunopeus toiseksi paras 137,9 km/h. Huippunopeus mitattiin Tarvon moottoritiellä, tuohon aikaan ei ollut nopeusrajoituksia taajamien ulkopuolella.

Vetopyöristä mitattu teho on 42,5 hv (31,26 kW, ryhmän 2. eniten). Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 11460 markkaa eli 16505 euroa (v. 2015, kerroin 1,4402). Hintaan eivät kuulu lisävarusteet: säädettävät etuistuinten selkänojat 110 mk, kangasverhoilu 180 mk ja vyörenkaat 100 mk.

== Koeajo 1970 ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Ongelmana on kuitenkin turhan hidas ohjaus. Sisätilat ovat isot. Viimeistelytaso voisi olla parempikin. Läpituuletusjärjestelmä on tehoton. Moottoritila on sekavasti järjestetty. Etuovissa on tuuletusruudut.

[[Tekniikan Maailma]] 3/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 805 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,2 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan yli 135 km/h, TM:n mittauksissa 139,0 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 3/1970</ref>

== Vertailu 1970, TL ==
'''Fiat 128''' voitti ylivoimaisesti Tuulilasin 5/1970 vertailun (1./3), lisäksi mukana olivat [[Morris 1300|Austin 1300]] ja [[Opel Kadett B|Opel Kadett]]. Fiatin istuimet ja sisätilat ovat ryhmän parhaat. Hallintalaitteet toimivat kevyesti. <ref>Tuulilasi 5/1970 (Tuulilasi 5/2020, s. 76)</ref>

== Vertailu 1977 ==
'''Fiat 128''' sijoittui Tuulilasin 11/1977 kahdeksan auton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Opel Kadett C|Opel Kadett Special]], 2. [[Volkswagen Derby I|Volkswagen Derby LS]], 3. [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corolla]], 4. Fiat, 5. [[Ford Escort mk2|Ford Escort 1,3]], 6. [[Mazda 818|Mazda 818]], 7. [[Datsun 120Y|Datsun 120Y]] ja 8. [[Mitsubishi Lancer (A70)|Mitsubishi Lancer 1200]]. Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 27 700 markkaa (ryhmän halvin auto).

Fiatin sisätilat ovat ryhmän jaetusti isoimmat (8,0). Takaistuin on ryhmän tilavin, sinne mahtuu "kelvollisesti" 3, mutta tavaratila on pieni (4,5 /10). Valoissa on korkeussäätö ja polttimot saa helposti vaihdettua (ainoana, muissa vaihto on hankalampaa).

Ajo-ominaisuudet ovat melko hyvät (8), mutta ajettaessa kaarteessa ilman kuormaa toinen takapyörä nousee irti tiestä turhan helposti. Fiat on ketterä ja käsittelykokeen paras. Jousitus on mukava (9,0). Suorituskyky on heikohko ja ryhmän huonoin (5,0 /10). Vaihteisto on ryhmän epämääräisin. Kulutus on ryhmän 3. pienin, 9,7 l/100 km.

Etuistuimista puuttuvat pääntuet (ainoana, kaikissa muissa on). Tuulilasi on karkaistu (laminointi puuttuu). Lämpömittaria ei ole. 1 ulkopeili. Peräytysvalo puuttuu (ainoana, kaikissa muissa on). Polttoainesäiliön korkkia ei voi lukita. <ref>Tuulilasi 11/1977</ref>
[[Kuva:Fiat-128-CL-vm1977.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 CL vm 1977]]

== Koeajo 1978 ==
Fiat 128 1100 oli [[Tekniikan Maailma]]n 3/1978 koeajossa. Vuosien varrella 128:aan oli tehty parannuksia: vaihtovirtalaturi ja jarrutehostin lisätty, ruosteenestoa parannettu ja moottorin palotiloja muotoiltu uudelleen. 1978 vuosimallin uudistuksia olivat musta maski, muovipuskurit, uusi kojelauta, toinen perävälitys sekä 1. ja 2. vaihteen parannettu synkronointi.

Fiat 128 sai kiitosta isoista takatiloistaan, tunnokkaasta ohjauksesta ja jousituksesta (tanakka, kantaa kuorman kunnolla). 128:aa on mukava ajaa, soratiellä on neutraali ja kori ei juuri kallistele kaarteissa. Moitteita tuli meluisuudesta (varsinkin takana) ja epämukavista istuimista (liian pehmeät). Moottori vaatii 98-oktaanista bensiiniä. Kylmäkäynnistys vaatii ryyppyä kesälläkin. Etuistuinten selkänojan säätö ei ole vakiovaruste, maksaa muutaman satasen. Ohjauspyörän pinta on rypyläinen ja epämiellyttävä. Pääntukia ei ole.

Moottori on 4-sylinterinen 1116 cm3 rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 80 mm × 55,5 mm eli moottori on lyhytiskuinen kierroskone. Suurin teho 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv) ja suurin vääntömomentti 81 newtonmetriä / 2800 r/min (DIN). Vaihteisto on täysin synkronoitu, vaihteita on neljä. Auto painaa 800 kiloa.

Tekniikan Maailma 3/1978 mittasi Fiat 128 1100:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,4 sekuntia, 0–80 km/h 11,4 sekuntia, 0–100 km/h 18,8 sekuntia ja 0–120 km/h 38,1 sekuntia. Koeajon keskikulutus oli 8,5 l/100 km.

Fiat 128 1100 maksoi vuonna [[1978]] 27700 markkaa.

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Fiat 128 1100 Panorama''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kuudenneksi (6./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. Fiat, 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Fiat 128 1100 Panorama maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 37 050 markkaa.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8,0), mutta etuistuimillakaan ei ole [[pääntuki]]a. Tavaratila ryhmän pienin (5,6 /10). Varusteita on jaetusti vähiten (4,3). Lämpömittari puuttuu (ainoana).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0), mutta täyskuorma heikentää kulkua ryhmän eniten, "todellinen taakka". Ajomukavuus on ryhmän 2. paras (8,5). Ohjaus 8,1, jarrut 8,2 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Fiat 128 1100 Panoraman (40,5 kW, 840 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,5 sekuntia. Huippunopeus 126,7 km/h. Kulutus on pieni (ryhmän pienin), 8,1 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Valmistus ==
1978 mennessä Fiat 128:aa oli valmistettu yli 2,5 miljoonaa kappaletta 9 vuodessa, joka oli 27 % Fiatin myynnistä. Valmistusta oli Italian lisäksi 11 muussa maassa lisenssituotantona, mm. Egypti, Thaimaa, Sambia.

== Mallit ==
[[Kuva:1971 Fiat 128 Sport Coupe.jpg|thumb|250px|Fiat 128 Sedan]]
[[Kuva:Fiat 128 Rally (1972-1974).jpg|thumb|250px|[[Fiat 128 Rally]] (1972-1974)]]
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A.048 -moottori|128A.048]]||1116 cm3||33 kW (44 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1969–1976
|- bgcolor=#ffffff
|Sedan '''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||40 kW (55 hv) @ 6000 r/min||79 Nm @ 3200 r/min||1970–1982
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1100''' Coupé '''SL 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.5000 -moottori|128AC.5000]]||1116 cm3||47 kW (64 hv) @ 6000 r/min||83 Nm @ 3800 r/min||1972–1974
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||||1290 cm3||42 kW (57 hv) @ 6400 r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''Special 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1974–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A1.000 -moottori|128A1.000]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1976–1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]] ||1290 cm3||49 kW (67 hv) @ 6000 r/min||89 Nm @ 4000 r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1300''' Coupé '''SL 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6600 r/min||94 Nm @ 3600 r/min||1972–1978
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupe '''Sport 1300''' Coupe '''Sport L 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||46–63 kW (62–86 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1979
|}

== [[Giannini]]-mallit ==
128:sta oli myös [[Giannini]]n tekemiä viritettyjä malleja. Ne toimitettiin suoraan Gianninin tehtaalta. Autoissa oli Gianninin logot Fiat-logojen tilalla.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||49 kW (66 hv) @ 6500 r/min||85 Nm @ 4000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP-S'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||56 kW (76 hv) @ 7000 r/min||91 Nm @ 4800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]]||1290 cm3||60 kW (80 hv) @ 6600 r/min||98 Nm @ 4600 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally 1600'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1580 cm3||69 kW (93 hv) @ 6600 r/min||157 Nm @ 3600 r/min
|}

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Berlina!!Coupé!!Familiare
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||colspan=2|3856 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=3|1590 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=3|1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli||2448 mm||2228 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e / t)||colspan=3|1308 mm / 1306 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||colspan=3|145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||785–840 kg||810–820 kg||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=3|38 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=2|370 l||
|}

== Lisenssivalmistus ==
[[Kuva:Zastava1100p.jpg|thumb|250px|[[Zastava 1100]]p, 128:n jugoslavialainen lisenssivalmiste]]
128 on käytännössä edelleen tuotannossa Serbia-Montenegrossa, jossa autoon pohjautuvia Zastava-malleja valmistetaan [[Yugo]]-nimellä. Jugoslavialaisia Fiat 128-malleja tuotiin Suomeenkin 1970-luvun lopussa, jolloin ihmeteltiin auton edullisuutta italialaiseen versioon verrattuna. Jugoslavialainen Zastava-Fiat 128 olikin italialaista heikkolaatuisempi, varusteita oli vähemmän (esim. hansikaslokero puuttuu) ja yleinen viimeistelytaso oli ainakin joissain vuosimalleissa heikko. Nämä sekä tuotantokustannusten erot selittävät Zastavan halvempaa hintaa Fiat 128:aan verrattuna.

Fiat 128 muotoiltiin alkuaan viistoperäksi, minkä korimallin jugoslavialaistehdas otti valmistukseen porrasperän sijasta. Korin peräosan erilaisuus 128:aan verrattuna johtuu siis Fiatin alkuperäisistä koripiirrustuksista ja niihin tehdyistä muutoksista.

== Erikoiskatsastus ==
Fiat 128 sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) sijalle 12 (12./20). Alustan osien kestävyydessä oli parannettavaa. Vetoakselin suojakumit rikkoutuivat usein. Jarrusylinterit jumiutuivat harmillisen usein. Moottorin yleisiä vikoja: polttoainepumppu ja jakopää (hammashihna). Ovien säädöissä ja lukoissa esiintyi joskus vikoja, samoin mittaristossa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Rekisteröinti ==
Fiat 128:aa ja Zastavaa rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=700px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1970!!1971!!1972!!1973!!1974!!1975!!1976!!1977!!1978!!1979!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1484||2183||1331||1768||2310||3221||2080||2754||2273||1663||1373||1165||153
|}
Vuosina 1974-1982 Zastavan myynti oli vuosittain noin 100-500, loput eli suurin osa luvuista on Fiat 128:n myyntiä <ref>Tekniikan Maailma 15/1983, s. 104</ref>. Alkuvuotena 1972 (1-7/72) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 708 kpl <ref>Moottoriviesti 9/1972, s. 57</ref>.
 
Alkuvuonna 1974 (1-10/74) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 1690 kpl. <ref>Tuulilasi 1/1975, s. 81</ref>
 
Tuulilasin 3/1978 mukaan Fiat 128:n 1977 myynti oli 2722 + 32 (farmari) kpl on yhteensä 2754 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 209 kpl on yhteensä 2963 kpl <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>.
 
Tuulilasin 3/1979 mukaan Fiat 128:n 1978 myynti oli 2273 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 122 kpl on yhteensä 2395 kpl <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>.
 
Fiat 128 -mallia rekisteröitiin Suomessa tammikuussa [[1975]] 241 kpl (sija 10.) <ref>Tuulilasi 4/1975, s. 120</ref>.

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 13/1970, vertailu
* [[Tekniikan Maailma]] 3/1978, koeajo
* [[Mobilisti]] 7/2014
{{EngWikipedia|Fiat_128}}
<references/>

[[Luokka:Fiat|128]]
[[Luokka:Seat|128]]
[[Luokka:Mallit|128]]

Polski-Fiat 125P

2026-05-24T13:11:18Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Polski-Fiat 125P|
kuva = [[Kuva:Polski-Fiat-125P.jpg|250px|Polski-Fiat 125P]]|
valmistaja = Polski-Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Puola}} Puola|
valmistusaika = [[1967]]–[[1991]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1481 cm³|
teho = 51,5-61 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 140 km/h|
kiihtyvyys = 21,0 s (0–100 km/h)|
kulutus = 10 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 21282 € (1970, v. 2013 kerroin)|
edeltäjä = |
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Zastava 1100]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}
'''Polski-Fiat 125P''' oli vuosina [[1967]]–[[1991]] valmistettu pienehkö neliovinen automalli. Suomeen tuotiin vain tätä Polski-Fiatin mallia. Polski-Fiat 125P-mallia valmisti puolalainen [[FSO]]. Polski-Fiat 125P perustui teknisesti Fiatin 1960-luvun malleihin 125 (kori) sekä 1300 ja 1500. Alla olevat tiedot koskevat erityisesti vuosimallia 1970.

== Kori ==
Sisätilat ovat luokassaan isot. Istuinten muoviverhoilu on kuitenkin epämiellyttävän hiostava. Hallintalaitteiden käytössä on paljon moitittavaa: ohjaus on jäykkä ja tunnoton, kytkinpoljin on raskas ja myös jarrupoljin on raskas käyttää tehostimesta huolimatta. Käsijarru on tehoton ja senkin käyttö vaatii runsaasti voimaa. Tuulilasin huuhtoja on jalkakäyttöinen. Ohjauspyörä on iso, 41 cm. (1970 malli)

Vielä v. 1975 nopeusmittari on nauhamainen ja hankalalukuinen (periytyy Fiat 1500:sta). 1975 mallissa on kangasistuimet, mutta [[pääntuki]]a ei ole. Varustelu on melko runsas, mm. sisältä säädettävä ajovalojen suuntaus. Varusteiden laadussa sekä viimeistelyssä on toivomisen varaa. 1975 mallin jäädyttimen säleikkö on musta. <ref>Tekniikan Maailma 13/1975, s. 66-70</ref>

Tavaratila pölyyntyy ajossa mikä kertoo korin huonosta eristyksestä. Koeajovaunun konepelti liikkui hieman ajon aikana, mikä lienee yksilövika. Useamman kerran konepelti aukesi ajon aikana, onneksi se on saranoitu edestä jolloin se ei voi aueta kokonaan. Ovet ovat kankeita eivätkä pysy auki. Lokasuojissa on aukkoja ja moottoritila likaantuu nopeasti. Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 83 dB edessä ja 83 dB takana. (1970 malli)

Maahantuojan mukaan Polski-Fiatin seuraavat osat ovat suomalaisia: laminoitu tuulilasi, akku ja renkaat <ref>Tekniikan Maailma 15/1970, s. 78-79, mainos</ref>

== Tekniikka ==
Nelisylinterisen 1481 cm³ rivimoottorin suurin teho on 51,5 kW /5400 (DIN, 70 hv) ja suurin vääntömomentti 113 Nm /3200 (11,5 kpm, DIN, epätarkka SAE-luku 12,3 kpm). Sylinterin mitat ovat 77 × 79,5 mm. Puristussuhde on 9,0.

Maahantuojan esitteessä tehoksi kerrottiin vain 84 hv, mikä on optimistinen tulkinta tehtaan ilmoittamasta epätarkasta SAE-tehosta 80 hv ± 5 %. 125P:n moottorin SAE-bruttoteho siis tehtaan mukaan saattoi vaihdella välillä 76–84 hv! Oikea DIN-teho on 70 hv eli 51,5 kW.

Vuosimallissa 1975 teho on 55 kW /5200 (DIN, 75 hv), aiemmin se oli 61 kW (83 hv) DIN. Teho aleneminen johtuu imu- ja pakokanavien viimeistelystä sekä muusta virittämisestä luopumisesta. Suurin vääntömomentti 117,7 Nm /3200 (12,0 kpm, DIN). Puristussuhde 9,0.

Polskin vaihteisto ja vetopyörästö sekä etujousitus periytyvät Fiat 124:stä (ja ovat täysin samat kuin Ladassa). Takajousituksena on kuitenkin jäykkä akseli lehtijousin.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Vaihteiden välitykset sopivat kuitenkin huonosti ohituksiin, kakkonen loppuu 66 km/t nopeuteen ja kolmonen 99 km:iin/t.

== Ajo-ominaisuudet ==
Jousitus ja iskunvaimennus eivät ole hyviä. Edessä ja takana on levyjarrut, mutta heikoista renkaista johtuen jarrujen pito venyy nopeassa ajossa. Paremmilla renkailla jarrut olisivat ilmeisen hyvät, joskin niiden käyttö on raskasta.

Ohjaus on raskas ja melko tunnoton. Ohjauksessa on myös hieman klappia.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1970 mittasi Polski-Fiat 125P:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,1 sekuntia, 0–100 km/h 21,0 sekuntia ja 0–120 km/h 34,8 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 139,7 km/h, valmistajan ilmoittama huippunopeus 155 km/h saavutettaisiin vaihteiston näillä välityksillä ylikierroksilla, minkä vuoksi lehti piti arvoa epärealistisena. Myötätuulessa koeajaja saavutti nopeuden 145 km/h.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 12 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Maahantuojan esitteessä ilmoitettiin oktaanivaatimukseksi erheellisesti 92. Kulutus vaihtelee välillä 9–11 litraa /100 km.

== Vertailu 1972, TM ==
Polski-Fiat 125P sijoittui Tekniikan Maailman 18/1972 7 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./7). Polski-Fiat sai parhaat pisteeet 1 pääkohdasta (kori) ja heikoimmat pisteet 2 pääkohdasta (käyttöominaisuudet, ajomukavuus). Jarrutusmatka 100–0 km/h 56,8 metriä (vertailun pisin), jarrut ovat suhteellisen tehottomat, mutta helppokäyttöiset. <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa 7:nneksi (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. Polski-Fiat ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 30 300 markkaa.

Sisätilat ovat ryhmän isoimmat (9,0), takaistuimelle mahtuu 3 aikuista "vähän lomittain" .Tavaratila (7,4 /10). Ajoasento on rasittava. Varustetaso 6,4.

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7,0): ilman kuormaa lievästi yliohjautuu, kuormattuna yliohjautuu selvemmin. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on raskas ja ryhmän jaetusti huonoin (4,8). Jarrut ovat ryhmän huonoimmat (5,5): liian raskas jarrupoljin, tuntuma on heikko, suuntavakavuus tosin säilyy jarrutettaessa.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmarin (55 kW, 1060 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,9 sekuntia. Huippunopeus 142,5 km/h. Kulutus on iso (ryhmän 2. isoin), 10,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
Polski-Fiat 125P maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 14900 markkaa eli 21282 euroa (v. 2013, kerroin 1,4283). Maksuehdot olivat joustavat, 30% käsiraha ja loput 70% 20 kuukauden maksuajalla.

Polski-Fiat 1300 maksoi Suomessa vuonna [[1982]] 27 900 markkaa, Polski-Fiat 1500 29 100 markkaa ja farmarimalli Polski-Fiat 1500 Combi 32 200 markkaa. Tuonti Suomeen loppui keväällä 1984, tilalle tuli Polonezin halpamalli [[FSO Polonez|FSO Polonez C]] <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>.

=== Rekisteröinti ===
Polski-Fiat 125P:tä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||800||899||594||600||416||219||120||101||21||3||1
|}

1977 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 750 kpl, Kombi (farmari) 50 kpl, yht 800 kpl.
1978 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 769 kpl, Kombi (farmari) 130 kpl, yht 899 kpl.
1979 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 517 kpl, Kombi (farmari) 77 kpl, yht 594 kpl.
 
Alkuvuonna 1973 (1-8/73) rekisteröitiin Polski-Fiat-mallia 737 kpl. <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4226 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1440 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2506 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1298 mm /1275 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1010 kg
|}

== Erikoiskatsastus ==
Polski-Fiat 125P osoittautui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) toiseksi huonoimmaksi automalliksi (19./20). Sähkölaitteissa se oli kaikista huonoin automalli. Jakopään ketjun viat olivat yleisiä. Polski-Fiateilla ajettiin keskimäärin 19 500 kilometriä vuodessa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 12/1970
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* http://fi.wikipedia.org/wiki/FSO_125P
* http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Polski_Fiat_125p

[[luokka:Polski-Fiat|125P]]
[[Luokka:Mallit|125P]]

Toyota Corolla (E70)

2026-05-24T13:09:09Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Toyota Corolla|
kuva = [[Kuva:800px-79-83 Toyota Corolla.jpg|250px|Toyota Corolla xE7x]]|
valmistaja = Toyota|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Toyota City {{Lippu|Australia}} Australia, Port Melbourne {{Lippu|Indonesia}} Indonesia, North Jakarta {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Thames {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa, Samut Prakan|
valmistusaika = [[1979]]–[[1987]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]] 2-ovinen [[coupé]] 2-ovinen [[hardtop]] 2-ovinen [[avoauto]] 2-ovinen [[pakettiauto]] 3-ovinen [[liftback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 140–185 km/h|
kiihtyvyys = 10,5–19,5 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1290–1839 cm3|
teho = 43–85 kW|
päästöt = |
kulutus = 6,6–8,6 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 15.500–22.600 € (1984)|
edeltäjä = [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla E30 / E40 / E50 / E60]]|
seuraaja = [[Toyota Corolla xE8x|Toyota Corolla E80]]|
samaaluokkaa = [[Volkswagen Golf mk1]] [[Opel Kadett D]] [[Honda Civic 2]]}}
{{Pääartikkeli|Toyota Corolla}}

'''Toyota Corolla E70''' eli neljännen sukupolven [[Toyota Corolla|Corolla]] oli edeltäjiään kulmikkaampi ja toiseksiviimeinen takavetoinen Corolla (AE86 GT Corolla oli viimeinen). Neljännen sukupolven malleista ainoastaan farmari ja pakettiautoversiota myytiin vuoteen [[1987]] asti, muut versiot korvattiin uudemmalla sukupolvella jo vuonna [[1984]]. Tämän sukupolven Corollaa myytiin myös nimellä [[Daihatsu Charmant]]. Suomessa tätä Corolla-mallia kutsutaan yleisesti nimellä ''Corolla DX'', ''Teini DX'' tai ''Dexteri'', vaikka DX on todellisuudessa vain yksi Corollan varustelutasoista.

Tämäkin Corolla-sukupolvi oli yksi Suomen suosituimmista autoista aikanaan. Se oli rakenteeltaan kilpailijoihinsa nähden ehkä lievästi vanhanaikainen takapyörävetonsa ja [[jäykkä akseli|jäykän taka-akselin]] takia, mutta koska rakenne ja tekniikka olivat vanhoja tuttuja ja kestäviksi todettuja, oli tämäkin Corolla-sukupolvi todella luotettava ja kestävä ajokki. Vikatilastoissa Corolla loistikin yleensä ykköspaikalla.

==Japani==
[[Tiedosto:Toyota Corolla 4-ovinen Sedan 1600 GT ( TE71 ).JPG|thumb|left|250px|Corolla Sedan 1600 GT]]
Corolla E70 esiteltiin Japanin kotimarkkinoilla maaliskuussa 1979 ja siellä se oli tarjolla monipuolisella korimallistolla, johon kuuluivat: 2- ja 4-oviset porrasperäiset sedan-mallit, 2-ovinen porrasperäinen hardtop, viistoperäinen 3-ovinen hardtop liftback ja viistoperäinen 3-ovinen coupe. Mallistoon lisättiin 3- ja 5-oviset farmari-versiot (van) elokuussa 1979, sen jälkeen kun edeltäneen 30-sarjan farmarin / vanin valmistus saatiin loppuun. E70 -mallisarjan yhteydessä tuotiin markkinoille myös 1,8-litrainen 13T-moottori, aluksi Japanin kotimarkkinoilla. Suorituskykyinen [[Toyota Corolla Levin|Levin]]-versio jatkoi TE71 coupe -korisena ja sen rinnalle tuotiin urheilullinen neliovinen porrasperä, '''Corolla GT'''.

Helmikuussa 1982 esiteltiin Corolla sedan, jonka konehuoneeseen oli asennettu Toyotan 1C-dieselmoottori. Japanissa tätä versiota myytiin, yhdessä suuremman [[Toyota Camry|Toyota Vistan]] diesel-versioiden kanssa, dieselmoottoristen hyötyajoneuvojen kauppaan erikoistuneen ''Toyota Diesel Store'' -ketjun kautta. Samassa yhteydessä farmariversioiden yhteydessä tehtiin muutoksia. Aiemmin pyöreät pariajovalot vaihtuivat sedan-malleissa käytössä olleisiin, suurikokoisiin kulmikkaisiin malleihin ja 1.6-litraiset bensiinimoottorit korvattiin 1,8-litraisella 1C-dieselmoottorilla. Mallikuvauksissa tapahtui englanninkielisen autosanaston mukaisia muutoksia. Tähän asti Corollan farmarimallit olivat olleet tarjolla termillä "van", mutta nyt markkinoille tuotiin, ensimmäistä kertaa Corollan historiassa, henkilökuljetuksiin tarkoitettu "wagon", vanin jäädessä umpikylkiseksi, puhtaasti tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetuksi versioksi. Van / Wagon -versioiden valmistus jatkui elokuuhun 1987, vaikka seuraavan sukupolven henkilömallit tuotiin markkinoille jo toukokuussa.

Moottorit Japanin kotimarkkinoilla:
*[[Toyota 4K -moottori|4K-U]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 74 hv (54 kW) ('''KE70''', '''KE73G''')
*[[Toyota 4K -moottori|4K-J]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 69 hv (51 kW) ('''KE71V''', ainoastaan van)
*[[Toyota K -moottori#5K|5K-J]] — 1,5 l (1496 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], kaasutin, ('''KE74V''', ainoastaan van)
*[[Toyota A -moottori#3A-U|3A-U]] — 1,5 l (1452 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[SOHC]], kaasutin, 80 hv (59 kW) ('''AE70''')
*[[Toyota T -moottori#12T-J|12T-J]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen työntötankomoottori, kaasutin, 86 hv (63 kW) ('''TE73V''')
*[[Toyota T -moottori#2T-GEU|2T-GEU]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[DOHC]], [[Ruiskutusjärjestelmä|EFI]], 115 hv (85 kW) ('''TE71''')
*[[Toyota T -moottori#13T|13T-U]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], 95 hv (70 kW) ('''TE70''')
*[[Toyota T -moottori#3T|3T-C]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]] ('''TE72''')
*[[Toyota C -moottori#1C|1C]] - 1,8 l rivi-4 [[Dieselmoottori|diesel]], 65 hv (48 kW) ('''CE70''')

==Eurooppa==
[[Tiedosto:Toyota Corolla coupe (TE71).jpg|right|thumb|250px|Toyota Corolla coupe, joka toimi liftback-mallin ohella Euroopan GT-version pohjana.]]
Valtaosa Euroopassa myydyistä E70-sarjan Corollista oli varustettu 1,3-litraisella [[Toyota 4K -moottori|4K]]-moottorilla, joka tuotti tehoa 60 hv (44 kW). Kaikkien Euroopan markkina-alueella myytyjen autojen moottoriteho on ilmoitettu DIN-yksikköinä. Tarjolla oli myös 1,6-litrainen, 75 hv:n (55 kW) [[Toyota T -moottori#2T|2T]]-moottori, joka oli joillain maakohtaisilla markkina-alueilla saatavilla farmarimalliin, samoin kuin saman moottorin kahdella kaasuttimella varustettu, 86 hv:n (63 kW) 2T-B -versio, joka oli saatavana coupe- ja liftback-malleihin. Eurooppaan tuotiin myös kahdella nokka-aselilla varustetulla 2T-G -moottorilla varustettuja coupe- ja liftback-malleja. Toisin kuin Japanin kotimarkkinoilla, jossa tämä moottoriversio oli varustettu polttoaineen suoraruiskutuksella, Euroopan versiot käyttivät kahta kaasutinta ja tällä konfiguraatiolla moottori tuotti tehoa 108 hv (79 kW) @ 6200 r/min. E70 Corollan kori- ja moottoriversioiden tarjonnassa oli Euroopassa maakohtaisia eroja ja esimerkiksi Sveitsin omintakeisten päästörajoitusten vuoksi tehokkain moottori, joka siellä oli saatavilla, oli 1770 cm3:n [[Toyota T -moottori#3T|3T]]-moottori, joka antoi tehoa 80 hv (59 kW).

== Corolla 1,3 DX ==
Toyota Corolla 1,3 DX maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 40 900 markkaa. Viimeistelytaso on hyvä. Ulkopeili on liian lähellä sivuikkunaa, mikä aiheuttaa ikkunan likaantumisen. Melutaso on 92 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 70 dB edessä ja 71 dB takana. Ohjaus on pysäköitäessä kevyt, mutta tuntoa on liian vähän. Suuntavakavuus on heikohko.

R4-moottorin iskutilavuus on 1290 cm³. Sylinterin mitat ovat 75 × 73 mm. Kulutus on melko iso, noin 6,4-9,2 litraa 92-oktaanista bensiiniä /100 km.

[[Tekniikan Maailma]] 1/1980 mittasi Toyota Corolla 1,3 DX:n (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,5 sekuntia, 0–80 km/h 12,4 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0-120 km/h 43,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 150 km/h.

== Vertailu 1980 ==
'''Toyota Corolla 1,3 DX''' voitti Tuulilasin 2/1980 vertailun (1./3). Vertailun muut autot olivat 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]] ja 3. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny]]. Toyota Corolla 1,3 DX maksoi 41 020 markkaa (4-ovinen).

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu ja etuistuimet ovat hyvät.

Ohjaus on nopea (3,3 kierrosta), kevyt ja tarkka, mutta tuntoa on heikosti. Teho 44 kW, paino 900 kg. Kulutus oli TL-lehdellä 9,1 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Vertailu 1981 ==
'''Toyota Corolla Super''' sijoittui Tuulilasin 11/1981 13 auton vertailussa neljänneksi (4./13). Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (8,5/10), väistökokeessa Corolla huojuu lievästi, luistot ovat tasaisia ja helposti hallittavissa. Jousitus kantaa hyvin täyttä kuormaa. Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0/10). 2-ovisessa mallissa etuistuin ei jää aiempaan asentoonsa kallistuksen jälkeen, joten se pitää säätää joka kerta uudestaan takapenkkiläisten kulun jälkeen. Varusteita on niukasti. Melutaso on kiitettävän alhainen, vertailun paras (ero meluisimpaan Datsuniin on enimmillään jopa 8 dB).

Tuulilasi 11/1981 mittasi Toyota Corolla Superin (44 kW, 850 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,9 sekuntia. Kulutus on suurehko, ryhmän 3. isoin, 9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 11/1981</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Toyota Corolla 5d Super Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kolmanneksi (3./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. Toyota, 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Toyota Corolla 5d Super Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 250 markkaa.

Corollan sisätilat ovat ahtaat varsinkin takaistuimella (6,5). Etuistuimet ovat ryhmän parhaat. Tavaratila ryhmän 2. suurin (8,6 /10). Varustetaso on niukka ja ryhmän 3. köyhin (5,3 /10). Etuovissa ei ole kyynärnojia.

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät ja ajokäytös on täsmällistä (9,0), mutta kuorma heikentää kulkua: kuormattuna Corolla yliohjautuu ja kallistelee enemmän. Ajomukavuus on ryhmän paras (9,0). Ohjaus on tarkka (9,3). Jarrut toimivat mainiosti ja ryhmän parhaiten (8,9 /10), niitä on helppo käyttää.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Toyota Corolla 5d Super Farmarin (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,8 sekuntia. Huippunopeus 135,6 km/h. Kulutus 8,8 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Toyota Corolla''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 4 (4./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa tyydyttävät (15/20), ohjaus on tunnoton. Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10). Lämmityslaite on teholtaan hyvä (18/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Toyota Corolla 1,8 DX Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa viimeiseksi (8./8), ja toinen Toyota eli Carina Diesel oli toiseksi viimeinen (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]] ja 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]]. Corolla 1,8 DX Dieselin teho on 43 kW (58 hv), 106 Nm, paino 1030 kiloa.

Corollan dieselmallin sisätilat ovat ahtaat ja takatilat ovat ryhmän pienimmät. Lämmityslaite on hyvä (9), mutta dieselmallissa esiintyy tärinää. Varustetaso on köyhä ja ryhmän niukin (3/10). Peilejä ei säädetään sisältä ja kierroslukumittaria ei ole.

Corolla on ketterä (9), mutta ajo-ominaisuudet ovat varsinkin talvella puutteelliset ja ryhmän heikoimmat (4/10). Suuntavakavuus on huono. Jousitus on edessä kova ja takana liian pehmeä, joten ajettavuus on epävakaata.

Tekniikan Maailma 4/1983 mittasi Toyota Corolla 1,8 DX Dieselin kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,6 sekuntia, mikä oli vertailun heikoin kiihtyvyysaika. Huippunopeus on valmistajan mukaan 140 km/h. Kulutus on tyydyttävä (14/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Toyota Corolla 1.8 DX Diesel''' (4-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kuudenneksi eli jäi viimeiseksi (6./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta C Diesel]], 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]] ja 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]].

Corolla on ryhmän epämukavin, töyssyttävin, jousitus toimii heikosti. Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Toyota Corolla 1.8 DX Dieselin (43 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 23,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Toyota Corollaa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||2033||5193||4793||5772||6284
|}
1979 myyntimäärästä osa koskee vanhempaa korimallia.

== Tekniikka ==
Uutta neljännen sukupolven Corollassa oli, että myös taakse oli saatu [[Kierrejousi|kierrejouset]] (paitsi farmarimallissa). Edessä oli lisäksi kallistuksenvakain. Akseliväli oli nyt 2400 mm ja uutena moottorivaihtoehtona tuli 1,6-litrainen 2T.

== Varustelu ==
Varustelutasoja ovat '''Super''' (myyty suomessa), '''DX''' (myyty suomessa), '''SE''', '''GT''', '''XE''', '''SR5''', '''ST''', '''GL''', '''SR''', '''SL''' ja '''SX'''.

Suomen yleisin varustelutaso E70-Corollassa on Super. Super- ja DX-mallit erottaa seuraavista seikoista:
* DX-varustelussa on kylkilistat ja kromiset pisaralistat katon reunassa sekä kromilista takaikkunan tiivisteessä, Superissa ei ole
* DX:ssä ovien sisäverhoilussa kahva/kyynärnoja, Superissa "vetolenkki". Facelift "isolamppu" DX varustelussa oviverhoukset ulottuvat korkeammalle peittäen kaistaleen peltipintaa joka jää näkyviin ikkunan ja verhouksen väliin super- varustelussa.
* DX:n mittaristossa kello, economy-mittari (economy- mittari vain ns. isolamppuisessa facelift- mallissa) sekä polttoainemäärän varoitusvalo
* DX-varustelussa yksi puhallinnopeus lisää Superiin verrattuna sekä tihkuasento lasinpyyhkijöille
* DX:ssä luukullinen hansikaslokero, Superissa pelkkä lokerosyvennys
* DX:ssä A-mallisella keskipuolalla oleva ohjauspyörä, Superissa pelkistetympi yksipuolainen ohjauspyörä

Kaikki 1.6-litraisella ja diesel-moottorilla varustetut Suomessa myydyt E70-Corollat ovat DX-varustelulla.

== Kehitys ==
Vuonna [[1980]] Corollaa valmistettiin päivässä keskimäärin 2346 kappaletta.

Vuonna [[1981]] mallia uudistettiin hieman ja se sai uuden maskin sekä mustat, isommat puskurit. 1,3-litraisesta moottorista saatiin 65 hv irti ja kulutusta oli saatu jonkinverran pudotettua aiemmasta.

Vuonna [[1982]] Corolla sai dieselmoottorin.

Vuonna [[1983]] esiteltiin Corollaan OHC-moottori, 1,6-litrainen [[Toyota 4A-C -moottori|4A-C]]. Samaan aikaan jotkin Corollan versiot saivat myös [[Ohjaustehostin|ohjaustehostimen]].

== Moottorit ==

=== Bensiinimoottorit ===

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||93 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||48 kW (65 hv) @ 5400 r/min||98 Nm @ 3600 r/min||Super/DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-C]]||1290 cm3||48 kW (65 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-U]]||1290 cm3||54 kW (74 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-J]]||1290 cm3||51 kW (69 hv)||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 3A -moottori|3A-U]]||1452 cm3||59 kW (80 hv) @ 5600 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 5K -moottori|5K-J]]||1486 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-C]]||1587 cm3||63 kW (86 hv) @ 5600 r/min||122 Nm @ 4000 r/min||SE
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 12T -moottori|12T-J]]||1588 cm3||63 kW (86 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-U]]||1588 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T]]||1588 cm3||55 kW (75 hv) @ 5200 r/min||118 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-G]]||1588 cm3||85 kW (115 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6 GT'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-GEU]]||1588 cm3||79 kW (108 hv) @ 6200 r/min||132 Nm @ 5200 r/min||GT
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-B]]||1588 cm3||63 kW (86 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 13T -moottori|13T-U]]||1770 cm3||70 kW (95 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 3T -moottori|3T-C]]||1770 cm3||55 kW (75 hv) @ ? r/min||||
|}

=== Dieselmoottori ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8 D'''||[[R4]]||[[Toyota 1C -moottori|1C]]||1839 cm3||43 kW (58 hv) @ 4500 r/min||106 Nm @ 3000 r/min||DX
|}

== Korimallit ==

*AE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 3A-U -moottori
*AE72 = Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai avoauto, 4A-U -moottori
*CE70 = Sedan, Coupé tai Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE71 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE72 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*KE70 = Sedan, Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai Farmari, 4K, 4K-C tai 4K-U -moottori
*KE71 = Pakettiauto, 4K-J -moottori
*KE72 = Farmari, 4K-J -moottori
*KE73 = Farmari, 4K-U -moottori
*KE74 = 5-ovinen Farmari, 5K-J -moottori
*TE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 13T-U -moottori
*TE71 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 2T, 2T-B tai 2T-G -moottori, myös 2T-GEU
*TE72 = Farmari, Coupé, tai Liftback-Coupé, 3T-C -moottori
*TE73 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE74 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE75 = Avoauto

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
! !!Sedan!!Farmari!!Coupé!!Liftback
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4120 mm||4160 mm||4175 mm||4105 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1610 mm||colspan=2|1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1395 mm||1390 mm||1335 mm||1340 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=4|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]] (e/t)'''||colspan=3|1320/1335 mm||1335/1340 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||840–1030 kg||865–970 kg||970–985 kg||870–940 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|50 l
|}

==Aiheesta muualla==
http://www.youtube.com/watch?v=ZBDsJ0arr14 TOYOTA COROLLA TE71 DOCH -video

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 1/1980
{{EngWikipedia|Toyota_Corolla_(E70)}}
* http://www.toyotaoldies.de/gale7.html 
* http://www.toyota-global.com/company/history_of_toyota/75years/vehicle_lineage/car/id60003567/index.html "5th Corolla Van". 75 years of history: Vehicle lineage. Toyota. Retrieved 2013-11-16. 
<references/>

{{Toyota}}

[[Luokka:Toyota|Corolla E70]]
[[Luokka:Mallit|Corolla E70]]

Fiat 128

2026-05-24T13:08:01Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Fiat 128 Seat 128|
kuva = [[Kuva:Fiat 128 (1969-1972).jpg|250px|Fiat 128 (1969–1972)]]|
valmistaja = Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Italia}} Italia, Rivalta, Torino {{Lippu|Argentiina}} Argentiina, Buenos Aires {{Lippu|Egypti}} Egypti, [[Nasr|Helwan]] {{Lippu|Marokko}} Marokko, [[Somaca|Casablanca]] {{Lippu|Kolumbia}} Kolumbia, [[Compañía Colombiana Automotriz|Bogotá]] {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka, Rosslyn {{Lippu|Sri Lanka}} Sri Lanka, [[Upali Motor Company|Homagama]]|
valmistusaika = [[1969]] – [[1985]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[berlina]] 2- ja 3-ovinen [[coupé]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Dante Giacosa]]|
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHC]]|
iskutilavuus = 1116–1580 cm3|
teho = 33–63 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
kiihtyvyys = 16,5–18,3 (0–100 km/h)|
huippunopeus = 139–170 km/h|
kulutus = 6,3–9 l/100 km (yhd.)|
päästöt = |
hintaluokka = 16.500 € (1980)|
edeltäjä = [[Fiat 1100 mk3]]|
seuraaja = [[Fiat Ritmo]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort]] [[Opel Kadett]] [[Simca 1000]] [[Toyota Corolla]] [[Volkswagen Jetta]]}}

'''Fiat 128''' ([[1969]]–[[1985]]) oli suosittu pieni malli, jonka edeltäjä oli [[Fiat 1100]] ja seuraaja [[Fiat Ritmo]]. 128 oli "[[Vuoden auto]]" [[1970]].

== Yleistä ==
[[Kuva:Fiat-128-Familiare.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 Familiare (farmarimalli) vm 1973]]
[[Kuva:Fiat-128-mk2.jpg|thumb|left|250px|1976 uusittu Fiat 128]]
Fiat 128 edusti yksinkertaista ja kulmikasta muotoilua, jonka isompi ja vanhempi [[Fiat 124]] oli jo tehnyt tutuksi. 128:n muotoili Fiatin pääsuunnittelija [[Dante Giacosa]]. Kuitenkaan Giacosan alunperin ehdottamaa viistoperää ei hyväksytty, vaan autosta tehtiin tavanomainen porrasperä.

128:ssa oli poikittain sijoitettu moottori ja [[etuveto]], rakennetapa, joka yleistyi [[Mini]]n suuren menestyksen myötä. Fiat 128 F (Familiare) oli farmarimalli, jossa takajousituksena on 3 poikittaista lehtijousta vakiomallin 2 sijasta. 128 F:n tavaratilan tilavuus (takaistuin alas laskettuna) on 1,25 m³. <ref>Tekniikan Maailma 14/1970, s. 24</ref>

128:n ajettavuutta ja jarruja kehuttiin aikanaan, ja autoa pidettiin muutenkin "ajajan autona". Auton kilpeä kuitenkin himmensi nopea ruostuminen ja ensimmäisten moottorien huono laatu.

== Kehitys ==
Vuonna [[1971]] esiteltiin [[Fiat 128 Sport Coupé|Sport Coupe-malli]], jonka sai 1300 cm3 moottorilla. Samana vuonna esiteltiin myös [[Fiat 128 Rally]], jota valmistettiin vain vuosina 1972-74.

Vuonna [[1975]] Sport Coupe korvattiin 3P-mallilla, joka oli ensimmäinen viistoperäinen monikäyttöauto, eli takaluukun kautta pääsi tarvittaessa auton sisälle. Näin tavaratilan koko kasvoi huomattavasti. Nykyisin melkein kaikki autot ovat Fiat 128 3P:n tavalla tehtyjä. Perusmalliin verrattuna '''Fiat 128 3P''':n akseliväliä on lyhennetty yli 20 cm, joten takatilat ovat ahtaat. Kiihtyvyydeksi 0–100 km/h valmistaja ilmoitti 13,7 sekuntia (53,5 kW, paino 850 kg). Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. Jousitus on kova. Hinta 35 900 mk (1976). <ref>Tekniikan Maailma 15/1976</ref>

Noin puolet 128-malleista myytiin kotimaassa Italiassa. 1973 Italian markkinoilla myynti aleni selvästi. Vuonna [[1976]] 128 sai uuden mustan puskurin, johon siirrettiin myös etuvilkut. Ajovalot muuttuivat nelikulmaisiksi. Takasivupilarissa on musta koriste, joka matkii läpivirtaustuuletuksen aukkoa (silti autossa ei ole läpivirtaustuuletusta). Takavalot ovat isommat. C- ja CL-malleissa (mutta ei perusmallissa) on peruutusvalo, lämpömittari, etuistuinten [[Pääntuki|pääntuet]] ja lukittava lokero. Takalasin lämmitin on lisävaruste. Ohjauspyörä on aiempaa pienempi (38 cm). Vetopyörästön välityssuhteet ovat pidentyneet, mikä alentaa kulutusta (valmistajan mukaan 7 %), mutta heikentää hieman kiihtyvyyttä ja huippunopeutta. Ajo-ominaisuudet ovat (yhä) mainiot. <ref>Tekniikan Maailma 13/1976</ref>

== Vertailu 1970, TM ==
'''Fiat 128''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 13/1970 11 auton vertailun selvällä piste-erolla muihin. Vertailun muut autot olivat 2. [[Datsun Sunny B110|Datsun 1200]], 3. [[Simca 1100]], 4. [[Sunbeam Avenger 1500#Sunbeam_1250|Sunbeam 1250]], 5. [[Ford Escort mk1|Ford Escort 1300]], 6. [[Vauxhall Viva HB|Vauxhall Viva]], 7. [[Toyota Corolla (E10)|Toyota Corolla 1200]], 8. [[Renault 10|Renault R 10]], 9. [[Opel Kadett B|Opel Kadett]], 10. [[Volkswagen Kupla|Volkswagen 1500]] ja 11. [[Triumph Herald|Triumph Herald 13/60]].

128:n hyviä puolia olivat esimerkiksi suorituskyky ja loistavat kaarreajo-ominaisuudet. 128 on suuntavakaa ja jousitus miellyttävä. Ajo-ominaisuudet ovat kaikilta osin ryhmän parhaat: ohjautuvuus (9,3/10), jousitus (8,5/10) ja kaarreajo-ominaisuudet (9,4/10). Vaihteistoa on helppo käyttää ja ajoasento on mukava. Heikkouksiakin toki löytyi. Lasinpesijän käyttötutti on surkea. Ohjaus on liian hidas, mikä on ainoa miinus muuten hyvissä ajo-ominaisuuksissa. Muoviverhoilu on hiostava. Lämpömittari puuttuu. Moottoritila on hyvin ahdas.

Fiat 128 painaa 820 kiloa, 1116 cm³ moottori, tehoa on 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv). Suurin vääntömomentti 77,5 newtonmetriä / 3200 r/min (DIN, 7,9 kpm).

[[Tekniikan Maailma]] 13/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,9 sekuntia, 0–80 km/h 11,0 sekuntia ja 0–100 km/h 18,1 sekuntia (sateessa). Fiat 128:n kiihtyvyys oli ryhmän paras ja huippunopeus toiseksi paras 137,9 km/h. Huippunopeus mitattiin Tarvon moottoritiellä, tuohon aikaan ei ollut nopeusrajoituksia taajamien ulkopuolella.

Vetopyöristä mitattu teho on 42,5 hv (31,26 kW, ryhmän 2. eniten). Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 11460 markkaa eli 16505 euroa (v. 2015, kerroin 1,4402). Hintaan eivät kuulu lisävarusteet: säädettävät etuistuinten selkänojat 110 mk, kangasverhoilu 180 mk ja vyörenkaat 100 mk.

== Koeajo 1970 ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Ongelmana on kuitenkin turhan hidas ohjaus. Sisätilat ovat isot. Viimeistelytaso voisi olla parempikin. Läpituuletusjärjestelmä on tehoton. Moottoritila on sekavasti järjestetty. Etuovissa on tuuletusruudut.

[[Tekniikan Maailma]] 3/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 805 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,2 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan yli 135 km/h, TM:n mittauksissa 139,0 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 3/1970</ref>

== Vertailu 1970, TL ==
'''Fiat 128''' voitti ylivoimaisesti Tuulilasin 5/1970 vertailun (1./3), lisäksi mukana olivat [[Morris 1300|Austin 1300]] ja [[Opel Kadett B|Opel Kadett]]. Fiatin istuimet ja sisätilat ovat ryhmän parhaat. Hallintalaitteet toimivat kevyesti. <ref>Tuulilasi 5/1970 (Tuulilasi 5/2020, s. 76)</ref>

== Vertailu 1977 ==
'''Fiat 128''' sijoittui Tuulilasin 11/1977 kahdeksan auton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Opel Kadett C|Opel Kadett Special]], 2. [[Volkswagen Derby I|Volkswagen Derby LS]], 3. [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corolla]], 4. Fiat, 5. [[Ford Escort mk2|Ford Escort 1,3]], 6. [[Mazda 818|Mazda 818]], 7. [[Datsun 120Y|Datsun 120Y]] ja 8. [[Mitsubishi Lancer (A70)|Mitsubishi Lancer 1200]]. Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 27 700 markkaa (ryhmän halvin auto).

Fiatin sisätilat ovat ryhmän jaetusti isoimmat (8,0). Takaistuin on ryhmän tilavin, sinne mahtuu "kelvollisesti" 3, mutta tavaratila on pieni (4,5 /10). Valoissa on korkeussäätö ja polttimot saa helposti vaihdettua (ainoana, muissa vaihto on hankalampaa).

Ajo-ominaisuudet ovat melko hyvät (8), mutta ajettaessa kaarteessa ilman kuormaa toinen takapyörä nousee irti tiestä turhan helposti. Fiat on ketterä ja käsittelykokeen paras. Jousitus on mukava (9,0). Suorituskyky on heikohko ja ryhmän huonoin (5,0 /10). Vaihteisto on ryhmän epämääräisin. Kulutus on ryhmän 3. pienin, 9,7 l/100 km.

Etuistuimista puuttuvat pääntuet (ainoana, kaikissa muissa on). Tuulilasi on karkaistu (laminointi puuttuu). Lämpömittaria ei ole. 1 ulkopeili. Peräytysvalo puuttuu (ainoana, kaikissa muissa on). Polttoainesäiliön korkkia ei voi lukita. <ref>Tuulilasi 11/1977</ref>
[[Kuva:Fiat-128-CL-vm1977.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 CL vm 1977]]

== Koeajo 1978 ==
Fiat 128 1100 oli [[Tekniikan Maailma]]n 3/1978 koeajossa. Vuosien varrella 128:aan oli tehty parannuksia: vaihtovirtalaturi ja jarrutehostin lisätty, ruosteenestoa parannettu ja moottorin palotiloja muotoiltu uudelleen. 1978 vuosimallin uudistuksia olivat musta maski, muovipuskurit, uusi kojelauta, toinen perävälitys sekä 1. ja 2. vaihteen parannettu synkronointi.

Fiat 128 sai kiitosta isoista takatiloistaan, tunnokkaasta ohjauksesta ja jousituksesta (tanakka, kantaa kuorman kunnolla). 128:aa on mukava ajaa, soratiellä on neutraali ja kori ei juuri kallistele kaarteissa. Moitteita tuli meluisuudesta (varsinkin takana) ja epämukavista istuimista (liian pehmeät). Moottori vaatii 98-oktaanista bensiiniä. Kylmäkäynnistys vaatii ryyppyä kesälläkin. Etuistuinten selkänojan säätö ei ole vakiovaruste, maksaa muutaman satasen. Ohjauspyörän pinta on rypyläinen ja epämiellyttävä. Pääntukia ei ole.

Moottori on 4-sylinterinen 1116 cm3 rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 80 mm × 55,5 mm eli moottori on lyhytiskuinen kierroskone. Suurin teho 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv) ja suurin vääntömomentti 81 newtonmetriä / 2800 r/min (DIN). Vaihteisto on täysin synkronoitu, vaihteita on neljä. Auto painaa 800 kiloa.

Tekniikan Maailma 3/1978 mittasi Fiat 128 1100:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,4 sekuntia, 0–80 km/h 11,4 sekuntia, 0–100 km/h 18,8 sekuntia ja 0–120 km/h 38,1 sekuntia. Koeajon keskikulutus oli 8,5 l/100 km.

Fiat 128 1100 maksoi vuonna [[1978]] 27700 markkaa.

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Fiat 128 1100 Panorama''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kuudenneksi (6./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. Fiat, 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Fiat 128 1100 Panorama maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 37 050 markkaa.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8,0), mutta etuistuimillakaan ei ole [[pääntuki]]a. Tavaratila ryhmän pienin (5,6 /10). Varusteita on jaetusti vähiten (4,3). Lämpömittari puuttuu (ainoana).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0). Ajomukavuus on ryhmän 2. paras (8,5). Ohjaus 8,1, jarrut 8,2 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Fiat 128 1100 Panoraman (40,5 kW, 840 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,5 sekuntia. Huippunopeus 126,7 km/h. Kulutus on pieni (ryhmän pienin), 8,1 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Valmistus ==
1978 mennessä Fiat 128:aa oli valmistettu yli 2,5 miljoonaa kappaletta 9 vuodessa, joka oli 27 % Fiatin myynnistä. Valmistusta oli Italian lisäksi 11 muussa maassa lisenssituotantona, mm. Egypti, Thaimaa, Sambia.

== Mallit ==
[[Kuva:1971 Fiat 128 Sport Coupe.jpg|thumb|250px|Fiat 128 Sedan]]
[[Kuva:Fiat 128 Rally (1972-1974).jpg|thumb|250px|[[Fiat 128 Rally]] (1972-1974)]]
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A.048 -moottori|128A.048]]||1116 cm3||33 kW (44 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1969–1976
|- bgcolor=#ffffff
|Sedan '''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||40 kW (55 hv) @ 6000 r/min||79 Nm @ 3200 r/min||1970–1982
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1100''' Coupé '''SL 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.5000 -moottori|128AC.5000]]||1116 cm3||47 kW (64 hv) @ 6000 r/min||83 Nm @ 3800 r/min||1972–1974
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||||1290 cm3||42 kW (57 hv) @ 6400 r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''Special 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1974–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A1.000 -moottori|128A1.000]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1976–1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]] ||1290 cm3||49 kW (67 hv) @ 6000 r/min||89 Nm @ 4000 r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1300''' Coupé '''SL 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6600 r/min||94 Nm @ 3600 r/min||1972–1978
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupe '''Sport 1300''' Coupe '''Sport L 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||46–63 kW (62–86 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1979
|}

== [[Giannini]]-mallit ==
128:sta oli myös [[Giannini]]n tekemiä viritettyjä malleja. Ne toimitettiin suoraan Gianninin tehtaalta. Autoissa oli Gianninin logot Fiat-logojen tilalla.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||49 kW (66 hv) @ 6500 r/min||85 Nm @ 4000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP-S'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||56 kW (76 hv) @ 7000 r/min||91 Nm @ 4800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]]||1290 cm3||60 kW (80 hv) @ 6600 r/min||98 Nm @ 4600 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally 1600'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1580 cm3||69 kW (93 hv) @ 6600 r/min||157 Nm @ 3600 r/min
|}

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Berlina!!Coupé!!Familiare
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||colspan=2|3856 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=3|1590 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=3|1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli||2448 mm||2228 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e / t)||colspan=3|1308 mm / 1306 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||colspan=3|145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||785–840 kg||810–820 kg||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=3|38 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=2|370 l||
|}

== Lisenssivalmistus ==
[[Kuva:Zastava1100p.jpg|thumb|250px|[[Zastava 1100]]p, 128:n jugoslavialainen lisenssivalmiste]]
128 on käytännössä edelleen tuotannossa Serbia-Montenegrossa, jossa autoon pohjautuvia Zastava-malleja valmistetaan [[Yugo]]-nimellä. Jugoslavialaisia Fiat 128-malleja tuotiin Suomeenkin 1970-luvun lopussa, jolloin ihmeteltiin auton edullisuutta italialaiseen versioon verrattuna. Jugoslavialainen Zastava-Fiat 128 olikin italialaista heikkolaatuisempi, varusteita oli vähemmän (esim. hansikaslokero puuttuu) ja yleinen viimeistelytaso oli ainakin joissain vuosimalleissa heikko. Nämä sekä tuotantokustannusten erot selittävät Zastavan halvempaa hintaa Fiat 128:aan verrattuna.

Fiat 128 muotoiltiin alkuaan viistoperäksi, minkä korimallin jugoslavialaistehdas otti valmistukseen porrasperän sijasta. Korin peräosan erilaisuus 128:aan verrattuna johtuu siis Fiatin alkuperäisistä koripiirrustuksista ja niihin tehdyistä muutoksista.

== Erikoiskatsastus ==
Fiat 128 sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) sijalle 12 (12./20). Alustan osien kestävyydessä oli parannettavaa. Vetoakselin suojakumit rikkoutuivat usein. Jarrusylinterit jumiutuivat harmillisen usein. Moottorin yleisiä vikoja: polttoainepumppu ja jakopää (hammashihna). Ovien säädöissä ja lukoissa esiintyi joskus vikoja, samoin mittaristossa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Rekisteröinti ==
Fiat 128:aa ja Zastavaa rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=700px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1970!!1971!!1972!!1973!!1974!!1975!!1976!!1977!!1978!!1979!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1484||2183||1331||1768||2310||3221||2080||2754||2273||1663||1373||1165||153
|}
Vuosina 1974-1982 Zastavan myynti oli vuosittain noin 100-500, loput eli suurin osa luvuista on Fiat 128:n myyntiä <ref>Tekniikan Maailma 15/1983, s. 104</ref>. Alkuvuotena 1972 (1-7/72) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 708 kpl <ref>Moottoriviesti 9/1972, s. 57</ref>.
 
Alkuvuonna 1974 (1-10/74) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 1690 kpl. <ref>Tuulilasi 1/1975, s. 81</ref>
 
Tuulilasin 3/1978 mukaan Fiat 128:n 1977 myynti oli 2722 + 32 (farmari) kpl on yhteensä 2754 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 209 kpl on yhteensä 2963 kpl <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>.
 
Tuulilasin 3/1979 mukaan Fiat 128:n 1978 myynti oli 2273 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 122 kpl on yhteensä 2395 kpl <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>.
 
Fiat 128 -mallia rekisteröitiin Suomessa tammikuussa [[1975]] 241 kpl (sija 10.) <ref>Tuulilasi 4/1975, s. 120</ref>.

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 13/1970, vertailu
* [[Tekniikan Maailma]] 3/1978, koeajo
* [[Mobilisti]] 7/2014
{{EngWikipedia|Fiat_128}}
<references/>

[[Luokka:Fiat|128]]
[[Luokka:Seat|128]]
[[Luokka:Mallit|128]]

Wartburg 353W

2026-05-24T13:06:56Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{mallisarja|
nimi = Wartburg 353W|
kuva = [[Kuva:Wartburg-353-W.jpg|250px|Wartburg 353W]]|
valmistaja = VEB Automobilwerk Eisenach|
valmistusmaa = {{Lippu|Itä-Saksa}} Itä-Saksa, Eisenach|
valmistusaika = [[1975]]–[[1988]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]]|
moottori = [[R3]]|
huippunopeus = 125–130 km/h|
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = 992 cm3|
teho = 37 kW|
päästöt = |
kulutus = 8,5–10 l/ 100 km (tehtaan ilm.) |
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Wartburg 353]]|
seuraaja = [[Wartburg 1.3]]|
samaaluokkaa = [[Škoda 105/120]] [[FSO Polonez]] [[Polski-Fiat 125P]]}}
'''Wartburg 353W''' oli uudistettu malli laatikkomaisella (saippualaatikko) korilla verrattuna aikaisempaan [[Wartburg 353|353]]-malliin, joka perustui suoraan [[Wartburg 311|311]]-malliin. 353W:een tuli vaihtovirtalaturi, [[levyjarru]]t eteen, 2-piiriset jarrut ja H4-valot.
Mallinimen W tulee sanasta ''Weiterentwicklung'' eli pidemmälle kehitetty.
[[Kuva:Wartburg 353W.JPG|thumb|right|300px|Wartburg 353W]]

== Yleistä ==

Wartburgissa oli koko tuotannon ajan [[erillisrunko|erillinen runko]], joka tarkoittaa ettei kori ollut itsekantava. Moottori perustui [[DKW]]:n [[kaksitahtimoottori]]in, josta kehitettiin [[DKW F9|IFA F9]] (kolmisylinterinen kone) ja sitten Wartburgin ensimmäisten mallien myötä sitä kehtettiin vähitellen. Ensimmäisissä 311-Wartburgeissa oli linjakas "italialais"tyylinen kori. Aluksi Wartburgeissa jäähdytinvesi oli vapaakierrolla (kiertopumppu puuttui). Erikoista oli, että jokaisella moottorin kolmella [[sylinteri]]llä oli oma [[sytytyspuola]]nsa. Varsinaista jakajaa ei ollut, vaan [[kampiakseli]]n päässä oli kolmivipukatkoja(3kärkeä ja kondensaattoria). Sytytys säädetään keulamaski poistettuna, jolloin katkojakotelo on esillä. Sytytys täytyy ajoittaa mieluiten tulpan reikään kiinnitetyllä "heittokellolla", sillä kampiakselin hihnapyörän merkit viitteelliset

Moottori pitkittäin nokalla ja voimansiirto toteutettu etuvedolla. [[Vetoakseli|Vetoakseleissa]] ei ollut kuulia vaan ristikkonivelet. Ne olivat ongelmallisia, jos vedätti autoa pyörät ääriasennossa, koska tällöin ristikko saattoi murtua vaihdelaatikon vierestä. Tyypillistä autolle oli myös ns. [[vapaakytkin]] - kun kaasupolkimen nosti ylös, auto rullasi vapaalla. Ajo-ohje oli, että tuli käyttää ns. kaasuta-rullaa-menetelmää, jotta polttoainetta säästyisi. Ratin alla oli kuitenkin vapaakytkimen lukko, jolla veto saatiin lukittua jatkuvasti päälle. Tämä tarpeellinen esim. vuoristossa. Silloin kun Suomessa myytiin vielä pumpuista 2t-polttoainetta, ei bensiinisäiliöön tarvinnut itse sekoitella öljyä. Suomessa 353W:n varusteisiin kuului kuitenkin teline 2t-öljypulloille, sillä polttoainetta ei enää saanut jokaiselta asemalta. Käytetty seossuhde oli 2,5 %.

== Kori ==
Sisätilat ovat isot. Istuimet ovat kankaalla verhotut. Pääntukia ei ole vielä 1979 mallissa, myöhemmin tuli muoviset ja kovat pääntuet eteen. Selkänojat ovat turhan lyhyet sekä edessä että takana. Istuinten sivutuki on heikko.

Lämmityslaite ei ole kovin tehokas. Ohjauspyörä on iso, 40 cm. Vaihteensiirto toimii huonosti ja on epämääräinen. Warre on meluisa, varsinkin kiihdytyksissä melutaso nousee huomattavaksi.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat melko heikot, Warre vaappuu. Ohjaus on epätarkka ja osittain tunnoton, varsinkin vapaakytkin päällä (alamäissä). Mutkateillä keskinopeudet jäävät alhaisiksi huonojen kaarreajo-ominaisuuksien vuoksi.

== Talviajo-ominaisuudet ==
Wartburg on huono ajettava liukkaalla tiellä. Suuntavakavuus on huono ja auto on uraherkkä. Pito on heikohko ja ajettavuus vaihtelee yli- ja aliohjautuvan välillä, joskin kaasun käytöllä autoa voi hallita. Ohjaus on tunnoton ja se myös ravistelee ja vetelee. Wartburg sijoittui TM:n 4/1980 talvitestinssä sijalle 19./20 eli se oli toiseksi huonoin. <ref>Tekniikan Maailma 4/1980</ref>

== Vertailu 1986, TM ==
'''Wartburg 353 W''' sijoittui Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailussa toiseksi (2./3, 71 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 1. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 L]], 2. Wartburg ja 3. [[Škoda 105/120|Škoda 120 L]].

Ajo-ominaisuudet ovat kehnot (6). Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Wartburg 353 W:n (37 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 12,9 sekuntia ja 0–100 km/h 21,9 sekuntia. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 77 dB. Kulutus on iso (6).
<ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984, TL ==
'''Wartburg 353W''' sijoittui Tuulilasin 9/1984 6 halvan auton vertailussa viimeiseksi (6./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. [[Škoda 105/120|Škoda 120L]] ja 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 S]]. Wartburg 353W oli ryhmän halvin auto, hinta 23 770 markkaa. Kuudesta toimittajasta kukaan ei olisi valinnut Wartburgia, 5 heistä piti sitä ryhmän huonoimpana.

Wartburgin polkimet kulkevat lattian läpi. Ajoasento on kohtalainen (8) ja sisätilat ovat isot (9). Myös tavaratila on iso (9/10). Warre on meluisa (5) ja istuimissa on parannettavaa (6). Tuuletus ja lämmitys toimivat heikosti (5/10). Varustetaso on niukka (6): hansikaslokeron kantta ei ole, valomuistia ei ole, polttoainesäiliön korkissa on lukko. Katkojan kärkiin pääsee käsiksi vain purkamalla puskurin ja keulapellin.

Wartburgin ajo-ominaisuudet ovat heikot: suuntavakavuus on kehno (4/10), samoin kaarrekäytös (6) ja ääritilanteita (5) pitää varoa. Jousitus toimii kohtalaisesti (8). Pujottelukokeessa Warre oli lähellä kaatua, nopea ohjausliike pelasti kaatumiselta. Takapyörä ja jopa toinen etupyörä olivat ilmassa väistötilanteessa. Ilman kuormaa väistökoe sujuu omituisesti ja heikosti, jousitus aiheuttaa kierähtelyä. Täysi 400 kilon kuorma parantaa Warren ajettavuutta, jolloin myös väistö sujuu paremmin. Taka-akselisto ohjaa autoa tien epätasaisuuksissa. Ohjaus on tahmea (5/10) ja vaihteensiirto toimii liian jäykästi (4/10). Moottori toimii ryhmän heikoimmin (4), jarrut toimivat ryhmän jaetusti heikoimmin (6). 2-tahtimoottorin sitkeys on huono ja tehoa on vähän. Suorituskyky on heikko: [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Wartburg 353W:n (37 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 23,3 sekuntia. Huippunopeus on 126 km/h. Kulutus on ryhmän toiseksi isoin, 9,3 l/100 km. <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Wartburg 353 W Tourist''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa 8:nneksi eli jäi viimeiseksi (8./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]] ja 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]]. Wartburg 353 W Tourist maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 20 050 markkaa eli se oli ryhmän selvästi halvin auto.

Warren sisätilat ovat isot (8,5). Selkänojia ei voi säätää ja etuistuimillakaan ei ole pääntukia. Tavaratila on ryhmän isoin (9,4 /10). Varusteita on jaetusti vähiten (4,3).

Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän heikoimmat (6,0). Warre on ryhmän epämukavin auto (6,0). Ohjaus on ryhmän 3. huonoin (5,0). Jarrut ovat 2. huonoimmat (5,9), heikko tuntuma, lukkiutuvat liian herkästi, pysyy huonosti suunnassa.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Wartburg 353 W Touristin (37 kW, 950 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 24,6 sekuntia. Huippunopeus 125,5 km/h. Kulutus on iso (ryhmän isoin), 10,8 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Vertailu 1978 ==
'''Wartburg 353 W De Luxe''' voitti Tuulilasin 6/1978 4 halvan auton vertailun (1./4). Vertailun muut autot olivat 2. [[Škoda 105/120|Škoda 105 S]], 3-4. [[Seat 133|Fiat 133]] ja 3-4. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Wartburg 353 W De Luxe maksoi 16 500 markkaa.

Wartburgin sisätilat ovat isot (9) ja myös tavaratila on iso. Istuimet ovat ryhmän parhaat, mutta pääntukia ei ole.

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7). Warre yliohjautuu reilusti ja jyrkässä kaarteessa ulompi takapyörä pyrkii taittumaan auton alle ja koko peräpää nousee ylös, sisemmän takapyörän roikkuessa ilmassa. Ohjaus on raskaahko ja välillä lyö käsille. Huippunopeudeksi TL mittasi 132 km/h. Kulutus on iso, 9,6–10,7 l/100 km. <ref>Tuulilasi 6/1978, 7/1978 s. 4</ref>

== Vertailu 1976, TL ==
'''Wartburg 353 W''' voitti Tuulilasin 8/1976 2 halvan auton vertailun (1./2). Vertailun toinen auto oli 2. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Wartburg 353 W maksoi 13 700 markkaa eli se oli ryhmän halvempi auto.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 8/1976 mittasi Wartburg 353 W:n (37 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,2 sekuntia, 0–80 km/h 12,0 sekuntia, 0–100 km/h 19,7 sekuntia ja 0–120 km/h 34,4 sekuntia. Huippunopeus on 137 km/h. <ref>Tuulilasi 8/1976</ref>

== Vertailu 1976, TM ==
Vuonna 1976 '''Wartburg 353W''' oli Suomen toiseksi halvin henkilöauto 14 900 markan hinnallaan. Vertailun muut autot olivat [[Mini Mk III|Mini 1000]], [[Škoda S100/110|Škoda S100 L]], [[Fiat 126|Fiat 126]] ja [[Seat 133|Fiat 133]].

Wartburgin sisätilat ovat isot ja myös tavaratila on iso, mutta [[Pääntuki|pääntukia]] ei ole. Ajo-ominaisuudet ovat heikot. Viimeistelytaso on heikkoa ja katkaisimien toiminnoissa on paljon toivomisen varaa.

Jarrutuksissa ilmenee puoltamista ja lukkiutumista, mutta jarrutusmatka on ryhmän lyhyin, 80–0 km/h 29,7 metriä. Pujottelussa Wartburg oli ryhmän hitain, heikolla ajokäytöksellä. Tekniikan Maailma 15/1976 mittasi Wartburg 353W:n (37 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 13,0 sekuntia ja 0–100 km/h 24,3 sekuntia. Huippunopeus on 133 km/h. Kulutus on ryhmän suurin, noin 8,5–9,6 l/100 km. <ref>Tekniikan Maailma 15/1976</ref>

== Tekniikka ==
Kolmisylinterisen 2-tahtisen 992 cm³ rivimoottorin sylinterin mitat ovat 73,5 × 78,0 mm. Nestejäähdytys. Suurin teho on 37 kW /4250 r/min (DIN, 50 hv) ja suurin vääntömomentti 98 Nm /3000 r/min (10,0 kpm). Luvut ovat samoja kuin 1970-luvun 353:ssa, mutta TM:n mielestä ilmoitettu vääntömomentti 98 Nm vaikuttaa optimistiselta iskutilavuuteen nähden.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu.

== Mittaukset ==
Kulutus on korkea, noin 8–11,5 l/100 km 96-oktaanista bensiiniä, lisättynä öljyllä.

[[Tekniikan Maailma]] 6/1980 mittasi Wartburg 353W:n (37 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 12,1 sekuntia ja 0–100 km/h 21,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 130 km/h,

== Moottori ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R3]]||992 cm3||37 kW (50 hv) @ 4250 r/min||98 Nm @ 3000 r/min
|}

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli
!Sedan
!Combi (farmari)
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4220 mm||4380 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1640 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1495 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2450 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Raideleveys''' (e/t)||1275 / 1300 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||155 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||910-920 kg||970 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Kokonaismassa'''||1320 kg||1410 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''|| ||
|}

== Tuotanto ==
Wartburg 353W:n vuosituotanto oli 1970-luvulla noin 60 000 kappaletta. Näistä suurin osa päätyi Itä-Saksaan ja Itä-Euroopan markkinoille, muita vientimaita olivat korkean autoveron maat Suomi, Tanska ja Kreikka. Itä-Saksassa valmistettiin Wartburgia enemmän Trabantia, mutta sitä ei enää tuotu Suomeen.

== Suomessa ==
Wartburg 353W De Luxe maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 19 250 markkaa. Halvin Wartburg maksoi 17 950 markkaa.

=== Rekisteröinti ===
Wartburg 353W-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=900px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1987!!1988!!1989!!1990!!1991
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||2330||2058||1383||1469||1146||1275||666||493||398||508||402||296||124||6||1
|}
Wartburg 353W-mallia rekisteröitiin Suomessa 1979 1383 kappaletta, joista 809 sedania ja 574 farmaria (Tourist).
 
1978 myynti: 353W 1432 kpl ja farmarimalli Wartburg Tourist 626 kpl, yhteensä 2058 kpl.
 
1977 määrä jakautuu seuraavasti: 353W 1702 kpl ja 353W Tourist 628 kpl, yhteensä 2330.

== Erikoiskatsastus ==
Wartburg 353W osoittautui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) selvästi huonoimmaksi automalliksi (20./20). Ylläpitokuluja nostavat isot korjauskustannukset. Vikoja oli huomattavan paljon. Muissa autoissa harvinainen kiinnileikkautuminen ei ollut Warressa kovin outo ilmiö. Wartburgeilla ajettiin keskimäärin 17 400 kilometriä vuodessa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Muuta ==
Wartburg on Suomessa nykyisin harvinainen auto. Harrastelijoiden parissa auton kiinnostus saattaa kasvaa ajan myötä. Nykyisin mallista ja kunnosta riippuen hinnat pyörivät 100–3000 euron hintaluokassa.

== Lähteet ==
{{engWikipedia|Wartburg_353}}
* Tekniikan Maailma 6/1980
<references/>

[[Luokka:Wartburg|353W]]

Lada (takavetomallisto)

2026-05-24T13:05:38Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Mallisarja|
nimi = Lada|
kuva = [[Tiedosto:VAZ_2101_-_1980.jpg|250px|Lada 1200 (VAZ-2101)]]|
valmistaja = Lada|
valmistusmaa = {{Lippu|Neuvostoliitto}} Neuvostoliitto / {{Lippu|Venäjä}} Venäjä Toljatti|
valmistusaika = [[1970]] – [[2012]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[Farmari]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1198–1690 cm3|
teho = 44–62 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 142–155 km/h|
kiihtyvyys = 13–20 s (0–100 km/h)|
hintaluokka = 8.300–10.600 € (1996)|
edeltäjä = [[Fiat 124]]|
seuraaja = [[Lada Samara|Samara]]/[[Lada 110|110]]|
samaaluokkaa = [[Fiat 124]] [[Fiat Panda]] [[FSO Polonez]] [[Moskvitsh Elite]] [[Polski-Fiat 125p]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}

'''Lada''' on venäläisen ajoneuvovalmistaja [[AvtoVAZ]]:in merkki. Ladan päätuotantolaitos sijaitsee Toljattin kaupungissa, Samaran alueella. Nimi "Lada" oli autolle alunperin vientimarkkinoita varten annettu nimi, kotimarkkinoillaan auton merkkinä oli [[Lada 1200|Zhiguli]]. Merkin valmistus aloitettiin kesäkuussa 1970.

Lada nousi suosituksi merkiksi etenkin entisen itäblokin maissa, mutta merkkiä vietiin myös lähes kaikkiin läntisiin maihin, USA:ta lukuunottamatta, sekä useisiin kehitysmaihin.

Alkuperäistä takavetoista Ladaa valmistettiin sekä sedan- farmariversiona, ja sen valmistuksen päättyessä vuoden 2012 puolivälissä, se on yli 20 miljoonalla myydyllä yksilöllään eräs maailman pitkäikäisimpiä malleja, joka ei elinkaarensa aikana kokenut mainittavia muutoksia.

== Historia ==
[[VAZ-2101]] -auton nimestä järjestettiin yleis(neuvosto)liittolainen kilpailu, johon tuli noin 30 000 ehdotusta uuden auton nimeksi. Voittaneeksi tulee nimi Žiguli (Жигули). Valtionkomitean toisessa vaiheessa noin sadasta käsittelemästä nimestä valittiin kahdeksan jatkokäsittelyä varten. Tässä vaiheessa suunnittelija A. M. Žjornyi ehdotti Žigulia yhdeksänneksi, mikä hyväksyttiin. Vientimarkkinoita varten auton nimeksi tuli Lada.

Kevyt ja perusrakenteeltaan yksinkertainen [[Fiat 124]] katsottiin autoksi, joka selviytyisi Venäjän toisinaan haastavista olosuhteista. Alkuperäiseen konseptiin tehtiin monia muutoksia, mm. lämmityslaitteen kenno vaihdettiin suurempaan ja taakse tulivat alumiiniset jarrurummut. Moottoriksi vaihtui moderni, kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu versio. Se oli lähtöisin Fiatin suunnittelupöydältä, mutta yhtiö itse ei käyttänyt sitä missään mallissaan. Jousitusta korotettiin ja koripellit prässättiin paksummasta materiaalista. Alkuun Lada oli varustettu auton keulassa olevalla veivin reiällä, jolla pyrittiin takaamaan auton käynnistyminen, mikäli virta loppuu siellä, missä apua ei ole saatavissa. Samanlainen liikkumisen varmistuskeino oli käsikäyttöinen polttoainepumppu.

Yhtiön oli tarkoitus tuottaa ensimmäistä [[VAZ-2101]] -malliaan kotimarkkinoilleen sekä silloisen talousjärjestö [[Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto|SEV]]:n jäsenmaiden markkinoille. Sopimukset Fiatin kanssa estivät ''VAZ:ia'' viemästä autoja länsimarkkinoille, ennen kuin Fiat oli vuonna [[1974]] korvannut 124-mallinsa uudella [[Fiat 131|131-mallilla]]. Suomeen '''VAZ-2101''' -mallia alettiin kuitenkin tuoda jo vuonna [[1971]], kauppanimellä ''Lada 1200''.

Ensimmäisten autojen keulamerkissä oli teksti ''ТОЛЬЯТТИ'' eli Toljatti, kuten historiallisen dokumenttifilmin kohta 2.05 osoittaa. Sittemmin keulamerkin tekstiksi tuli ''ВАЗ'' eli VAZ.

== Takavetomallisto ==
Vuonna [[1970]] tehtaalta valmistui 22 000 VAZ-2101 -autoa, mutta vuoden [[1973]] lopussa tuotantomäärä oli jo 660 000 autoa vuodessa. Saman vuoden joulukuun 21. päivänä valmistui miljoonas VAZ-2101. Vuoden [[1974]] lokakuussa tehtaalla vihittiin käyttöön kolmas tuotantolinja, jonka myötä tuotantovauhti kohosi 2230:een autoon päivässä. Samana vuonna yhtiön valmistamien autojen kokonaismäärä saavutti 1,5 miljoonan yksikön rajapyykin.

Fiat-perustaisten Lada-mallien määrää kasvatettiin tasaisesti. [[VAZ-2101]] sedan sai nopeasti rinnalleen [[VAZ-2102]] -farmarin. Vuonna [[1972]] esiteltiin 1,5-litraisella moottorilla ja tuplavaloilla varustettu [[VAZ-2103]], joka perustui vuoden [[1968]] [[Fiat 124]] ''Special'' -malliin. Vuonna [[1974]] alkuperäistä VAZ-2101 -mallia päivitettiin uudella moottorilla ja sisustuksella; VAZ-2102 sai osakseen samat muutokset vuonna [[1976]]. Pyöreillä tuplavaloilla varustettu korimalli pysyi tuotannossa vuoteen [[1988]] asti, muut mallit vielä tämän jälkeenkin, hieman uudistetussa muodossa.

Joulukuussa [[1975]] esiteltiin VAZ-2013:n ajantasaistettu versio [[VAZ-2106]]. 1,6-litraisella moottorilla varustettu malli perustui vuoden [[1972]] [[Fiat 124]] ''Special T:hen'' ja se poikkesi ulkonäkönsä ja sisätilojensa osilta jonkin verran edeltäjästään. ''2106'' on Ladan takavetomalliston pitkäikäisin ja suosituin malli. Sen valmistus Toljattissa päättyi vuonna [[2001]] mutta IZHMASH (ИЖМАШ) -konserniin kuulunut [[Izhavto]] valmisti mallia vuoden [[2005]] joulukuun loppuun.

Vuonna [[1974]] AvtoVAZ hankki [[NSU]]-autotehtaalta lisenssioikeudet [[Wankel-moottori]]n valmistamiseen. Työt hankkeen parissa alkoivat vuonna [[1976]] ja ensimmäinen pyörivämäntäinen Lada näki päivänvalon vuonna [[1978]]. Wankel-moottoristen mallien tuotantomääristä ei ole varmaa tietoa, oletettavammin ne menivät valtion turvallisuusviranomaisten käyttöön.

Vuonna [[1980]] esitelty uusi [[VAZ-2105]] perustui edelleen ''2101-''malliin, mutta sen designia oli ajanmukaistettu. Mallia myytiin Neuvostoliiton ulkopuolelle useilla eri mallinimillä, kuten ''Riva'' ja ''Nova''. Malli erottuu helposti edeltäjistään suorakaiteenmuotoisten ajovalojensa ansiosta. Paremmin varusteltu versio, [[VAZ-2107]], tuli markkinoille vuonna [[1982]]. Mallin tunnistaa parhaiten ns. "Mersu-maskista". Tuotelinjaa täydentämään tuli vuonna [[1984]] farmarikorinen [[VAZ-2104]]. ''2104''-mallin valmistus siirrettiin [[Iževskin asetehdas|IzhAvtolle]] vuonna 2002. ''2105''-mallin valmistus tuli tiensä päähän joulukuun 30. päivänä vuonna [[2010]], deluxe-versio ''2107:n'' valmistus siirrettiin IzhAvtolle maaliskuussa [[2011]].

=== Malliston kehitys Suomessa ===
Lada tuli Suomeen vuonna [[1971]]. Kesällä 1971 (16.7) oli tyyppikatsastus, myynti alkoi 17.9.1971 hintaan 11 300 markkaa (Datsun 100A ja Fiat 127 olivat tuolloin suunnilleen saman hintaisia). Ladaa myytiin [[1975]] noin 10 000 kpl (ennätys), sen jälkeen vähintään 8000 kpl vuodessa, ja eniten vuonna [[1985]] yli 11 000 kpl. Myynti laski vähitellen ja vuonna [[1992]] myytiin alle 2000 Ladaa. EU:n melumääräysten vuoksi takaveto-Ladan myynti loppui Suomessa ja muualla Euroopassa 30.9.1996. <ref>Tekniikan Maailma 16/1996</ref>

Mallina oli perinteinen [[VAZ-2101]], ''Lada 1200''. Autossa oli [[Fiat 124|Fiatin vastaavasta]] poiketen mm. takana [[rumpujarru]]t, erilainen moottori yläpuolisella nokka-akselilla, tehokkaampi lämmityslaite sekä erilainen etusäleikkö. Vuonna [[1972]] tuli saataville [[farmari]]malli [[VAZ-2102]], ''Lada 1200 Combi''. Farmarissa oli tiheämpi 4,44-vetopyörästön välitys, vahvempi jousitus ja leveämmät renkaat henkilömalliin verrattuna.

[[Kuva:Lada 1500S.jpg|thumb|250px|Lada 1500S (VAZ-2103)]]
Vuonna [[1973]] markkinoille tulee uusi erilainen "ässä nimeään myöten", ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2103]], jossa oli enemmän koristeita ja varusteita sekä isompi moottori.

Loppuvuodesta [[1974]] saapui uusi ''Lada 1300'', [[VAZ-2101|VAZ-21011]], joka piti sisällään [[VAZ-2101|1200]]:n näköisen korin pienin muutoksin (mm. erilaiset puskurit ja läpivirtaustuuletus) sekä hieman isomman [[VAZ-21011 -moottori|1300-moottorin]]. Saman vuonna päästiin tavoiteltuun 660 000 auton vuosituotantoon. Sen jälkeen tuotanto onkin ollut 600–700 tuhatta autoa vuodessa.

Vuoden [[1977]] alussa "ässien" sarja saa jatkoa mallilla ''Lada 1500 SL'', [[VAZ-2106|VAZ-21061]], jossa on [[VAZ-2103|1500 S]] -malliin verrattuna erona mm. erilaiset takavalot ja hieman runsaampi varustelu. Loppuvuodesta markkinoille tuli myös ''Lada 1600'', [[VAZ-2106]], joka oli varustelultaan identtinen [[VAZ-21061|1500 SL]]:n kanssa, mutta siinä oli isompi moottori, joka löytyi myöhemmin [[Lada Niva|Niva]]stakin. [[VAZ-2106|1600]]-mallin myötä myös muissa malleissa tapahtui muutoksia, [[VAZ-21011|1300]] ja [[Lada 1500S|1500 S]] saivat mm. lämmitetyn takalasin.

Loppuvuodesta [[1977]] uutena mallina markkinoille tuli muunnos [[VAZ-21011|1300]]-mallista perusmallin moottorilla eli kestosuosikki ''Lada 1200 L'', [[VAZ-2101|VAZ-21013]], jota myytiin aina vuoteen [[1989]] asti.

Vuonna [[1978]] [[VAZ-2101|Lada 1200]]- ja [[VAZ-2102|1200 Combi]] -malleista ehostetummat variantit [[VAZ-2101|VAZ-2101-02]] sekä [[VAZ-2102|VAZ-2102-02]], joissa mm. peruutusvalolla ja kangaspäälysteisillä istuimilla. -02 muunnokset korvaa alkuperäiset saman nimisinä malleina. Tästä lähtien koko Lada-mallistossa on jarrutehostin vakiona.

Vuonna [[1979]] uutena mallina markkinoille tulee tehokkaampi ''Lada 1500 Combi'', [[VAZ-2102|VAZ-21023-02]], jossa [[VAZ-2102-02|1200 Combi]]n koriin oli asennettu [[VAZ-2103|1500 S]] -mallin moottori ja voimansiirto. Samana vuonna tuli myös toinen muunnos, ''Lada 1300 S'', [[VAZ-2103|VAZ-21033]], jossa on kori ja varusteet [[VAZ-2103|1500 S]] -mallista, mutta moottori [[VAZ-21011|1300]]-mallista, tosin varustettuna sähköisellä tuulettimella.

Vuonna [[1980]] markkinoille saapuu [[VAZ-21013|1200 L]] -mallista ehostettu erikoisversio ''Lada 1200 LS'', jossa oli ensimmäistä kertaa uudenlainen Ozon-kaasutin ja alipainesäätimellä varustettu virranjakaja. Lisäksi autoa oli varusteltu mm. alipaineella toimivalla taloudellisuusmittarilla ja koristeraidalla. Malli pyrki parannettuun taloudellisuuteen, kuten myös edellisenä vuonna tullut [[VAZ-21033|1300 S]].

Vuonna [[1980]] Ladan mallistossa oli seuraavat mallit: [[VAZ-2101-02|1200]], [[VAZ-21013|1200 L]], [[VAZ-2102-02|1200 Combi]], [[VAZ-21033|1300 S]], [[VAZ-21061|1500 SL]], [[VAZ-21023-02|1500 Combi]], [[VAZ-2106|1600]], [[VAZ-2121|Niva 1600]], jotka varustettiin ''Lada 1200 LS'' -mallin [[Ozon]]-kaasuttimella ja virranjakajalla. [[VAZ-2106|Lada 1600]] -mallia muuteltiin hieman. Myöhemmin samana vuonna markkinoille tuli ''Lada 1500 Combi DL'', [[VAZ-2102|VAZ-21023-01]], jossa oli [[VAZ-2103|1500 S]] -mallin moottori ja kojelauta.

[[Tiedosto:VAZ-2105.jpg|thumb|250px|Lada 2105 (VAZ-2105)]]
Vuonna [[1981]] saapui uudella hammashihnakäyttöisellä jakohihnalla varustettu [[VAZ-2105 -moottori|1,3-litrainen]] kulmikaslamppuinen ''Lada 2105'', [[VAZ-2105]]. Vaihteisto oli myös uudelleen välitetty. Auton kaikki ulkopellit olivat eriäviä edellisiin Ladoihin nähden kattoa ja lattiaa lukuunottamatta, ja sisustus oli muutettu 1980-luvun vaatimuksia vastaavaksi. Muita muutoksia mm. suuret suorakaiteen muotoiset etu ja takavalot, uudet ovenkahvat, sisältä säädettävät peruutuspeilit ovissa, takasumuvalot, alumiiniset puskurit, uusi kojelauta varustettuna volttimittarilla, korkeat istuimet, uudenlaiset verhoilut. Tosin sisältä säädettävät peilit tulivat muutaman vuoden viiveellä ja takasumuvalot oli vain osassa autoista.

Vuonna [[1982]] malliston halvin, [[VAZ-2101-02|1200]] tippuu pois valikoimasta, ja sen jättämää aukkoa jäävät täyttämään [[VAZ-21013|1200 L]] ja uusi [[VAZ-2101-02|1200]]-mallin tekniikalla varustettu 2105, ''Lada 1200 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21051]].

Vuonna [[1983]] mallisto sai uudeksi mallikseen [[VAZ-2103 -moottori|1500-kuutioisella]] moottorilla varustetun 2105:n, malli ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21053]]. Autoa myytiin vain vuoden, sillä sen korvasi uudella 2107-korilla varustettu malli, ''Lada 2107'', [[VAZ-2107]]. Mallissa oli 2105-mallistoa paremmat istuimet, enemmän mittareita, erilainen konepelti ja etusäleikkö sekä muita huomaamattomia muutoksia.

Vuonna [[1984]] tulee saataville ''Lada 1300 S'', [[VAZ-2107|VAZ-21072]], jossa on [[VAZ-2107|2107]]:n koriin laitettu [[VAZ-2105 -moottori|2105:n moottori]], joka korvaa markkinoilla 1,3-litraisen [[VAZ-2105|2105]]-mallin.

Vuonna [[1985]] mallisto laajeni mallilla ''Lada 1600 SL'', [[VAZ-2107|VAZ-21074]], jossa [[VAZ-2106 -moottori|1,6-litrainen]] moottori oli asennettu 2107:n koriin ja lisätty varusteiksi mm. Suomessa verhoillut istuimet sekä alumiinivanteet. Samassa yhteydessä [[VAZ-2106|2106]]-korinen ''Lada 1600'' tippuu pois. Samana vuonna esiteltiin vielä uudet farmarimallit: 1,3-litrainen ''Lada 1300 Combi'', [[VAZ-2104]], ja 1,5-litrainen ''Lada 1500 Combi'', [[VAZ-2104|VAZ-21043]]. Autot on takaoviin asti yhteneväisiä [[VAZ-2105|2105]]-mallin kanssa. Vuodesta 1985 lähtien sai myös [[VAZ-2107|2107]]- ja [[VAZ-21043|1500 Combi]] -malleja 5-vaihteisena.

Vuonna [[1986]] kaikki takaveto-Ladat saavat [[VAZ-2105|2105]]:n vaihdelaatikon.

Vuosi [[1987]]: ''Lada 1500 Combi DL'', [[VAZ-2104|VAZ-21043-03]], 5-vaihteinen vaihteisto ja [[VAZ-2107|2107]]:n kojelauta, muuten sama kuin [[VAZ-21023-02|1500 Combi]]. 5-vaihteisen vaihteiston sai lisähintaan myös 1300 Combiin.

Vuonna [[1989]] myydään viimeiset pyöreälamppuiset Ladat ([[VAZ-21013|1200 L]] -malli). Malliston edullisin malli oli tästä lähtien [[VAZ-21051|1200 S]].

Vuonna [[1990]] ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21053]], palaa myyntiin [[Solex]]-tyyppisellä kaasuttimella ja kärjettömällä sytytyksellä, korvaa [[VAZ-21051|1200 S]] -mallin ja on, ''1300''-mallien poistuttua myynnistä, Lada-malliston edullisin auto. Kaikkiin takavetoihin asennettiin tästä lähtien vain viisivaihteista vaihteistoa.

Vuonna [[1992]] kaikki Ladat saivat uudentyyppisen [[Axtec]]-kaasuttimen ja katalysaattorin, jotka täyttivät uudet päästönormit. Samassa yhteydessä tehtiin pienehkö sarja [[VAZ-21053|Lada 1500 S]] -mallia suomalaisella verhoilulla, jolloin myynti nimenä ''Lada 1500 SL''.

[[Tiedosto:VAZ-21073-40.jpg|thumb|250px|Lada 1700i (VAZ-21073-40)]]
Vuonna [[1994]] markkinoille tulee [[GM]]:n yksipistesuihkutuksella varustettu ''Lada 1700i Combi'', [[VAZ-2104|VAZ-21044-40]], ja hieman tämän jälkeen sedan-versio, ''Lada 1700i'', [[VAZ-2107|VAZ-21073-40]]. Mallistoon tuli muutamaksi vuodeksi saataville myös vanha tuttu [[VAZ-2107|2107]], joskin nimellä ''Lada 1500 SL'' ja katalysaattorilla varustettuna.

Vuonna [[1996]] loppuu kaasutin-Ladojen myynti, markkinoille jäi vain [[VAZ-21073-40|1700i]] ja [[VAZ-21044-40|1700i Combi]].

Vuonna [[1997]] EU-direktiivi kielsi turvavyön kiinnityksen koriin, ja takavetojen myynti Euroopassa loppui. Myös Ladan pitämän kovan melun kanssa oli ongelmia.

=== Malliston vaiheet vuoden 1997 jälkeen ===
Huhtikuussa [[2011]] [[AvtoVAZ]] antoi [[VAZ-2107|2107]]-mallin tuotannon [[IžAvto]]lle.

Viimeinen [[VAZ-2107|2107]]-malli luovutettiin 17. huhtikuuta [[2012]]. Saman vuoden syyskuun 17. päivä rullasi viimeinen uusi takaveto-Lada, [[VAZ-2104|2104]], ulos IžAvton tehtaalta <ref>[http://www.topgearsuomi.fi/content/maailman-rumimmat-autot-lada-21052107 Maailman rumimmat autot: Lada 2105/2107] - TopGear Suomi, topgearsuomi.fi, 18. joulukuuta 2013</ref>.

== Vertailu 1972 <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref> ==
Lada sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 18/1972 7 auton vertailussa jaetusti toiseksi (2-3./7).

== Farmarivertailu 1975 <ref>Tekniikan Maailma 17/1975</ref> ==
'''Lada 1200 Kombi''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 17/1975 yhdeksän farmariauton vertailussa 8:nneksi (8./9). Vertailun muut autot olivat 1. [[Citroën GS Break|Citroën GS Break]], 2. [[Opel Kadett C|Opel Kadett Caravan]], 3. [[Ford Escort mk2|Ford Escort 1300 Estate]], 4. [[Sunbeam Avenger 1300 STW|Sunbeam Avenger 1300 STW]], 5. [[Datsun 120Y|Datsun 120 Y STW]], 6. [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corolla 1200 STW]], 7. [[DAF 66|Daf 66 Marathon Kombi]], 8. Lada ja 9. [[Mazda 818|Mazda 818 STW]]. Farmari-Lada maksoi vuonna 1975 selvästi muita vertailuautoja vähemmän, 18 700 mk.

Istuimet ovat muuten hyvät, mutta niissä on hiostava muoviverhoilu. [[Pääntuki]]a ei ole. Ohjaamo on vanhanaikainen. Hallintalaitteet toimivat raskaasti ja kuormansieto on heikohko. Tuuletus toimii hyvin, etuovissa on vanhanaikaiset [[Tuuletusruutu|tuuletusruudut]].

Suorituskyky on mainio, mutta jarruissa on parannettavaa. Jarrutehostinta ei ole, joten jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jarrutusmatka 2 hengen kuormalla on ryhmän pisin, 80–0 km/h 51,5 metriä. Ohjaus on raskas ja auto puskee kaarteissa.

[[Tekniikan Maailma]]n 17/1975 vertailu mittasi Lada 1200 Kombin (44 kW, 1020 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,0 sekuntia.

== Koeajo <ref>Tekniikan Maailma 2/1978</ref> ==
'''Lada 1200 L''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 22 670 markkaa eli 13 661 euroa (v. 2018 kerroin 0,6026). Hinta oli Suomen oloissa suhteellisen edullinen.

Sisätilat ovat suhteellisen isot. Edessä on pääntuet. Lämmityslaite on tehokas. Työn laatu voisi olla parempikin. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 85/83 dB (ed/tak, B-asteikko). Nopeusmittarin virhe: näytössä "100" oikea nopeus on 92,0 km/h ja näytössä "120" oikea nopeus on 111,1 km/h. Työkaluja on runsaasti ja vakiovarusteena on myös [[käynnistyskampi]].

Nelisylinterisen 1198 cm3 ottomoottorin suurin teho on 44 kW (60 hv) /5600 r/min ja suurin vääntömomentti 87 Nm /3400 r/min (8,9 kpm) DIN. Sylinterin mitat ovat 76 × 66 mm. Vaihteita on neljä.

Jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jousitus on pehmeä ja etujousitus saattaa pohjata. Perä pompottaa kuopissa. Suuntavakavuudessa on toivomisen varaa.

[[Tekniikan Maailma]] 2/1978 mittasi Lada 1200 L:n (44 kW, 995 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,3 sekuntia, 0–80 km/h 11,7 sekuntia, 0–100 km/h 18,5 sekuntia ja 0–120 km/h 33,0 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 142 km/h. Kulutus on noin 9–14 l/100 km.

== Talviautovertailu 1980 <ref>Tekniikan Maailma 4/1980, s. 60-70</ref> ==
'''Lada 1300''' sijoittui Tekniikan Maailman 4/1980 talvitestissä viimeiseksi (20./20).

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Lada 1500 Combi''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa viidenneksi (5./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. Lada, 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Lada 1500 Combi maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 33 230 markkaa.

Ladan sisätilat ovat isot (8,5). Ajoasento on rasittava. Tavaratila on kohtalainen (7,9 /10). Varustetaso on niukka (5,6 /10). Mittaristossa on myös öljynpainemittari.

Ajo-ominaisuudet 7,5: kuormattuna kulkee tasapainoisemmin kuin ilman kuormaa. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on raskas ja epätarkka, ryhmän jaetusti huonoin (4,8). Jarrut 6,8 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Lada 1500 Combin (55 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,2 sekuntia. Huippunopeus 139,3 km/h. Kulutus on iso, 9,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Vertailu 1986, TM ==
'''Lada 1200 L''' voitti Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailun (1./3, 72 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 2. [[Wartburg 353W]] ja 3. [[Škoda 105/120|Škoda 120 L]].

Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Lada 1200 L:n (44 kW, 970 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 13,1 sekuntia ja 0–100 km/h 22,1 sekuntia.
Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 76 dB. <ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984 <ref>Tuulilasi 9/1984</ref> ==
'''Lada 1200 S''' sijoittui [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasin]] 9/1984 6 halvan auton vertailussa viidenneksi (5./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. [[Škoda 105/120|Škoda 120L]], 5. Lada ja 6. [[Wartburg 353W]]. Kuudesta toimittajasta 1 olisi valinnut Ladan. Lada 1200 S maksoi Suomessa vuonna [[1984]] 32 970 markkaa.

Ladan ajoasento on omituinen (5/10) ja myös istuimissa on parannettavaa (7): takaistuin on liian pehmeä ja saattaa kuopissa pohjata (Suomessa muutettu takaistuin on huonompi kuin alkuperäinen). Hallintalaitteet ovat kankeat ja mittaristokaan ei ole hyvä (6). Latausmittari on vakiovaruste (ainoana) ja peilejä säädetään sisältä (ainoana). Tuuletus ja lämmitys toimivat heikosti (5/10). Näkyvyys on ryhmän paras (10/10). Tavaratila on iso (9/10).

Ajo-ominaisuudet ovat muuten kohtalaiset (suuntavakavuus 8/10, jousitus 9, ääritilanteet 8) paitsi kaarreajossa heikohkot (7). Ohjaus on raskas ja tunnoton. Jarrut toimivat ryhmän jaetusti heikoimmin (6).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Lada 1200 S:n (44 kW, 1010 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 22,2 sekuntia.

== Moottorit ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=900px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200''' VAZ-2101||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1971–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200''' VAZ-2101-02||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1978–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 Combi''' VAZ-2102||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1972–1988
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 Combi''' VAZ-2102-02||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1978–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 L''' VAZ-21013||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1977–1989
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 S''' VAZ-21051||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1982–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300''' VAZ-21011||[[VAZ-21011 -moottori|VAZ-21011]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1974–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 S''' VAZ-21033||[[VAZ-21011 -moottori|VAZ-21011]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1979–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''2105''' VAZ-2105||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1981–1984
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 S''' VAZ-21072||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1984–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 Combi''' VAZ-2104||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1985–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 S''' VAZ-2103||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1973–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 SL''' VAZ-21061||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1977–1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi''' VAZ-21023-02||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1979–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi DL''' VAZ-21023-01||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1980–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 S''' VAZ-21053||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1983–1984 ja 1990–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''2107''' / '''1500 SL''' VAZ-2107||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1983–1990 ja 1994–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi''' VAZ-21043||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1985–1988
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi DL''' VAZ-21043-03||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1987–1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''1600''' VAZ-2106||[[VAZ-2106 -moottori|VAZ-2106]]||1570 cm3||57 kW (78 hv) @ 5400 r/min||123 Nm @ 3400 r/min||1977–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1600 SL''' VAZ-21074||[[VAZ-2106 -moottori|VAZ-2106]]||1570 cm3||57 kW (78 hv) @ 5400 r/min||123 Nm @ 3400 r/min||1985–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''1700i''' VAZ-21073-40||[[VAZ-21073 -moottori|VAZ-21073]]||1690 cm3||62 kW (84 hv) @ 5400 r/min||137 Nm @ 3400 r/min||1994–1997
|- bgcolor=#ffffff
|'''1700i Combi''' VAZ-21044-40||[[VAZ-21073 -moottori|VAZ-21073]]||1690 cm3||62 kW (84 hv) @ 5400 r/min||137 Nm @ 3400 r/min||1994–1997
|}

== Mitat ==
=== Sedan ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=450px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!! !!1200 L!!2107!!1600 SL
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4128 mm||4043 mm||4136 mm||4145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1620 mm||1611 mm||colspan=2|1620 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1388 mm||1440 mm||colspan=2|1388 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=4|2424 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||colspan=4|970–1030 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=3|385 l||420 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|39 l
|}

=== Combi ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!! !!1500
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4069 mm||4059 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1611 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2424 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||colspan=2|1000–1060 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=2|630 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|45 l
|}

== Erikoiskatsastus <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref> ==
Lada 1200 sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) sijalle 11 (11./20). Yleisin korjaus oli jakopään kunnostus, jakopäänketju aiheutti kiusallisen "rallatuksen". Usein ketju on vain vaihdettu, joskus on tarvittu täysi koneremontti. Ongelmia aiheuttivat myös peräpään stefan vuoto, kardaanin murrosnivel sekä jarrut ja kytkin.

== Rekisteröinti ==
Lada 1200 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||6905||6823
|}
Ladan kaikkia takavetomalleja rekisteröitiin alkuvuonna 1973 (1-8/73) 5101 kpl (1. sija), <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>, toisen lähteen mukaan 5488 kpl (3. sija) <ref>Tekniikan Maailma 20/1973, s. 78</ref>.
 
1977 määrä jakautuu seuraavasti: 1200 -malli 6350 kpl ja 1200 farmarimalli 555 kpl, yhteensä 6905 kpl.
 
1978 määrä jakautuu seuraavasti: 1200 -malli 6251 kpl ja 1200 farmarimalli 572 kpl, yhteensä 6823 kpl.
 
Vuonna 1990 Ladan farmarimalli oli Suomen 8. myydyin farmariauto, 466 kpl. <ref>Tekniikan Maailma 9/1991, s. 58</ref>
 

Lada 1500 S/1600 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1054
|}

Kaikkiaan Ladan takavetomalleja rekisteröitiin Suomessa 25 vuoden aikana 186 327 kappaletta. Ladan myynti [[1975]] oli noin 10 000 kpl (ennätys), sen jälkeen vähintään 8000 kpl vuodessa, ja eniten vuonna [[1985]] yli 11 000 kpl. Myynti laski vähitellen ja vuonna [[1992]] myytiin alle 2000 Ladaa. Myynti loppui 30.9.1996. <ref>Tekniikan Maailma 16/1996</ref>

== Lähteet ==
* [http://www.ladakerho.fi/info/takaveto/yleista.htm Lada-info Ladakerhon sivulla]
* [http://www.studiolumi.com/lumi/tlvanh/tl199703_joklad.htm Jokainen Lada-kuski on laulun arvoinen, tunnelmia toisesta Lada-kokoontumisesta]
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.youtube.com/watch?v=vqljx8SD2pE AVTOVAZ History -video]
* [https://www.youtube.com/watch?v=iSc0vr9nBoA Lada (Avtovaz) Story -video]

{{Ladan takavetomallisto}}

[[Luokka:Lada|*]]
[[Luokka:Mallit|Lada]]

Fiat 128

2026-05-24T13:04:53Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Fiat 128 Seat 128|
kuva = [[Kuva:Fiat 128 (1969-1972).jpg|250px|Fiat 128 (1969–1972)]]|
valmistaja = Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Italia}} Italia, Rivalta, Torino {{Lippu|Argentiina}} Argentiina, Buenos Aires {{Lippu|Egypti}} Egypti, [[Nasr|Helwan]] {{Lippu|Marokko}} Marokko, [[Somaca|Casablanca]] {{Lippu|Kolumbia}} Kolumbia, [[Compañía Colombiana Automotriz|Bogotá]] {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka, Rosslyn {{Lippu|Sri Lanka}} Sri Lanka, [[Upali Motor Company|Homagama]]|
valmistusaika = [[1969]] – [[1985]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[berlina]] 2- ja 3-ovinen [[coupé]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Dante Giacosa]]|
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHC]]|
iskutilavuus = 1116–1580 cm3|
teho = 33–63 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
kiihtyvyys = 16,5–18,3 (0–100 km/h)|
huippunopeus = 139–170 km/h|
kulutus = 6,3–9 l/100 km (yhd.)|
päästöt = |
hintaluokka = 16.500 € (1980)|
edeltäjä = [[Fiat 1100 mk3]]|
seuraaja = [[Fiat Ritmo]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort]] [[Opel Kadett]] [[Simca 1000]] [[Toyota Corolla]] [[Volkswagen Jetta]]}}

'''Fiat 128''' ([[1969]]–[[1985]]) oli suosittu pieni malli, jonka edeltäjä oli [[Fiat 1100]] ja seuraaja [[Fiat Ritmo]]. 128 oli "[[Vuoden auto]]" [[1970]].

== Yleistä ==
[[Kuva:Fiat-128-Familiare.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 Familiare (farmarimalli) vm 1973]]
[[Kuva:Fiat-128-mk2.jpg|thumb|left|250px|1976 uusittu Fiat 128]]
Fiat 128 edusti yksinkertaista ja kulmikasta muotoilua, jonka isompi ja vanhempi [[Fiat 124]] oli jo tehnyt tutuksi. 128:n muotoili Fiatin pääsuunnittelija [[Dante Giacosa]]. Kuitenkaan Giacosan alunperin ehdottamaa viistoperää ei hyväksytty, vaan autosta tehtiin tavanomainen porrasperä.

128:ssa oli poikittain sijoitettu moottori ja [[etuveto]], rakennetapa, joka yleistyi [[Mini]]n suuren menestyksen myötä. Fiat 128 F (Familiare) oli farmarimalli, jossa takajousituksena on 3 poikittaista lehtijousta vakiomallin 2 sijasta. 128 F:n tavaratilan tilavuus (takaistuin alas laskettuna) on 1,25 m³. <ref>Tekniikan Maailma 14/1970, s. 24</ref>

128:n ajettavuutta ja jarruja kehuttiin aikanaan, ja autoa pidettiin muutenkin "ajajan autona". Auton kilpeä kuitenkin himmensi nopea ruostuminen ja ensimmäisten moottorien huono laatu.

== Kehitys ==
Vuonna [[1971]] esiteltiin [[Fiat 128 Sport Coupé|Sport Coupe-malli]], jonka sai 1300 cm3 moottorilla. Samana vuonna esiteltiin myös [[Fiat 128 Rally]], jota valmistettiin vain vuosina 1972-74.

Vuonna [[1975]] Sport Coupe korvattiin 3P-mallilla, joka oli ensimmäinen viistoperäinen monikäyttöauto, eli takaluukun kautta pääsi tarvittaessa auton sisälle. Näin tavaratilan koko kasvoi huomattavasti. Nykyisin melkein kaikki autot ovat Fiat 128 3P:n tavalla tehtyjä. Perusmalliin verrattuna '''Fiat 128 3P''':n akseliväliä on lyhennetty yli 20 cm, joten takatilat ovat ahtaat. Kiihtyvyydeksi 0–100 km/h valmistaja ilmoitti 13,7 sekuntia (53,5 kW, paino 850 kg). Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. Jousitus on kova. Hinta 35 900 mk (1976). <ref>Tekniikan Maailma 15/1976</ref>

Noin puolet 128-malleista myytiin kotimaassa Italiassa. 1973 Italian markkinoilla myynti aleni selvästi. Vuonna [[1976]] 128 sai uuden mustan puskurin, johon siirrettiin myös etuvilkut. Ajovalot muuttuivat nelikulmaisiksi. Takasivupilarissa on musta koriste, joka matkii läpivirtaustuuletuksen aukkoa (silti autossa ei ole läpivirtaustuuletusta). Takavalot ovat isommat. C- ja CL-malleissa (mutta ei perusmallissa) on peruutusvalo, lämpömittari, etuistuinten [[Pääntuki|pääntuet]] ja lukittava lokero. Takalasin lämmitin on lisävaruste. Ohjauspyörä on aiempaa pienempi (38 cm). Vetopyörästön välityssuhteet ovat pidentyneet, mikä alentaa kulutusta (valmistajan mukaan 7 %), mutta heikentää hieman kiihtyvyyttä ja huippunopeutta. Ajo-ominaisuudet ovat (yhä) mainiot. <ref>Tekniikan Maailma 13/1976</ref>

== Vertailu 1970, TM ==
'''Fiat 128''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 13/1970 11 auton vertailun selvällä piste-erolla muihin. Vertailun muut autot olivat 2. [[Datsun Sunny B110|Datsun 1200]], 3. [[Simca 1100]], 4. [[Sunbeam Avenger 1500#Sunbeam_1250|Sunbeam 1250]], 5. [[Ford Escort mk1|Ford Escort 1300]], 6. [[Vauxhall Viva HB|Vauxhall Viva]], 7. [[Toyota Corolla (E10)|Toyota Corolla 1200]], 8. [[Renault 10|Renault R 10]], 9. [[Opel Kadett B|Opel Kadett]], 10. [[Volkswagen Kupla|Volkswagen 1500]] ja 11. [[Triumph Herald|Triumph Herald 13/60]].

128:n hyviä puolia olivat esimerkiksi suorituskyky ja loistavat kaarreajo-ominaisuudet. 128 on suuntavakaa ja jousitus miellyttävä. Ajo-ominaisuudet ovat kaikilta osin ryhmän parhaat: ohjautuvuus (9,3/10), jousitus (8,5/10) ja kaarreajo-ominaisuudet (9,4/10). Vaihteistoa on helppo käyttää ja ajoasento on mukava. Heikkouksiakin toki löytyi. Lasinpesijän käyttötutti on surkea. Ohjaus on liian hidas, mikä on ainoa miinus muuten hyvissä ajo-ominaisuuksissa. Muoviverhoilu on hiostava. Lämpömittari puuttuu. Moottoritila on hyvin ahdas.

Fiat 128 painaa 820 kiloa, 1116 cm³ moottori, tehoa on 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv). Suurin vääntömomentti 77,5 newtonmetriä / 3200 r/min (DIN, 7,9 kpm).

[[Tekniikan Maailma]] 13/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,9 sekuntia, 0–80 km/h 11,0 sekuntia ja 0–100 km/h 18,1 sekuntia (sateessa). Fiat 128:n kiihtyvyys oli ryhmän paras ja huippunopeus toiseksi paras 137,9 km/h. Huippunopeus mitattiin Tarvon moottoritiellä, tuohon aikaan ei ollut nopeusrajoituksia taajamien ulkopuolella.

Vetopyöristä mitattu teho on 42,5 hv (31,26 kW, ryhmän 2. eniten). Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 11460 markkaa eli 16505 euroa (v. 2015, kerroin 1,4402). Hintaan eivät kuulu lisävarusteet: säädettävät etuistuinten selkänojat 110 mk, kangasverhoilu 180 mk ja vyörenkaat 100 mk.

== Koeajo 1970 ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Ongelmana on kuitenkin turhan hidas ohjaus. Sisätilat ovat isot. Viimeistelytaso voisi olla parempikin. Läpituuletusjärjestelmä on tehoton. Moottoritila on sekavasti järjestetty. Etuovissa on tuuletusruudut.

[[Tekniikan Maailma]] 3/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 805 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,2 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan yli 135 km/h, TM:n mittauksissa 139,0 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 3/1970</ref>

== Vertailu 1970, TL ==
'''Fiat 128''' voitti ylivoimaisesti Tuulilasin 5/1970 vertailun (1./3), lisäksi mukana olivat [[Morris 1300|Austin 1300]] ja [[Opel Kadett B|Opel Kadett]]. Fiatin istuimet ja sisätilat ovat ryhmän parhaat. Hallintalaitteet toimivat kevyesti. <ref>Tuulilasi 5/1970 (Tuulilasi 5/2020, s. 76)</ref>

== Vertailu 1977 ==
'''Fiat 128''' sijoittui Tuulilasin 11/1977 kahdeksan auton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Opel Kadett C|Opel Kadett Special]], 2. [[Volkswagen Derby I|Volkswagen Derby LS]], 3. [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corolla]], 4. Fiat, 5. [[Ford Escort mk2|Ford Escort 1,3]], 6. [[Mazda 818|Mazda 818]], 7. [[Datsun 120Y|Datsun 120Y]] ja 8. [[Mitsubishi Lancer (A70)|Mitsubishi Lancer 1200]]. Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 27 700 markkaa (ryhmän halvin auto).

Fiatin sisätilat ovat ryhmän jaetusti isoimmat (8,0). Takaistuin on ryhmän tilavin, sinne mahtuu "kelvollisesti" 3, mutta tavaratila on pieni (4,5 /10). Valoissa on korkeussäätö ja polttimot saa helposti vaihdettua (ainoana, muissa vaihto on hankalampaa).

Ajo-ominaisuudet ovat melko hyvät (8), mutta ajettaessa kaarteessa ilman kuormaa toinen takapyörä nousee irti tiestä turhan helposti. Fiat on ketterä ja käsittelykokeen paras. Jousitus on mukava (9,0). Suorituskyky on heikohko ja ryhmän huonoin (5,0 /10). Vaihteisto on ryhmän epämääräisin. Kulutus on ryhmän 3. pienin, 9,7 l/100 km.

Etuistuimista puuttuvat pääntuet (ainoana, kaikissa muissa on). Tuulilasi on karkaistu (laminointi puuttuu). Lämpömittaria ei ole. 1 ulkopeili. Peräytysvalo puuttuu (ainoana, kaikissa muissa on). Polttoainesäiliön korkkia ei voi lukita. <ref>Tuulilasi 11/1977</ref>
[[Kuva:Fiat-128-CL-vm1977.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 CL vm 1977]]

== Koeajo 1978 ==
Fiat 128 1100 oli [[Tekniikan Maailma]]n 3/1978 koeajossa. Vuosien varrella 128:aan oli tehty parannuksia: vaihtovirtalaturi ja jarrutehostin lisätty, ruosteenestoa parannettu ja moottorin palotiloja muotoiltu uudelleen. 1978 vuosimallin uudistuksia olivat musta maski, muovipuskurit, uusi kojelauta, toinen perävälitys sekä 1. ja 2. vaihteen parannettu synkronointi.

Fiat 128 sai kiitosta isoista takatiloistaan, tunnokkaasta ohjauksesta ja jousituksesta (tanakka, kantaa kuorman kunnolla). 128:aa on mukava ajaa, soratiellä on neutraali ja kori ei juuri kallistele kaarteissa. Moitteita tuli meluisuudesta (varsinkin takana) ja epämukavista istuimista (liian pehmeät). Moottori vaatii 98-oktaanista bensiiniä. Kylmäkäynnistys vaatii ryyppyä kesälläkin. Etuistuinten selkänojan säätö ei ole vakiovaruste, maksaa muutaman satasen. Ohjauspyörän pinta on rypyläinen ja epämiellyttävä. Pääntukia ei ole.

Moottori on 4-sylinterinen 1116 cm3 rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 80 mm × 55,5 mm eli moottori on lyhytiskuinen kierroskone. Suurin teho 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv) ja suurin vääntömomentti 81 newtonmetriä / 2800 r/min (DIN). Vaihteisto on täysin synkronoitu, vaihteita on neljä. Auto painaa 800 kiloa.

Tekniikan Maailma 3/1978 mittasi Fiat 128 1100:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,4 sekuntia, 0–80 km/h 11,4 sekuntia, 0–100 km/h 18,8 sekuntia ja 0–120 km/h 38,1 sekuntia. Koeajon keskikulutus oli 8,5 l/100 km.

Fiat 128 1100 maksoi vuonna [[1978]] 27700 markkaa.

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Fiat 128 1100 Panorama''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kuudenneksi (6./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. Fiat, 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Fiat 128 1100 Panorama maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 37 050 markkaa.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8,0), mutta tavaratila ryhmän pienin (5,6 /10). Varusteita on jaetusti vähiten (4,3). Lämpömittari puuttuu (ainoana).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0). Ajomukavuus on ryhmän 2. paras (8,5). Ohjaus 8,1, jarrut 8,2 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Fiat 128 1100 Panoraman (40,5 kW, 840 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,5 sekuntia. Huippunopeus 126,7 km/h. Kulutus on pieni (ryhmän pienin), 8,1 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Valmistus ==
1978 mennessä Fiat 128:aa oli valmistettu yli 2,5 miljoonaa kappaletta 9 vuodessa, joka oli 27 % Fiatin myynnistä. Valmistusta oli Italian lisäksi 11 muussa maassa lisenssituotantona, mm. Egypti, Thaimaa, Sambia.

== Mallit ==
[[Kuva:1971 Fiat 128 Sport Coupe.jpg|thumb|250px|Fiat 128 Sedan]]
[[Kuva:Fiat 128 Rally (1972-1974).jpg|thumb|250px|[[Fiat 128 Rally]] (1972-1974)]]
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A.048 -moottori|128A.048]]||1116 cm3||33 kW (44 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1969–1976
|- bgcolor=#ffffff
|Sedan '''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||40 kW (55 hv) @ 6000 r/min||79 Nm @ 3200 r/min||1970–1982
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1100''' Coupé '''SL 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.5000 -moottori|128AC.5000]]||1116 cm3||47 kW (64 hv) @ 6000 r/min||83 Nm @ 3800 r/min||1972–1974
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||||1290 cm3||42 kW (57 hv) @ 6400 r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''Special 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1974–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A1.000 -moottori|128A1.000]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1976–1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]] ||1290 cm3||49 kW (67 hv) @ 6000 r/min||89 Nm @ 4000 r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1300''' Coupé '''SL 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6600 r/min||94 Nm @ 3600 r/min||1972–1978
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupe '''Sport 1300''' Coupe '''Sport L 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||46–63 kW (62–86 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1979
|}

== [[Giannini]]-mallit ==
128:sta oli myös [[Giannini]]n tekemiä viritettyjä malleja. Ne toimitettiin suoraan Gianninin tehtaalta. Autoissa oli Gianninin logot Fiat-logojen tilalla.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||49 kW (66 hv) @ 6500 r/min||85 Nm @ 4000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP-S'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||56 kW (76 hv) @ 7000 r/min||91 Nm @ 4800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]]||1290 cm3||60 kW (80 hv) @ 6600 r/min||98 Nm @ 4600 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally 1600'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1580 cm3||69 kW (93 hv) @ 6600 r/min||157 Nm @ 3600 r/min
|}

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Berlina!!Coupé!!Familiare
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||colspan=2|3856 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=3|1590 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=3|1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli||2448 mm||2228 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e / t)||colspan=3|1308 mm / 1306 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||colspan=3|145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||785–840 kg||810–820 kg||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=3|38 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=2|370 l||
|}

== Lisenssivalmistus ==
[[Kuva:Zastava1100p.jpg|thumb|250px|[[Zastava 1100]]p, 128:n jugoslavialainen lisenssivalmiste]]
128 on käytännössä edelleen tuotannossa Serbia-Montenegrossa, jossa autoon pohjautuvia Zastava-malleja valmistetaan [[Yugo]]-nimellä. Jugoslavialaisia Fiat 128-malleja tuotiin Suomeenkin 1970-luvun lopussa, jolloin ihmeteltiin auton edullisuutta italialaiseen versioon verrattuna. Jugoslavialainen Zastava-Fiat 128 olikin italialaista heikkolaatuisempi, varusteita oli vähemmän (esim. hansikaslokero puuttuu) ja yleinen viimeistelytaso oli ainakin joissain vuosimalleissa heikko. Nämä sekä tuotantokustannusten erot selittävät Zastavan halvempaa hintaa Fiat 128:aan verrattuna.

Fiat 128 muotoiltiin alkuaan viistoperäksi, minkä korimallin jugoslavialaistehdas otti valmistukseen porrasperän sijasta. Korin peräosan erilaisuus 128:aan verrattuna johtuu siis Fiatin alkuperäisistä koripiirrustuksista ja niihin tehdyistä muutoksista.

== Erikoiskatsastus ==
Fiat 128 sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) sijalle 12 (12./20). Alustan osien kestävyydessä oli parannettavaa. Vetoakselin suojakumit rikkoutuivat usein. Jarrusylinterit jumiutuivat harmillisen usein. Moottorin yleisiä vikoja: polttoainepumppu ja jakopää (hammashihna). Ovien säädöissä ja lukoissa esiintyi joskus vikoja, samoin mittaristossa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Rekisteröinti ==
Fiat 128:aa ja Zastavaa rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=700px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1970!!1971!!1972!!1973!!1974!!1975!!1976!!1977!!1978!!1979!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1484||2183||1331||1768||2310||3221||2080||2754||2273||1663||1373||1165||153
|}
Vuosina 1974-1982 Zastavan myynti oli vuosittain noin 100-500, loput eli suurin osa luvuista on Fiat 128:n myyntiä <ref>Tekniikan Maailma 15/1983, s. 104</ref>. Alkuvuotena 1972 (1-7/72) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 708 kpl <ref>Moottoriviesti 9/1972, s. 57</ref>.
 
Alkuvuonna 1974 (1-10/74) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 1690 kpl. <ref>Tuulilasi 1/1975, s. 81</ref>
 
Tuulilasin 3/1978 mukaan Fiat 128:n 1977 myynti oli 2722 + 32 (farmari) kpl on yhteensä 2754 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 209 kpl on yhteensä 2963 kpl <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>.
 
Tuulilasin 3/1979 mukaan Fiat 128:n 1978 myynti oli 2273 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 122 kpl on yhteensä 2395 kpl <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>.
 
Fiat 128 -mallia rekisteröitiin Suomessa tammikuussa [[1975]] 241 kpl (sija 10.) <ref>Tuulilasi 4/1975, s. 120</ref>.

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 13/1970, vertailu
* [[Tekniikan Maailma]] 3/1978, koeajo
* [[Mobilisti]] 7/2014
{{EngWikipedia|Fiat_128}}
<references/>

[[Luokka:Fiat|128]]
[[Luokka:Seat|128]]
[[Luokka:Mallit|128]]

Datsun 140 Y

2026-05-24T13:03:39Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Datsun 140Y|
kuva = [[Tiedosto:Datsun-Sunny-Wagon-vm1979.jpg|250px|Datsun 140 Y]]|
valmistaja = Nissan|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani|
valmistusaika = [[1978]] – [[1982]]|
luokka = [[Alempi keskiluokka]]|
kori = 2-ovinen [[Sedan]] 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHV]]|
iskutilavuus = 1397 cm3|
teho = 46 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
kiihtyvyys = 15,8 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 160 km/h|
kulutus = 7–9,5 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 25 600 euroa (1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Datsun Sunny B210]] [[Datsun 120Y]]|
seuraaja = [[Nissan Sunny B11]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort mk2]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Hyundai Pony 1200 DLX]] [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla]]}}
'''Datsun 140 Y''' on takavetoinen [[Datsun Sunny B310|Sunny-malli]], jota myytiin ilman Sunny-mallimerkintää. Sitä valmistettiin eri versioina vuosina 1978–1982.

== Kori ==
Etuistuimet eivät anna riittävää sivu- ja reisitukea. Takatilat ovat ahtaat ja takaistuimen syvyys on vain 44 cm. Takaistuimen etukulmia on viistottu sisäänpääsyn helpottamiseksi myös 2-ovisessa mallissa, joten lähellä reunaa istuimen syvyys on vielä lyhyempi. 2-ovisen mallin etuistuin palautuu eteen kaatamisen jälkeen perusasentoonsa eli se pitää säätää uudestaan joka kerta kun takamatkustajat on päästetty sisään tai ulos.

Kuljettajan istuimen vieressä on takaluukun avausvipu. Melutaso on suhteellisen alhainen, 100 km/h nopeudessa 71/72 dB. Viimeistely on korkeatasoista.

Pölykapseleita ei ole (niiden muotoilu on epäonnistunut mm. soratieajoon, joten maahantuoja on jättänyt ne pois). Tavaratila on matala ja pieni.

Kierroslukumittari on vakiovaruste, muuten varustelu on tavanomainen. Mittarit ovat syvällä kojelaudassa. Vaihteisto toimii hyvin.

== Tekniikka ==
Neliisylinterisen 1397 cm3 rivimoottorin suurin teho on 46 kW /5600 r/min (DIN, 63 hv) ja suurin vääntömomentti 98 Nm /3600 r/min DIN. Sylinterin mitat 76 × 77 mm. Liioitteleva ja epätarkka SAE-bruttoteho on 80 hv (59 kW /6000 r/min) ja vääntömomentti 113 Nm /3600 r/min (joka on epätarkka SAE-luku, 11,5 kpm). Jäähdyttimen tuuletin pyörii jatkuvasti, paisuntasäiliötä ei ole.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat kevyellä kuormalla ja kestopäällysteisellä tiellä tyydyttävät. Takana on jäykkä taka-akseli kierrejousin ja tietyissä olosuhteissa jousitus saattaa pompottaa. Jousitus ei kanna kunnolla kuormaa ja täyteen kuormattuna auton käytös on vaeltelevaa. Iskunvaimennus on liian löysä, mistä aiheutuu tarpeetonta liikettä ajon aikana.

Ohjaus on hidas, 5,2 kierrosta.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 15,8 sekuntia ja 0–120 km/h 24,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h.

Kulutus on valmistajan mukaan 8–12 litraa /100 km. Kulutus on noin 6,7–9,5 litraa /100 km. Kulutus on aikansa autoksi suhteellisen alhainen.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,7 sekuntia, 0–100 km/h 16,6 sekuntia ja 0–120 km/h 25,6 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1978</ref>

== Vertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny''' jäi Tuulilasin 2/1980 vertailussa viimeiseksi (3./3). Vertailun muut autot olivat 1. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,3 DX]] ja 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]]. 4-ovinen Datsun 140 Y GL Sunny maksoi 41 000 markkaa.

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu, mutta etuistuimet ovat vetelät ja epämukavat. Tavaratila on pienehkö. Lämmityslaite toimii epätasaisesti ja ikkunat pysyvät turhan pitkään huurteisina.

Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän heikoimmat. Datsun on muuten ketterä, mutta ohjaus on turhan hidas, 4,8 kierrosta. Moottori on sitkeä. Kulutus oli TL-lehdellä 9,2 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny Station''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. Datsun, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Datsun 140 Y GL Sunny Station maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 300 markkaa.

Datsun sisätilat ovat ahtaat varsinkin takaistuimella (6,5). Ajoasento on mainio, mutta etuistuimessa saisi olla enemmän tukea. Varustetaso on melko niukka (6,3 /10). Tavaratila on turhan pieni (6,5 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa aliohjautuu (puskee), kuormattuna vain lievästi aliohjautuu. Ajomukavuus 8,0. Ohjaus on turhan hidas (7,5). Jarrut toimivat miellyttävästi, mutta suuntavakavuus saisi olla parempi (7,2 /10).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Datsun 140 Y GL Sunny Stationin (46,3 kW, 980 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,0 sekuntia. Huippunopeus 136,1 km/h. Kulutus 8,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
'''Datsun 140 Y GL''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 43 200 markkaa eli 25 561 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Auto oli luokassaan melko kallis.

Datsun 140 Y sekä 120Y-malleja rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||465||1581
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1978, koeajo
<references/>

[[Luokka:Datsun|140 Y]]
[[Luokka:Mallit|140 Y]]

Mazda 323 (FA)

2026-05-24T13:03:01Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Mazda 323 Mazda Familia Mazda GLC Mazda Baby Boomer Mazda MR90 Mazda Vantrend|
kuva = [[Kuva:Mazda-323-registered-May-1978-1272cc.jpg|250px|Mazda 323]]|
valmistaja = Mazda|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Hiroshima {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Otahuhu {{Lippu|Indonesia}} Indonesia {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka|
valmistusaika = [[1977]]–[[1980]] hatchback [[1978]]–[[1986]] farmari|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 3- ja 5-ovinen [[hatchback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 127–150 km/h|
kiihtyvyys = 12,9–24,8 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 985–1597 cm3|
teho = 33–57 kW|
päästöt = |
kulutus = 7,6–10,4 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 18 600 euroa (1977, v. 2015 kerroin)|
edeltäjä = [[Mazda 1200]] [[Mazda 1300]] [[Mazda 818]]|
seuraaja = [[Mazda 323 (BD)]]|
samaaluokkaa = [[Fiat 127]] [[Ford Fiesta mk1]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Peugeot 104]] [[Renault 5 ph1|Renault 5]] [[Toyota Corolla xE7x]] [[Volkswagen Polo (86)|VW Polo]]}}
'''Mazda 323 FA''' eli ensimmäisen sukupolven [[Mazda 323|323]] esiteltiin vuonna [[1977]], jolloin mallisto korvasi pitkäikäisen edeltäjänsä [[Mazda 1200|1200]]/[[Mazda 1300|1300]]:n. Edeltäjistään poiketen auto on hatchback-tyyppinen ja siitä oli aluksi saatavilla vain kolmi- ja viisioviset versiot. Myöhemmin mallistoon tuli myös tilavampi farmarimalli, jota myytiin pitkään etuvetoisen seuraajan rinnalla. Japanissa vastaavaa mallia myytiin [[Mazda Familia]] -nimellä ja Yhdysvalloissa nimi oli [[Mazda GLC]] (''Great Little Car''). Viimeisenä vuonna 1980 Mazda 323 sai GLC-mallin, jonka tuonti Suomeen alkoi vuoden 1980 alussa.

== 1300 DX ==
'''Mazda 323 1300 DX''' maksoi Suomessa alkuvuonna [[1977]] 28 250 markkaa eli 17 913 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341). 1300 DX sai TM:ltä kiitosta sisätiloistaan, tavaratiloistaan ja käsiteltävyydestään. Auto on kuitenkin meluisa. Ilmanvaihto on huono ja pakkasella ikkunat huurtuvat umpeen. Takaistuin laskeutuu alas ja se on jaettu kahtia. Ovia on kolme. Takajousituksena on jäykkä akseli kierrejousin.

Nelisylinterisen 1272 cm³ rivimoottorin suurin teho on 44 kW /5500 r/min (DIN, 60 hv) ja suurin vääntömomentti 93 Nm /3000 r/min DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 870 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 7/1977 mittasi Mazda 323 1300 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 11,6 sekuntia, 0–100 km/h 19,1 sekuntia ja 0–120 km/h 34,3 sekuntia. Huippunopeus on 140 km/h.

== 1000 DX ==
Pienimoottorinen kolmiovinen '''Mazda 323 1000 DX''' maksoi Suomessa loppuvuonna [[1977]] 29 350 markkaa eli 18 611 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341, 1300-malli oli sitä selvästi kalliimpi). 323 1000 DX sijoittui Tekniikan Maailman 16/1977 pikkuautojen vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo L]], 2. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta 1.0 L]], 3. Mazda, 4. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 5. [[Renault 5 ph1|Renault 5 TL]] ja 6. [[Fiat 127|Fiat 127]].

Heikosta moottorista johtuen auto on tehoton ja kulutus melko iso. Varustelu on kuitenkin hyvä ja auto on tasapainoinen kokonaisuus. 1000 DX on meluisa auto, 100 km/h melua on 76 db. Tuuletus on huono. Kuormattavuus on hankalaa ja nostokynnys on korkea. Jousitus toimii paremmin kuin [[Mazda 1300|aiemmissa malleissa]].

Jarrutusmatka 100–0 km/h vie 55,9 metriä. Autossa on vertailun ainoana jarrutehostin. Jarrutusmatka on pitkä, vertailun pisin ja jarrutettaessa suuntavakavuus on huono.

Nelisylinterisen 985 cm³ rivimoottorin suurin teho on 33 kW (45 hv) ja suurin vääntömomentti 70 Nm DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 850 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 16/1977 mittasi Mazda 323 1000 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,4 sekuntia, 0–80 km/h 14,4 sekuntia ja 0–100 km/h 24,8 sekuntia. Huippunopeus on 127 km/h. Kulutus on pikkuautoksi suuri ja vertailun suurin, noin 7,5 l/100 km.

[[Kuva:Mazda-323-GTC-FA4TS-1.4-hatchback-vm1979-1980.jpg|thumb|left|250px|Mazda 323 GLC]]
== 323 GLC ==
'''Mazda 323 GLC''' tuli Suomen markkinoille alkuvuodesta 1980. [[R4]]-moottorin iskutilavuus on 1415 cm³. Sylinterin mitat ovat 77 × 76 mm. Suurin teho 51,5 kW /5700 DIN ja suurin vääntömomentti 112 Nm /3200 (DIN). Vaihteita on viisi. Paino 830 kiloa. Hinnat 3-ovinen 36 900 markkaa ja 5-ovinen 37 900 markkaa. <ref>Tuulilasi 4/1980</ref>
[[Tiedosto:MHV Mazda 323 1st Gen 01.jpg|right|thumb|250px|5-ovinen Mazda 323]]
[[Tiedosto:Mazda-323-FA45V-farmari-vm1985.jpg|right|thumb|250px|Mazda 323 (FA45V) farmari vm 1985]]

== Vertailu 1978, TL ==
'''Mazda 323 1000 DX''' sijoittui Tuulilasin 12/1978 12 pikkuauton vertailussa viimeiseksi (12./12). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat 127|Fiat 127 L]], 2. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo NB]], 3. [[Simca 1100|Chrysler-Simca 1100 LE]], 4. [[Opel Kadett C|Opel Kadett City]], 5. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta]], 6. [[Chrysler Sunbeam LS 1300|Chrysler-Sunbeam 1300 LS]], 7. [[Toyota Starlet KP6x|Toyota Starlet DL]], 8. [[Honda Civic 1|Honda Civic 1200]], 9. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 10. [[Renault 5 ph1|Renault 5]] ja 11. [[Vauxhall Chevette|Vauxhall Chevette Hatchback GLS 1.3]]. Mazda 323 1000 DX maksoi 35 700 markkaa.

Sisätilat ovat keskinkertaiset (6). Istuimissa on kangasverhoilu keskellä, reunoilla on muovia (7:ssä, 5:ssä on täysi kangasverhoilu).

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7). Ohjaus on kevyt, mutta ei tarkka (7,25). Voimanpuute haittaa kaupunkiajoa. Vaihteisto on miellyttävä, voimansiirto on ryhmän paras (8,9). Mukavuustaso on tyydyttävä (7). Teho 33 kW. Suorituskyky on ryhmän 2. heikoin (vain Renault 5 oli vielä huonompi). Kulutus on suurehko, 8,2 l/100 km. <ref>Tuulilasi 12/1978</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Mazda 323 Kartano''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa toiseksi (2./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. Mazda, 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Mazda 323 Kartano maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 45 050 markkaa.

Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0). Ajoasento on mainio, mutta etuistuimessa saisi olla enemmän tukea. Tavaratila on kohtalainen (7,7 /10). Varustetaso on niukka (5,8 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa lievästi aliohjautuu, kuormattuna muuttuu yliohjautuvaksi, mutta on hallittavissa. Mazda on ketterä. Ajomukavuus 7,5. Ohjaus on ryhmän paras (9,5). Jarrut ovat turhan raskaat ja tuntuma on heikko, kuorma vaikuttaa jarrutukseen (6,7 /10).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Mazda 323 Kartanon (51,5 kW, 885 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,0 sekuntia. Huippunopeus 141,1 km/h. Kulutus 8,9 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviominaisuudet ==
Mazda 323:n ajo-ominaisuudet talvella ovat heikohkot. Takavetoisen auton perä on kevyt, joten perä luistaa helposti – tavaratilaan on suositeltavaa laittaa noin 50 kilon lisäpaino. Jousitus on pönäkkä ja yhden hengen kuormalla myös pompottava. Liikkeelle lähtö voi olla hankalaa tasaiseltakin pinnalta, jos se on jäinen. Talvikäyttöä parantavat tarkka ohjaus ja hyväkuntoiset jarrut. Käynnistyvyys on hyvä talvella. 1300-mallin lämmityslaite on tehokas, mutta ongelmana on huono ilmanvaihto, mistä seuraa ikkunoiden huurtumista ja hikoilemista. Huono ilmanvaihto (liian ahtaat poistokanavat) myös heikentää lämmityslaitteen tehoa. <ref>Tekniikan Maailma 6/1978, s. 100</ref>

== Kehitys ==

Malli sai kasvojenkohotuksen vuonna [[1979]], jolloin malliin tuli kulmikkaat ajovalot ja suuremmat takavalot.

== Rekisteröinti ==
Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1229||840||1277||1573
|}
Takavetoista Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa kaikkiaan vajaat 5000 yksilöä. <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>

== Kori ==
Mazda 323:n farmarimallissa takajousituksena on jäykkä taka-akseli ja pitkittäiset lehtijouset. Muissa malleissa on jousituksena ovat kierrejouset.

== Moottorit ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|PC]]||985 cm3||33 kW (45 hv) @ 5500 r/min||70 Nm @ 3000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|TC]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5500 r/min||93 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|UC]]||1415 cm3||51,5 kW (70 hv) @ 5700 r/min||112 Nm @ 3200 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda E -moottori|E5]]||1490 cm3||51 kW (70 hv) @ 5500 r/min||115 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||4G32||1597 cm3||57 kW (77 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|}

== Varustelu ==

*'''FR''' on sporttimalli, jonka tunnistaa keltaisista ralliraidoista.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli
!Hatchback
!Farmari
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||3835 mm||4095 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1605 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1375 mm||1425 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2315 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Raideleveys''' (e/t)||1290/1310 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||812–850 kg||880–910 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|40 l
|}

== Lähteet ==
{{EngWikipedia|Mazda_Familia}}
* [[Tekniikan Maailma]] 7/1977
* Tekniikan Maailma 16/1977
<references/>

[[Luokka:Mazda|323 FA]]
[[Luokka:Mallit|323 FA]]

Polski-Fiat 125P

2026-05-24T13:01:43Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Polski-Fiat 125P|
kuva = [[Kuva:Polski-Fiat-125P.jpg|250px|Polski-Fiat 125P]]|
valmistaja = Polski-Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Puola}} Puola|
valmistusaika = [[1967]]–[[1991]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1481 cm³|
teho = 51,5-61 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 140 km/h|
kiihtyvyys = 21,0 s (0–100 km/h)|
kulutus = 10 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 21282 € (1970, v. 2013 kerroin)|
edeltäjä = |
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Zastava 1100]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}
'''Polski-Fiat 125P''' oli vuosina [[1967]]–[[1991]] valmistettu pienehkö neliovinen automalli. Suomeen tuotiin vain tätä Polski-Fiatin mallia. Polski-Fiat 125P-mallia valmisti puolalainen [[FSO]]. Polski-Fiat 125P perustui teknisesti Fiatin 1960-luvun malleihin 125 (kori) sekä 1300 ja 1500. Alla olevat tiedot koskevat erityisesti vuosimallia 1970.

== Kori ==
Sisätilat ovat luokassaan isot. Istuinten muoviverhoilu on kuitenkin epämiellyttävän hiostava. Hallintalaitteiden käytössä on paljon moitittavaa: ohjaus on jäykkä ja tunnoton, kytkinpoljin on raskas ja myös jarrupoljin on raskas käyttää tehostimesta huolimatta. Käsijarru on tehoton ja senkin käyttö vaatii runsaasti voimaa. Tuulilasin huuhtoja on jalkakäyttöinen. Ohjauspyörä on iso, 41 cm. (1970 malli)

Vielä v. 1975 nopeusmittari on nauhamainen ja hankalalukuinen (periytyy Fiat 1500:sta). 1975 mallissa on kangasistuimet, mutta [[pääntuki]]a ei ole. Varustelu on melko runsas, mm. sisältä säädettävä ajovalojen suuntaus. Varusteiden laadussa sekä viimeistelyssä on toivomisen varaa. 1975 mallin jäädyttimen säleikkö on musta. <ref>Tekniikan Maailma 13/1975, s. 66-70</ref>

Tavaratila pölyyntyy ajossa mikä kertoo korin huonosta eristyksestä. Koeajovaunun konepelti liikkui hieman ajon aikana, mikä lienee yksilövika. Useamman kerran konepelti aukesi ajon aikana, onneksi se on saranoitu edestä jolloin se ei voi aueta kokonaan. Ovet ovat kankeita eivätkä pysy auki. Lokasuojissa on aukkoja ja moottoritila likaantuu nopeasti. Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 83 dB edessä ja 83 dB takana. (1970 malli)

Maahantuojan mukaan Polski-Fiatin seuraavat osat ovat suomalaisia: laminoitu tuulilasi, akku ja renkaat <ref>Tekniikan Maailma 15/1970, s. 78-79, mainos</ref>

== Tekniikka ==
Nelisylinterisen 1481 cm³ rivimoottorin suurin teho on 51,5 kW /5400 (DIN, 70 hv) ja suurin vääntömomentti 113 Nm /3200 (11,5 kpm, DIN, epätarkka SAE-luku 12,3 kpm). Sylinterin mitat ovat 77 × 79,5 mm. Puristussuhde on 9,0.

Maahantuojan esitteessä tehoksi kerrottiin vain 84 hv, mikä on optimistinen tulkinta tehtaan ilmoittamasta epätarkasta SAE-tehosta 80 hv ± 5 %. 125P:n moottorin SAE-bruttoteho siis tehtaan mukaan saattoi vaihdella välillä 76–84 hv! Oikea DIN-teho on 70 hv eli 51,5 kW.

Vuosimallissa 1975 teho on 55 kW /5200 (DIN, 75 hv), aiemmin se oli 61 kW (83 hv) DIN. Teho aleneminen johtuu imu- ja pakokanavien viimeistelystä sekä muusta virittämisestä luopumisesta. Suurin vääntömomentti 117,7 Nm /3200 (12,0 kpm, DIN). Puristussuhde 9,0.

Polskin vaihteisto ja vetopyörästö sekä etujousitus periytyvät Fiat 124:stä (ja ovat täysin samat kuin Ladassa). Takajousituksena on kuitenkin jäykkä akseli lehtijousin.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Vaihteiden välitykset sopivat kuitenkin huonosti ohituksiin, kakkonen loppuu 66 km/t nopeuteen ja kolmonen 99 km:iin/t.

== Ajo-ominaisuudet ==
Jousitus ja iskunvaimennus eivät ole hyviä. Edessä ja takana on levyjarrut, mutta heikoista renkaista johtuen jarrujen pito venyy nopeassa ajossa. Paremmilla renkailla jarrut olisivat ilmeisen hyvät, joskin niiden käyttö on raskasta.

Ohjaus on raskas ja melko tunnoton. Ohjauksessa on myös hieman klappia.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1970 mittasi Polski-Fiat 125P:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,1 sekuntia, 0–100 km/h 21,0 sekuntia ja 0–120 km/h 34,8 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 139,7 km/h, valmistajan ilmoittama huippunopeus 155 km/h saavutettaisiin vaihteiston näillä välityksillä ylikierroksilla, minkä vuoksi lehti piti arvoa epärealistisena. Myötätuulessa koeajaja saavutti nopeuden 145 km/h.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 12 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Maahantuojan esitteessä ilmoitettiin oktaanivaatimukseksi erheellisesti 92. Kulutus vaihtelee välillä 9–11 litraa /100 km.

== Vertailu 1972, TM ==
Polski-Fiat 125P sijoittui Tekniikan Maailman 18/1972 7 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./7). Polski-Fiat sai parhaat pisteeet 1 pääkohdasta (kori) ja heikoimmat pisteet 2 pääkohdasta (käyttöominaisuudet, ajomukavuus). Jarrutusmatka 100–0 km/h 56,8 metriä (vertailun pisin), jarrut ovat suhteellisen tehottomat, mutta helppokäyttöiset. <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa 7:nneksi (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. Polski-Fiat ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 30 300 markkaa.

Sisätilat ovat ryhmän isoimmat (9,0), tavaratila (7,4 /10). Ajoasento on rasittava. Varustetaso 6,4.

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7,0): ilman kuormaa lievästi yliohjautuu, kuormattuna yliohjautuu selvemmin. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on raskas ja ryhmän jaetusti huonoin (4,8). Jarrut ovat ryhmän huonoimmat (5,5): liian raskas jarrupoljin, tuntuma on heikko, suuntavakavuus tosin säilyy jarrutettaessa.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmarin (55 kW, 1060 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,9 sekuntia. Huippunopeus 142,5 km/h. Kulutus on iso (ryhmän 2. isoin), 10,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
Polski-Fiat 125P maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 14900 markkaa eli 21282 euroa (v. 2013, kerroin 1,4283). Maksuehdot olivat joustavat, 30% käsiraha ja loput 70% 20 kuukauden maksuajalla.

Polski-Fiat 1300 maksoi Suomessa vuonna [[1982]] 27 900 markkaa, Polski-Fiat 1500 29 100 markkaa ja farmarimalli Polski-Fiat 1500 Combi 32 200 markkaa. Tuonti Suomeen loppui keväällä 1984, tilalle tuli Polonezin halpamalli [[FSO Polonez|FSO Polonez C]] <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>.

=== Rekisteröinti ===
Polski-Fiat 125P:tä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||800||899||594||600||416||219||120||101||21||3||1
|}

1977 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 750 kpl, Kombi (farmari) 50 kpl, yht 800 kpl.
1978 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 769 kpl, Kombi (farmari) 130 kpl, yht 899 kpl.
1979 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 517 kpl, Kombi (farmari) 77 kpl, yht 594 kpl.
 
Alkuvuonna 1973 (1-8/73) rekisteröitiin Polski-Fiat-mallia 737 kpl. <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4226 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1440 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2506 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1298 mm /1275 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1010 kg
|}

== Erikoiskatsastus ==
Polski-Fiat 125P osoittautui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) toiseksi huonoimmaksi automalliksi (19./20). Sähkölaitteissa se oli kaikista huonoin automalli. Jakopään ketjun viat olivat yleisiä. Polski-Fiateilla ajettiin keskimäärin 19 500 kilometriä vuodessa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 12/1970
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* http://fi.wikipedia.org/wiki/FSO_125P
* http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Polski_Fiat_125p

[[luokka:Polski-Fiat|125P]]
[[Luokka:Mallit|125P]]

Lada (takavetomallisto)

2026-05-24T13:01:28Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Mallisarja|
nimi = Lada|
kuva = [[Tiedosto:VAZ_2101_-_1980.jpg|250px|Lada 1200 (VAZ-2101)]]|
valmistaja = Lada|
valmistusmaa = {{Lippu|Neuvostoliitto}} Neuvostoliitto / {{Lippu|Venäjä}} Venäjä Toljatti|
valmistusaika = [[1970]] – [[2012]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[Farmari]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1198–1690 cm3|
teho = 44–62 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 142–155 km/h|
kiihtyvyys = 13–20 s (0–100 km/h)|
hintaluokka = 8.300–10.600 € (1996)|
edeltäjä = [[Fiat 124]]|
seuraaja = [[Lada Samara|Samara]]/[[Lada 110|110]]|
samaaluokkaa = [[Fiat 124]] [[Fiat Panda]] [[FSO Polonez]] [[Moskvitsh Elite]] [[Polski-Fiat 125p]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}

'''Lada''' on venäläisen ajoneuvovalmistaja [[AvtoVAZ]]:in merkki. Ladan päätuotantolaitos sijaitsee Toljattin kaupungissa, Samaran alueella. Nimi "Lada" oli autolle alunperin vientimarkkinoita varten annettu nimi, kotimarkkinoillaan auton merkkinä oli [[Lada 1200|Zhiguli]]. Merkin valmistus aloitettiin kesäkuussa 1970.

Lada nousi suosituksi merkiksi etenkin entisen itäblokin maissa, mutta merkkiä vietiin myös lähes kaikkiin läntisiin maihin, USA:ta lukuunottamatta, sekä useisiin kehitysmaihin.

Alkuperäistä takavetoista Ladaa valmistettiin sekä sedan- farmariversiona, ja sen valmistuksen päättyessä vuoden 2012 puolivälissä, se on yli 20 miljoonalla myydyllä yksilöllään eräs maailman pitkäikäisimpiä malleja, joka ei elinkaarensa aikana kokenut mainittavia muutoksia.

== Historia ==
[[VAZ-2101]] -auton nimestä järjestettiin yleis(neuvosto)liittolainen kilpailu, johon tuli noin 30 000 ehdotusta uuden auton nimeksi. Voittaneeksi tulee nimi Žiguli (Жигули). Valtionkomitean toisessa vaiheessa noin sadasta käsittelemästä nimestä valittiin kahdeksan jatkokäsittelyä varten. Tässä vaiheessa suunnittelija A. M. Žjornyi ehdotti Žigulia yhdeksänneksi, mikä hyväksyttiin. Vientimarkkinoita varten auton nimeksi tuli Lada.

Kevyt ja perusrakenteeltaan yksinkertainen [[Fiat 124]] katsottiin autoksi, joka selviytyisi Venäjän toisinaan haastavista olosuhteista. Alkuperäiseen konseptiin tehtiin monia muutoksia, mm. lämmityslaitteen kenno vaihdettiin suurempaan ja taakse tulivat alumiiniset jarrurummut. Moottoriksi vaihtui moderni, kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu versio. Se oli lähtöisin Fiatin suunnittelupöydältä, mutta yhtiö itse ei käyttänyt sitä missään mallissaan. Jousitusta korotettiin ja koripellit prässättiin paksummasta materiaalista. Alkuun Lada oli varustettu auton keulassa olevalla veivin reiällä, jolla pyrittiin takaamaan auton käynnistyminen, mikäli virta loppuu siellä, missä apua ei ole saatavissa. Samanlainen liikkumisen varmistuskeino oli käsikäyttöinen polttoainepumppu.

Yhtiön oli tarkoitus tuottaa ensimmäistä [[VAZ-2101]] -malliaan kotimarkkinoilleen sekä silloisen talousjärjestö [[Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto|SEV]]:n jäsenmaiden markkinoille. Sopimukset Fiatin kanssa estivät ''VAZ:ia'' viemästä autoja länsimarkkinoille, ennen kuin Fiat oli vuonna [[1974]] korvannut 124-mallinsa uudella [[Fiat 131|131-mallilla]]. Suomeen '''VAZ-2101''' -mallia alettiin kuitenkin tuoda jo vuonna [[1971]], kauppanimellä ''Lada 1200''.

Ensimmäisten autojen keulamerkissä oli teksti ''ТОЛЬЯТТИ'' eli Toljatti, kuten historiallisen dokumenttifilmin kohta 2.05 osoittaa. Sittemmin keulamerkin tekstiksi tuli ''ВАЗ'' eli VAZ.

== Takavetomallisto ==
Vuonna [[1970]] tehtaalta valmistui 22 000 VAZ-2101 -autoa, mutta vuoden [[1973]] lopussa tuotantomäärä oli jo 660 000 autoa vuodessa. Saman vuoden joulukuun 21. päivänä valmistui miljoonas VAZ-2101. Vuoden [[1974]] lokakuussa tehtaalla vihittiin käyttöön kolmas tuotantolinja, jonka myötä tuotantovauhti kohosi 2230:een autoon päivässä. Samana vuonna yhtiön valmistamien autojen kokonaismäärä saavutti 1,5 miljoonan yksikön rajapyykin.

Fiat-perustaisten Lada-mallien määrää kasvatettiin tasaisesti. [[VAZ-2101]] sedan sai nopeasti rinnalleen [[VAZ-2102]] -farmarin. Vuonna [[1972]] esiteltiin 1,5-litraisella moottorilla ja tuplavaloilla varustettu [[VAZ-2103]], joka perustui vuoden [[1968]] [[Fiat 124]] ''Special'' -malliin. Vuonna [[1974]] alkuperäistä VAZ-2101 -mallia päivitettiin uudella moottorilla ja sisustuksella; VAZ-2102 sai osakseen samat muutokset vuonna [[1976]]. Pyöreillä tuplavaloilla varustettu korimalli pysyi tuotannossa vuoteen [[1988]] asti, muut mallit vielä tämän jälkeenkin, hieman uudistetussa muodossa.

Joulukuussa [[1975]] esiteltiin VAZ-2013:n ajantasaistettu versio [[VAZ-2106]]. 1,6-litraisella moottorilla varustettu malli perustui vuoden [[1972]] [[Fiat 124]] ''Special T:hen'' ja se poikkesi ulkonäkönsä ja sisätilojensa osilta jonkin verran edeltäjästään. ''2106'' on Ladan takavetomalliston pitkäikäisin ja suosituin malli. Sen valmistus Toljattissa päättyi vuonna [[2001]] mutta IZHMASH (ИЖМАШ) -konserniin kuulunut [[Izhavto]] valmisti mallia vuoden [[2005]] joulukuun loppuun.

Vuonna [[1974]] AvtoVAZ hankki [[NSU]]-autotehtaalta lisenssioikeudet [[Wankel-moottori]]n valmistamiseen. Työt hankkeen parissa alkoivat vuonna [[1976]] ja ensimmäinen pyörivämäntäinen Lada näki päivänvalon vuonna [[1978]]. Wankel-moottoristen mallien tuotantomääristä ei ole varmaa tietoa, oletettavammin ne menivät valtion turvallisuusviranomaisten käyttöön.

Vuonna [[1980]] esitelty uusi [[VAZ-2105]] perustui edelleen ''2101-''malliin, mutta sen designia oli ajanmukaistettu. Mallia myytiin Neuvostoliiton ulkopuolelle useilla eri mallinimillä, kuten ''Riva'' ja ''Nova''. Malli erottuu helposti edeltäjistään suorakaiteenmuotoisten ajovalojensa ansiosta. Paremmin varusteltu versio, [[VAZ-2107]], tuli markkinoille vuonna [[1982]]. Mallin tunnistaa parhaiten ns. "Mersu-maskista". Tuotelinjaa täydentämään tuli vuonna [[1984]] farmarikorinen [[VAZ-2104]]. ''2104''-mallin valmistus siirrettiin [[Iževskin asetehdas|IzhAvtolle]] vuonna 2002. ''2105''-mallin valmistus tuli tiensä päähän joulukuun 30. päivänä vuonna [[2010]], deluxe-versio ''2107:n'' valmistus siirrettiin IzhAvtolle maaliskuussa [[2011]].

=== Malliston kehitys Suomessa ===
Lada tuli Suomeen vuonna [[1971]]. Kesällä 1971 (16.7) oli tyyppikatsastus, myynti alkoi 17.9.1971 hintaan 11 300 markkaa (Datsun 100A ja Fiat 127 olivat tuolloin suunnilleen saman hintaisia). Ladaa myytiin [[1975]] noin 10 000 kpl (ennätys), sen jälkeen vähintään 8000 kpl vuodessa, ja eniten vuonna [[1985]] yli 11 000 kpl. Myynti laski vähitellen ja vuonna [[1992]] myytiin alle 2000 Ladaa. EU:n melumääräysten vuoksi takaveto-Ladan myynti loppui Suomessa ja muualla Euroopassa 30.9.1996. <ref>Tekniikan Maailma 16/1996</ref>

Mallina oli perinteinen [[VAZ-2101]], ''Lada 1200''. Autossa oli [[Fiat 124|Fiatin vastaavasta]] poiketen mm. takana [[rumpujarru]]t, erilainen moottori yläpuolisella nokka-akselilla, tehokkaampi lämmityslaite sekä erilainen etusäleikkö. Vuonna [[1972]] tuli saataville [[farmari]]malli [[VAZ-2102]], ''Lada 1200 Combi''. Farmarissa oli tiheämpi 4,44-vetopyörästön välitys, vahvempi jousitus ja leveämmät renkaat henkilömalliin verrattuna.

[[Kuva:Lada 1500S.jpg|thumb|250px|Lada 1500S (VAZ-2103)]]
Vuonna [[1973]] markkinoille tulee uusi erilainen "ässä nimeään myöten", ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2103]], jossa oli enemmän koristeita ja varusteita sekä isompi moottori.

Loppuvuodesta [[1974]] saapui uusi ''Lada 1300'', [[VAZ-2101|VAZ-21011]], joka piti sisällään [[VAZ-2101|1200]]:n näköisen korin pienin muutoksin (mm. erilaiset puskurit ja läpivirtaustuuletus) sekä hieman isomman [[VAZ-21011 -moottori|1300-moottorin]]. Saman vuonna päästiin tavoiteltuun 660 000 auton vuosituotantoon. Sen jälkeen tuotanto onkin ollut 600–700 tuhatta autoa vuodessa.

Vuoden [[1977]] alussa "ässien" sarja saa jatkoa mallilla ''Lada 1500 SL'', [[VAZ-2106|VAZ-21061]], jossa on [[VAZ-2103|1500 S]] -malliin verrattuna erona mm. erilaiset takavalot ja hieman runsaampi varustelu. Loppuvuodesta markkinoille tuli myös ''Lada 1600'', [[VAZ-2106]], joka oli varustelultaan identtinen [[VAZ-21061|1500 SL]]:n kanssa, mutta siinä oli isompi moottori, joka löytyi myöhemmin [[Lada Niva|Niva]]stakin. [[VAZ-2106|1600]]-mallin myötä myös muissa malleissa tapahtui muutoksia, [[VAZ-21011|1300]] ja [[Lada 1500S|1500 S]] saivat mm. lämmitetyn takalasin.

Loppuvuodesta [[1977]] uutena mallina markkinoille tuli muunnos [[VAZ-21011|1300]]-mallista perusmallin moottorilla eli kestosuosikki ''Lada 1200 L'', [[VAZ-2101|VAZ-21013]], jota myytiin aina vuoteen [[1989]] asti.

Vuonna [[1978]] [[VAZ-2101|Lada 1200]]- ja [[VAZ-2102|1200 Combi]] -malleista ehostetummat variantit [[VAZ-2101|VAZ-2101-02]] sekä [[VAZ-2102|VAZ-2102-02]], joissa mm. peruutusvalolla ja kangaspäälysteisillä istuimilla. -02 muunnokset korvaa alkuperäiset saman nimisinä malleina. Tästä lähtien koko Lada-mallistossa on jarrutehostin vakiona.

Vuonna [[1979]] uutena mallina markkinoille tulee tehokkaampi ''Lada 1500 Combi'', [[VAZ-2102|VAZ-21023-02]], jossa [[VAZ-2102-02|1200 Combi]]n koriin oli asennettu [[VAZ-2103|1500 S]] -mallin moottori ja voimansiirto. Samana vuonna tuli myös toinen muunnos, ''Lada 1300 S'', [[VAZ-2103|VAZ-21033]], jossa on kori ja varusteet [[VAZ-2103|1500 S]] -mallista, mutta moottori [[VAZ-21011|1300]]-mallista, tosin varustettuna sähköisellä tuulettimella.

Vuonna [[1980]] markkinoille saapuu [[VAZ-21013|1200 L]] -mallista ehostettu erikoisversio ''Lada 1200 LS'', jossa oli ensimmäistä kertaa uudenlainen Ozon-kaasutin ja alipainesäätimellä varustettu virranjakaja. Lisäksi autoa oli varusteltu mm. alipaineella toimivalla taloudellisuusmittarilla ja koristeraidalla. Malli pyrki parannettuun taloudellisuuteen, kuten myös edellisenä vuonna tullut [[VAZ-21033|1300 S]].

Vuonna [[1980]] Ladan mallistossa oli seuraavat mallit: [[VAZ-2101-02|1200]], [[VAZ-21013|1200 L]], [[VAZ-2102-02|1200 Combi]], [[VAZ-21033|1300 S]], [[VAZ-21061|1500 SL]], [[VAZ-21023-02|1500 Combi]], [[VAZ-2106|1600]], [[VAZ-2121|Niva 1600]], jotka varustettiin ''Lada 1200 LS'' -mallin [[Ozon]]-kaasuttimella ja virranjakajalla. [[VAZ-2106|Lada 1600]] -mallia muuteltiin hieman. Myöhemmin samana vuonna markkinoille tuli ''Lada 1500 Combi DL'', [[VAZ-2102|VAZ-21023-01]], jossa oli [[VAZ-2103|1500 S]] -mallin moottori ja kojelauta.

[[Tiedosto:VAZ-2105.jpg|thumb|250px|Lada 2105 (VAZ-2105)]]
Vuonna [[1981]] saapui uudella hammashihnakäyttöisellä jakohihnalla varustettu [[VAZ-2105 -moottori|1,3-litrainen]] kulmikaslamppuinen ''Lada 2105'', [[VAZ-2105]]. Vaihteisto oli myös uudelleen välitetty. Auton kaikki ulkopellit olivat eriäviä edellisiin Ladoihin nähden kattoa ja lattiaa lukuunottamatta, ja sisustus oli muutettu 1980-luvun vaatimuksia vastaavaksi. Muita muutoksia mm. suuret suorakaiteen muotoiset etu ja takavalot, uudet ovenkahvat, sisältä säädettävät peruutuspeilit ovissa, takasumuvalot, alumiiniset puskurit, uusi kojelauta varustettuna volttimittarilla, korkeat istuimet, uudenlaiset verhoilut. Tosin sisältä säädettävät peilit tulivat muutaman vuoden viiveellä ja takasumuvalot oli vain osassa autoista.

Vuonna [[1982]] malliston halvin, [[VAZ-2101-02|1200]] tippuu pois valikoimasta, ja sen jättämää aukkoa jäävät täyttämään [[VAZ-21013|1200 L]] ja uusi [[VAZ-2101-02|1200]]-mallin tekniikalla varustettu 2105, ''Lada 1200 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21051]].

Vuonna [[1983]] mallisto sai uudeksi mallikseen [[VAZ-2103 -moottori|1500-kuutioisella]] moottorilla varustetun 2105:n, malli ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21053]]. Autoa myytiin vain vuoden, sillä sen korvasi uudella 2107-korilla varustettu malli, ''Lada 2107'', [[VAZ-2107]]. Mallissa oli 2105-mallistoa paremmat istuimet, enemmän mittareita, erilainen konepelti ja etusäleikkö sekä muita huomaamattomia muutoksia.

Vuonna [[1984]] tulee saataville ''Lada 1300 S'', [[VAZ-2107|VAZ-21072]], jossa on [[VAZ-2107|2107]]:n koriin laitettu [[VAZ-2105 -moottori|2105:n moottori]], joka korvaa markkinoilla 1,3-litraisen [[VAZ-2105|2105]]-mallin.

Vuonna [[1985]] mallisto laajeni mallilla ''Lada 1600 SL'', [[VAZ-2107|VAZ-21074]], jossa [[VAZ-2106 -moottori|1,6-litrainen]] moottori oli asennettu 2107:n koriin ja lisätty varusteiksi mm. Suomessa verhoillut istuimet sekä alumiinivanteet. Samassa yhteydessä [[VAZ-2106|2106]]-korinen ''Lada 1600'' tippuu pois. Samana vuonna esiteltiin vielä uudet farmarimallit: 1,3-litrainen ''Lada 1300 Combi'', [[VAZ-2104]], ja 1,5-litrainen ''Lada 1500 Combi'', [[VAZ-2104|VAZ-21043]]. Autot on takaoviin asti yhteneväisiä [[VAZ-2105|2105]]-mallin kanssa. Vuodesta 1985 lähtien sai myös [[VAZ-2107|2107]]- ja [[VAZ-21043|1500 Combi]] -malleja 5-vaihteisena.

Vuonna [[1986]] kaikki takaveto-Ladat saavat [[VAZ-2105|2105]]:n vaihdelaatikon.

Vuosi [[1987]]: ''Lada 1500 Combi DL'', [[VAZ-2104|VAZ-21043-03]], 5-vaihteinen vaihteisto ja [[VAZ-2107|2107]]:n kojelauta, muuten sama kuin [[VAZ-21023-02|1500 Combi]]. 5-vaihteisen vaihteiston sai lisähintaan myös 1300 Combiin.

Vuonna [[1989]] myydään viimeiset pyöreälamppuiset Ladat ([[VAZ-21013|1200 L]] -malli). Malliston edullisin malli oli tästä lähtien [[VAZ-21051|1200 S]].

Vuonna [[1990]] ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21053]], palaa myyntiin [[Solex]]-tyyppisellä kaasuttimella ja kärjettömällä sytytyksellä, korvaa [[VAZ-21051|1200 S]] -mallin ja on, ''1300''-mallien poistuttua myynnistä, Lada-malliston edullisin auto. Kaikkiin takavetoihin asennettiin tästä lähtien vain viisivaihteista vaihteistoa.

Vuonna [[1992]] kaikki Ladat saivat uudentyyppisen [[Axtec]]-kaasuttimen ja katalysaattorin, jotka täyttivät uudet päästönormit. Samassa yhteydessä tehtiin pienehkö sarja [[VAZ-21053|Lada 1500 S]] -mallia suomalaisella verhoilulla, jolloin myynti nimenä ''Lada 1500 SL''.

[[Tiedosto:VAZ-21073-40.jpg|thumb|250px|Lada 1700i (VAZ-21073-40)]]
Vuonna [[1994]] markkinoille tulee [[GM]]:n yksipistesuihkutuksella varustettu ''Lada 1700i Combi'', [[VAZ-2104|VAZ-21044-40]], ja hieman tämän jälkeen sedan-versio, ''Lada 1700i'', [[VAZ-2107|VAZ-21073-40]]. Mallistoon tuli muutamaksi vuodeksi saataville myös vanha tuttu [[VAZ-2107|2107]], joskin nimellä ''Lada 1500 SL'' ja katalysaattorilla varustettuna.

Vuonna [[1996]] loppuu kaasutin-Ladojen myynti, markkinoille jäi vain [[VAZ-21073-40|1700i]] ja [[VAZ-21044-40|1700i Combi]].

Vuonna [[1997]] EU-direktiivi kielsi turvavyön kiinnityksen koriin, ja takavetojen myynti Euroopassa loppui. Myös Ladan pitämän kovan melun kanssa oli ongelmia.

=== Malliston vaiheet vuoden 1997 jälkeen ===
Huhtikuussa [[2011]] [[AvtoVAZ]] antoi [[VAZ-2107|2107]]-mallin tuotannon [[IžAvto]]lle.

Viimeinen [[VAZ-2107|2107]]-malli luovutettiin 17. huhtikuuta [[2012]]. Saman vuoden syyskuun 17. päivä rullasi viimeinen uusi takaveto-Lada, [[VAZ-2104|2104]], ulos IžAvton tehtaalta <ref>[http://www.topgearsuomi.fi/content/maailman-rumimmat-autot-lada-21052107 Maailman rumimmat autot: Lada 2105/2107] - TopGear Suomi, topgearsuomi.fi, 18. joulukuuta 2013</ref>.

== Vertailu 1972 <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref> ==
Lada sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 18/1972 7 auton vertailussa jaetusti toiseksi (2-3./7).

== Farmarivertailu 1975 <ref>Tekniikan Maailma 17/1975</ref> ==
'''Lada 1200 Kombi''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 17/1975 yhdeksän farmariauton vertailussa 8:nneksi (8./9). Vertailun muut autot olivat 1. [[Citroën GS Break|Citroën GS Break]], 2. [[Opel Kadett C|Opel Kadett Caravan]], 3. [[Ford Escort mk2|Ford Escort 1300 Estate]], 4. [[Sunbeam Avenger 1300 STW|Sunbeam Avenger 1300 STW]], 5. [[Datsun 120Y|Datsun 120 Y STW]], 6. [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corolla 1200 STW]], 7. [[DAF 66|Daf 66 Marathon Kombi]], 8. Lada ja 9. [[Mazda 818|Mazda 818 STW]]. Farmari-Lada maksoi vuonna 1975 selvästi muita vertailuautoja vähemmän, 18 700 mk.

Istuimet ovat muuten hyvät, mutta niissä on hiostava muoviverhoilu. [[Pääntuki]]a ei ole. Ohjaamo on vanhanaikainen. Hallintalaitteet toimivat raskaasti ja kuormansieto on heikohko. Tuuletus toimii hyvin, etuovissa on vanhanaikaiset [[Tuuletusruutu|tuuletusruudut]].

Suorituskyky on mainio, mutta jarruissa on parannettavaa. Jarrutehostinta ei ole, joten jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jarrutusmatka 2 hengen kuormalla on ryhmän pisin, 80–0 km/h 51,5 metriä. Ohjaus on raskas ja auto puskee kaarteissa.

[[Tekniikan Maailma]]n 17/1975 vertailu mittasi Lada 1200 Kombin (44 kW, 1020 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,0 sekuntia.

== Koeajo <ref>Tekniikan Maailma 2/1978</ref> ==
'''Lada 1200 L''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 22 670 markkaa eli 13 661 euroa (v. 2018 kerroin 0,6026). Hinta oli Suomen oloissa suhteellisen edullinen.

Sisätilat ovat suhteellisen isot. Edessä on pääntuet. Lämmityslaite on tehokas. Työn laatu voisi olla parempikin. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 85/83 dB (ed/tak, B-asteikko). Nopeusmittarin virhe: näytössä "100" oikea nopeus on 92,0 km/h ja näytössä "120" oikea nopeus on 111,1 km/h. Työkaluja on runsaasti ja vakiovarusteena on myös [[käynnistyskampi]].

Nelisylinterisen 1198 cm3 ottomoottorin suurin teho on 44 kW (60 hv) /5600 r/min ja suurin vääntömomentti 87 Nm /3400 r/min (8,9 kpm) DIN. Sylinterin mitat ovat 76 × 66 mm. Vaihteita on neljä.

Jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jousitus on pehmeä ja etujousitus saattaa pohjata. Perä pompottaa kuopissa. Suuntavakavuudessa on toivomisen varaa.

[[Tekniikan Maailma]] 2/1978 mittasi Lada 1200 L:n (44 kW, 995 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,3 sekuntia, 0–80 km/h 11,7 sekuntia, 0–100 km/h 18,5 sekuntia ja 0–120 km/h 33,0 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 142 km/h. Kulutus on noin 9–14 l/100 km.

== Talviautovertailu 1980 <ref>Tekniikan Maailma 4/1980, s. 60-70</ref> ==
'''Lada 1300''' sijoittui Tekniikan Maailman 4/1980 talvitestissä viimeiseksi (20./20).

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Lada 1500 Combi''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa viidenneksi (5./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. Lada, 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Lada 1500 Combi maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 33 230 markkaa.

Ladan sisätilat ovat isot (8,5). Ajoasento on rasittava. Tavaratila on kohtalainen (7,9 /10). Varustetaso on niukka (5,6 /10).

Ajo-ominaisuudet 7,5: kuormattuna kulkee tasapainoisemmin kuin ilman kuormaa. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on raskas ja epätarkka, ryhmän jaetusti huonoin (4,8). Jarrut 6,8 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Lada 1500 Combin (55 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,2 sekuntia. Huippunopeus 139,3 km/h. Kulutus on iso, 9,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Vertailu 1986, TM ==
'''Lada 1200 L''' voitti Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailun (1./3, 72 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 2. [[Wartburg 353W]] ja 3. [[Škoda 105/120|Škoda 120 L]].

Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Lada 1200 L:n (44 kW, 970 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 13,1 sekuntia ja 0–100 km/h 22,1 sekuntia.
Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 76 dB. <ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984 <ref>Tuulilasi 9/1984</ref> ==
'''Lada 1200 S''' sijoittui [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasin]] 9/1984 6 halvan auton vertailussa viidenneksi (5./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. [[Škoda 105/120|Škoda 120L]], 5. Lada ja 6. [[Wartburg 353W]]. Kuudesta toimittajasta 1 olisi valinnut Ladan. Lada 1200 S maksoi Suomessa vuonna [[1984]] 32 970 markkaa.

Ladan ajoasento on omituinen (5/10) ja myös istuimissa on parannettavaa (7): takaistuin on liian pehmeä ja saattaa kuopissa pohjata (Suomessa muutettu takaistuin on huonompi kuin alkuperäinen). Hallintalaitteet ovat kankeat ja mittaristokaan ei ole hyvä (6). Latausmittari on vakiovaruste (ainoana) ja peilejä säädetään sisältä (ainoana). Tuuletus ja lämmitys toimivat heikosti (5/10). Näkyvyys on ryhmän paras (10/10). Tavaratila on iso (9/10).

Ajo-ominaisuudet ovat muuten kohtalaiset (suuntavakavuus 8/10, jousitus 9, ääritilanteet 8) paitsi kaarreajossa heikohkot (7). Ohjaus on raskas ja tunnoton. Jarrut toimivat ryhmän jaetusti heikoimmin (6).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Lada 1200 S:n (44 kW, 1010 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 22,2 sekuntia.

== Moottorit ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=900px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200''' VAZ-2101||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1971–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200''' VAZ-2101-02||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1978–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 Combi''' VAZ-2102||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1972–1988
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 Combi''' VAZ-2102-02||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1978–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 L''' VAZ-21013||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1977–1989
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 S''' VAZ-21051||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1982–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300''' VAZ-21011||[[VAZ-21011 -moottori|VAZ-21011]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1974–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 S''' VAZ-21033||[[VAZ-21011 -moottori|VAZ-21011]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1979–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''2105''' VAZ-2105||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1981–1984
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 S''' VAZ-21072||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1984–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 Combi''' VAZ-2104||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1985–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 S''' VAZ-2103||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1973–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 SL''' VAZ-21061||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1977–1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi''' VAZ-21023-02||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1979–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi DL''' VAZ-21023-01||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1980–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 S''' VAZ-21053||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1983–1984 ja 1990–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''2107''' / '''1500 SL''' VAZ-2107||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1983–1990 ja 1994–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi''' VAZ-21043||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1985–1988
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi DL''' VAZ-21043-03||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1987–1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''1600''' VAZ-2106||[[VAZ-2106 -moottori|VAZ-2106]]||1570 cm3||57 kW (78 hv) @ 5400 r/min||123 Nm @ 3400 r/min||1977–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1600 SL''' VAZ-21074||[[VAZ-2106 -moottori|VAZ-2106]]||1570 cm3||57 kW (78 hv) @ 5400 r/min||123 Nm @ 3400 r/min||1985–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''1700i''' VAZ-21073-40||[[VAZ-21073 -moottori|VAZ-21073]]||1690 cm3||62 kW (84 hv) @ 5400 r/min||137 Nm @ 3400 r/min||1994–1997
|- bgcolor=#ffffff
|'''1700i Combi''' VAZ-21044-40||[[VAZ-21073 -moottori|VAZ-21073]]||1690 cm3||62 kW (84 hv) @ 5400 r/min||137 Nm @ 3400 r/min||1994–1997
|}

== Mitat ==
=== Sedan ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=450px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!! !!1200 L!!2107!!1600 SL
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4128 mm||4043 mm||4136 mm||4145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1620 mm||1611 mm||colspan=2|1620 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1388 mm||1440 mm||colspan=2|1388 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=4|2424 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||colspan=4|970–1030 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=3|385 l||420 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|39 l
|}

=== Combi ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!! !!1500
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4069 mm||4059 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1611 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2424 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||colspan=2|1000–1060 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=2|630 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|45 l
|}

== Erikoiskatsastus <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref> ==
Lada 1200 sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) sijalle 11 (11./20). Yleisin korjaus oli jakopään kunnostus, jakopäänketju aiheutti kiusallisen "rallatuksen". Usein ketju on vain vaihdettu, joskus on tarvittu täysi koneremontti. Ongelmia aiheuttivat myös peräpään stefan vuoto, kardaanin murrosnivel sekä jarrut ja kytkin.

== Rekisteröinti ==
Lada 1200 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||6905||6823
|}
Ladan kaikkia takavetomalleja rekisteröitiin alkuvuonna 1973 (1-8/73) 5101 kpl (1. sija), <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>, toisen lähteen mukaan 5488 kpl (3. sija) <ref>Tekniikan Maailma 20/1973, s. 78</ref>.
 
1977 määrä jakautuu seuraavasti: 1200 -malli 6350 kpl ja 1200 farmarimalli 555 kpl, yhteensä 6905 kpl.
 
1978 määrä jakautuu seuraavasti: 1200 -malli 6251 kpl ja 1200 farmarimalli 572 kpl, yhteensä 6823 kpl.
 
Vuonna 1990 Ladan farmarimalli oli Suomen 8. myydyin farmariauto, 466 kpl. <ref>Tekniikan Maailma 9/1991, s. 58</ref>
 

Lada 1500 S/1600 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1054
|}

Kaikkiaan Ladan takavetomalleja rekisteröitiin Suomessa 25 vuoden aikana 186 327 kappaletta. Ladan myynti [[1975]] oli noin 10 000 kpl (ennätys), sen jälkeen vähintään 8000 kpl vuodessa, ja eniten vuonna [[1985]] yli 11 000 kpl. Myynti laski vähitellen ja vuonna [[1992]] myytiin alle 2000 Ladaa. Myynti loppui 30.9.1996. <ref>Tekniikan Maailma 16/1996</ref>

== Lähteet ==
* [http://www.ladakerho.fi/info/takaveto/yleista.htm Lada-info Ladakerhon sivulla]
* [http://www.studiolumi.com/lumi/tlvanh/tl199703_joklad.htm Jokainen Lada-kuski on laulun arvoinen, tunnelmia toisesta Lada-kokoontumisesta]
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.youtube.com/watch?v=vqljx8SD2pE AVTOVAZ History -video]
* [https://www.youtube.com/watch?v=iSc0vr9nBoA Lada (Avtovaz) Story -video]

{{Ladan takavetomallisto}}

[[Luokka:Lada|*]]
[[Luokka:Mallit|Lada]]

Toyota Corolla (E70)

2026-05-24T13:01:12Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Toyota Corolla|
kuva = [[Kuva:800px-79-83 Toyota Corolla.jpg|250px|Toyota Corolla xE7x]]|
valmistaja = Toyota|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Toyota City {{Lippu|Australia}} Australia, Port Melbourne {{Lippu|Indonesia}} Indonesia, North Jakarta {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Thames {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa, Samut Prakan|
valmistusaika = [[1979]]–[[1987]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]] 2-ovinen [[coupé]] 2-ovinen [[hardtop]] 2-ovinen [[avoauto]] 2-ovinen [[pakettiauto]] 3-ovinen [[liftback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 140–185 km/h|
kiihtyvyys = 10,5–19,5 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1290–1839 cm3|
teho = 43–85 kW|
päästöt = |
kulutus = 6,6–8,6 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 15.500–22.600 € (1984)|
edeltäjä = [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla E30 / E40 / E50 / E60]]|
seuraaja = [[Toyota Corolla xE8x|Toyota Corolla E80]]|
samaaluokkaa = [[Volkswagen Golf mk1]] [[Opel Kadett D]] [[Honda Civic 2]]}}
{{Pääartikkeli|Toyota Corolla}}

'''Toyota Corolla E70''' eli neljännen sukupolven [[Toyota Corolla|Corolla]] oli edeltäjiään kulmikkaampi ja toiseksiviimeinen takavetoinen Corolla (AE86 GT Corolla oli viimeinen). Neljännen sukupolven malleista ainoastaan farmari ja pakettiautoversiota myytiin vuoteen [[1987]] asti, muut versiot korvattiin uudemmalla sukupolvella jo vuonna [[1984]]. Tämän sukupolven Corollaa myytiin myös nimellä [[Daihatsu Charmant]]. Suomessa tätä Corolla-mallia kutsutaan yleisesti nimellä ''Corolla DX'', ''Teini DX'' tai ''Dexteri'', vaikka DX on todellisuudessa vain yksi Corollan varustelutasoista.

Tämäkin Corolla-sukupolvi oli yksi Suomen suosituimmista autoista aikanaan. Se oli rakenteeltaan kilpailijoihinsa nähden ehkä lievästi vanhanaikainen takapyörävetonsa ja [[jäykkä akseli|jäykän taka-akselin]] takia, mutta koska rakenne ja tekniikka olivat vanhoja tuttuja ja kestäviksi todettuja, oli tämäkin Corolla-sukupolvi todella luotettava ja kestävä ajokki. Vikatilastoissa Corolla loistikin yleensä ykköspaikalla.

==Japani==
[[Tiedosto:Toyota Corolla 4-ovinen Sedan 1600 GT ( TE71 ).JPG|thumb|left|250px|Corolla Sedan 1600 GT]]
Corolla E70 esiteltiin Japanin kotimarkkinoilla maaliskuussa 1979 ja siellä se oli tarjolla monipuolisella korimallistolla, johon kuuluivat: 2- ja 4-oviset porrasperäiset sedan-mallit, 2-ovinen porrasperäinen hardtop, viistoperäinen 3-ovinen hardtop liftback ja viistoperäinen 3-ovinen coupe. Mallistoon lisättiin 3- ja 5-oviset farmari-versiot (van) elokuussa 1979, sen jälkeen kun edeltäneen 30-sarjan farmarin / vanin valmistus saatiin loppuun. E70 -mallisarjan yhteydessä tuotiin markkinoille myös 1,8-litrainen 13T-moottori, aluksi Japanin kotimarkkinoilla. Suorituskykyinen [[Toyota Corolla Levin|Levin]]-versio jatkoi TE71 coupe -korisena ja sen rinnalle tuotiin urheilullinen neliovinen porrasperä, '''Corolla GT'''.

Helmikuussa 1982 esiteltiin Corolla sedan, jonka konehuoneeseen oli asennettu Toyotan 1C-dieselmoottori. Japanissa tätä versiota myytiin, yhdessä suuremman [[Toyota Camry|Toyota Vistan]] diesel-versioiden kanssa, dieselmoottoristen hyötyajoneuvojen kauppaan erikoistuneen ''Toyota Diesel Store'' -ketjun kautta. Samassa yhteydessä farmariversioiden yhteydessä tehtiin muutoksia. Aiemmin pyöreät pariajovalot vaihtuivat sedan-malleissa käytössä olleisiin, suurikokoisiin kulmikkaisiin malleihin ja 1.6-litraiset bensiinimoottorit korvattiin 1,8-litraisella 1C-dieselmoottorilla. Mallikuvauksissa tapahtui englanninkielisen autosanaston mukaisia muutoksia. Tähän asti Corollan farmarimallit olivat olleet tarjolla termillä "van", mutta nyt markkinoille tuotiin, ensimmäistä kertaa Corollan historiassa, henkilökuljetuksiin tarkoitettu "wagon", vanin jäädessä umpikylkiseksi, puhtaasti tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetuksi versioksi. Van / Wagon -versioiden valmistus jatkui elokuuhun 1987, vaikka seuraavan sukupolven henkilömallit tuotiin markkinoille jo toukokuussa.

Moottorit Japanin kotimarkkinoilla:
*[[Toyota 4K -moottori|4K-U]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 74 hv (54 kW) ('''KE70''', '''KE73G''')
*[[Toyota 4K -moottori|4K-J]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 69 hv (51 kW) ('''KE71V''', ainoastaan van)
*[[Toyota K -moottori#5K|5K-J]] — 1,5 l (1496 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], kaasutin, ('''KE74V''', ainoastaan van)
*[[Toyota A -moottori#3A-U|3A-U]] — 1,5 l (1452 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[SOHC]], kaasutin, 80 hv (59 kW) ('''AE70''')
*[[Toyota T -moottori#12T-J|12T-J]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen työntötankomoottori, kaasutin, 86 hv (63 kW) ('''TE73V''')
*[[Toyota T -moottori#2T-GEU|2T-GEU]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[DOHC]], [[Ruiskutusjärjestelmä|EFI]], 115 hv (85 kW) ('''TE71''')
*[[Toyota T -moottori#13T|13T-U]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], 95 hv (70 kW) ('''TE70''')
*[[Toyota T -moottori#3T|3T-C]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]] ('''TE72''')
*[[Toyota C -moottori#1C|1C]] - 1,8 l rivi-4 [[Dieselmoottori|diesel]], 65 hv (48 kW) ('''CE70''')

==Eurooppa==
[[Tiedosto:Toyota Corolla coupe (TE71).jpg|right|thumb|250px|Toyota Corolla coupe, joka toimi liftback-mallin ohella Euroopan GT-version pohjana.]]
Valtaosa Euroopassa myydyistä E70-sarjan Corollista oli varustettu 1,3-litraisella [[Toyota 4K -moottori|4K]]-moottorilla, joka tuotti tehoa 60 hv (44 kW). Kaikkien Euroopan markkina-alueella myytyjen autojen moottoriteho on ilmoitettu DIN-yksikköinä. Tarjolla oli myös 1,6-litrainen, 75 hv:n (55 kW) [[Toyota T -moottori#2T|2T]]-moottori, joka oli joillain maakohtaisilla markkina-alueilla saatavilla farmarimalliin, samoin kuin saman moottorin kahdella kaasuttimella varustettu, 86 hv:n (63 kW) 2T-B -versio, joka oli saatavana coupe- ja liftback-malleihin. Eurooppaan tuotiin myös kahdella nokka-aselilla varustetulla 2T-G -moottorilla varustettuja coupe- ja liftback-malleja. Toisin kuin Japanin kotimarkkinoilla, jossa tämä moottoriversio oli varustettu polttoaineen suoraruiskutuksella, Euroopan versiot käyttivät kahta kaasutinta ja tällä konfiguraatiolla moottori tuotti tehoa 108 hv (79 kW) @ 6200 r/min. E70 Corollan kori- ja moottoriversioiden tarjonnassa oli Euroopassa maakohtaisia eroja ja esimerkiksi Sveitsin omintakeisten päästörajoitusten vuoksi tehokkain moottori, joka siellä oli saatavilla, oli 1770 cm3:n [[Toyota T -moottori#3T|3T]]-moottori, joka antoi tehoa 80 hv (59 kW).

== Corolla 1,3 DX ==
Toyota Corolla 1,3 DX maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 40 900 markkaa. Viimeistelytaso on hyvä. Ulkopeili on liian lähellä sivuikkunaa, mikä aiheuttaa ikkunan likaantumisen. Melutaso on 92 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 70 dB edessä ja 71 dB takana. Ohjaus on pysäköitäessä kevyt, mutta tuntoa on liian vähän. Suuntavakavuus on heikohko.

R4-moottorin iskutilavuus on 1290 cm³. Sylinterin mitat ovat 75 × 73 mm. Kulutus on melko iso, noin 6,4-9,2 litraa 92-oktaanista bensiiniä /100 km.

[[Tekniikan Maailma]] 1/1980 mittasi Toyota Corolla 1,3 DX:n (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,5 sekuntia, 0–80 km/h 12,4 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0-120 km/h 43,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 150 km/h.

== Vertailu 1980 ==
'''Toyota Corolla 1,3 DX''' voitti Tuulilasin 2/1980 vertailun (1./3). Vertailun muut autot olivat 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]] ja 3. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny]]. Toyota Corolla 1,3 DX maksoi 41 020 markkaa (4-ovinen).

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu ja etuistuimet ovat hyvät.

Ohjaus on nopea (3,3 kierrosta), kevyt ja tarkka, mutta tuntoa on heikosti. Teho 44 kW, paino 900 kg. Kulutus oli TL-lehdellä 9,1 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Vertailu 1981 ==
'''Toyota Corolla Super''' sijoittui Tuulilasin 11/1981 13 auton vertailussa neljänneksi (4./13). Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (8,5/10), väistökokeessa Corolla huojuu lievästi, luistot ovat tasaisia ja helposti hallittavissa. Jousitus kantaa hyvin täyttä kuormaa. Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0/10). 2-ovisessa mallissa etuistuin ei jää aiempaan asentoonsa kallistuksen jälkeen, joten se pitää säätää joka kerta uudestaan takapenkkiläisten kulun jälkeen. Varusteita on niukasti. Melutaso on kiitettävän alhainen, vertailun paras (ero meluisimpaan Datsuniin on enimmillään jopa 8 dB).

Tuulilasi 11/1981 mittasi Toyota Corolla Superin (44 kW, 850 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,9 sekuntia. Kulutus on suurehko, ryhmän 3. isoin, 9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 11/1981</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Toyota Corolla 5d Super Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kolmanneksi (3./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. Toyota, 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Toyota Corolla 5d Super Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 250 markkaa.

Corollan sisätilat ovat ahtaat varsinkin takaistuimella (6,5). Etuistuimet ovat ryhmän parhaat. Tavaratila ryhmän 2. suurin (8,6 /10). Varustetaso on niukka ja ryhmän 3. köyhin (5,3 /10).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät ja ajokäytös on täsmällistä (9,0), mutta kuorma heikentää kulkua: kuormattuna Corolla yliohjautuu ja kallistelee enemmän. Ajomukavuus on ryhmän paras (9,0). Ohjaus on tarkka (9,3). Jarrut toimivat mainiosti ja ryhmän parhaiten (8,9 /10), niitä on helppo käyttää.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Toyota Corolla 5d Super Farmarin (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,8 sekuntia. Huippunopeus 135,6 km/h. Kulutus 8,8 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Toyota Corolla''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 4 (4./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa tyydyttävät (15/20), ohjaus on tunnoton. Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10). Lämmityslaite on teholtaan hyvä (18/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Toyota Corolla 1,8 DX Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa viimeiseksi (8./8), ja toinen Toyota eli Carina Diesel oli toiseksi viimeinen (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]] ja 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]]. Corolla 1,8 DX Dieselin teho on 43 kW (58 hv), 106 Nm, paino 1030 kiloa.

Corollan dieselmallin sisätilat ovat ahtaat ja takatilat ovat ryhmän pienimmät. Lämmityslaite on hyvä (9), mutta dieselmallissa esiintyy tärinää. Varustetaso on köyhä ja ryhmän niukin (3/10). Peilejä ei säädetään sisältä ja kierroslukumittaria ei ole.

Corolla on ketterä (9), mutta ajo-ominaisuudet ovat varsinkin talvella puutteelliset ja ryhmän heikoimmat (4/10). Suuntavakavuus on huono. Jousitus on edessä kova ja takana liian pehmeä, joten ajettavuus on epävakaata.

Tekniikan Maailma 4/1983 mittasi Toyota Corolla 1,8 DX Dieselin kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,6 sekuntia, mikä oli vertailun heikoin kiihtyvyysaika. Huippunopeus on valmistajan mukaan 140 km/h. Kulutus on tyydyttävä (14/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Toyota Corolla 1.8 DX Diesel''' (4-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kuudenneksi eli jäi viimeiseksi (6./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta C Diesel]], 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]] ja 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]].

Corolla on ryhmän epämukavin, töyssyttävin, jousitus toimii heikosti. Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Toyota Corolla 1.8 DX Dieselin (43 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 23,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Toyota Corollaa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||2033||5193||4793||5772||6284
|}
1979 myyntimäärästä osa koskee vanhempaa korimallia.

== Tekniikka ==
Uutta neljännen sukupolven Corollassa oli, että myös taakse oli saatu [[Kierrejousi|kierrejouset]] (paitsi farmarimallissa). Edessä oli lisäksi kallistuksenvakain. Akseliväli oli nyt 2400 mm ja uutena moottorivaihtoehtona tuli 1,6-litrainen 2T.

== Varustelu ==
Varustelutasoja ovat '''Super''' (myyty suomessa), '''DX''' (myyty suomessa), '''SE''', '''GT''', '''XE''', '''SR5''', '''ST''', '''GL''', '''SR''', '''SL''' ja '''SX'''.

Suomen yleisin varustelutaso E70-Corollassa on Super. Super- ja DX-mallit erottaa seuraavista seikoista:
* DX-varustelussa on kylkilistat ja kromiset pisaralistat katon reunassa sekä kromilista takaikkunan tiivisteessä, Superissa ei ole
* DX:ssä ovien sisäverhoilussa kahva/kyynärnoja, Superissa "vetolenkki". Facelift "isolamppu" DX varustelussa oviverhoukset ulottuvat korkeammalle peittäen kaistaleen peltipintaa joka jää näkyviin ikkunan ja verhouksen väliin super- varustelussa.
* DX:n mittaristossa kello, economy-mittari (economy- mittari vain ns. isolamppuisessa facelift- mallissa) sekä polttoainemäärän varoitusvalo
* DX-varustelussa yksi puhallinnopeus lisää Superiin verrattuna sekä tihkuasento lasinpyyhkijöille
* DX:ssä luukullinen hansikaslokero, Superissa pelkkä lokerosyvennys
* DX:ssä A-mallisella keskipuolalla oleva ohjauspyörä, Superissa pelkistetympi yksipuolainen ohjauspyörä

Kaikki 1.6-litraisella ja diesel-moottorilla varustetut Suomessa myydyt E70-Corollat ovat DX-varustelulla.

== Kehitys ==
Vuonna [[1980]] Corollaa valmistettiin päivässä keskimäärin 2346 kappaletta.

Vuonna [[1981]] mallia uudistettiin hieman ja se sai uuden maskin sekä mustat, isommat puskurit. 1,3-litraisesta moottorista saatiin 65 hv irti ja kulutusta oli saatu jonkinverran pudotettua aiemmasta.

Vuonna [[1982]] Corolla sai dieselmoottorin.

Vuonna [[1983]] esiteltiin Corollaan OHC-moottori, 1,6-litrainen [[Toyota 4A-C -moottori|4A-C]]. Samaan aikaan jotkin Corollan versiot saivat myös [[Ohjaustehostin|ohjaustehostimen]].

== Moottorit ==

=== Bensiinimoottorit ===

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||93 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||48 kW (65 hv) @ 5400 r/min||98 Nm @ 3600 r/min||Super/DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-C]]||1290 cm3||48 kW (65 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-U]]||1290 cm3||54 kW (74 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-J]]||1290 cm3||51 kW (69 hv)||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 3A -moottori|3A-U]]||1452 cm3||59 kW (80 hv) @ 5600 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 5K -moottori|5K-J]]||1486 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-C]]||1587 cm3||63 kW (86 hv) @ 5600 r/min||122 Nm @ 4000 r/min||SE
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 12T -moottori|12T-J]]||1588 cm3||63 kW (86 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-U]]||1588 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T]]||1588 cm3||55 kW (75 hv) @ 5200 r/min||118 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-G]]||1588 cm3||85 kW (115 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6 GT'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-GEU]]||1588 cm3||79 kW (108 hv) @ 6200 r/min||132 Nm @ 5200 r/min||GT
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-B]]||1588 cm3||63 kW (86 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 13T -moottori|13T-U]]||1770 cm3||70 kW (95 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 3T -moottori|3T-C]]||1770 cm3||55 kW (75 hv) @ ? r/min||||
|}

=== Dieselmoottori ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8 D'''||[[R4]]||[[Toyota 1C -moottori|1C]]||1839 cm3||43 kW (58 hv) @ 4500 r/min||106 Nm @ 3000 r/min||DX
|}

== Korimallit ==

*AE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 3A-U -moottori
*AE72 = Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai avoauto, 4A-U -moottori
*CE70 = Sedan, Coupé tai Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE71 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE72 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*KE70 = Sedan, Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai Farmari, 4K, 4K-C tai 4K-U -moottori
*KE71 = Pakettiauto, 4K-J -moottori
*KE72 = Farmari, 4K-J -moottori
*KE73 = Farmari, 4K-U -moottori
*KE74 = 5-ovinen Farmari, 5K-J -moottori
*TE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 13T-U -moottori
*TE71 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 2T, 2T-B tai 2T-G -moottori, myös 2T-GEU
*TE72 = Farmari, Coupé, tai Liftback-Coupé, 3T-C -moottori
*TE73 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE74 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE75 = Avoauto

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
! !!Sedan!!Farmari!!Coupé!!Liftback
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4120 mm||4160 mm||4175 mm||4105 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1610 mm||colspan=2|1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1395 mm||1390 mm||1335 mm||1340 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=4|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]] (e/t)'''||colspan=3|1320/1335 mm||1335/1340 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||840–1030 kg||865–970 kg||970–985 kg||870–940 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|50 l
|}

==Aiheesta muualla==
http://www.youtube.com/watch?v=ZBDsJ0arr14 TOYOTA COROLLA TE71 DOCH -video

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 1/1980
{{EngWikipedia|Toyota_Corolla_(E70)}}
* http://www.toyotaoldies.de/gale7.html 
* http://www.toyota-global.com/company/history_of_toyota/75years/vehicle_lineage/car/id60003567/index.html "5th Corolla Van". 75 years of history: Vehicle lineage. Toyota. Retrieved 2013-11-16. 
<references/>

{{Toyota}}

[[Luokka:Toyota|Corolla E70]]
[[Luokka:Mallit|Corolla E70]]

Datsun 140 Y

2026-05-24T13:00:10Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Datsun 140Y|
kuva = [[Tiedosto:Datsun-Sunny-Wagon-vm1979.jpg|250px|Datsun 140 Y]]|
valmistaja = Nissan|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani|
valmistusaika = [[1978]] – [[1982]]|
luokka = [[Alempi keskiluokka]]|
kori = 2-ovinen [[Sedan]] 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHV]]|
iskutilavuus = 1397 cm3|
teho = 46 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
kiihtyvyys = 15,8 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 160 km/h|
kulutus = 7–9,5 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 25 600 euroa (1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Datsun Sunny B210]] [[Datsun 120Y]]|
seuraaja = [[Nissan Sunny B11]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort mk2]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Hyundai Pony 1200 DLX]] [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla]]}}
'''Datsun 140 Y''' on takavetoinen [[Datsun Sunny B310|Sunny-malli]], jota myytiin ilman Sunny-mallimerkintää. Sitä valmistettiin eri versioina vuosina 1978–1982.

== Kori ==
Etuistuimet eivät anna riittävää sivu- ja reisitukea. Takatilat ovat ahtaat ja takaistuimen syvyys on vain 44 cm. Takaistuimen etukulmia on viistottu sisäänpääsyn helpottamiseksi myös 2-ovisessa mallissa, joten lähellä reunaa istuimen syvyys on vielä lyhyempi. 2-ovisen mallin etuistuin palautuu eteen kaatamisen jälkeen perusasentoonsa eli se pitää säätää uudestaan joka kerta kun takamatkustajat on päästetty sisään tai ulos.

Kuljettajan istuimen vieressä on takaluukun avausvipu. Melutaso on suhteellisen alhainen, 100 km/h nopeudessa 71/72 dB. Viimeistely on korkeatasoista.

Pölykapseleita ei ole (niiden muotoilu on epäonnistunut mm. soratieajoon, joten maahantuoja on jättänyt ne pois). Tavaratila on matala ja pieni.

Kierroslukumittari on vakiovaruste, muuten varustelu on tavanomainen. Mittarit ovat syvällä kojelaudassa. Vaihteisto toimii hyvin.

== Tekniikka ==
Neliisylinterisen 1397 cm3 rivimoottorin suurin teho on 46 kW /5600 r/min (DIN, 63 hv) ja suurin vääntömomentti 98 Nm /3600 r/min DIN. Sylinterin mitat 76 × 77 mm. Liioitteleva ja epätarkka SAE-bruttoteho on 80 hv (59 kW /6000 r/min) ja vääntömomentti 113 Nm /3600 r/min (joka on epätarkka SAE-luku, 11,5 kpm). Jäähdyttimen tuuletin pyörii jatkuvasti, paisuntasäiliötä ei ole.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat kevyellä kuormalla ja kestopäällysteisellä tiellä tyydyttävät. Takana on jäykkä taka-akseli kierrejousin ja tietyissä olosuhteissa jousitus saattaa pompottaa. Jousitus ei kanna kunnolla kuormaa ja täyteen kuormattuna auton käytös on vaeltelevaa. Iskunvaimennus on liian löysä, mistä aiheutuu tarpeetonta liikettä ajon aikana.

Ohjaus on hidas, 5,2 kierrosta.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 15,8 sekuntia ja 0–120 km/h 24,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h.

Kulutus on valmistajan mukaan 8–12 litraa /100 km. Kulutus on noin 6,7–9,5 litraa /100 km. Kulutus on aikansa autoksi suhteellisen alhainen.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,7 sekuntia, 0–100 km/h 16,6 sekuntia ja 0–120 km/h 25,6 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1978</ref>

== Vertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny''' jäi Tuulilasin 2/1980 vertailussa viimeiseksi (3./3). Vertailun muut autot olivat 1. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,3 DX]] ja 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]]. 4-ovinen Datsun 140 Y GL Sunny maksoi 41 000 markkaa.

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu, mutta etuistuimet ovat vetelät ja epämukavat. Tavaratila on pienehkö. Lämmityslaite toimii epätasaisesti ja ikkunat pysyvät turhan pitkään huurteisina.

Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän heikoimmat. Datsun on muuten ketterä, mutta ohjaus on turhan hidas, 4,8 kierrosta. Moottori on sitkeä. Kulutus oli TL-lehdellä 9,2 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny Station''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. Datsun, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Datsun 140 Y GL Sunny Station maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 300 markkaa.

Datsun sisätilat ovat ahtaat varsinkin takaistuimella (6,5). Myös tavaratila on pieni (6,5 /10). Varustetaso on melko niukka (6,3 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa aliohjautuu (puskee), kuormattuna vain lievästi aliohjautuu. Ajomukavuus 8,0. Ohjaus on turhan hidas (7,5). Jarrut toimivat miellyttävästi, mutta suuntavakavuus saisi olla parempi (7,2 /10).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Datsun 140 Y GL Sunny Stationin (46,3 kW, 980 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,0 sekuntia. Huippunopeus 136,1 km/h. Kulutus 8,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
'''Datsun 140 Y GL''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 43 200 markkaa eli 25 561 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Auto oli luokassaan melko kallis.

Datsun 140 Y sekä 120Y-malleja rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||465||1581
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1978, koeajo
<references/>

[[Luokka:Datsun|140 Y]]
[[Luokka:Mallit|140 Y]]

Toyota Corolla (E70)

2026-05-24T12:59:42Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Toyota Corolla|
kuva = [[Kuva:800px-79-83 Toyota Corolla.jpg|250px|Toyota Corolla xE7x]]|
valmistaja = Toyota|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Toyota City {{Lippu|Australia}} Australia, Port Melbourne {{Lippu|Indonesia}} Indonesia, North Jakarta {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Thames {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa, Samut Prakan|
valmistusaika = [[1979]]–[[1987]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]] 2-ovinen [[coupé]] 2-ovinen [[hardtop]] 2-ovinen [[avoauto]] 2-ovinen [[pakettiauto]] 3-ovinen [[liftback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 140–185 km/h|
kiihtyvyys = 10,5–19,5 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1290–1839 cm3|
teho = 43–85 kW|
päästöt = |
kulutus = 6,6–8,6 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 15.500–22.600 € (1984)|
edeltäjä = [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla E30 / E40 / E50 / E60]]|
seuraaja = [[Toyota Corolla xE8x|Toyota Corolla E80]]|
samaaluokkaa = [[Volkswagen Golf mk1]] [[Opel Kadett D]] [[Honda Civic 2]]}}
{{Pääartikkeli|Toyota Corolla}}

'''Toyota Corolla E70''' eli neljännen sukupolven [[Toyota Corolla|Corolla]] oli edeltäjiään kulmikkaampi ja toiseksiviimeinen takavetoinen Corolla (AE86 GT Corolla oli viimeinen). Neljännen sukupolven malleista ainoastaan farmari ja pakettiautoversiota myytiin vuoteen [[1987]] asti, muut versiot korvattiin uudemmalla sukupolvella jo vuonna [[1984]]. Tämän sukupolven Corollaa myytiin myös nimellä [[Daihatsu Charmant]]. Suomessa tätä Corolla-mallia kutsutaan yleisesti nimellä ''Corolla DX'', ''Teini DX'' tai ''Dexteri'', vaikka DX on todellisuudessa vain yksi Corollan varustelutasoista.

Tämäkin Corolla-sukupolvi oli yksi Suomen suosituimmista autoista aikanaan. Se oli rakenteeltaan kilpailijoihinsa nähden ehkä lievästi vanhanaikainen takapyörävetonsa ja [[jäykkä akseli|jäykän taka-akselin]] takia, mutta koska rakenne ja tekniikka olivat vanhoja tuttuja ja kestäviksi todettuja, oli tämäkin Corolla-sukupolvi todella luotettava ja kestävä ajokki. Vikatilastoissa Corolla loistikin yleensä ykköspaikalla.

==Japani==
[[Tiedosto:Toyota Corolla 4-ovinen Sedan 1600 GT ( TE71 ).JPG|thumb|left|250px|Corolla Sedan 1600 GT]]
Corolla E70 esiteltiin Japanin kotimarkkinoilla maaliskuussa 1979 ja siellä se oli tarjolla monipuolisella korimallistolla, johon kuuluivat: 2- ja 4-oviset porrasperäiset sedan-mallit, 2-ovinen porrasperäinen hardtop, viistoperäinen 3-ovinen hardtop liftback ja viistoperäinen 3-ovinen coupe. Mallistoon lisättiin 3- ja 5-oviset farmari-versiot (van) elokuussa 1979, sen jälkeen kun edeltäneen 30-sarjan farmarin / vanin valmistus saatiin loppuun. E70 -mallisarjan yhteydessä tuotiin markkinoille myös 1,8-litrainen 13T-moottori, aluksi Japanin kotimarkkinoilla. Suorituskykyinen [[Toyota Corolla Levin|Levin]]-versio jatkoi TE71 coupe -korisena ja sen rinnalle tuotiin urheilullinen neliovinen porrasperä, '''Corolla GT'''.

Helmikuussa 1982 esiteltiin Corolla sedan, jonka konehuoneeseen oli asennettu Toyotan 1C-dieselmoottori. Japanissa tätä versiota myytiin, yhdessä suuremman [[Toyota Camry|Toyota Vistan]] diesel-versioiden kanssa, dieselmoottoristen hyötyajoneuvojen kauppaan erikoistuneen ''Toyota Diesel Store'' -ketjun kautta. Samassa yhteydessä farmariversioiden yhteydessä tehtiin muutoksia. Aiemmin pyöreät pariajovalot vaihtuivat sedan-malleissa käytössä olleisiin, suurikokoisiin kulmikkaisiin malleihin ja 1.6-litraiset bensiinimoottorit korvattiin 1,8-litraisella 1C-dieselmoottorilla. Mallikuvauksissa tapahtui englanninkielisen autosanaston mukaisia muutoksia. Tähän asti Corollan farmarimallit olivat olleet tarjolla termillä "van", mutta nyt markkinoille tuotiin, ensimmäistä kertaa Corollan historiassa, henkilökuljetuksiin tarkoitettu "wagon", vanin jäädessä umpikylkiseksi, puhtaasti tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetuksi versioksi. Van / Wagon -versioiden valmistus jatkui elokuuhun 1987, vaikka seuraavan sukupolven henkilömallit tuotiin markkinoille jo toukokuussa.

Moottorit Japanin kotimarkkinoilla:
*[[Toyota 4K -moottori|4K-U]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 74 hv (54 kW) ('''KE70''', '''KE73G''')
*[[Toyota 4K -moottori|4K-J]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 69 hv (51 kW) ('''KE71V''', ainoastaan van)
*[[Toyota K -moottori#5K|5K-J]] — 1,5 l (1496 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], kaasutin, ('''KE74V''', ainoastaan van)
*[[Toyota A -moottori#3A-U|3A-U]] — 1,5 l (1452 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[SOHC]], kaasutin, 80 hv (59 kW) ('''AE70''')
*[[Toyota T -moottori#12T-J|12T-J]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen työntötankomoottori, kaasutin, 86 hv (63 kW) ('''TE73V''')
*[[Toyota T -moottori#2T-GEU|2T-GEU]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[DOHC]], [[Ruiskutusjärjestelmä|EFI]], 115 hv (85 kW) ('''TE71''')
*[[Toyota T -moottori#13T|13T-U]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], 95 hv (70 kW) ('''TE70''')
*[[Toyota T -moottori#3T|3T-C]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]] ('''TE72''')
*[[Toyota C -moottori#1C|1C]] - 1,8 l rivi-4 [[Dieselmoottori|diesel]], 65 hv (48 kW) ('''CE70''')

==Eurooppa==
[[Tiedosto:Toyota Corolla coupe (TE71).jpg|right|thumb|250px|Toyota Corolla coupe, joka toimi liftback-mallin ohella Euroopan GT-version pohjana.]]
Valtaosa Euroopassa myydyistä E70-sarjan Corollista oli varustettu 1,3-litraisella [[Toyota 4K -moottori|4K]]-moottorilla, joka tuotti tehoa 60 hv (44 kW). Kaikkien Euroopan markkina-alueella myytyjen autojen moottoriteho on ilmoitettu DIN-yksikköinä. Tarjolla oli myös 1,6-litrainen, 75 hv:n (55 kW) [[Toyota T -moottori#2T|2T]]-moottori, joka oli joillain maakohtaisilla markkina-alueilla saatavilla farmarimalliin, samoin kuin saman moottorin kahdella kaasuttimella varustettu, 86 hv:n (63 kW) 2T-B -versio, joka oli saatavana coupe- ja liftback-malleihin. Eurooppaan tuotiin myös kahdella nokka-aselilla varustetulla 2T-G -moottorilla varustettuja coupe- ja liftback-malleja. Toisin kuin Japanin kotimarkkinoilla, jossa tämä moottoriversio oli varustettu polttoaineen suoraruiskutuksella, Euroopan versiot käyttivät kahta kaasutinta ja tällä konfiguraatiolla moottori tuotti tehoa 108 hv (79 kW) @ 6200 r/min. E70 Corollan kori- ja moottoriversioiden tarjonnassa oli Euroopassa maakohtaisia eroja ja esimerkiksi Sveitsin omintakeisten päästörajoitusten vuoksi tehokkain moottori, joka siellä oli saatavilla, oli 1770 cm3:n [[Toyota T -moottori#3T|3T]]-moottori, joka antoi tehoa 80 hv (59 kW).

== Corolla 1,3 DX ==
Toyota Corolla 1,3 DX maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 40 900 markkaa. Viimeistelytaso on hyvä. Ulkopeili on liian lähellä sivuikkunaa, mikä aiheuttaa ikkunan likaantumisen. Melutaso on 92 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 70 dB edessä ja 71 dB takana. Ohjaus on pysäköitäessä kevyt, mutta tuntoa on liian vähän. Suuntavakavuus on heikohko.

R4-moottorin iskutilavuus on 1290 cm³. Sylinterin mitat ovat 75 × 73 mm. Kulutus on melko iso, noin 6,4-9,2 litraa 92-oktaanista bensiiniä /100 km.

[[Tekniikan Maailma]] 1/1980 mittasi Toyota Corolla 1,3 DX:n (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,5 sekuntia, 0–80 km/h 12,4 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0-120 km/h 43,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 150 km/h.

== Vertailu 1980 ==
'''Toyota Corolla 1,3 DX''' voitti Tuulilasin 2/1980 vertailun (1./3). Vertailun muut autot olivat 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]] ja 3. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny]]. Toyota Corolla 1,3 DX maksoi 41 020 markkaa (4-ovinen).

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu ja etuistuimet ovat hyvät.

Ohjaus on nopea (3,3 kierrosta), kevyt ja tarkka, mutta tuntoa on heikosti. Teho 44 kW, paino 900 kg. Kulutus oli TL-lehdellä 9,1 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Vertailu 1981 ==
'''Toyota Corolla Super''' sijoittui Tuulilasin 11/1981 13 auton vertailussa neljänneksi (4./13). Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (8,5/10), väistökokeessa Corolla huojuu lievästi, luistot ovat tasaisia ja helposti hallittavissa. Jousitus kantaa hyvin täyttä kuormaa. Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0/10). 2-ovisessa mallissa etuistuin ei jää aiempaan asentoonsa kallistuksen jälkeen, joten se pitää säätää joka kerta uudestaan takapenkkiläisten kulun jälkeen. Varusteita on niukasti. Melutaso on kiitettävän alhainen, vertailun paras (ero meluisimpaan Datsuniin on enimmillään jopa 8 dB).

Tuulilasi 11/1981 mittasi Toyota Corolla Superin (44 kW, 850 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,9 sekuntia. Kulutus on suurehko, ryhmän 3. isoin, 9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 11/1981</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Toyota Corolla 5d Super Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kolmanneksi (3./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. Toyota, 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Toyota Corolla 5d Super Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 250 markkaa.

Corollan sisätilat ovat ahtaat varsinkin takaistuimella (6,5). Tavaratila ryhmän 2. suurin (8,6 /10). Varustetaso on niukka ja ryhmän 3. köyhin (5,3 /10).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät ja ajokäytös on täsmällistä (9,0), mutta kuorma heikentää kulkua: kuormattuna Corolla yliohjautuu ja kallistelee enemmän. Ajomukavuus on ryhmän paras (9,0). Ohjaus on tarkka (9,3). Jarrut toimivat mainiosti ja ryhmän parhaiten (8,9 /10), niitä on helppo käyttää.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Toyota Corolla 5d Super Farmarin (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,8 sekuntia. Huippunopeus 135,6 km/h. Kulutus 8,8 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Toyota Corolla''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 4 (4./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa tyydyttävät (15/20), ohjaus on tunnoton. Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10). Lämmityslaite on teholtaan hyvä (18/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Toyota Corolla 1,8 DX Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa viimeiseksi (8./8), ja toinen Toyota eli Carina Diesel oli toiseksi viimeinen (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]] ja 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]]. Corolla 1,8 DX Dieselin teho on 43 kW (58 hv), 106 Nm, paino 1030 kiloa.

Corollan dieselmallin sisätilat ovat ahtaat ja takatilat ovat ryhmän pienimmät. Lämmityslaite on hyvä (9), mutta dieselmallissa esiintyy tärinää. Varustetaso on köyhä ja ryhmän niukin (3/10). Peilejä ei säädetään sisältä ja kierroslukumittaria ei ole.

Corolla on ketterä (9), mutta ajo-ominaisuudet ovat varsinkin talvella puutteelliset ja ryhmän heikoimmat (4/10). Suuntavakavuus on huono. Jousitus on edessä kova ja takana liian pehmeä, joten ajettavuus on epävakaata.

Tekniikan Maailma 4/1983 mittasi Toyota Corolla 1,8 DX Dieselin kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,6 sekuntia, mikä oli vertailun heikoin kiihtyvyysaika. Huippunopeus on valmistajan mukaan 140 km/h. Kulutus on tyydyttävä (14/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Toyota Corolla 1.8 DX Diesel''' (4-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kuudenneksi eli jäi viimeiseksi (6./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta C Diesel]], 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]] ja 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]].

Corolla on ryhmän epämukavin, töyssyttävin, jousitus toimii heikosti. Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Toyota Corolla 1.8 DX Dieselin (43 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 23,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Toyota Corollaa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||2033||5193||4793||5772||6284
|}
1979 myyntimäärästä osa koskee vanhempaa korimallia.

== Tekniikka ==
Uutta neljännen sukupolven Corollassa oli, että myös taakse oli saatu [[Kierrejousi|kierrejouset]] (paitsi farmarimallissa). Edessä oli lisäksi kallistuksenvakain. Akseliväli oli nyt 2400 mm ja uutena moottorivaihtoehtona tuli 1,6-litrainen 2T.

== Varustelu ==
Varustelutasoja ovat '''Super''' (myyty suomessa), '''DX''' (myyty suomessa), '''SE''', '''GT''', '''XE''', '''SR5''', '''ST''', '''GL''', '''SR''', '''SL''' ja '''SX'''.

Suomen yleisin varustelutaso E70-Corollassa on Super. Super- ja DX-mallit erottaa seuraavista seikoista:
* DX-varustelussa on kylkilistat ja kromiset pisaralistat katon reunassa sekä kromilista takaikkunan tiivisteessä, Superissa ei ole
* DX:ssä ovien sisäverhoilussa kahva/kyynärnoja, Superissa "vetolenkki". Facelift "isolamppu" DX varustelussa oviverhoukset ulottuvat korkeammalle peittäen kaistaleen peltipintaa joka jää näkyviin ikkunan ja verhouksen väliin super- varustelussa.
* DX:n mittaristossa kello, economy-mittari (economy- mittari vain ns. isolamppuisessa facelift- mallissa) sekä polttoainemäärän varoitusvalo
* DX-varustelussa yksi puhallinnopeus lisää Superiin verrattuna sekä tihkuasento lasinpyyhkijöille
* DX:ssä luukullinen hansikaslokero, Superissa pelkkä lokerosyvennys
* DX:ssä A-mallisella keskipuolalla oleva ohjauspyörä, Superissa pelkistetympi yksipuolainen ohjauspyörä

Kaikki 1.6-litraisella ja diesel-moottorilla varustetut Suomessa myydyt E70-Corollat ovat DX-varustelulla.

== Kehitys ==
Vuonna [[1980]] Corollaa valmistettiin päivässä keskimäärin 2346 kappaletta.

Vuonna [[1981]] mallia uudistettiin hieman ja se sai uuden maskin sekä mustat, isommat puskurit. 1,3-litraisesta moottorista saatiin 65 hv irti ja kulutusta oli saatu jonkinverran pudotettua aiemmasta.

Vuonna [[1982]] Corolla sai dieselmoottorin.

Vuonna [[1983]] esiteltiin Corollaan OHC-moottori, 1,6-litrainen [[Toyota 4A-C -moottori|4A-C]]. Samaan aikaan jotkin Corollan versiot saivat myös [[Ohjaustehostin|ohjaustehostimen]].

== Moottorit ==

=== Bensiinimoottorit ===

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||93 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||48 kW (65 hv) @ 5400 r/min||98 Nm @ 3600 r/min||Super/DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-C]]||1290 cm3||48 kW (65 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-U]]||1290 cm3||54 kW (74 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-J]]||1290 cm3||51 kW (69 hv)||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 3A -moottori|3A-U]]||1452 cm3||59 kW (80 hv) @ 5600 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 5K -moottori|5K-J]]||1486 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-C]]||1587 cm3||63 kW (86 hv) @ 5600 r/min||122 Nm @ 4000 r/min||SE
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 12T -moottori|12T-J]]||1588 cm3||63 kW (86 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-U]]||1588 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T]]||1588 cm3||55 kW (75 hv) @ 5200 r/min||118 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-G]]||1588 cm3||85 kW (115 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6 GT'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-GEU]]||1588 cm3||79 kW (108 hv) @ 6200 r/min||132 Nm @ 5200 r/min||GT
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-B]]||1588 cm3||63 kW (86 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 13T -moottori|13T-U]]||1770 cm3||70 kW (95 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 3T -moottori|3T-C]]||1770 cm3||55 kW (75 hv) @ ? r/min||||
|}

=== Dieselmoottori ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8 D'''||[[R4]]||[[Toyota 1C -moottori|1C]]||1839 cm3||43 kW (58 hv) @ 4500 r/min||106 Nm @ 3000 r/min||DX
|}

== Korimallit ==

*AE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 3A-U -moottori
*AE72 = Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai avoauto, 4A-U -moottori
*CE70 = Sedan, Coupé tai Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE71 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE72 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*KE70 = Sedan, Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai Farmari, 4K, 4K-C tai 4K-U -moottori
*KE71 = Pakettiauto, 4K-J -moottori
*KE72 = Farmari, 4K-J -moottori
*KE73 = Farmari, 4K-U -moottori
*KE74 = 5-ovinen Farmari, 5K-J -moottori
*TE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 13T-U -moottori
*TE71 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 2T, 2T-B tai 2T-G -moottori, myös 2T-GEU
*TE72 = Farmari, Coupé, tai Liftback-Coupé, 3T-C -moottori
*TE73 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE74 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE75 = Avoauto

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
! !!Sedan!!Farmari!!Coupé!!Liftback
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4120 mm||4160 mm||4175 mm||4105 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1610 mm||colspan=2|1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1395 mm||1390 mm||1335 mm||1340 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=4|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]] (e/t)'''||colspan=3|1320/1335 mm||1335/1340 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||840–1030 kg||865–970 kg||970–985 kg||870–940 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|50 l
|}

==Aiheesta muualla==
http://www.youtube.com/watch?v=ZBDsJ0arr14 TOYOTA COROLLA TE71 DOCH -video

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 1/1980
{{EngWikipedia|Toyota_Corolla_(E70)}}
* http://www.toyotaoldies.de/gale7.html 
* http://www.toyota-global.com/company/history_of_toyota/75years/vehicle_lineage/car/id60003567/index.html "5th Corolla Van". 75 years of history: Vehicle lineage. Toyota. Retrieved 2013-11-16. 
<references/>

{{Toyota}}

[[Luokka:Toyota|Corolla E70]]
[[Luokka:Mallit|Corolla E70]]

Polski-Fiat 125P

2026-05-24T12:57:54Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Polski-Fiat 125P|
kuva = [[Kuva:Polski-Fiat-125P.jpg|250px|Polski-Fiat 125P]]|
valmistaja = Polski-Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Puola}} Puola|
valmistusaika = [[1967]]–[[1991]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1481 cm³|
teho = 51,5-61 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 140 km/h|
kiihtyvyys = 21,0 s (0–100 km/h)|
kulutus = 10 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 21282 € (1970, v. 2013 kerroin)|
edeltäjä = |
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Zastava 1100]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}
'''Polski-Fiat 125P''' oli vuosina [[1967]]–[[1991]] valmistettu pienehkö neliovinen automalli. Suomeen tuotiin vain tätä Polski-Fiatin mallia. Polski-Fiat 125P-mallia valmisti puolalainen [[FSO]]. Polski-Fiat 125P perustui teknisesti Fiatin 1960-luvun malleihin 125 (kori) sekä 1300 ja 1500. Alla olevat tiedot koskevat erityisesti vuosimallia 1970.

== Kori ==
Sisätilat ovat luokassaan isot. Istuinten muoviverhoilu on kuitenkin epämiellyttävän hiostava. Hallintalaitteiden käytössä on paljon moitittavaa: ohjaus on jäykkä ja tunnoton, kytkinpoljin on raskas ja myös jarrupoljin on raskas käyttää tehostimesta huolimatta. Käsijarru on tehoton ja senkin käyttö vaatii runsaasti voimaa. Tuulilasin huuhtoja on jalkakäyttöinen. Ohjauspyörä on iso, 41 cm. (1970 malli)

Vielä v. 1975 nopeusmittari on nauhamainen ja hankalalukuinen (periytyy Fiat 1500:sta). 1975 mallissa on kangasistuimet, mutta [[pääntuki]]a ei ole. Varustelu on melko runsas, mm. sisältä säädettävä ajovalojen suuntaus. Varusteiden laadussa sekä viimeistelyssä on toivomisen varaa. 1975 mallin jäädyttimen säleikkö on musta. <ref>Tekniikan Maailma 13/1975, s. 66-70</ref>

Tavaratila pölyyntyy ajossa mikä kertoo korin huonosta eristyksestä. Koeajovaunun konepelti liikkui hieman ajon aikana, mikä lienee yksilövika. Useamman kerran konepelti aukesi ajon aikana, onneksi se on saranoitu edestä jolloin se ei voi aueta kokonaan. Ovet ovat kankeita eivätkä pysy auki. Lokasuojissa on aukkoja ja moottoritila likaantuu nopeasti. Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 83 dB edessä ja 83 dB takana. (1970 malli)

Maahantuojan mukaan Polski-Fiatin seuraavat osat ovat suomalaisia: laminoitu tuulilasi, akku ja renkaat <ref>Tekniikan Maailma 15/1970, s. 78-79, mainos</ref>

== Tekniikka ==
Nelisylinterisen 1481 cm³ rivimoottorin suurin teho on 51,5 kW /5400 (DIN, 70 hv) ja suurin vääntömomentti 113 Nm /3200 (11,5 kpm, DIN, epätarkka SAE-luku 12,3 kpm). Sylinterin mitat ovat 77 × 79,5 mm. Puristussuhde on 9,0.

Maahantuojan esitteessä tehoksi kerrottiin vain 84 hv, mikä on optimistinen tulkinta tehtaan ilmoittamasta epätarkasta SAE-tehosta 80 hv ± 5 %. 125P:n moottorin SAE-bruttoteho siis tehtaan mukaan saattoi vaihdella välillä 76–84 hv! Oikea DIN-teho on 70 hv eli 51,5 kW.

Vuosimallissa 1975 teho on 55 kW /5200 (DIN, 75 hv), aiemmin se oli 61 kW (83 hv) DIN. Teho aleneminen johtuu imu- ja pakokanavien viimeistelystä sekä muusta virittämisestä luopumisesta. Suurin vääntömomentti 117,7 Nm /3200 (12,0 kpm, DIN). Puristussuhde 9,0.

Polskin vaihteisto ja vetopyörästö sekä etujousitus periytyvät Fiat 124:stä (ja ovat täysin samat kuin Ladassa). Takajousituksena on kuitenkin jäykkä akseli lehtijousin.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Vaihteiden välitykset sopivat kuitenkin huonosti ohituksiin, kakkonen loppuu 66 km/t nopeuteen ja kolmonen 99 km:iin/t.

== Ajo-ominaisuudet ==
Jousitus ja iskunvaimennus eivät ole hyviä. Edessä ja takana on levyjarrut, mutta heikoista renkaista johtuen jarrujen pito venyy nopeassa ajossa. Paremmilla renkailla jarrut olisivat ilmeisen hyvät, joskin niiden käyttö on raskasta.

Ohjaus on raskas ja melko tunnoton. Ohjauksessa on myös hieman klappia.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1970 mittasi Polski-Fiat 125P:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,1 sekuntia, 0–100 km/h 21,0 sekuntia ja 0–120 km/h 34,8 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 139,7 km/h, valmistajan ilmoittama huippunopeus 155 km/h saavutettaisiin vaihteiston näillä välityksillä ylikierroksilla, minkä vuoksi lehti piti arvoa epärealistisena. Myötätuulessa koeajaja saavutti nopeuden 145 km/h.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 12 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Maahantuojan esitteessä ilmoitettiin oktaanivaatimukseksi erheellisesti 92. Kulutus vaihtelee välillä 9–11 litraa /100 km.

== Vertailu 1972, TM ==
Polski-Fiat 125P sijoittui Tekniikan Maailman 18/1972 7 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./7). Polski-Fiat sai parhaat pisteeet 1 pääkohdasta (kori) ja heikoimmat pisteet 2 pääkohdasta (käyttöominaisuudet, ajomukavuus). Jarrutusmatka 100–0 km/h 56,8 metriä (vertailun pisin), jarrut ovat suhteellisen tehottomat, mutta helppokäyttöiset. <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa 7:nneksi (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. Polski-Fiat ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 30 300 markkaa.

Sisätilat ovat ryhmän isoimmat (9,0), tavaratila (7,4 /10). Varustetaso 6,4.

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7,0): ilman kuormaa lievästi yliohjautuu, kuormattuna yliohjautuu selvemmin. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on raskas ja ryhmän jaetusti huonoin (4,8). Jarrut ovat ryhmän huonoimmat (5,5): liian raskas jarrupoljin, tuntuma on heikko, suuntavakavuus tosin säilyy jarrutettaessa.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmarin (55 kW, 1060 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,9 sekuntia. Huippunopeus 142,5 km/h. Kulutus on iso (ryhmän 2. isoin), 10,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
Polski-Fiat 125P maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 14900 markkaa eli 21282 euroa (v. 2013, kerroin 1,4283). Maksuehdot olivat joustavat, 30% käsiraha ja loput 70% 20 kuukauden maksuajalla.

Polski-Fiat 1300 maksoi Suomessa vuonna [[1982]] 27 900 markkaa, Polski-Fiat 1500 29 100 markkaa ja farmarimalli Polski-Fiat 1500 Combi 32 200 markkaa. Tuonti Suomeen loppui keväällä 1984, tilalle tuli Polonezin halpamalli [[FSO Polonez|FSO Polonez C]] <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>.

=== Rekisteröinti ===
Polski-Fiat 125P:tä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||800||899||594||600||416||219||120||101||21||3||1
|}

1977 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 750 kpl, Kombi (farmari) 50 kpl, yht 800 kpl.
1978 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 769 kpl, Kombi (farmari) 130 kpl, yht 899 kpl.
1979 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 517 kpl, Kombi (farmari) 77 kpl, yht 594 kpl.
 
Alkuvuonna 1973 (1-8/73) rekisteröitiin Polski-Fiat-mallia 737 kpl. <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4226 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1440 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2506 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1298 mm /1275 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1010 kg
|}

== Erikoiskatsastus ==
Polski-Fiat 125P osoittautui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) toiseksi huonoimmaksi automalliksi (19./20). Sähkölaitteissa se oli kaikista huonoin automalli. Jakopään ketjun viat olivat yleisiä. Polski-Fiateilla ajettiin keskimäärin 19 500 kilometriä vuodessa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 12/1970
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* http://fi.wikipedia.org/wiki/FSO_125P
* http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Polski_Fiat_125p

[[luokka:Polski-Fiat|125P]]
[[Luokka:Mallit|125P]]

Wartburg 353W

2026-05-24T12:57:48Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{mallisarja|
nimi = Wartburg 353W|
kuva = [[Kuva:Wartburg-353-W.jpg|250px|Wartburg 353W]]|
valmistaja = VEB Automobilwerk Eisenach|
valmistusmaa = {{Lippu|Itä-Saksa}} Itä-Saksa, Eisenach|
valmistusaika = [[1975]]–[[1988]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]]|
moottori = [[R3]]|
huippunopeus = 125–130 km/h|
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = 992 cm3|
teho = 37 kW|
päästöt = |
kulutus = 8,5–10 l/ 100 km (tehtaan ilm.) |
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Wartburg 353]]|
seuraaja = [[Wartburg 1.3]]|
samaaluokkaa = [[Škoda 105/120]] [[FSO Polonez]] [[Polski-Fiat 125P]]}}
'''Wartburg 353W''' oli uudistettu malli laatikkomaisella (saippualaatikko) korilla verrattuna aikaisempaan [[Wartburg 353|353]]-malliin, joka perustui suoraan [[Wartburg 311|311]]-malliin. 353W:een tuli vaihtovirtalaturi, [[levyjarru]]t eteen, 2-piiriset jarrut ja H4-valot.
Mallinimen W tulee sanasta ''Weiterentwicklung'' eli pidemmälle kehitetty.
[[Kuva:Wartburg 353W.JPG|thumb|right|300px|Wartburg 353W]]

== Yleistä ==

Wartburgissa oli koko tuotannon ajan [[erillisrunko|erillinen runko]], joka tarkoittaa ettei kori ollut itsekantava. Moottori perustui [[DKW]]:n [[kaksitahtimoottori]]in, josta kehitettiin [[DKW F9|IFA F9]] (kolmisylinterinen kone) ja sitten Wartburgin ensimmäisten mallien myötä sitä kehtettiin vähitellen. Ensimmäisissä 311-Wartburgeissa oli linjakas "italialais"tyylinen kori. Aluksi Wartburgeissa jäähdytinvesi oli vapaakierrolla (kiertopumppu puuttui). Erikoista oli, että jokaisella moottorin kolmella [[sylinteri]]llä oli oma [[sytytyspuola]]nsa. Varsinaista jakajaa ei ollut, vaan [[kampiakseli]]n päässä oli kolmivipukatkoja(3kärkeä ja kondensaattoria). Sytytys säädetään keulamaski poistettuna, jolloin katkojakotelo on esillä. Sytytys täytyy ajoittaa mieluiten tulpan reikään kiinnitetyllä "heittokellolla", sillä kampiakselin hihnapyörän merkit viitteelliset

Moottori pitkittäin nokalla ja voimansiirto toteutettu etuvedolla. [[Vetoakseli|Vetoakseleissa]] ei ollut kuulia vaan ristikkonivelet. Ne olivat ongelmallisia, jos vedätti autoa pyörät ääriasennossa, koska tällöin ristikko saattoi murtua vaihdelaatikon vierestä. Tyypillistä autolle oli myös ns. [[vapaakytkin]] - kun kaasupolkimen nosti ylös, auto rullasi vapaalla. Ajo-ohje oli, että tuli käyttää ns. kaasuta-rullaa-menetelmää, jotta polttoainetta säästyisi. Ratin alla oli kuitenkin vapaakytkimen lukko, jolla veto saatiin lukittua jatkuvasti päälle. Tämä tarpeellinen esim. vuoristossa. Silloin kun Suomessa myytiin vielä pumpuista 2t-polttoainetta, ei bensiinisäiliöön tarvinnut itse sekoitella öljyä. Suomessa 353W:n varusteisiin kuului kuitenkin teline 2t-öljypulloille, sillä polttoainetta ei enää saanut jokaiselta asemalta. Käytetty seossuhde oli 2,5 %.

== Kori ==
Sisätilat ovat isot. Istuimet ovat kankaalla verhotut. Pääntukia ei ole vielä 1979 mallissa, myöhemmin tuli muoviset ja kovat pääntuet eteen. Selkänojat ovat turhan lyhyet sekä edessä että takana. Istuinten sivutuki on heikko.

Lämmityslaite ei ole kovin tehokas. Ohjauspyörä on iso, 40 cm. Vaihteensiirto toimii huonosti ja on epämääräinen. Warre on meluisa, varsinkin kiihdytyksissä melutaso nousee huomattavaksi.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat melko heikot, Warre vaappuu. Ohjaus on epätarkka ja osittain tunnoton, varsinkin vapaakytkin päällä (alamäissä). Mutkateillä keskinopeudet jäävät alhaisiksi huonojen kaarreajo-ominaisuuksien vuoksi.

== Talviajo-ominaisuudet ==
Wartburg on huono ajettava liukkaalla tiellä. Suuntavakavuus on huono ja auto on uraherkkä. Pito on heikohko ja ajettavuus vaihtelee yli- ja aliohjautuvan välillä, joskin kaasun käytöllä autoa voi hallita. Ohjaus on tunnoton ja se myös ravistelee ja vetelee. Wartburg sijoittui TM:n 4/1980 talvitestinssä sijalle 19./20 eli se oli toiseksi huonoin. <ref>Tekniikan Maailma 4/1980</ref>

== Vertailu 1986, TM ==
'''Wartburg 353 W''' sijoittui Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailussa toiseksi (2./3, 71 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 1. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 L]], 2. Wartburg ja 3. [[Škoda 105/120|Škoda 120 L]].

Ajo-ominaisuudet ovat kehnot (6). Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Wartburg 353 W:n (37 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 12,9 sekuntia ja 0–100 km/h 21,9 sekuntia. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 77 dB. Kulutus on iso (6).
<ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984, TL ==
'''Wartburg 353W''' sijoittui Tuulilasin 9/1984 6 halvan auton vertailussa viimeiseksi (6./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. [[Škoda 105/120|Škoda 120L]] ja 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1200 S]]. Wartburg 353W oli ryhmän halvin auto, hinta 23 770 markkaa. Kuudesta toimittajasta kukaan ei olisi valinnut Wartburgia, 5 heistä piti sitä ryhmän huonoimpana.

Wartburgin polkimet kulkevat lattian läpi. Ajoasento on kohtalainen (8) ja sisätilat ovat isot (9). Myös tavaratila on iso (9/10). Warre on meluisa (5) ja istuimissa on parannettavaa (6). Tuuletus ja lämmitys toimivat heikosti (5/10). Varustetaso on niukka (6): hansikaslokeron kantta ei ole, valomuistia ei ole, polttoainesäiliön korkissa on lukko. Katkojan kärkiin pääsee käsiksi vain purkamalla puskurin ja keulapellin.

Wartburgin ajo-ominaisuudet ovat heikot: suuntavakavuus on kehno (4/10), samoin kaarrekäytös (6) ja ääritilanteita (5) pitää varoa. Jousitus toimii kohtalaisesti (8). Pujottelukokeessa Warre oli lähellä kaatua, nopea ohjausliike pelasti kaatumiselta. Takapyörä ja jopa toinen etupyörä olivat ilmassa väistötilanteessa. Ilman kuormaa väistökoe sujuu omituisesti ja heikosti, jousitus aiheuttaa kierähtelyä. Täysi 400 kilon kuorma parantaa Warren ajettavuutta, jolloin myös väistö sujuu paremmin. Taka-akselisto ohjaa autoa tien epätasaisuuksissa. Ohjaus on tahmea (5/10) ja vaihteensiirto toimii liian jäykästi (4/10). Moottori toimii ryhmän heikoimmin (4), jarrut toimivat ryhmän jaetusti heikoimmin (6). 2-tahtimoottorin sitkeys on huono ja tehoa on vähän. Suorituskyky on heikko: [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Wartburg 353W:n (37 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 23,3 sekuntia. Huippunopeus on 126 km/h. Kulutus on ryhmän toiseksi isoin, 9,3 l/100 km. <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Wartburg 353 W Tourist''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa 8:nneksi eli jäi viimeiseksi (8./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]] ja 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]]. Wartburg 353 W Tourist maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 20 050 markkaa eli se oli ryhmän selvästi halvin auto.

Warren sisätilat ovat isot (8,5) ja tavaratila on ryhmän isoin (9,4 /10). Varusteita on jaetusti vähiten (4,3).

Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän heikoimmat (6,0). Warre on ryhmän epämukavin auto (6,0). Ohjaus on ryhmän 3. huonoin (5,0). Jarrut ovat 2. huonoimmat (5,9), heikko tuntuma, lukkiutuvat liian herkästi, pysyy huonosti suunnassa.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Wartburg 353 W Touristin (37 kW, 950 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 24,6 sekuntia. Huippunopeus 125,5 km/h. Kulutus on iso (ryhmän isoin), 10,8 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Vertailu 1978 ==
'''Wartburg 353 W De Luxe''' voitti Tuulilasin 6/1978 4 halvan auton vertailun (1./4). Vertailun muut autot olivat 2. [[Škoda 105/120|Škoda 105 S]], 3-4. [[Seat 133|Fiat 133]] ja 3-4. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Wartburg 353 W De Luxe maksoi 16 500 markkaa.

Wartburgin sisätilat ovat isot (9) ja myös tavaratila on iso. Istuimet ovat ryhmän parhaat, mutta pääntukia ei ole.

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7). Warre yliohjautuu reilusti ja jyrkässä kaarteessa ulompi takapyörä pyrkii taittumaan auton alle ja koko peräpää nousee ylös, sisemmän takapyörän roikkuessa ilmassa. Ohjaus on raskaahko ja välillä lyö käsille. Huippunopeudeksi TL mittasi 132 km/h. Kulutus on iso, 9,6–10,7 l/100 km. <ref>Tuulilasi 6/1978, 7/1978 s. 4</ref>

== Vertailu 1976, TL ==
'''Wartburg 353 W''' voitti Tuulilasin 8/1976 2 halvan auton vertailun (1./2). Vertailun toinen auto oli 2. [[Moskvitsh 2140 Elite|Moskvitsh Elite 1500 S]]. Wartburg 353 W maksoi 13 700 markkaa eli se oli ryhmän halvempi auto.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 8/1976 mittasi Wartburg 353 W:n (37 kW, 900 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,2 sekuntia, 0–80 km/h 12,0 sekuntia, 0–100 km/h 19,7 sekuntia ja 0–120 km/h 34,4 sekuntia. Huippunopeus on 137 km/h. <ref>Tuulilasi 8/1976</ref>

== Vertailu 1976, TM ==
Vuonna 1976 '''Wartburg 353W''' oli Suomen toiseksi halvin henkilöauto 14 900 markan hinnallaan. Vertailun muut autot olivat [[Mini Mk III|Mini 1000]], [[Škoda S100/110|Škoda S100 L]], [[Fiat 126|Fiat 126]] ja [[Seat 133|Fiat 133]].

Wartburgin sisätilat ovat isot ja myös tavaratila on iso, mutta [[Pääntuki|pääntukia]] ei ole. Ajo-ominaisuudet ovat heikot. Viimeistelytaso on heikkoa ja katkaisimien toiminnoissa on paljon toivomisen varaa.

Jarrutuksissa ilmenee puoltamista ja lukkiutumista, mutta jarrutusmatka on ryhmän lyhyin, 80–0 km/h 29,7 metriä. Pujottelussa Wartburg oli ryhmän hitain, heikolla ajokäytöksellä. Tekniikan Maailma 15/1976 mittasi Wartburg 353W:n (37 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 13,0 sekuntia ja 0–100 km/h 24,3 sekuntia. Huippunopeus on 133 km/h. Kulutus on ryhmän suurin, noin 8,5–9,6 l/100 km. <ref>Tekniikan Maailma 15/1976</ref>

== Tekniikka ==
Kolmisylinterisen 2-tahtisen 992 cm³ rivimoottorin sylinterin mitat ovat 73,5 × 78,0 mm. Nestejäähdytys. Suurin teho on 37 kW /4250 r/min (DIN, 50 hv) ja suurin vääntömomentti 98 Nm /3000 r/min (10,0 kpm). Luvut ovat samoja kuin 1970-luvun 353:ssa, mutta TM:n mielestä ilmoitettu vääntömomentti 98 Nm vaikuttaa optimistiselta iskutilavuuteen nähden.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu.

== Mittaukset ==
Kulutus on korkea, noin 8–11,5 l/100 km 96-oktaanista bensiiniä, lisättynä öljyllä.

[[Tekniikan Maailma]] 6/1980 mittasi Wartburg 353W:n (37 kW, 910 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 12,1 sekuntia ja 0–100 km/h 21,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 130 km/h,

== Moottori ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R3]]||992 cm3||37 kW (50 hv) @ 4250 r/min||98 Nm @ 3000 r/min
|}

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli
!Sedan
!Combi (farmari)
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4220 mm||4380 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1640 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1495 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2450 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Raideleveys''' (e/t)||1275 / 1300 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||155 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||910-920 kg||970 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Kokonaismassa'''||1320 kg||1410 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''|| ||
|}

== Tuotanto ==
Wartburg 353W:n vuosituotanto oli 1970-luvulla noin 60 000 kappaletta. Näistä suurin osa päätyi Itä-Saksaan ja Itä-Euroopan markkinoille, muita vientimaita olivat korkean autoveron maat Suomi, Tanska ja Kreikka. Itä-Saksassa valmistettiin Wartburgia enemmän Trabantia, mutta sitä ei enää tuotu Suomeen.

== Suomessa ==
Wartburg 353W De Luxe maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 19 250 markkaa. Halvin Wartburg maksoi 17 950 markkaa.

=== Rekisteröinti ===
Wartburg 353W-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=900px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1987!!1988!!1989!!1990!!1991
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||2330||2058||1383||1469||1146||1275||666||493||398||508||402||296||124||6||1
|}
Wartburg 353W-mallia rekisteröitiin Suomessa 1979 1383 kappaletta, joista 809 sedania ja 574 farmaria (Tourist).
 
1978 myynti: 353W 1432 kpl ja farmarimalli Wartburg Tourist 626 kpl, yhteensä 2058 kpl.
 
1977 määrä jakautuu seuraavasti: 353W 1702 kpl ja 353W Tourist 628 kpl, yhteensä 2330.

== Erikoiskatsastus ==
Wartburg 353W osoittautui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) selvästi huonoimmaksi automalliksi (20./20). Ylläpitokuluja nostavat isot korjauskustannukset. Vikoja oli huomattavan paljon. Muissa autoissa harvinainen kiinnileikkautuminen ei ollut Warressa kovin outo ilmiö. Wartburgeilla ajettiin keskimäärin 17 400 kilometriä vuodessa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Muuta ==
Wartburg on Suomessa nykyisin harvinainen auto. Harrastelijoiden parissa auton kiinnostus saattaa kasvaa ajan myötä. Nykyisin mallista ja kunnosta riippuen hinnat pyörivät 100–3000 euron hintaluokassa.

== Lähteet ==
{{engWikipedia|Wartburg_353}}
* Tekniikan Maailma 6/1980
<references/>

[[Luokka:Wartburg|353W]]

Mazda 323 (FA)

2026-05-24T12:52:36Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Mazda 323 Mazda Familia Mazda GLC Mazda Baby Boomer Mazda MR90 Mazda Vantrend|
kuva = [[Kuva:Mazda-323-registered-May-1978-1272cc.jpg|250px|Mazda 323]]|
valmistaja = Mazda|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Hiroshima {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Otahuhu {{Lippu|Indonesia}} Indonesia {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka|
valmistusaika = [[1977]]–[[1980]] hatchback [[1978]]–[[1986]] farmari|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 3- ja 5-ovinen [[hatchback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 127–150 km/h|
kiihtyvyys = 12,9–24,8 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 985–1597 cm3|
teho = 33–57 kW|
päästöt = |
kulutus = 7,6–10,4 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 18 600 euroa (1977, v. 2015 kerroin)|
edeltäjä = [[Mazda 1200]] [[Mazda 1300]] [[Mazda 818]]|
seuraaja = [[Mazda 323 (BD)]]|
samaaluokkaa = [[Fiat 127]] [[Ford Fiesta mk1]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Peugeot 104]] [[Renault 5 ph1|Renault 5]] [[Toyota Corolla xE7x]] [[Volkswagen Polo (86)|VW Polo]]}}
'''Mazda 323 FA''' eli ensimmäisen sukupolven [[Mazda 323|323]] esiteltiin vuonna [[1977]], jolloin mallisto korvasi pitkäikäisen edeltäjänsä [[Mazda 1200|1200]]/[[Mazda 1300|1300]]:n. Edeltäjistään poiketen auto on hatchback-tyyppinen ja siitä oli aluksi saatavilla vain kolmi- ja viisioviset versiot. Myöhemmin mallistoon tuli myös tilavampi farmarimalli, jota myytiin pitkään etuvetoisen seuraajan rinnalla. Japanissa vastaavaa mallia myytiin [[Mazda Familia]] -nimellä ja Yhdysvalloissa nimi oli [[Mazda GLC]] (''Great Little Car''). Viimeisenä vuonna 1980 Mazda 323 sai GLC-mallin, jonka tuonti Suomeen alkoi vuoden 1980 alussa.

== 1300 DX ==
'''Mazda 323 1300 DX''' maksoi Suomessa alkuvuonna [[1977]] 28 250 markkaa eli 17 913 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341). 1300 DX sai TM:ltä kiitosta sisätiloistaan, tavaratiloistaan ja käsiteltävyydestään. Auto on kuitenkin meluisa. Ilmanvaihto on huono ja pakkasella ikkunat huurtuvat umpeen. Takaistuin laskeutuu alas ja se on jaettu kahtia. Ovia on kolme. Takajousituksena on jäykkä akseli kierrejousin.

Nelisylinterisen 1272 cm³ rivimoottorin suurin teho on 44 kW /5500 r/min (DIN, 60 hv) ja suurin vääntömomentti 93 Nm /3000 r/min DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 870 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 7/1977 mittasi Mazda 323 1300 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 11,6 sekuntia, 0–100 km/h 19,1 sekuntia ja 0–120 km/h 34,3 sekuntia. Huippunopeus on 140 km/h.

== 1000 DX ==
Pienimoottorinen kolmiovinen '''Mazda 323 1000 DX''' maksoi Suomessa loppuvuonna [[1977]] 29 350 markkaa eli 18 611 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341, 1300-malli oli sitä selvästi kalliimpi). 323 1000 DX sijoittui Tekniikan Maailman 16/1977 pikkuautojen vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo L]], 2. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta 1.0 L]], 3. Mazda, 4. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 5. [[Renault 5 ph1|Renault 5 TL]] ja 6. [[Fiat 127|Fiat 127]].

Heikosta moottorista johtuen auto on tehoton ja kulutus melko iso. Varustelu on kuitenkin hyvä ja auto on tasapainoinen kokonaisuus. 1000 DX on meluisa auto, 100 km/h melua on 76 db. Tuuletus on huono. Kuormattavuus on hankalaa ja nostokynnys on korkea. Jousitus toimii paremmin kuin [[Mazda 1300|aiemmissa malleissa]].

Jarrutusmatka 100–0 km/h vie 55,9 metriä. Autossa on vertailun ainoana jarrutehostin. Jarrutusmatka on pitkä, vertailun pisin ja jarrutettaessa suuntavakavuus on huono.

Nelisylinterisen 985 cm³ rivimoottorin suurin teho on 33 kW (45 hv) ja suurin vääntömomentti 70 Nm DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 850 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 16/1977 mittasi Mazda 323 1000 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,4 sekuntia, 0–80 km/h 14,4 sekuntia ja 0–100 km/h 24,8 sekuntia. Huippunopeus on 127 km/h. Kulutus on pikkuautoksi suuri ja vertailun suurin, noin 7,5 l/100 km.

[[Kuva:Mazda-323-GTC-FA4TS-1.4-hatchback-vm1979-1980.jpg|thumb|left|250px|Mazda 323 GLC]]
== 323 GLC ==
'''Mazda 323 GLC''' tuli Suomen markkinoille alkuvuodesta 1980. [[R4]]-moottorin iskutilavuus on 1415 cm³. Sylinterin mitat ovat 77 × 76 mm. Suurin teho 51,5 kW /5700 DIN ja suurin vääntömomentti 112 Nm /3200 (DIN). Vaihteita on viisi. Paino 830 kiloa. Hinnat 3-ovinen 36 900 markkaa ja 5-ovinen 37 900 markkaa. <ref>Tuulilasi 4/1980</ref>
[[Tiedosto:MHV Mazda 323 1st Gen 01.jpg|right|thumb|250px|5-ovinen Mazda 323]]
[[Tiedosto:Mazda-323-FA45V-farmari-vm1985.jpg|right|thumb|250px|Mazda 323 (FA45V) farmari vm 1985]]

== Vertailu 1978, TL ==
'''Mazda 323 1000 DX''' sijoittui Tuulilasin 12/1978 12 pikkuauton vertailussa viimeiseksi (12./12). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat 127|Fiat 127 L]], 2. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo NB]], 3. [[Simca 1100|Chrysler-Simca 1100 LE]], 4. [[Opel Kadett C|Opel Kadett City]], 5. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta]], 6. [[Chrysler Sunbeam LS 1300|Chrysler-Sunbeam 1300 LS]], 7. [[Toyota Starlet KP6x|Toyota Starlet DL]], 8. [[Honda Civic 1|Honda Civic 1200]], 9. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 10. [[Renault 5 ph1|Renault 5]] ja 11. [[Vauxhall Chevette|Vauxhall Chevette Hatchback GLS 1.3]]. Mazda 323 1000 DX maksoi 35 700 markkaa.

Sisätilat ovat keskinkertaiset (6). Istuimissa on kangasverhoilu keskellä, reunoilla on muovia (7:ssä, 5:ssä on täysi kangasverhoilu).

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7). Ohjaus on kevyt, mutta ei tarkka (7,25). Voimanpuute haittaa kaupunkiajoa. Vaihteisto on miellyttävä, voimansiirto on ryhmän paras (8,9). Mukavuustaso on tyydyttävä (7). Teho 33 kW. Suorituskyky on ryhmän 2. heikoin (vain Renault 5 oli vielä huonompi). Kulutus on suurehko, 8,2 l/100 km. <ref>Tuulilasi 12/1978</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Mazda 323 Kartano''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa toiseksi (2./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. Mazda, 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Mazda 323 Kartano maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 45 050 markkaa.

Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0). Tavaratila on kohtalainen (7,7 /10). Varustetaso on niukka (5,8 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa lievästi aliohjautuu, kuormattuna muuttuu yliohjautuvaksi, mutta on hallittavissa. Mazda on ketterä. Ajomukavuus 7,5. Ohjaus on ryhmän paras (9,5). Jarrut ovat turhan raskaat ja tuntuma on heikko, kuorma vaikuttaa jarrutukseen (6,7 /10).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Mazda 323 Kartanon (51,5 kW, 885 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,0 sekuntia. Huippunopeus 141,1 km/h. Kulutus 8,9 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviominaisuudet ==
Mazda 323:n ajo-ominaisuudet talvella ovat heikohkot. Takavetoisen auton perä on kevyt, joten perä luistaa helposti – tavaratilaan on suositeltavaa laittaa noin 50 kilon lisäpaino. Jousitus on pönäkkä ja yhden hengen kuormalla myös pompottava. Liikkeelle lähtö voi olla hankalaa tasaiseltakin pinnalta, jos se on jäinen. Talvikäyttöä parantavat tarkka ohjaus ja hyväkuntoiset jarrut. Käynnistyvyys on hyvä talvella. 1300-mallin lämmityslaite on tehokas, mutta ongelmana on huono ilmanvaihto, mistä seuraa ikkunoiden huurtumista ja hikoilemista. Huono ilmanvaihto (liian ahtaat poistokanavat) myös heikentää lämmityslaitteen tehoa. <ref>Tekniikan Maailma 6/1978, s. 100</ref>

== Kehitys ==

Malli sai kasvojenkohotuksen vuonna [[1979]], jolloin malliin tuli kulmikkaat ajovalot ja suuremmat takavalot.

== Rekisteröinti ==
Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1229||840||1277||1573
|}
Takavetoista Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa kaikkiaan vajaat 5000 yksilöä. <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>

== Kori ==
Mazda 323:n farmarimallissa takajousituksena on jäykkä taka-akseli ja pitkittäiset lehtijouset. Muissa malleissa on jousituksena ovat kierrejouset.

== Moottorit ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|PC]]||985 cm3||33 kW (45 hv) @ 5500 r/min||70 Nm @ 3000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|TC]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5500 r/min||93 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|UC]]||1415 cm3||51,5 kW (70 hv) @ 5700 r/min||112 Nm @ 3200 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda E -moottori|E5]]||1490 cm3||51 kW (70 hv) @ 5500 r/min||115 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||4G32||1597 cm3||57 kW (77 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|}

== Varustelu ==

*'''FR''' on sporttimalli, jonka tunnistaa keltaisista ralliraidoista.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli
!Hatchback
!Farmari
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||3835 mm||4095 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1605 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1375 mm||1425 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2315 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Raideleveys''' (e/t)||1290/1310 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||812–850 kg||880–910 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|40 l
|}

== Lähteet ==
{{EngWikipedia|Mazda_Familia}}
* [[Tekniikan Maailma]] 7/1977
* Tekniikan Maailma 16/1977
<references/>

[[Luokka:Mazda|323 FA]]
[[Luokka:Mallit|323 FA]]

Datsun 140 Y

2026-05-24T12:50:37Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Datsun 140Y|
kuva = [[Tiedosto:Datsun-Sunny-Wagon-vm1979.jpg|250px|Datsun 140 Y]]|
valmistaja = Nissan|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani|
valmistusaika = [[1978]] – [[1982]]|
luokka = [[Alempi keskiluokka]]|
kori = 2-ovinen [[Sedan]] 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHV]]|
iskutilavuus = 1397 cm3|
teho = 46 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
kiihtyvyys = 15,8 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 160 km/h|
kulutus = 7–9,5 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 25 600 euroa (1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Datsun Sunny B210]] [[Datsun 120Y]]|
seuraaja = [[Nissan Sunny B11]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort mk2]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Hyundai Pony 1200 DLX]] [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla]]}}
'''Datsun 140 Y''' on takavetoinen [[Datsun Sunny B310|Sunny-malli]], jota myytiin ilman Sunny-mallimerkintää. Sitä valmistettiin eri versioina vuosina 1978–1982.

== Kori ==
Etuistuimet eivät anna riittävää sivu- ja reisitukea. Takatilat ovat ahtaat ja takaistuimen syvyys on vain 44 cm. Takaistuimen etukulmia on viistottu sisäänpääsyn helpottamiseksi myös 2-ovisessa mallissa, joten lähellä reunaa istuimen syvyys on vielä lyhyempi. 2-ovisen mallin etuistuin palautuu eteen kaatamisen jälkeen perusasentoonsa eli se pitää säätää uudestaan joka kerta kun takamatkustajat on päästetty sisään tai ulos.

Kuljettajan istuimen vieressä on takaluukun avausvipu. Melutaso on suhteellisen alhainen, 100 km/h nopeudessa 71/72 dB. Viimeistely on korkeatasoista.

Pölykapseleita ei ole (niiden muotoilu on epäonnistunut mm. soratieajoon, joten maahantuoja on jättänyt ne pois). Tavaratila on matala ja pieni.

Kierroslukumittari on vakiovaruste, muuten varustelu on tavanomainen. Mittarit ovat syvällä kojelaudassa. Vaihteisto toimii hyvin.

== Tekniikka ==
Neliisylinterisen 1397 cm3 rivimoottorin suurin teho on 46 kW /5600 r/min (DIN, 63 hv) ja suurin vääntömomentti 98 Nm /3600 r/min DIN. Sylinterin mitat 76 × 77 mm. Liioitteleva ja epätarkka SAE-bruttoteho on 80 hv (59 kW /6000 r/min) ja vääntömomentti 113 Nm /3600 r/min (joka on epätarkka SAE-luku, 11,5 kpm). Jäähdyttimen tuuletin pyörii jatkuvasti, paisuntasäiliötä ei ole.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat kevyellä kuormalla ja kestopäällysteisellä tiellä tyydyttävät. Takana on jäykkä taka-akseli kierrejousin ja tietyissä olosuhteissa jousitus saattaa pompottaa. Jousitus ei kanna kunnolla kuormaa ja täyteen kuormattuna auton käytös on vaeltelevaa. Iskunvaimennus on liian löysä, mistä aiheutuu tarpeetonta liikettä ajon aikana.

Ohjaus on hidas, 5,2 kierrosta.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 15,8 sekuntia ja 0–120 km/h 24,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h.

Kulutus on valmistajan mukaan 8–12 litraa /100 km. Kulutus on noin 6,7–9,5 litraa /100 km. Kulutus on aikansa autoksi suhteellisen alhainen.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,7 sekuntia, 0–100 km/h 16,6 sekuntia ja 0–120 km/h 25,6 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1978</ref>

== Vertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny''' jäi Tuulilasin 2/1980 vertailussa viimeiseksi (3./3). Vertailun muut autot olivat 1. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,3 DX]] ja 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]]. 4-ovinen Datsun 140 Y GL Sunny maksoi 41 000 markkaa.

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu, mutta etuistuimet ovat vetelät ja epämukavat. Tavaratila on pienehkö. Lämmityslaite toimii epätasaisesti ja ikkunat pysyvät turhan pitkään huurteisina.

Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän heikoimmat. Datsun on muuten ketterä, mutta ohjaus on turhan hidas, 4,8 kierrosta. Moottori on sitkeä. Kulutus oli TL-lehdellä 9,2 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny Station''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. Datsun, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Datsun 140 Y GL Sunny Station maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 300 markkaa.

Datsun sisätilat ovat ahtaat (6,5), ja myös tavaratila on pieni (6,5 /10). Varustetaso on melko niukka (6,3 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa aliohjautuu (puskee), kuormattuna vain lievästi aliohjautuu. Ajomukavuus 8,0. Ohjaus on turhan hidas (7,5). Jarrut toimivat miellyttävästi, mutta suuntavakavuus saisi olla parempi (7,2 /10).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Datsun 140 Y GL Sunny Stationin (46,3 kW, 980 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,0 sekuntia. Huippunopeus 136,1 km/h. Kulutus 8,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
'''Datsun 140 Y GL''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 43 200 markkaa eli 25 561 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Auto oli luokassaan melko kallis.

Datsun 140 Y sekä 120Y-malleja rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||465||1581
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1978, koeajo
<references/>

[[Luokka:Datsun|140 Y]]
[[Luokka:Mallit|140 Y]]

Toyota Corolla (E70)

2026-05-24T12:47:56Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Toyota Corolla|
kuva = [[Kuva:800px-79-83 Toyota Corolla.jpg|250px|Toyota Corolla xE7x]]|
valmistaja = Toyota|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Toyota City {{Lippu|Australia}} Australia, Port Melbourne {{Lippu|Indonesia}} Indonesia, North Jakarta {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Thames {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa, Samut Prakan|
valmistusaika = [[1979]]–[[1987]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]] 2-ovinen [[coupé]] 2-ovinen [[hardtop]] 2-ovinen [[avoauto]] 2-ovinen [[pakettiauto]] 3-ovinen [[liftback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 140–185 km/h|
kiihtyvyys = 10,5–19,5 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1290–1839 cm3|
teho = 43–85 kW|
päästöt = |
kulutus = 6,6–8,6 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 15.500–22.600 € (1984)|
edeltäjä = [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla E30 / E40 / E50 / E60]]|
seuraaja = [[Toyota Corolla xE8x|Toyota Corolla E80]]|
samaaluokkaa = [[Volkswagen Golf mk1]] [[Opel Kadett D]] [[Honda Civic 2]]}}
{{Pääartikkeli|Toyota Corolla}}

'''Toyota Corolla E70''' eli neljännen sukupolven [[Toyota Corolla|Corolla]] oli edeltäjiään kulmikkaampi ja toiseksiviimeinen takavetoinen Corolla (AE86 GT Corolla oli viimeinen). Neljännen sukupolven malleista ainoastaan farmari ja pakettiautoversiota myytiin vuoteen [[1987]] asti, muut versiot korvattiin uudemmalla sukupolvella jo vuonna [[1984]]. Tämän sukupolven Corollaa myytiin myös nimellä [[Daihatsu Charmant]]. Suomessa tätä Corolla-mallia kutsutaan yleisesti nimellä ''Corolla DX'', ''Teini DX'' tai ''Dexteri'', vaikka DX on todellisuudessa vain yksi Corollan varustelutasoista.

Tämäkin Corolla-sukupolvi oli yksi Suomen suosituimmista autoista aikanaan. Se oli rakenteeltaan kilpailijoihinsa nähden ehkä lievästi vanhanaikainen takapyörävetonsa ja [[jäykkä akseli|jäykän taka-akselin]] takia, mutta koska rakenne ja tekniikka olivat vanhoja tuttuja ja kestäviksi todettuja, oli tämäkin Corolla-sukupolvi todella luotettava ja kestävä ajokki. Vikatilastoissa Corolla loistikin yleensä ykköspaikalla.

==Japani==
[[Tiedosto:Toyota Corolla 4-ovinen Sedan 1600 GT ( TE71 ).JPG|thumb|left|250px|Corolla Sedan 1600 GT]]
Corolla E70 esiteltiin Japanin kotimarkkinoilla maaliskuussa 1979 ja siellä se oli tarjolla monipuolisella korimallistolla, johon kuuluivat: 2- ja 4-oviset porrasperäiset sedan-mallit, 2-ovinen porrasperäinen hardtop, viistoperäinen 3-ovinen hardtop liftback ja viistoperäinen 3-ovinen coupe. Mallistoon lisättiin 3- ja 5-oviset farmari-versiot (van) elokuussa 1979, sen jälkeen kun edeltäneen 30-sarjan farmarin / vanin valmistus saatiin loppuun. E70 -mallisarjan yhteydessä tuotiin markkinoille myös 1,8-litrainen 13T-moottori, aluksi Japanin kotimarkkinoilla. Suorituskykyinen [[Toyota Corolla Levin|Levin]]-versio jatkoi TE71 coupe -korisena ja sen rinnalle tuotiin urheilullinen neliovinen porrasperä, '''Corolla GT'''.

Helmikuussa 1982 esiteltiin Corolla sedan, jonka konehuoneeseen oli asennettu Toyotan 1C-dieselmoottori. Japanissa tätä versiota myytiin, yhdessä suuremman [[Toyota Camry|Toyota Vistan]] diesel-versioiden kanssa, dieselmoottoristen hyötyajoneuvojen kauppaan erikoistuneen ''Toyota Diesel Store'' -ketjun kautta. Samassa yhteydessä farmariversioiden yhteydessä tehtiin muutoksia. Aiemmin pyöreät pariajovalot vaihtuivat sedan-malleissa käytössä olleisiin, suurikokoisiin kulmikkaisiin malleihin ja 1.6-litraiset bensiinimoottorit korvattiin 1,8-litraisella 1C-dieselmoottorilla. Mallikuvauksissa tapahtui englanninkielisen autosanaston mukaisia muutoksia. Tähän asti Corollan farmarimallit olivat olleet tarjolla termillä "van", mutta nyt markkinoille tuotiin, ensimmäistä kertaa Corollan historiassa, henkilökuljetuksiin tarkoitettu "wagon", vanin jäädessä umpikylkiseksi, puhtaasti tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetuksi versioksi. Van / Wagon -versioiden valmistus jatkui elokuuhun 1987, vaikka seuraavan sukupolven henkilömallit tuotiin markkinoille jo toukokuussa.

Moottorit Japanin kotimarkkinoilla:
*[[Toyota 4K -moottori|4K-U]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 74 hv (54 kW) ('''KE70''', '''KE73G''')
*[[Toyota 4K -moottori|4K-J]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 69 hv (51 kW) ('''KE71V''', ainoastaan van)
*[[Toyota K -moottori#5K|5K-J]] — 1,5 l (1496 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], kaasutin, ('''KE74V''', ainoastaan van)
*[[Toyota A -moottori#3A-U|3A-U]] — 1,5 l (1452 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[SOHC]], kaasutin, 80 hv (59 kW) ('''AE70''')
*[[Toyota T -moottori#12T-J|12T-J]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen työntötankomoottori, kaasutin, 86 hv (63 kW) ('''TE73V''')
*[[Toyota T -moottori#2T-GEU|2T-GEU]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[DOHC]], [[Ruiskutusjärjestelmä|EFI]], 115 hv (85 kW) ('''TE71''')
*[[Toyota T -moottori#13T|13T-U]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], 95 hv (70 kW) ('''TE70''')
*[[Toyota T -moottori#3T|3T-C]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]] ('''TE72''')
*[[Toyota C -moottori#1C|1C]] - 1,8 l rivi-4 [[Dieselmoottori|diesel]], 65 hv (48 kW) ('''CE70''')

==Eurooppa==
[[Tiedosto:Toyota Corolla coupe (TE71).jpg|right|thumb|250px|Toyota Corolla coupe, joka toimi liftback-mallin ohella Euroopan GT-version pohjana.]]
Valtaosa Euroopassa myydyistä E70-sarjan Corollista oli varustettu 1,3-litraisella [[Toyota 4K -moottori|4K]]-moottorilla, joka tuotti tehoa 60 hv (44 kW). Kaikkien Euroopan markkina-alueella myytyjen autojen moottoriteho on ilmoitettu DIN-yksikköinä. Tarjolla oli myös 1,6-litrainen, 75 hv:n (55 kW) [[Toyota T -moottori#2T|2T]]-moottori, joka oli joillain maakohtaisilla markkina-alueilla saatavilla farmarimalliin, samoin kuin saman moottorin kahdella kaasuttimella varustettu, 86 hv:n (63 kW) 2T-B -versio, joka oli saatavana coupe- ja liftback-malleihin. Eurooppaan tuotiin myös kahdella nokka-aselilla varustetulla 2T-G -moottorilla varustettuja coupe- ja liftback-malleja. Toisin kuin Japanin kotimarkkinoilla, jossa tämä moottoriversio oli varustettu polttoaineen suoraruiskutuksella, Euroopan versiot käyttivät kahta kaasutinta ja tällä konfiguraatiolla moottori tuotti tehoa 108 hv (79 kW) @ 6200 r/min. E70 Corollan kori- ja moottoriversioiden tarjonnassa oli Euroopassa maakohtaisia eroja ja esimerkiksi Sveitsin omintakeisten päästörajoitusten vuoksi tehokkain moottori, joka siellä oli saatavilla, oli 1770 cm3:n [[Toyota T -moottori#3T|3T]]-moottori, joka antoi tehoa 80 hv (59 kW).

== Corolla 1,3 DX ==
Toyota Corolla 1,3 DX maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 40 900 markkaa. Viimeistelytaso on hyvä. Ulkopeili on liian lähellä sivuikkunaa, mikä aiheuttaa ikkunan likaantumisen. Melutaso on 92 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 70 dB edessä ja 71 dB takana. Ohjaus on pysäköitäessä kevyt, mutta tuntoa on liian vähän. Suuntavakavuus on heikohko.

R4-moottorin iskutilavuus on 1290 cm³. Sylinterin mitat ovat 75 × 73 mm. Kulutus on melko iso, noin 6,4-9,2 litraa 92-oktaanista bensiiniä /100 km.

[[Tekniikan Maailma]] 1/1980 mittasi Toyota Corolla 1,3 DX:n (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,5 sekuntia, 0–80 km/h 12,4 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0-120 km/h 43,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 150 km/h.

== Vertailu 1980 ==
'''Toyota Corolla 1,3 DX''' voitti Tuulilasin 2/1980 vertailun (1./3). Vertailun muut autot olivat 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]] ja 3. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny]]. Toyota Corolla 1,3 DX maksoi 41 020 markkaa (4-ovinen).

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu ja etuistuimet ovat hyvät.

Ohjaus on nopea (3,3 kierrosta), kevyt ja tarkka, mutta tuntoa on heikosti. Teho 44 kW, paino 900 kg. Kulutus oli TL-lehdellä 9,1 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Vertailu 1981 ==
'''Toyota Corolla Super''' sijoittui Tuulilasin 11/1981 13 auton vertailussa neljänneksi (4./13). Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (8,5/10), väistökokeessa Corolla huojuu lievästi, luistot ovat tasaisia ja helposti hallittavissa. Jousitus kantaa hyvin täyttä kuormaa. Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0/10). 2-ovisessa mallissa etuistuin ei jää aiempaan asentoonsa kallistuksen jälkeen, joten se pitää säätää joka kerta uudestaan takapenkkiläisten kulun jälkeen. Varusteita on niukasti. Melutaso on kiitettävän alhainen, vertailun paras (ero meluisimpaan Datsuniin on enimmillään jopa 8 dB).

Tuulilasi 11/1981 mittasi Toyota Corolla Superin (44 kW, 850 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,9 sekuntia. Kulutus on suurehko, ryhmän 3. isoin, 9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 11/1981</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Toyota Corolla 5d Super Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kolmanneksi (3./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. Toyota, 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Toyota Corolla 5d Super Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 250 markkaa.

Corollan sisätilat ovat ahtaat (6,5), mutta tavaratila ryhmän 2. suurin (8,6 /10). Varustetaso on niukka ja ryhmän 3. köyhin (5,3 /10).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät ja ajokäytös on täsmällistä (9,0), mutta kuorma heikentää kulkua: kuormattuna Corolla yliohjautuu ja kallistelee enemmän. Ajomukavuus on ryhmän paras (9,0). Ohjaus on tarkka (9,3). Jarrut toimivat mainiosti ja ryhmän parhaiten (8,9 /10), niitä on helppo käyttää.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Toyota Corolla 5d Super Farmarin (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,8 sekuntia. Huippunopeus 135,6 km/h. Kulutus 8,8 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Toyota Corolla''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 4 (4./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa tyydyttävät (15/20), ohjaus on tunnoton. Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10). Lämmityslaite on teholtaan hyvä (18/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Toyota Corolla 1,8 DX Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa viimeiseksi (8./8), ja toinen Toyota eli Carina Diesel oli toiseksi viimeinen (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]] ja 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]]. Corolla 1,8 DX Dieselin teho on 43 kW (58 hv), 106 Nm, paino 1030 kiloa.

Corollan dieselmallin sisätilat ovat ahtaat ja takatilat ovat ryhmän pienimmät. Lämmityslaite on hyvä (9), mutta dieselmallissa esiintyy tärinää. Varustetaso on köyhä ja ryhmän niukin (3/10). Peilejä ei säädetään sisältä ja kierroslukumittaria ei ole.

Corolla on ketterä (9), mutta ajo-ominaisuudet ovat varsinkin talvella puutteelliset ja ryhmän heikoimmat (4/10). Suuntavakavuus on huono. Jousitus on edessä kova ja takana liian pehmeä, joten ajettavuus on epävakaata.

Tekniikan Maailma 4/1983 mittasi Toyota Corolla 1,8 DX Dieselin kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,6 sekuntia, mikä oli vertailun heikoin kiihtyvyysaika. Huippunopeus on valmistajan mukaan 140 km/h. Kulutus on tyydyttävä (14/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Toyota Corolla 1.8 DX Diesel''' (4-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kuudenneksi eli jäi viimeiseksi (6./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta C Diesel]], 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]] ja 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]].

Corolla on ryhmän epämukavin, töyssyttävin, jousitus toimii heikosti. Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Toyota Corolla 1.8 DX Dieselin (43 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 23,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Toyota Corollaa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||2033||5193||4793||5772||6284
|}
1979 myyntimäärästä osa koskee vanhempaa korimallia.

== Tekniikka ==
Uutta neljännen sukupolven Corollassa oli, että myös taakse oli saatu [[Kierrejousi|kierrejouset]] (paitsi farmarimallissa). Edessä oli lisäksi kallistuksenvakain. Akseliväli oli nyt 2400 mm ja uutena moottorivaihtoehtona tuli 1,6-litrainen 2T.

== Varustelu ==
Varustelutasoja ovat '''Super''' (myyty suomessa), '''DX''' (myyty suomessa), '''SE''', '''GT''', '''XE''', '''SR5''', '''ST''', '''GL''', '''SR''', '''SL''' ja '''SX'''.

Suomen yleisin varustelutaso E70-Corollassa on Super. Super- ja DX-mallit erottaa seuraavista seikoista:
* DX-varustelussa on kylkilistat ja kromiset pisaralistat katon reunassa sekä kromilista takaikkunan tiivisteessä, Superissa ei ole
* DX:ssä ovien sisäverhoilussa kahva/kyynärnoja, Superissa "vetolenkki". Facelift "isolamppu" DX varustelussa oviverhoukset ulottuvat korkeammalle peittäen kaistaleen peltipintaa joka jää näkyviin ikkunan ja verhouksen väliin super- varustelussa.
* DX:n mittaristossa kello, economy-mittari (economy- mittari vain ns. isolamppuisessa facelift- mallissa) sekä polttoainemäärän varoitusvalo
* DX-varustelussa yksi puhallinnopeus lisää Superiin verrattuna sekä tihkuasento lasinpyyhkijöille
* DX:ssä luukullinen hansikaslokero, Superissa pelkkä lokerosyvennys
* DX:ssä A-mallisella keskipuolalla oleva ohjauspyörä, Superissa pelkistetympi yksipuolainen ohjauspyörä

Kaikki 1.6-litraisella ja diesel-moottorilla varustetut Suomessa myydyt E70-Corollat ovat DX-varustelulla.

== Kehitys ==
Vuonna [[1980]] Corollaa valmistettiin päivässä keskimäärin 2346 kappaletta.

Vuonna [[1981]] mallia uudistettiin hieman ja se sai uuden maskin sekä mustat, isommat puskurit. 1,3-litraisesta moottorista saatiin 65 hv irti ja kulutusta oli saatu jonkinverran pudotettua aiemmasta.

Vuonna [[1982]] Corolla sai dieselmoottorin.

Vuonna [[1983]] esiteltiin Corollaan OHC-moottori, 1,6-litrainen [[Toyota 4A-C -moottori|4A-C]]. Samaan aikaan jotkin Corollan versiot saivat myös [[Ohjaustehostin|ohjaustehostimen]].

== Moottorit ==

=== Bensiinimoottorit ===

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||93 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||48 kW (65 hv) @ 5400 r/min||98 Nm @ 3600 r/min||Super/DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-C]]||1290 cm3||48 kW (65 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-U]]||1290 cm3||54 kW (74 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-J]]||1290 cm3||51 kW (69 hv)||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 3A -moottori|3A-U]]||1452 cm3||59 kW (80 hv) @ 5600 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 5K -moottori|5K-J]]||1486 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-C]]||1587 cm3||63 kW (86 hv) @ 5600 r/min||122 Nm @ 4000 r/min||SE
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 12T -moottori|12T-J]]||1588 cm3||63 kW (86 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-U]]||1588 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T]]||1588 cm3||55 kW (75 hv) @ 5200 r/min||118 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-G]]||1588 cm3||85 kW (115 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6 GT'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-GEU]]||1588 cm3||79 kW (108 hv) @ 6200 r/min||132 Nm @ 5200 r/min||GT
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-B]]||1588 cm3||63 kW (86 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 13T -moottori|13T-U]]||1770 cm3||70 kW (95 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 3T -moottori|3T-C]]||1770 cm3||55 kW (75 hv) @ ? r/min||||
|}

=== Dieselmoottori ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8 D'''||[[R4]]||[[Toyota 1C -moottori|1C]]||1839 cm3||43 kW (58 hv) @ 4500 r/min||106 Nm @ 3000 r/min||DX
|}

== Korimallit ==

*AE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 3A-U -moottori
*AE72 = Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai avoauto, 4A-U -moottori
*CE70 = Sedan, Coupé tai Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE71 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE72 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*KE70 = Sedan, Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai Farmari, 4K, 4K-C tai 4K-U -moottori
*KE71 = Pakettiauto, 4K-J -moottori
*KE72 = Farmari, 4K-J -moottori
*KE73 = Farmari, 4K-U -moottori
*KE74 = 5-ovinen Farmari, 5K-J -moottori
*TE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 13T-U -moottori
*TE71 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 2T, 2T-B tai 2T-G -moottori, myös 2T-GEU
*TE72 = Farmari, Coupé, tai Liftback-Coupé, 3T-C -moottori
*TE73 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE74 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE75 = Avoauto

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
! !!Sedan!!Farmari!!Coupé!!Liftback
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4120 mm||4160 mm||4175 mm||4105 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1610 mm||colspan=2|1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1395 mm||1390 mm||1335 mm||1340 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=4|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]] (e/t)'''||colspan=3|1320/1335 mm||1335/1340 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||840–1030 kg||865–970 kg||970–985 kg||870–940 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|50 l
|}

==Aiheesta muualla==
http://www.youtube.com/watch?v=ZBDsJ0arr14 TOYOTA COROLLA TE71 DOCH -video

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 1/1980
{{EngWikipedia|Toyota_Corolla_(E70)}}
* http://www.toyotaoldies.de/gale7.html 
* http://www.toyota-global.com/company/history_of_toyota/75years/vehicle_lineage/car/id60003567/index.html "5th Corolla Van". 75 years of history: Vehicle lineage. Toyota. Retrieved 2013-11-16. 
<references/>

{{Toyota}}

[[Luokka:Toyota|Corolla E70]]
[[Luokka:Mallit|Corolla E70]]

Mazda 323 (FA)

2026-05-24T12:42:46Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Mazda 323 Mazda Familia Mazda GLC Mazda Baby Boomer Mazda MR90 Mazda Vantrend|
kuva = [[Kuva:Mazda-323-registered-May-1978-1272cc.jpg|250px|Mazda 323]]|
valmistaja = Mazda|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Hiroshima {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Otahuhu {{Lippu|Indonesia}} Indonesia {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka|
valmistusaika = [[1977]]–[[1980]] hatchback [[1978]]–[[1986]] farmari|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 3- ja 5-ovinen [[hatchback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 127–150 km/h|
kiihtyvyys = 12,9–24,8 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 985–1597 cm3|
teho = 33–57 kW|
päästöt = |
kulutus = 7,6–10,4 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 18 600 euroa (1977, v. 2015 kerroin)|
edeltäjä = [[Mazda 1200]] [[Mazda 1300]] [[Mazda 818]]|
seuraaja = [[Mazda 323 (BD)]]|
samaaluokkaa = [[Fiat 127]] [[Ford Fiesta mk1]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Peugeot 104]] [[Renault 5 ph1|Renault 5]] [[Toyota Corolla xE7x]] [[Volkswagen Polo (86)|VW Polo]]}}
'''Mazda 323 FA''' eli ensimmäisen sukupolven [[Mazda 323|323]] esiteltiin vuonna [[1977]], jolloin mallisto korvasi pitkäikäisen edeltäjänsä [[Mazda 1200|1200]]/[[Mazda 1300|1300]]:n. Edeltäjistään poiketen auto on hatchback-tyyppinen ja siitä oli aluksi saatavilla vain kolmi- ja viisioviset versiot. Myöhemmin mallistoon tuli myös tilavampi farmarimalli, jota myytiin pitkään etuvetoisen seuraajan rinnalla. Japanissa vastaavaa mallia myytiin [[Mazda Familia]] -nimellä ja Yhdysvalloissa nimi oli [[Mazda GLC]] (''Great Little Car''). Viimeisenä vuonna 1980 Mazda 323 sai GLC-mallin, jonka tuonti Suomeen alkoi vuoden 1980 alussa.

== 1300 DX ==
'''Mazda 323 1300 DX''' maksoi Suomessa alkuvuonna [[1977]] 28 250 markkaa eli 17 913 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341). 1300 DX sai TM:ltä kiitosta sisätiloistaan, tavaratiloistaan ja käsiteltävyydestään. Auto on kuitenkin meluisa. Ilmanvaihto on huono ja pakkasella ikkunat huurtuvat umpeen. Takaistuin laskeutuu alas ja se on jaettu kahtia. Ovia on kolme. Takajousituksena on jäykkä akseli kierrejousin.

Nelisylinterisen 1272 cm³ rivimoottorin suurin teho on 44 kW /5500 r/min (DIN, 60 hv) ja suurin vääntömomentti 93 Nm /3000 r/min DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 870 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 7/1977 mittasi Mazda 323 1300 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 11,6 sekuntia, 0–100 km/h 19,1 sekuntia ja 0–120 km/h 34,3 sekuntia. Huippunopeus on 140 km/h.

== 1000 DX ==
Pienimoottorinen kolmiovinen '''Mazda 323 1000 DX''' maksoi Suomessa loppuvuonna [[1977]] 29 350 markkaa eli 18 611 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341, 1300-malli oli sitä selvästi kalliimpi). 323 1000 DX sijoittui Tekniikan Maailman 16/1977 pikkuautojen vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo L]], 2. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta 1.0 L]], 3. Mazda, 4. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 5. [[Renault 5 ph1|Renault 5 TL]] ja 6. [[Fiat 127|Fiat 127]].

Heikosta moottorista johtuen auto on tehoton ja kulutus melko iso. Varustelu on kuitenkin hyvä ja auto on tasapainoinen kokonaisuus. 1000 DX on meluisa auto, 100 km/h melua on 76 db. Tuuletus on huono. Kuormattavuus on hankalaa ja nostokynnys on korkea. Jousitus toimii paremmin kuin [[Mazda 1300|aiemmissa malleissa]].

Jarrutusmatka 100–0 km/h vie 55,9 metriä. Autossa on vertailun ainoana jarrutehostin. Jarrutusmatka on pitkä, vertailun pisin ja jarrutettaessa suuntavakavuus on huono.

Nelisylinterisen 985 cm³ rivimoottorin suurin teho on 33 kW (45 hv) ja suurin vääntömomentti 70 Nm DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 850 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 16/1977 mittasi Mazda 323 1000 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,4 sekuntia, 0–80 km/h 14,4 sekuntia ja 0–100 km/h 24,8 sekuntia. Huippunopeus on 127 km/h. Kulutus on pikkuautoksi suuri ja vertailun suurin, noin 7,5 l/100 km.

[[Kuva:Mazda-323-GTC-FA4TS-1.4-hatchback-vm1979-1980.jpg|thumb|left|250px|Mazda 323 GLC]]
== 323 GLC ==
'''Mazda 323 GLC''' tuli Suomen markkinoille alkuvuodesta 1980. [[R4]]-moottorin iskutilavuus on 1415 cm³. Sylinterin mitat ovat 77 × 76 mm. Suurin teho 51,5 kW /5700 DIN ja suurin vääntömomentti 112 Nm /3200 (DIN). Vaihteita on viisi. Paino 830 kiloa. Hinnat 3-ovinen 36 900 markkaa ja 5-ovinen 37 900 markkaa. <ref>Tuulilasi 4/1980</ref>
[[Tiedosto:MHV Mazda 323 1st Gen 01.jpg|right|thumb|250px|5-ovinen Mazda 323]]
[[Tiedosto:Mazda-323-FA45V-farmari-vm1985.jpg|right|thumb|250px|Mazda 323 (FA45V) farmari vm 1985]]

== Vertailu 1978, TL ==
'''Mazda 323 1000 DX''' sijoittui Tuulilasin 12/1978 12 pikkuauton vertailussa viimeiseksi (12./12). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat 127|Fiat 127 L]], 2. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo NB]], 3. [[Simca 1100|Chrysler-Simca 1100 LE]], 4. [[Opel Kadett C|Opel Kadett City]], 5. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta]], 6. [[Chrysler Sunbeam LS 1300|Chrysler-Sunbeam 1300 LS]], 7. [[Toyota Starlet KP6x|Toyota Starlet DL]], 8. [[Honda Civic 1|Honda Civic 1200]], 9. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 10. [[Renault 5 ph1|Renault 5]] ja 11. [[Vauxhall Chevette|Vauxhall Chevette Hatchback GLS 1.3]]. Mazda 323 1000 DX maksoi 35 700 markkaa.

Sisätilat ovat keskinkertaiset (6). Istuimissa on kangasverhoilu keskellä, reunoilla on muovia (7:ssä, 5:ssä on täysi kangasverhoilu).

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7). Ohjaus on kevyt, mutta ei tarkka (7,25). Voimanpuute haittaa kaupunkiajoa. Vaihteisto on miellyttävä, voimansiirto on ryhmän paras (8,9). Mukavuustaso on tyydyttävä (7). Teho 33 kW. Suorituskyky on ryhmän 2. heikoin (vain Renault 5 oli vielä huonompi). Kulutus on suurehko, 8,2 l/100 km. <ref>Tuulilasi 12/1978</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Mazda 323 Kartano''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa toiseksi (2./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. Mazda, 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Mazda 323 Kartano maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 45 050 markkaa.

Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0). Tavaratila on kohtalainen (7,7 /10). Varustetaso on niukka (5,8 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa lievästi aliohjautuu, kuormattuna muuttuu yliohjautuvaksi, mutta on hallittavissa. Mazda on ketterä. Ajomukavuus 7,5. Ohjaus on ryhmän paras (9,5), jarrut 6,7 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Mazda 323 Kartanon (51,5 kW, 885 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,0 sekuntia. Huippunopeus 141,1 km/h. Kulutus 8,9 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviominaisuudet ==
Mazda 323:n ajo-ominaisuudet talvella ovat heikohkot. Takavetoisen auton perä on kevyt, joten perä luistaa helposti – tavaratilaan on suositeltavaa laittaa noin 50 kilon lisäpaino. Jousitus on pönäkkä ja yhden hengen kuormalla myös pompottava. Liikkeelle lähtö voi olla hankalaa tasaiseltakin pinnalta, jos se on jäinen. Talvikäyttöä parantavat tarkka ohjaus ja hyväkuntoiset jarrut. Käynnistyvyys on hyvä talvella. 1300-mallin lämmityslaite on tehokas, mutta ongelmana on huono ilmanvaihto, mistä seuraa ikkunoiden huurtumista ja hikoilemista. Huono ilmanvaihto (liian ahtaat poistokanavat) myös heikentää lämmityslaitteen tehoa. <ref>Tekniikan Maailma 6/1978, s. 100</ref>

== Kehitys ==

Malli sai kasvojenkohotuksen vuonna [[1979]], jolloin malliin tuli kulmikkaat ajovalot ja suuremmat takavalot.

== Rekisteröinti ==
Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1229||840||1277||1573
|}
Takavetoista Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa kaikkiaan vajaat 5000 yksilöä. <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>

== Kori ==
Mazda 323:n farmarimallissa takajousituksena on jäykkä taka-akseli ja pitkittäiset lehtijouset. Muissa malleissa on jousituksena ovat kierrejouset.

== Moottorit ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|PC]]||985 cm3||33 kW (45 hv) @ 5500 r/min||70 Nm @ 3000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|TC]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5500 r/min||93 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|UC]]||1415 cm3||51,5 kW (70 hv) @ 5700 r/min||112 Nm @ 3200 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda E -moottori|E5]]||1490 cm3||51 kW (70 hv) @ 5500 r/min||115 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||4G32||1597 cm3||57 kW (77 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|}

== Varustelu ==

*'''FR''' on sporttimalli, jonka tunnistaa keltaisista ralliraidoista.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli
!Hatchback
!Farmari
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||3835 mm||4095 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1605 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1375 mm||1425 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2315 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Raideleveys''' (e/t)||1290/1310 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||812–850 kg||880–910 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|40 l
|}

== Lähteet ==
{{EngWikipedia|Mazda_Familia}}
* [[Tekniikan Maailma]] 7/1977
* Tekniikan Maailma 16/1977
<references/>

[[Luokka:Mazda|323 FA]]
[[Luokka:Mallit|323 FA]]

Lada (takavetomallisto)

2026-05-24T12:39:37Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Mallisarja|
nimi = Lada|
kuva = [[Tiedosto:VAZ_2101_-_1980.jpg|250px|Lada 1200 (VAZ-2101)]]|
valmistaja = Lada|
valmistusmaa = {{Lippu|Neuvostoliitto}} Neuvostoliitto / {{Lippu|Venäjä}} Venäjä Toljatti|
valmistusaika = [[1970]] – [[2012]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[Farmari]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1198–1690 cm3|
teho = 44–62 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 142–155 km/h|
kiihtyvyys = 13–20 s (0–100 km/h)|
hintaluokka = 8.300–10.600 € (1996)|
edeltäjä = [[Fiat 124]]|
seuraaja = [[Lada Samara|Samara]]/[[Lada 110|110]]|
samaaluokkaa = [[Fiat 124]] [[Fiat Panda]] [[FSO Polonez]] [[Moskvitsh Elite]] [[Polski-Fiat 125p]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}

'''Lada''' on venäläisen ajoneuvovalmistaja [[AvtoVAZ]]:in merkki. Ladan päätuotantolaitos sijaitsee Toljattin kaupungissa, Samaran alueella. Nimi "Lada" oli autolle alunperin vientimarkkinoita varten annettu nimi, kotimarkkinoillaan auton merkkinä oli [[Lada 1200|Zhiguli]]. Merkin valmistus aloitettiin kesäkuussa 1970.

Lada nousi suosituksi merkiksi etenkin entisen itäblokin maissa, mutta merkkiä vietiin myös lähes kaikkiin läntisiin maihin, USA:ta lukuunottamatta, sekä useisiin kehitysmaihin.

Alkuperäistä takavetoista Ladaa valmistettiin sekä sedan- farmariversiona, ja sen valmistuksen päättyessä vuoden 2012 puolivälissä, se on yli 20 miljoonalla myydyllä yksilöllään eräs maailman pitkäikäisimpiä malleja, joka ei elinkaarensa aikana kokenut mainittavia muutoksia.

== Historia ==
[[VAZ-2101]] -auton nimestä järjestettiin yleis(neuvosto)liittolainen kilpailu, johon tuli noin 30 000 ehdotusta uuden auton nimeksi. Voittaneeksi tulee nimi Žiguli (Жигули). Valtionkomitean toisessa vaiheessa noin sadasta käsittelemästä nimestä valittiin kahdeksan jatkokäsittelyä varten. Tässä vaiheessa suunnittelija A. M. Žjornyi ehdotti Žigulia yhdeksänneksi, mikä hyväksyttiin. Vientimarkkinoita varten auton nimeksi tuli Lada.

Kevyt ja perusrakenteeltaan yksinkertainen [[Fiat 124]] katsottiin autoksi, joka selviytyisi Venäjän toisinaan haastavista olosuhteista. Alkuperäiseen konseptiin tehtiin monia muutoksia, mm. lämmityslaitteen kenno vaihdettiin suurempaan ja taakse tulivat alumiiniset jarrurummut. Moottoriksi vaihtui moderni, kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu versio. Se oli lähtöisin Fiatin suunnittelupöydältä, mutta yhtiö itse ei käyttänyt sitä missään mallissaan. Jousitusta korotettiin ja koripellit prässättiin paksummasta materiaalista. Alkuun Lada oli varustettu auton keulassa olevalla veivin reiällä, jolla pyrittiin takaamaan auton käynnistyminen, mikäli virta loppuu siellä, missä apua ei ole saatavissa. Samanlainen liikkumisen varmistuskeino oli käsikäyttöinen polttoainepumppu.

Yhtiön oli tarkoitus tuottaa ensimmäistä [[VAZ-2101]] -malliaan kotimarkkinoilleen sekä silloisen talousjärjestö [[Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto|SEV]]:n jäsenmaiden markkinoille. Sopimukset Fiatin kanssa estivät ''VAZ:ia'' viemästä autoja länsimarkkinoille, ennen kuin Fiat oli vuonna [[1974]] korvannut 124-mallinsa uudella [[Fiat 131|131-mallilla]]. Suomeen '''VAZ-2101''' -mallia alettiin kuitenkin tuoda jo vuonna [[1971]], kauppanimellä ''Lada 1200''.

Ensimmäisten autojen keulamerkissä oli teksti ''ТОЛЬЯТТИ'' eli Toljatti, kuten historiallisen dokumenttifilmin kohta 2.05 osoittaa. Sittemmin keulamerkin tekstiksi tuli ''ВАЗ'' eli VAZ.

== Takavetomallisto ==
Vuonna [[1970]] tehtaalta valmistui 22 000 VAZ-2101 -autoa, mutta vuoden [[1973]] lopussa tuotantomäärä oli jo 660 000 autoa vuodessa. Saman vuoden joulukuun 21. päivänä valmistui miljoonas VAZ-2101. Vuoden [[1974]] lokakuussa tehtaalla vihittiin käyttöön kolmas tuotantolinja, jonka myötä tuotantovauhti kohosi 2230:een autoon päivässä. Samana vuonna yhtiön valmistamien autojen kokonaismäärä saavutti 1,5 miljoonan yksikön rajapyykin.

Fiat-perustaisten Lada-mallien määrää kasvatettiin tasaisesti. [[VAZ-2101]] sedan sai nopeasti rinnalleen [[VAZ-2102]] -farmarin. Vuonna [[1972]] esiteltiin 1,5-litraisella moottorilla ja tuplavaloilla varustettu [[VAZ-2103]], joka perustui vuoden [[1968]] [[Fiat 124]] ''Special'' -malliin. Vuonna [[1974]] alkuperäistä VAZ-2101 -mallia päivitettiin uudella moottorilla ja sisustuksella; VAZ-2102 sai osakseen samat muutokset vuonna [[1976]]. Pyöreillä tuplavaloilla varustettu korimalli pysyi tuotannossa vuoteen [[1988]] asti, muut mallit vielä tämän jälkeenkin, hieman uudistetussa muodossa.

Joulukuussa [[1975]] esiteltiin VAZ-2013:n ajantasaistettu versio [[VAZ-2106]]. 1,6-litraisella moottorilla varustettu malli perustui vuoden [[1972]] [[Fiat 124]] ''Special T:hen'' ja se poikkesi ulkonäkönsä ja sisätilojensa osilta jonkin verran edeltäjästään. ''2106'' on Ladan takavetomalliston pitkäikäisin ja suosituin malli. Sen valmistus Toljattissa päättyi vuonna [[2001]] mutta IZHMASH (ИЖМАШ) -konserniin kuulunut [[Izhavto]] valmisti mallia vuoden [[2005]] joulukuun loppuun.

Vuonna [[1974]] AvtoVAZ hankki [[NSU]]-autotehtaalta lisenssioikeudet [[Wankel-moottori]]n valmistamiseen. Työt hankkeen parissa alkoivat vuonna [[1976]] ja ensimmäinen pyörivämäntäinen Lada näki päivänvalon vuonna [[1978]]. Wankel-moottoristen mallien tuotantomääristä ei ole varmaa tietoa, oletettavammin ne menivät valtion turvallisuusviranomaisten käyttöön.

Vuonna [[1980]] esitelty uusi [[VAZ-2105]] perustui edelleen ''2101-''malliin, mutta sen designia oli ajanmukaistettu. Mallia myytiin Neuvostoliiton ulkopuolelle useilla eri mallinimillä, kuten ''Riva'' ja ''Nova''. Malli erottuu helposti edeltäjistään suorakaiteenmuotoisten ajovalojensa ansiosta. Paremmin varusteltu versio, [[VAZ-2107]], tuli markkinoille vuonna [[1982]]. Mallin tunnistaa parhaiten ns. "Mersu-maskista". Tuotelinjaa täydentämään tuli vuonna [[1984]] farmarikorinen [[VAZ-2104]]. ''2104''-mallin valmistus siirrettiin [[Iževskin asetehdas|IzhAvtolle]] vuonna 2002. ''2105''-mallin valmistus tuli tiensä päähän joulukuun 30. päivänä vuonna [[2010]], deluxe-versio ''2107:n'' valmistus siirrettiin IzhAvtolle maaliskuussa [[2011]].

=== Malliston kehitys Suomessa ===
Lada tuli Suomeen vuonna [[1971]]. Kesällä 1971 (16.7) oli tyyppikatsastus, myynti alkoi 17.9.1971 hintaan 11 300 markkaa (Datsun 100A ja Fiat 127 olivat tuolloin suunnilleen saman hintaisia). Ladaa myytiin [[1975]] noin 10 000 kpl (ennätys), sen jälkeen vähintään 8000 kpl vuodessa, ja eniten vuonna [[1985]] yli 11 000 kpl. Myynti laski vähitellen ja vuonna [[1992]] myytiin alle 2000 Ladaa. EU:n melumääräysten vuoksi takaveto-Ladan myynti loppui Suomessa ja muualla Euroopassa 30.9.1996. <ref>Tekniikan Maailma 16/1996</ref>

Mallina oli perinteinen [[VAZ-2101]], ''Lada 1200''. Autossa oli [[Fiat 124|Fiatin vastaavasta]] poiketen mm. takana [[rumpujarru]]t, erilainen moottori yläpuolisella nokka-akselilla, tehokkaampi lämmityslaite sekä erilainen etusäleikkö. Vuonna [[1972]] tuli saataville [[farmari]]malli [[VAZ-2102]], ''Lada 1200 Combi''. Farmarissa oli tiheämpi 4,44-vetopyörästön välitys, vahvempi jousitus ja leveämmät renkaat henkilömalliin verrattuna.

[[Kuva:Lada 1500S.jpg|thumb|250px|Lada 1500S (VAZ-2103)]]
Vuonna [[1973]] markkinoille tulee uusi erilainen "ässä nimeään myöten", ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2103]], jossa oli enemmän koristeita ja varusteita sekä isompi moottori.

Loppuvuodesta [[1974]] saapui uusi ''Lada 1300'', [[VAZ-2101|VAZ-21011]], joka piti sisällään [[VAZ-2101|1200]]:n näköisen korin pienin muutoksin (mm. erilaiset puskurit ja läpivirtaustuuletus) sekä hieman isomman [[VAZ-21011 -moottori|1300-moottorin]]. Saman vuonna päästiin tavoiteltuun 660 000 auton vuosituotantoon. Sen jälkeen tuotanto onkin ollut 600–700 tuhatta autoa vuodessa.

Vuoden [[1977]] alussa "ässien" sarja saa jatkoa mallilla ''Lada 1500 SL'', [[VAZ-2106|VAZ-21061]], jossa on [[VAZ-2103|1500 S]] -malliin verrattuna erona mm. erilaiset takavalot ja hieman runsaampi varustelu. Loppuvuodesta markkinoille tuli myös ''Lada 1600'', [[VAZ-2106]], joka oli varustelultaan identtinen [[VAZ-21061|1500 SL]]:n kanssa, mutta siinä oli isompi moottori, joka löytyi myöhemmin [[Lada Niva|Niva]]stakin. [[VAZ-2106|1600]]-mallin myötä myös muissa malleissa tapahtui muutoksia, [[VAZ-21011|1300]] ja [[Lada 1500S|1500 S]] saivat mm. lämmitetyn takalasin.

Loppuvuodesta [[1977]] uutena mallina markkinoille tuli muunnos [[VAZ-21011|1300]]-mallista perusmallin moottorilla eli kestosuosikki ''Lada 1200 L'', [[VAZ-2101|VAZ-21013]], jota myytiin aina vuoteen [[1989]] asti.

Vuonna [[1978]] [[VAZ-2101|Lada 1200]]- ja [[VAZ-2102|1200 Combi]] -malleista ehostetummat variantit [[VAZ-2101|VAZ-2101-02]] sekä [[VAZ-2102|VAZ-2102-02]], joissa mm. peruutusvalolla ja kangaspäälysteisillä istuimilla. -02 muunnokset korvaa alkuperäiset saman nimisinä malleina. Tästä lähtien koko Lada-mallistossa on jarrutehostin vakiona.

Vuonna [[1979]] uutena mallina markkinoille tulee tehokkaampi ''Lada 1500 Combi'', [[VAZ-2102|VAZ-21023-02]], jossa [[VAZ-2102-02|1200 Combi]]n koriin oli asennettu [[VAZ-2103|1500 S]] -mallin moottori ja voimansiirto. Samana vuonna tuli myös toinen muunnos, ''Lada 1300 S'', [[VAZ-2103|VAZ-21033]], jossa on kori ja varusteet [[VAZ-2103|1500 S]] -mallista, mutta moottori [[VAZ-21011|1300]]-mallista, tosin varustettuna sähköisellä tuulettimella.

Vuonna [[1980]] markkinoille saapuu [[VAZ-21013|1200 L]] -mallista ehostettu erikoisversio ''Lada 1200 LS'', jossa oli ensimmäistä kertaa uudenlainen Ozon-kaasutin ja alipainesäätimellä varustettu virranjakaja. Lisäksi autoa oli varusteltu mm. alipaineella toimivalla taloudellisuusmittarilla ja koristeraidalla. Malli pyrki parannettuun taloudellisuuteen, kuten myös edellisenä vuonna tullut [[VAZ-21033|1300 S]].

Vuonna [[1980]] Ladan mallistossa oli seuraavat mallit: [[VAZ-2101-02|1200]], [[VAZ-21013|1200 L]], [[VAZ-2102-02|1200 Combi]], [[VAZ-21033|1300 S]], [[VAZ-21061|1500 SL]], [[VAZ-21023-02|1500 Combi]], [[VAZ-2106|1600]], [[VAZ-2121|Niva 1600]], jotka varustettiin ''Lada 1200 LS'' -mallin [[Ozon]]-kaasuttimella ja virranjakajalla. [[VAZ-2106|Lada 1600]] -mallia muuteltiin hieman. Myöhemmin samana vuonna markkinoille tuli ''Lada 1500 Combi DL'', [[VAZ-2102|VAZ-21023-01]], jossa oli [[VAZ-2103|1500 S]] -mallin moottori ja kojelauta.

[[Tiedosto:VAZ-2105.jpg|thumb|250px|Lada 2105 (VAZ-2105)]]
Vuonna [[1981]] saapui uudella hammashihnakäyttöisellä jakohihnalla varustettu [[VAZ-2105 -moottori|1,3-litrainen]] kulmikaslamppuinen ''Lada 2105'', [[VAZ-2105]]. Vaihteisto oli myös uudelleen välitetty. Auton kaikki ulkopellit olivat eriäviä edellisiin Ladoihin nähden kattoa ja lattiaa lukuunottamatta, ja sisustus oli muutettu 1980-luvun vaatimuksia vastaavaksi. Muita muutoksia mm. suuret suorakaiteen muotoiset etu ja takavalot, uudet ovenkahvat, sisältä säädettävät peruutuspeilit ovissa, takasumuvalot, alumiiniset puskurit, uusi kojelauta varustettuna volttimittarilla, korkeat istuimet, uudenlaiset verhoilut. Tosin sisältä säädettävät peilit tulivat muutaman vuoden viiveellä ja takasumuvalot oli vain osassa autoista.

Vuonna [[1982]] malliston halvin, [[VAZ-2101-02|1200]] tippuu pois valikoimasta, ja sen jättämää aukkoa jäävät täyttämään [[VAZ-21013|1200 L]] ja uusi [[VAZ-2101-02|1200]]-mallin tekniikalla varustettu 2105, ''Lada 1200 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21051]].

Vuonna [[1983]] mallisto sai uudeksi mallikseen [[VAZ-2103 -moottori|1500-kuutioisella]] moottorilla varustetun 2105:n, malli ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21053]]. Autoa myytiin vain vuoden, sillä sen korvasi uudella 2107-korilla varustettu malli, ''Lada 2107'', [[VAZ-2107]]. Mallissa oli 2105-mallistoa paremmat istuimet, enemmän mittareita, erilainen konepelti ja etusäleikkö sekä muita huomaamattomia muutoksia.

Vuonna [[1984]] tulee saataville ''Lada 1300 S'', [[VAZ-2107|VAZ-21072]], jossa on [[VAZ-2107|2107]]:n koriin laitettu [[VAZ-2105 -moottori|2105:n moottori]], joka korvaa markkinoilla 1,3-litraisen [[VAZ-2105|2105]]-mallin.

Vuonna [[1985]] mallisto laajeni mallilla ''Lada 1600 SL'', [[VAZ-2107|VAZ-21074]], jossa [[VAZ-2106 -moottori|1,6-litrainen]] moottori oli asennettu 2107:n koriin ja lisätty varusteiksi mm. Suomessa verhoillut istuimet sekä alumiinivanteet. Samassa yhteydessä [[VAZ-2106|2106]]-korinen ''Lada 1600'' tippuu pois. Samana vuonna esiteltiin vielä uudet farmarimallit: 1,3-litrainen ''Lada 1300 Combi'', [[VAZ-2104]], ja 1,5-litrainen ''Lada 1500 Combi'', [[VAZ-2104|VAZ-21043]]. Autot on takaoviin asti yhteneväisiä [[VAZ-2105|2105]]-mallin kanssa. Vuodesta 1985 lähtien sai myös [[VAZ-2107|2107]]- ja [[VAZ-21043|1500 Combi]] -malleja 5-vaihteisena.

Vuonna [[1986]] kaikki takaveto-Ladat saavat [[VAZ-2105|2105]]:n vaihdelaatikon.

Vuosi [[1987]]: ''Lada 1500 Combi DL'', [[VAZ-2104|VAZ-21043-03]], 5-vaihteinen vaihteisto ja [[VAZ-2107|2107]]:n kojelauta, muuten sama kuin [[VAZ-21023-02|1500 Combi]]. 5-vaihteisen vaihteiston sai lisähintaan myös 1300 Combiin.

Vuonna [[1989]] myydään viimeiset pyöreälamppuiset Ladat ([[VAZ-21013|1200 L]] -malli). Malliston edullisin malli oli tästä lähtien [[VAZ-21051|1200 S]].

Vuonna [[1990]] ''Lada 1500 S'', [[VAZ-2105|VAZ-21053]], palaa myyntiin [[Solex]]-tyyppisellä kaasuttimella ja kärjettömällä sytytyksellä, korvaa [[VAZ-21051|1200 S]] -mallin ja on, ''1300''-mallien poistuttua myynnistä, Lada-malliston edullisin auto. Kaikkiin takavetoihin asennettiin tästä lähtien vain viisivaihteista vaihteistoa.

Vuonna [[1992]] kaikki Ladat saivat uudentyyppisen [[Axtec]]-kaasuttimen ja katalysaattorin, jotka täyttivät uudet päästönormit. Samassa yhteydessä tehtiin pienehkö sarja [[VAZ-21053|Lada 1500 S]] -mallia suomalaisella verhoilulla, jolloin myynti nimenä ''Lada 1500 SL''.

[[Tiedosto:VAZ-21073-40.jpg|thumb|250px|Lada 1700i (VAZ-21073-40)]]
Vuonna [[1994]] markkinoille tulee [[GM]]:n yksipistesuihkutuksella varustettu ''Lada 1700i Combi'', [[VAZ-2104|VAZ-21044-40]], ja hieman tämän jälkeen sedan-versio, ''Lada 1700i'', [[VAZ-2107|VAZ-21073-40]]. Mallistoon tuli muutamaksi vuodeksi saataville myös vanha tuttu [[VAZ-2107|2107]], joskin nimellä ''Lada 1500 SL'' ja katalysaattorilla varustettuna.

Vuonna [[1996]] loppuu kaasutin-Ladojen myynti, markkinoille jäi vain [[VAZ-21073-40|1700i]] ja [[VAZ-21044-40|1700i Combi]].

Vuonna [[1997]] EU-direktiivi kielsi turvavyön kiinnityksen koriin, ja takavetojen myynti Euroopassa loppui. Myös Ladan pitämän kovan melun kanssa oli ongelmia.

=== Malliston vaiheet vuoden 1997 jälkeen ===
Huhtikuussa [[2011]] [[AvtoVAZ]] antoi [[VAZ-2107|2107]]-mallin tuotannon [[IžAvto]]lle.

Viimeinen [[VAZ-2107|2107]]-malli luovutettiin 17. huhtikuuta [[2012]]. Saman vuoden syyskuun 17. päivä rullasi viimeinen uusi takaveto-Lada, [[VAZ-2104|2104]], ulos IžAvton tehtaalta <ref>[http://www.topgearsuomi.fi/content/maailman-rumimmat-autot-lada-21052107 Maailman rumimmat autot: Lada 2105/2107] - TopGear Suomi, topgearsuomi.fi, 18. joulukuuta 2013</ref>.

== Vertailu 1972 <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref> ==
Lada sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 18/1972 7 auton vertailussa jaetusti toiseksi (2-3./7).

== Farmarivertailu 1975 <ref>Tekniikan Maailma 17/1975</ref> ==
'''Lada 1200 Kombi''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 17/1975 yhdeksän farmariauton vertailussa 8:nneksi (8./9). Vertailun muut autot olivat 1. [[Citroën GS Break|Citroën GS Break]], 2. [[Opel Kadett C|Opel Kadett Caravan]], 3. [[Ford Escort mk2|Ford Escort 1300 Estate]], 4. [[Sunbeam Avenger 1300 STW|Sunbeam Avenger 1300 STW]], 5. [[Datsun 120Y|Datsun 120 Y STW]], 6. [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corolla 1200 STW]], 7. [[DAF 66|Daf 66 Marathon Kombi]], 8. Lada ja 9. [[Mazda 818|Mazda 818 STW]]. Farmari-Lada maksoi vuonna 1975 selvästi muita vertailuautoja vähemmän, 18 700 mk.

Istuimet ovat muuten hyvät, mutta niissä on hiostava muoviverhoilu. [[Pääntuki]]a ei ole. Ohjaamo on vanhanaikainen. Hallintalaitteet toimivat raskaasti ja kuormansieto on heikohko. Tuuletus toimii hyvin, etuovissa on vanhanaikaiset [[Tuuletusruutu|tuuletusruudut]].

Suorituskyky on mainio, mutta jarruissa on parannettavaa. Jarrutehostinta ei ole, joten jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jarrutusmatka 2 hengen kuormalla on ryhmän pisin, 80–0 km/h 51,5 metriä. Ohjaus on raskas ja auto puskee kaarteissa.

[[Tekniikan Maailma]]n 17/1975 vertailu mittasi Lada 1200 Kombin (44 kW, 1020 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,0 sekuntia.

== Koeajo <ref>Tekniikan Maailma 2/1978</ref> ==
'''Lada 1200 L''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 22 670 markkaa eli 13 661 euroa (v. 2018 kerroin 0,6026). Hinta oli Suomen oloissa suhteellisen edullinen.

Sisätilat ovat suhteellisen isot. Edessä on pääntuet. Lämmityslaite on tehokas. Työn laatu voisi olla parempikin. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 85/83 dB (ed/tak, B-asteikko). Nopeusmittarin virhe: näytössä "100" oikea nopeus on 92,0 km/h ja näytössä "120" oikea nopeus on 111,1 km/h. Työkaluja on runsaasti ja vakiovarusteena on myös [[käynnistyskampi]].

Nelisylinterisen 1198 cm3 ottomoottorin suurin teho on 44 kW (60 hv) /5600 r/min ja suurin vääntömomentti 87 Nm /3400 r/min (8,9 kpm) DIN. Sylinterin mitat ovat 76 × 66 mm. Vaihteita on neljä.

Jarrut ovat raskaskäyttöiset. Jousitus on pehmeä ja etujousitus saattaa pohjata. Perä pompottaa kuopissa. Suuntavakavuudessa on toivomisen varaa.

[[Tekniikan Maailma]] 2/1978 mittasi Lada 1200 L:n (44 kW, 995 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,3 sekuntia, 0–80 km/h 11,7 sekuntia, 0–100 km/h 18,5 sekuntia ja 0–120 km/h 33,0 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 142 km/h. Kulutus on noin 9–14 l/100 km.

== Talviautovertailu 1980 <ref>Tekniikan Maailma 4/1980, s. 60-70</ref> ==
'''Lada 1300''' sijoittui Tekniikan Maailman 4/1980 talvitestissä viimeiseksi (20./20).

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Lada 1500 Combi''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa viidenneksi (5./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. Lada, 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Lada 1500 Combi maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 33 230 markkaa.

Ladan sisätilat ovat isot (8,5). Tavaratila on kohtalainen (7,9 /10). Varustetaso on niukka (5,6 /10).

Ajo-ominaisuudet 7,5: kuormattuna kulkee tasapainoisemmin kuin ilman kuormaa. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on raskas ja epätarkka, ryhmän jaetusti huonoin (4,8). Jarrut 6,8 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Lada 1500 Combin (55 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,2 sekuntia. Huippunopeus 139,3 km/h. Kulutus on iso, 9,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Vertailu 1986, TM ==
'''Lada 1200 L''' voitti Tekniikan Maailman 12/1986 3 halvan auton vertailun (1./3, 72 p /100), mutta erot olivat pieniä. Vertailun muut autot olivat 2. [[Wartburg 353W]] ja 3. [[Škoda 105/120|Škoda 120 L]].

Tekniikan Maailma 12/1986 mittasi Lada 1200 L:n (44 kW, 970 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 13,1 sekuntia ja 0–100 km/h 22,1 sekuntia.
Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 76 dB. <ref>Tekniikan Maailma 12/1986</ref>

== Vertailu 1984 <ref>Tuulilasi 9/1984</ref> ==
'''Lada 1200 S''' sijoittui [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasin]] 9/1984 6 halvan auton vertailussa viidenneksi (5./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Panda (141)|Fiat Panda 45]], 2. [[Suzuki Alto 1|Suzuki Alto G]], 3. [[FSO Polonez|FSO Polonez C]], 4. [[Škoda 105/120|Škoda 120L]], 5. Lada ja 6. [[Wartburg 353W]]. Kuudesta toimittajasta 1 olisi valinnut Ladan. Lada 1200 S maksoi Suomessa vuonna [[1984]] 32 970 markkaa.

Ladan ajoasento on omituinen (5/10) ja myös istuimissa on parannettavaa (7): takaistuin on liian pehmeä ja saattaa kuopissa pohjata (Suomessa muutettu takaistuin on huonompi kuin alkuperäinen). Hallintalaitteet ovat kankeat ja mittaristokaan ei ole hyvä (6). Latausmittari on vakiovaruste (ainoana) ja peilejä säädetään sisältä (ainoana). Tuuletus ja lämmitys toimivat heikosti (5/10). Näkyvyys on ryhmän paras (10/10). Tavaratila on iso (9/10).

Ajo-ominaisuudet ovat muuten kohtalaiset (suuntavakavuus 8/10, jousitus 9, ääritilanteet 8) paitsi kaarreajossa heikohkot (7). Ohjaus on raskas ja tunnoton. Jarrut toimivat ryhmän jaetusti heikoimmin (6).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1984 mittasi Lada 1200 S:n (44 kW, 1010 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 22,2 sekuntia.

== Moottorit ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=900px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200''' VAZ-2101||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1971–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200''' VAZ-2101-02||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1978–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 Combi''' VAZ-2102||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1972–1988
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 Combi''' VAZ-2102-02||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1978–1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 L''' VAZ-21013||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1977–1989
|- bgcolor=#ffffff
|'''1200 S''' VAZ-21051||[[VAZ-2101 -moottori|VAZ-2101]]||1198 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||87 Nm @ 3400 r/min||1982–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300''' VAZ-21011||[[VAZ-21011 -moottori|VAZ-21011]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1974–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 S''' VAZ-21033||[[VAZ-21011 -moottori|VAZ-21011]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1979–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''2105''' VAZ-2105||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1981–1984
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 S''' VAZ-21072||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1984–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300 Combi''' VAZ-2104||[[VAZ-2105 -moottori|VAZ-2105]]||1294 cm3||48 kW (65 hv) @ 5600 r/min||94 Nm @ 3400 r/min||1985–1990
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 S''' VAZ-2103||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1973–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 SL''' VAZ-21061||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1977–1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi''' VAZ-21023-02||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1979–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi DL''' VAZ-21023-01||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1980–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 S''' VAZ-21053||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1983–1984 ja 1990–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''2107''' / '''1500 SL''' VAZ-2107||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1983–1990 ja 1994–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi''' VAZ-21043||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1985–1988
|- bgcolor=#ffffff
|'''1500 Combi DL''' VAZ-21043-03||[[VAZ-2103 -moottori|VAZ-2103]]||1452 cm3||55 kW (75 hv) @ 5600 r/min||106 Nm @ 3400 r/min||1987–1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''1600''' VAZ-2106||[[VAZ-2106 -moottori|VAZ-2106]]||1570 cm3||57 kW (78 hv) @ 5400 r/min||123 Nm @ 3400 r/min||1977–1985
|- bgcolor=#ffffff
|'''1600 SL''' VAZ-21074||[[VAZ-2106 -moottori|VAZ-2106]]||1570 cm3||57 kW (78 hv) @ 5400 r/min||123 Nm @ 3400 r/min||1985–1996
|- bgcolor=#ffffff
|'''1700i''' VAZ-21073-40||[[VAZ-21073 -moottori|VAZ-21073]]||1690 cm3||62 kW (84 hv) @ 5400 r/min||137 Nm @ 3400 r/min||1994–1997
|- bgcolor=#ffffff
|'''1700i Combi''' VAZ-21044-40||[[VAZ-21073 -moottori|VAZ-21073]]||1690 cm3||62 kW (84 hv) @ 5400 r/min||137 Nm @ 3400 r/min||1994–1997
|}

== Mitat ==
=== Sedan ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=450px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!! !!1200 L!!2107!!1600 SL
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4128 mm||4043 mm||4136 mm||4145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1620 mm||1611 mm||colspan=2|1620 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1388 mm||1440 mm||colspan=2|1388 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=4|2424 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||colspan=4|970–1030 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=3|385 l||420 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|39 l
|}

=== Combi ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!! !!1500
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4069 mm||4059 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1611 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2424 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||colspan=2|1000–1060 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=2|630 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|45 l
|}

== Erikoiskatsastus <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref> ==
Lada 1200 sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) sijalle 11 (11./20). Yleisin korjaus oli jakopään kunnostus, jakopäänketju aiheutti kiusallisen "rallatuksen". Usein ketju on vain vaihdettu, joskus on tarvittu täysi koneremontti. Ongelmia aiheuttivat myös peräpään stefan vuoto, kardaanin murrosnivel sekä jarrut ja kytkin.

== Rekisteröinti ==
Lada 1200 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||6905||6823
|}
Ladan kaikkia takavetomalleja rekisteröitiin alkuvuonna 1973 (1-8/73) 5101 kpl (1. sija), <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>, toisen lähteen mukaan 5488 kpl (3. sija) <ref>Tekniikan Maailma 20/1973, s. 78</ref>.
 
1977 määrä jakautuu seuraavasti: 1200 -malli 6350 kpl ja 1200 farmarimalli 555 kpl, yhteensä 6905 kpl.
 
1978 määrä jakautuu seuraavasti: 1200 -malli 6251 kpl ja 1200 farmarimalli 572 kpl, yhteensä 6823 kpl.
 
Vuonna 1990 Ladan farmarimalli oli Suomen 8. myydyin farmariauto, 466 kpl. <ref>Tekniikan Maailma 9/1991, s. 58</ref>
 

Lada 1500 S/1600 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1054
|}

Kaikkiaan Ladan takavetomalleja rekisteröitiin Suomessa 25 vuoden aikana 186 327 kappaletta. Ladan myynti [[1975]] oli noin 10 000 kpl (ennätys), sen jälkeen vähintään 8000 kpl vuodessa, ja eniten vuonna [[1985]] yli 11 000 kpl. Myynti laski vähitellen ja vuonna [[1992]] myytiin alle 2000 Ladaa. Myynti loppui 30.9.1996. <ref>Tekniikan Maailma 16/1996</ref>

== Lähteet ==
* [http://www.ladakerho.fi/info/takaveto/yleista.htm Lada-info Ladakerhon sivulla]
* [http://www.studiolumi.com/lumi/tlvanh/tl199703_joklad.htm Jokainen Lada-kuski on laulun arvoinen, tunnelmia toisesta Lada-kokoontumisesta]
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.youtube.com/watch?v=vqljx8SD2pE AVTOVAZ History -video]
* [https://www.youtube.com/watch?v=iSc0vr9nBoA Lada (Avtovaz) Story -video]

{{Ladan takavetomallisto}}

[[Luokka:Lada|*]]
[[Luokka:Mallit|Lada]]

Polski-Fiat 125P

2026-05-24T12:35:37Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Polski-Fiat 125P|
kuva = [[Kuva:Polski-Fiat-125P.jpg|250px|Polski-Fiat 125P]]|
valmistaja = Polski-Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Puola}} Puola|
valmistusaika = [[1967]]–[[1991]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1481 cm³|
teho = 51,5-61 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 140 km/h|
kiihtyvyys = 21,0 s (0–100 km/h)|
kulutus = 10 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 21282 € (1970, v. 2013 kerroin)|
edeltäjä = |
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Zastava 1100]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}
'''Polski-Fiat 125P''' oli vuosina [[1967]]–[[1991]] valmistettu pienehkö neliovinen automalli. Suomeen tuotiin vain tätä Polski-Fiatin mallia. Polski-Fiat 125P-mallia valmisti puolalainen [[FSO]]. Polski-Fiat 125P perustui teknisesti Fiatin 1960-luvun malleihin 125 (kori) sekä 1300 ja 1500. Alla olevat tiedot koskevat erityisesti vuosimallia 1970.

== Kori ==
Sisätilat ovat luokassaan isot. Istuinten muoviverhoilu on kuitenkin epämiellyttävän hiostava. Hallintalaitteiden käytössä on paljon moitittavaa: ohjaus on jäykkä ja tunnoton, kytkinpoljin on raskas ja myös jarrupoljin on raskas käyttää tehostimesta huolimatta. Käsijarru on tehoton ja senkin käyttö vaatii runsaasti voimaa. Tuulilasin huuhtoja on jalkakäyttöinen. Ohjauspyörä on iso, 41 cm. (1970 malli)

Vielä v. 1975 nopeusmittari on nauhamainen ja hankalalukuinen (periytyy Fiat 1500:sta). 1975 mallissa on kangasistuimet, mutta [[pääntuki]]a ei ole. Varustelu on melko runsas, mm. sisältä säädettävä ajovalojen suuntaus. Varusteiden laadussa sekä viimeistelyssä on toivomisen varaa. 1975 mallin jäädyttimen säleikkö on musta. <ref>Tekniikan Maailma 13/1975, s. 66-70</ref>

Tavaratila pölyyntyy ajossa mikä kertoo korin huonosta eristyksestä. Koeajovaunun konepelti liikkui hieman ajon aikana, mikä lienee yksilövika. Useamman kerran konepelti aukesi ajon aikana, onneksi se on saranoitu edestä jolloin se ei voi aueta kokonaan. Ovet ovat kankeita eivätkä pysy auki. Lokasuojissa on aukkoja ja moottoritila likaantuu nopeasti. Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 83 dB edessä ja 83 dB takana. (1970 malli)

Maahantuojan mukaan Polski-Fiatin seuraavat osat ovat suomalaisia: laminoitu tuulilasi, akku ja renkaat <ref>Tekniikan Maailma 15/1970, s. 78-79, mainos</ref>

== Tekniikka ==
Nelisylinterisen 1481 cm³ rivimoottorin suurin teho on 51,5 kW /5400 (DIN, 70 hv) ja suurin vääntömomentti 113 Nm /3200 (11,5 kpm, DIN, epätarkka SAE-luku 12,3 kpm). Sylinterin mitat ovat 77 × 79,5 mm. Puristussuhde on 9,0.

Maahantuojan esitteessä tehoksi kerrottiin vain 84 hv, mikä on optimistinen tulkinta tehtaan ilmoittamasta epätarkasta SAE-tehosta 80 hv ± 5 %. 125P:n moottorin SAE-bruttoteho siis tehtaan mukaan saattoi vaihdella välillä 76–84 hv! Oikea DIN-teho on 70 hv eli 51,5 kW.

Vuosimallissa 1975 teho on 55 kW /5200 (DIN, 75 hv), aiemmin se oli 61 kW (83 hv) DIN. Teho aleneminen johtuu imu- ja pakokanavien viimeistelystä sekä muusta virittämisestä luopumisesta. Suurin vääntömomentti 117,7 Nm /3200 (12,0 kpm, DIN). Puristussuhde 9,0.

Polskin vaihteisto ja vetopyörästö sekä etujousitus periytyvät Fiat 124:stä (ja ovat täysin samat kuin Ladassa). Takajousituksena on kuitenkin jäykkä akseli lehtijousin.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Vaihteiden välitykset sopivat kuitenkin huonosti ohituksiin, kakkonen loppuu 66 km/t nopeuteen ja kolmonen 99 km:iin/t.

== Ajo-ominaisuudet ==
Jousitus ja iskunvaimennus eivät ole hyviä. Edessä ja takana on levyjarrut, mutta heikoista renkaista johtuen jarrujen pito venyy nopeassa ajossa. Paremmilla renkailla jarrut olisivat ilmeisen hyvät, joskin niiden käyttö on raskasta.

Ohjaus on raskas ja melko tunnoton. Ohjauksessa on myös hieman klappia.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1970 mittasi Polski-Fiat 125P:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,1 sekuntia, 0–100 km/h 21,0 sekuntia ja 0–120 km/h 34,8 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 139,7 km/h, valmistajan ilmoittama huippunopeus 155 km/h saavutettaisiin vaihteiston näillä välityksillä ylikierroksilla, minkä vuoksi lehti piti arvoa epärealistisena. Myötätuulessa koeajaja saavutti nopeuden 145 km/h.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 12 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Maahantuojan esitteessä ilmoitettiin oktaanivaatimukseksi erheellisesti 92. Kulutus vaihtelee välillä 9–11 litraa /100 km.

== Vertailu 1972, TM ==
Polski-Fiat 125P sijoittui Tekniikan Maailman 18/1972 7 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./7). Polski-Fiat sai parhaat pisteeet 1 pääkohdasta (kori) ja heikoimmat pisteet 2 pääkohdasta (käyttöominaisuudet, ajomukavuus). Jarrutusmatka 100–0 km/h 56,8 metriä (vertailun pisin), jarrut ovat suhteellisen tehottomat, mutta helppokäyttöiset. <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa 7:nneksi (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. Polski-Fiat ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 30 300 markkaa.

Sisätilat ovat ryhmän isoimmat (9,0), tavaratila (7,4 /10). Varustetaso 6,4.

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7,0): ilman kuormaa lievästi yliohjautuu, kuormattuna yliohjautuu selvemmin. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on raskas ja ryhmän jaetusti huonoin (4,8). Jarrut ovat ryhmän huonoimmat (5,5).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmarin (55 kW, 1060 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,9 sekuntia. Huippunopeus 142,5 km/h. Kulutus on iso (ryhmän 2. isoin), 10,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
Polski-Fiat 125P maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 14900 markkaa eli 21282 euroa (v. 2013, kerroin 1,4283). Maksuehdot olivat joustavat, 30% käsiraha ja loput 70% 20 kuukauden maksuajalla.

Polski-Fiat 1300 maksoi Suomessa vuonna [[1982]] 27 900 markkaa, Polski-Fiat 1500 29 100 markkaa ja farmarimalli Polski-Fiat 1500 Combi 32 200 markkaa. Tuonti Suomeen loppui keväällä 1984, tilalle tuli Polonezin halpamalli [[FSO Polonez|FSO Polonez C]] <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>.

=== Rekisteröinti ===
Polski-Fiat 125P:tä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||800||899||594||600||416||219||120||101||21||3||1
|}

1977 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 750 kpl, Kombi (farmari) 50 kpl, yht 800 kpl.
1978 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 769 kpl, Kombi (farmari) 130 kpl, yht 899 kpl.
1979 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 517 kpl, Kombi (farmari) 77 kpl, yht 594 kpl.
 
Alkuvuonna 1973 (1-8/73) rekisteröitiin Polski-Fiat-mallia 737 kpl. <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4226 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1440 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2506 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1298 mm /1275 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1010 kg
|}

== Erikoiskatsastus ==
Polski-Fiat 125P osoittautui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) toiseksi huonoimmaksi automalliksi (19./20). Sähkölaitteissa se oli kaikista huonoin automalli. Jakopään ketjun viat olivat yleisiä. Polski-Fiateilla ajettiin keskimäärin 19 500 kilometriä vuodessa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 12/1970
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* http://fi.wikipedia.org/wiki/FSO_125P
* http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Polski_Fiat_125p

[[luokka:Polski-Fiat|125P]]
[[Luokka:Mallit|125P]]

Polski-Fiat 125P

2026-05-24T12:33:30Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Polski-Fiat 125P|
kuva = [[Kuva:Polski-Fiat-125P.jpg|250px|Polski-Fiat 125P]]|
valmistaja = Polski-Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Puola}} Puola|
valmistusaika = [[1967]]–[[1991]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1481 cm³|
teho = 51,5-61 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
huippunopeus = 140 km/h|
kiihtyvyys = 21,0 s (0–100 km/h)|
kulutus = 10 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 21282 € (1970, v. 2013 kerroin)|
edeltäjä = |
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Zastava 1100]] [[Škoda 105/120]] [[Wartburg 353W]]}}
'''Polski-Fiat 125P''' oli vuosina [[1967]]–[[1991]] valmistettu pienehkö neliovinen automalli. Suomeen tuotiin vain tätä Polski-Fiatin mallia. Polski-Fiat 125P-mallia valmisti puolalainen [[FSO]]. Polski-Fiat 125P perustui teknisesti Fiatin 1960-luvun malleihin 125 (kori) sekä 1300 ja 1500. Alla olevat tiedot koskevat erityisesti vuosimallia 1970.

== Kori ==
Sisätilat ovat luokassaan isot. Istuinten muoviverhoilu on kuitenkin epämiellyttävän hiostava. Hallintalaitteiden käytössä on paljon moitittavaa: ohjaus on jäykkä ja tunnoton, kytkinpoljin on raskas ja myös jarrupoljin on raskas käyttää tehostimesta huolimatta. Käsijarru on tehoton ja senkin käyttö vaatii runsaasti voimaa. Tuulilasin huuhtoja on jalkakäyttöinen. Ohjauspyörä on iso, 41 cm. (1970 malli)

Vielä v. 1975 nopeusmittari on nauhamainen ja hankalalukuinen (periytyy Fiat 1500:sta). 1975 mallissa on kangasistuimet, mutta [[pääntuki]]a ei ole. Varustelu on melko runsas, mm. sisältä säädettävä ajovalojen suuntaus. Varusteiden laadussa sekä viimeistelyssä on toivomisen varaa. 1975 mallin jäädyttimen säleikkö on musta. <ref>Tekniikan Maailma 13/1975, s. 66-70</ref>

Tavaratila pölyyntyy ajossa mikä kertoo korin huonosta eristyksestä. Koeajovaunun konepelti liikkui hieman ajon aikana, mikä lienee yksilövika. Useamman kerran konepelti aukesi ajon aikana, onneksi se on saranoitu edestä jolloin se ei voi aueta kokonaan. Ovet ovat kankeita eivätkä pysy auki. Lokasuojissa on aukkoja ja moottoritila likaantuu nopeasti. Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 83 dB edessä ja 83 dB takana. (1970 malli)

Maahantuojan mukaan Polski-Fiatin seuraavat osat ovat suomalaisia: laminoitu tuulilasi, akku ja renkaat <ref>Tekniikan Maailma 15/1970, s. 78-79, mainos</ref>

== Tekniikka ==
Nelisylinterisen 1481 cm³ rivimoottorin suurin teho on 51,5 kW /5400 (DIN, 70 hv) ja suurin vääntömomentti 113 Nm /3200 (11,5 kpm, DIN, epätarkka SAE-luku 12,3 kpm). Sylinterin mitat ovat 77 × 79,5 mm. Puristussuhde on 9,0.

Maahantuojan esitteessä tehoksi kerrottiin vain 84 hv, mikä on optimistinen tulkinta tehtaan ilmoittamasta epätarkasta SAE-tehosta 80 hv ± 5 %. 125P:n moottorin SAE-bruttoteho siis tehtaan mukaan saattoi vaihdella välillä 76–84 hv! Oikea DIN-teho on 70 hv eli 51,5 kW.

Vuosimallissa 1975 teho on 55 kW /5200 (DIN, 75 hv), aiemmin se oli 61 kW (83 hv) DIN. Teho aleneminen johtuu imu- ja pakokanavien viimeistelystä sekä muusta virittämisestä luopumisesta. Suurin vääntömomentti 117,7 Nm /3200 (12,0 kpm, DIN). Puristussuhde 9,0.

Polskin vaihteisto ja vetopyörästö sekä etujousitus periytyvät Fiat 124:stä (ja ovat täysin samat kuin Ladassa). Takajousituksena on kuitenkin jäykkä akseli lehtijousin.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Vaihteiden välitykset sopivat kuitenkin huonosti ohituksiin, kakkonen loppuu 66 km/t nopeuteen ja kolmonen 99 km:iin/t.

== Ajo-ominaisuudet ==
Jousitus ja iskunvaimennus eivät ole hyviä. Edessä ja takana on levyjarrut, mutta heikoista renkaista johtuen jarrujen pito venyy nopeassa ajossa. Paremmilla renkailla jarrut olisivat ilmeisen hyvät, joskin niiden käyttö on raskasta.

Ohjaus on raskas ja melko tunnoton. Ohjauksessa on myös hieman klappia.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 12/1970 mittasi Polski-Fiat 125P:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,7 sekuntia, 0–80 km/h 13,1 sekuntia, 0–100 km/h 21,0 sekuntia ja 0–120 km/h 34,8 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 139,7 km/h, valmistajan ilmoittama huippunopeus 155 km/h saavutettaisiin vaihteiston näillä välityksillä ylikierroksilla, minkä vuoksi lehti piti arvoa epärealistisena. Myötätuulessa koeajaja saavutti nopeuden 145 km/h.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 12 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Maahantuojan esitteessä ilmoitettiin oktaanivaatimukseksi erheellisesti 92. Kulutus vaihtelee välillä 9–11 litraa /100 km.

== Vertailu 1972, TM ==
Polski-Fiat 125P sijoittui Tekniikan Maailman 18/1972 7 halvan auton vertailussa neljänneksi (4./7). Polski-Fiat sai parhaat pisteeet 1 pääkohdasta (kori) ja heikoimmat pisteet 2 pääkohdasta (käyttöominaisuudet, ajomukavuus). Jarrutusmatka 100–0 km/h 56,8 metriä (vertailun pisin), jarrut ovat suhteellisen tehottomat, mutta helppokäyttöiset. <ref>Tekniikan Maailma 18/1972</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa 7:nneksi (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. Polski-Fiat ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 30 300 markkaa.

Sisätilat ovat ryhmän isoimmat (9,0), tavaratila (7,4 /10). Varustetaso 6,4.

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7,0): ilman kuormaa lievästi yliohjautuu, kuormattuna yliohjautuu selvemmin. Kantaa kuormaa hyvin, mutta auto on epämukava (6,5). Ohjaus on ryhmän jaetusti huonoin (4,8) ja jarrut ryhmän huonoimmat (5,5).

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmarin (55 kW, 1060 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,9 sekuntia. Huippunopeus 142,5 km/h. Kulutus on iso (ryhmän 2. isoin), 10,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
Polski-Fiat 125P maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 14900 markkaa eli 21282 euroa (v. 2013, kerroin 1,4283). Maksuehdot olivat joustavat, 30% käsiraha ja loput 70% 20 kuukauden maksuajalla.

Polski-Fiat 1300 maksoi Suomessa vuonna [[1982]] 27 900 markkaa, Polski-Fiat 1500 29 100 markkaa ja farmarimalli Polski-Fiat 1500 Combi 32 200 markkaa. Tuonti Suomeen loppui keväällä 1984, tilalle tuli Polonezin halpamalli [[FSO Polonez|FSO Polonez C]] <ref>Tuulilasi 9/1984</ref>.

=== Rekisteröinti ===
Polski-Fiat 125P:tä rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983!!1984!!1985!!1986!!1994
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||800||899||594||600||416||219||120||101||21||3||1
|}

1977 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 750 kpl, Kombi (farmari) 50 kpl, yht 800 kpl.
1978 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 769 kpl, Kombi (farmari) 130 kpl, yht 899 kpl.
1979 määrä jakautuu seuraavasti: sedan 517 kpl, Kombi (farmari) 77 kpl, yht 594 kpl.
 
Alkuvuonna 1973 (1-8/73) rekisteröitiin Polski-Fiat-mallia 737 kpl. <ref>Tuulilasi 11/1973, s. 102</ref>

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4226 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1440 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2506 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1298 mm /1275 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||1010 kg
|}

== Erikoiskatsastus ==
Polski-Fiat 125P osoittautui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) toiseksi huonoimmaksi automalliksi (19./20). Sähkölaitteissa se oli kaikista huonoin automalli. Jakopään ketjun viat olivat yleisiä. Polski-Fiateilla ajettiin keskimäärin 19 500 kilometriä vuodessa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 12/1970
<references/>

== Aiheesta muualla ==
* http://fi.wikipedia.org/wiki/FSO_125P
* http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Polski_Fiat_125p

[[luokka:Polski-Fiat|125P]]
[[Luokka:Mallit|125P]]

Datsun 140 Y

2026-05-24T12:24:14Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Datsun 140Y|
kuva = [[Tiedosto:Datsun-Sunny-Wagon-vm1979.jpg|250px|Datsun 140 Y]]|
valmistaja = Nissan|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani|
valmistusaika = [[1978]] – [[1982]]|
luokka = [[Alempi keskiluokka]]|
kori = 2-ovinen [[Sedan]] 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHV]]|
iskutilavuus = 1397 cm3|
teho = 46 kW|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
kiihtyvyys = 15,8 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 160 km/h|
kulutus = 7–9,5 l/100 km|
päästöt = |
hintaluokka = 25 600 euroa (1978, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Datsun Sunny B210]] [[Datsun 120Y]]|
seuraaja = [[Nissan Sunny B11]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort mk2]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Hyundai Pony 1200 DLX]] [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla]]}}
'''Datsun 140 Y''' on takavetoinen [[Datsun Sunny B310|Sunny-malli]], jota myytiin ilman Sunny-mallimerkintää. Sitä valmistettiin eri versioina vuosina 1978–1982.

== Kori ==
Etuistuimet eivät anna riittävää sivu- ja reisitukea. Takatilat ovat ahtaat ja takaistuimen syvyys on vain 44 cm. Takaistuimen etukulmia on viistottu sisäänpääsyn helpottamiseksi myös 2-ovisessa mallissa, joten lähellä reunaa istuimen syvyys on vielä lyhyempi. 2-ovisen mallin etuistuin palautuu eteen kaatamisen jälkeen perusasentoonsa eli se pitää säätää uudestaan joka kerta kun takamatkustajat on päästetty sisään tai ulos.

Kuljettajan istuimen vieressä on takaluukun avausvipu. Melutaso on suhteellisen alhainen, 100 km/h nopeudessa 71/72 dB. Viimeistely on korkeatasoista.

Pölykapseleita ei ole (niiden muotoilu on epäonnistunut mm. soratieajoon, joten maahantuoja on jättänyt ne pois). Tavaratila on matala ja pieni.

Kierroslukumittari on vakiovaruste, muuten varustelu on tavanomainen. Mittarit ovat syvällä kojelaudassa. Vaihteisto toimii hyvin.

== Tekniikka ==
Neliisylinterisen 1397 cm3 rivimoottorin suurin teho on 46 kW /5600 r/min (DIN, 63 hv) ja suurin vääntömomentti 98 Nm /3600 r/min DIN. Sylinterin mitat 76 × 77 mm. Liioitteleva ja epätarkka SAE-bruttoteho on 80 hv (59 kW /6000 r/min) ja vääntömomentti 113 Nm /3600 r/min (joka on epätarkka SAE-luku, 11,5 kpm). Jäähdyttimen tuuletin pyörii jatkuvasti, paisuntasäiliötä ei ole.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

== Ajo-ominaisuudet ==
Ajo-ominaisuudet ovat kevyellä kuormalla ja kestopäällysteisellä tiellä tyydyttävät. Takana on jäykkä taka-akseli kierrejousin ja tietyissä olosuhteissa jousitus saattaa pompottaa. Jousitus ei kanna kunnolla kuormaa ja täyteen kuormattuna auton käytös on vaeltelevaa. Iskunvaimennus on liian löysä, mistä aiheutuu tarpeetonta liikettä ajon aikana.

Ohjaus on hidas, 5,2 kierrosta.

== Mittaukset ==
[[Tekniikan Maailma]] 16/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 15,8 sekuntia ja 0–120 km/h 24,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h.

Kulutus on valmistajan mukaan 8–12 litraa /100 km. Kulutus on noin 6,7–9,5 litraa /100 km. Kulutus on aikansa autoksi suhteellisen alhainen.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 9/1978 mittasi Datsun 140 Y GL:n (46 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 10,7 sekuntia, 0–100 km/h 16,6 sekuntia ja 0–120 km/h 25,6 sekuntia. <ref>Tuulilasi 9/1978</ref>

== Vertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny''' jäi Tuulilasin 2/1980 vertailussa viimeiseksi (3./3). Vertailun muut autot olivat 1. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 1,3 DX]] ja 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]]. 4-ovinen Datsun 140 Y GL Sunny maksoi 41 000 markkaa.

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu, mutta etuistuimet ovat vetelät ja epämukavat. Tavaratila on pienehkö. Lämmityslaite toimii epätasaisesti ja ikkunat pysyvät turhan pitkään huurteisina.

Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän heikoimmat. Datsun on muuten ketterä, mutta ohjaus on turhan hidas, 4,8 kierrosta. Moottori on sitkeä. Kulutus oli TL-lehdellä 9,2 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Datsun 140 Y GL Sunny Station''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. Datsun, 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Datsun 140 Y GL Sunny Station maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 300 markkaa.

Datsun sisätilat ovat ahtaat (6,5), ja myös tavaratila on pieni (6,5 /10). Varustetaso on melko niukka (6,3 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa aliohjautuu (puskee), kuormattuna vain lievästi aliohjautuu. Ajomukavuus 8,0. Ohjaus on hidas (7,5), jarrut 7,2 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Datsun 140 Y GL Sunny Stationin (46,3 kW, 980 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 18,0 sekuntia. Huippunopeus 136,1 km/h. Kulutus 8,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
'''Datsun 140 Y GL''' maksoi Suomessa vuonna [[1978]] 43 200 markkaa eli 25 561 euroa (v. 2016, kerroin 0,5917). Auto oli luokassaan melko kallis.

Datsun 140 Y sekä 120Y-malleja rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||465||1581
|}

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 16/1978, koeajo
<references/>

[[Luokka:Datsun|140 Y]]
[[Luokka:Mallit|140 Y]]

Mazda 323 (FA)

2026-05-24T12:12:51Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Mazda 323 Mazda Familia Mazda GLC Mazda Baby Boomer Mazda MR90 Mazda Vantrend|
kuva = [[Kuva:Mazda-323-registered-May-1978-1272cc.jpg|250px|Mazda 323]]|
valmistaja = Mazda|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Hiroshima {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Otahuhu {{Lippu|Indonesia}} Indonesia {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka|
valmistusaika = [[1977]]–[[1980]] hatchback [[1978]]–[[1986]] farmari|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 3- ja 5-ovinen [[hatchback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 127–150 km/h|
kiihtyvyys = 12,9–24,8 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 985–1597 cm3|
teho = 33–57 kW|
päästöt = |
kulutus = 7,6–10,4 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 18 600 euroa (1977, v. 2015 kerroin)|
edeltäjä = [[Mazda 1200]] [[Mazda 1300]] [[Mazda 818]]|
seuraaja = [[Mazda 323 (BD)]]|
samaaluokkaa = [[Fiat 127]] [[Ford Fiesta mk1]] [[Honda Civic 1]] [[Opel Kadett C]] [[Peugeot 104]] [[Renault 5 ph1|Renault 5]] [[Toyota Corolla xE7x]] [[Volkswagen Polo (86)|VW Polo]]}}
'''Mazda 323 FA''' eli ensimmäisen sukupolven [[Mazda 323|323]] esiteltiin vuonna [[1977]], jolloin mallisto korvasi pitkäikäisen edeltäjänsä [[Mazda 1200|1200]]/[[Mazda 1300|1300]]:n. Edeltäjistään poiketen auto on hatchback-tyyppinen ja siitä oli aluksi saatavilla vain kolmi- ja viisioviset versiot. Myöhemmin mallistoon tuli myös tilavampi farmarimalli, jota myytiin pitkään etuvetoisen seuraajan rinnalla. Japanissa vastaavaa mallia myytiin [[Mazda Familia]] -nimellä ja Yhdysvalloissa nimi oli [[Mazda GLC]] (''Great Little Car''). Viimeisenä vuonna 1980 Mazda 323 sai GLC-mallin, jonka tuonti Suomeen alkoi vuoden 1980 alussa.

== 1300 DX ==
'''Mazda 323 1300 DX''' maksoi Suomessa alkuvuonna [[1977]] 28 250 markkaa eli 17 913 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341). 1300 DX sai TM:ltä kiitosta sisätiloistaan, tavaratiloistaan ja käsiteltävyydestään. Auto on kuitenkin meluisa. Ilmanvaihto on huono ja pakkasella ikkunat huurtuvat umpeen. Takaistuin laskeutuu alas ja se on jaettu kahtia. Ovia on kolme. Takajousituksena on jäykkä akseli kierrejousin.

Nelisylinterisen 1272 cm³ rivimoottorin suurin teho on 44 kW /5500 r/min (DIN, 60 hv) ja suurin vääntömomentti 93 Nm /3000 r/min DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 870 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 7/1977 mittasi Mazda 323 1300 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,0 sekuntia, 0–80 km/h 11,6 sekuntia, 0–100 km/h 19,1 sekuntia ja 0–120 km/h 34,3 sekuntia. Huippunopeus on 140 km/h.

== 1000 DX ==
Pienimoottorinen kolmiovinen '''Mazda 323 1000 DX''' maksoi Suomessa loppuvuonna [[1977]] 29 350 markkaa eli 18 611 euroa (v. 2015, kerroin 0,6341, 1300-malli oli sitä selvästi kalliimpi). 323 1000 DX sijoittui Tekniikan Maailman 16/1977 pikkuautojen vertailussa kolmanneksi (3./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo L]], 2. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta 1.0 L]], 3. Mazda, 4. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 5. [[Renault 5 ph1|Renault 5 TL]] ja 6. [[Fiat 127|Fiat 127]].

Heikosta moottorista johtuen auto on tehoton ja kulutus melko iso. Varustelu on kuitenkin hyvä ja auto on tasapainoinen kokonaisuus. 1000 DX on meluisa auto, 100 km/h melua on 76 db. Tuuletus on huono. Kuormattavuus on hankalaa ja nostokynnys on korkea. Jousitus toimii paremmin kuin [[Mazda 1300|aiemmissa malleissa]].

Jarrutusmatka 100–0 km/h vie 55,9 metriä. Autossa on vertailun ainoana jarrutehostin. Jarrutusmatka on pitkä, vertailun pisin ja jarrutettaessa suuntavakavuus on huono.

Nelisylinterisen 985 cm³ rivimoottorin suurin teho on 33 kW (45 hv) ja suurin vääntömomentti 70 Nm DIN. Vaihteita on neljä. Auto painaa 850 kiloa.

[[Tekniikan Maailma]] 16/1977 mittasi Mazda 323 1000 DX:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,4 sekuntia, 0–80 km/h 14,4 sekuntia ja 0–100 km/h 24,8 sekuntia. Huippunopeus on 127 km/h. Kulutus on pikkuautoksi suuri ja vertailun suurin, noin 7,5 l/100 km.

[[Kuva:Mazda-323-GTC-FA4TS-1.4-hatchback-vm1979-1980.jpg|thumb|left|250px|Mazda 323 GLC]]
== 323 GLC ==
'''Mazda 323 GLC''' tuli Suomen markkinoille alkuvuodesta 1980. [[R4]]-moottorin iskutilavuus on 1415 cm³. Sylinterin mitat ovat 77 × 76 mm. Suurin teho 51,5 kW /5700 DIN ja suurin vääntömomentti 112 Nm /3200 (DIN). Vaihteita on viisi. Paino 830 kiloa. Hinnat 3-ovinen 36 900 markkaa ja 5-ovinen 37 900 markkaa. <ref>Tuulilasi 4/1980</ref>
[[Tiedosto:MHV Mazda 323 1st Gen 01.jpg|right|thumb|250px|5-ovinen Mazda 323]]
[[Tiedosto:Mazda-323-FA45V-farmari-vm1985.jpg|right|thumb|250px|Mazda 323 (FA45V) farmari vm 1985]]

== Vertailu 1978, TL ==
'''Mazda 323 1000 DX''' sijoittui Tuulilasin 12/1978 12 pikkuauton vertailussa viimeiseksi (12./12). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat 127|Fiat 127 L]], 2. [[Volkswagen Polo (86)|Volkswagen Polo NB]], 3. [[Simca 1100|Chrysler-Simca 1100 LE]], 4. [[Opel Kadett C|Opel Kadett City]], 5. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta]], 6. [[Chrysler Sunbeam LS 1300|Chrysler-Sunbeam 1300 LS]], 7. [[Toyota Starlet KP6x|Toyota Starlet DL]], 8. [[Honda Civic 1|Honda Civic 1200]], 9. [[Peugeot 104|Peugeot 104 GL]], 10. [[Renault 5 ph1|Renault 5]] ja 11. [[Vauxhall Chevette|Vauxhall Chevette Hatchback GLS 1.3]]. Mazda 323 1000 DX maksoi 35 700 markkaa.

Sisätilat ovat keskinkertaiset (6). Istuimissa on kangasverhoilu keskellä, reunoilla on muovia (7:ssä, 5:ssä on täysi kangasverhoilu).

Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (7). Ohjaus on kevyt, mutta ei tarkka (7,25). Voimanpuute haittaa kaupunkiajoa. Vaihteisto on miellyttävä, voimansiirto on ryhmän paras (8,9). Mukavuustaso on tyydyttävä (7). Teho 33 kW. Suorituskyky on ryhmän 2. heikoin (vain Renault 5 oli vielä huonompi). Kulutus on suurehko, 8,2 l/100 km. <ref>Tuulilasi 12/1978</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Mazda 323 Kartano''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa toiseksi (2./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. Mazda, 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Mazda 323 Kartano maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 45 050 markkaa.

Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0). Tavaratila on kohtalainen (7,7 /10). Varustetaso on niukka (5,8 /10).

Ajo-ominaisuudet 8,0: ilman kuormaa lievästi aliohjautuu, kuormattuna muuttuu yliohjautuvaksi, mutta on hallittavissa. Ajomukavuus 7,5. Ohjaus on ryhmän paras (9,5), jarrut 6,7 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Mazda 323 Kartanon (51,5 kW, 885 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 17,0 sekuntia. Huippunopeus 141,1 km/h. Kulutus 8,9 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviominaisuudet ==
Mazda 323:n ajo-ominaisuudet talvella ovat heikohkot. Takavetoisen auton perä on kevyt, joten perä luistaa helposti – tavaratilaan on suositeltavaa laittaa noin 50 kilon lisäpaino. Jousitus on pönäkkä ja yhden hengen kuormalla myös pompottava. Liikkeelle lähtö voi olla hankalaa tasaiseltakin pinnalta, jos se on jäinen. Talvikäyttöä parantavat tarkka ohjaus ja hyväkuntoiset jarrut. Käynnistyvyys on hyvä talvella. 1300-mallin lämmityslaite on tehokas, mutta ongelmana on huono ilmanvaihto, mistä seuraa ikkunoiden huurtumista ja hikoilemista. Huono ilmanvaihto (liian ahtaat poistokanavat) myös heikentää lämmityslaitteen tehoa. <ref>Tekniikan Maailma 6/1978, s. 100</ref>

== Kehitys ==

Malli sai kasvojenkohotuksen vuonna [[1979]], jolloin malliin tuli kulmikkaat ajovalot ja suuremmat takavalot.

== Rekisteröinti ==
Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1977 <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>!!1978 <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>!!1979!!1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1229||840||1277||1573
|}
Takavetoista Mazda 323:a rekisteröitiin Suomessa kaikkiaan vajaat 5000 yksilöä. <ref>Tuulilasi 11/1986</ref>

== Kori ==
Mazda 323:n farmarimallissa takajousituksena on jäykkä taka-akseli ja pitkittäiset lehtijouset. Muissa malleissa on jousituksena ovat kierrejouset.

== Moottorit ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|PC]]||985 cm3||33 kW (45 hv) @ 5500 r/min||70 Nm @ 3000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|TC]]||1272 cm3||44 kW (60 hv) @ 5500 r/min||93 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda C -moottori|UC]]||1415 cm3||51,5 kW (70 hv) @ 5700 r/min||112 Nm @ 3200 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Mazda E -moottori|E5]]||1490 cm3||51 kW (70 hv) @ 5500 r/min||115 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||4G32||1597 cm3||57 kW (77 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|}

== Varustelu ==

*'''FR''' on sporttimalli, jonka tunnistaa keltaisista ralliraidoista.

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli
!Hatchback
!Farmari
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||3835 mm||4095 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1595 mm||1605 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1375 mm||1425 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli'''||colspan=2|2315 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Raideleveys''' (e/t)||1290/1310 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||812–850 kg||880–910 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|40 l
|}

== Lähteet ==
{{EngWikipedia|Mazda_Familia}}
* [[Tekniikan Maailma]] 7/1977
* Tekniikan Maailma 16/1977
<references/>

[[Luokka:Mazda|323 FA]]
[[Luokka:Mallit|323 FA]]

Honda Civic 2

2026-05-24T11:21:00Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Honda Civic (SL/SS/SR/ST/VC/WD) Kaengsaeng Jaju II|
kuva = [[Kuva:Honda-Civic-2.jpg|250px|Honda Civic 2]]|
valmistaja = Honda|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Suzuka {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka, East London {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Nelson {{Lippu|Indonesia}} Indonesia, [[Prospect Motor|Pohjois-Jakarta]] {{Lippu|Malesia}} Malesia, [[OASB|Johor Bahru]]|
valmistusaika = [[1979]]–[[1983]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 3- ja 5-ovinen [[hatchback]] 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 150–155 km/h|
kiihtyvyys = 14,9 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1170–1488 cm³|
teho = 39–59 kW|
päästöt = |
kulutus = 6,0–8,0 l/100 km|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 18 000 € (1983, v. 2016 kerroin)|
edeltäjä = [[Honda Civic 1]]|
seuraaja = [[Honda Civic 3]]|
samaaluokkaa = [[Austin Metro]] [[Ford Fiesta mk1]] [[Mazda 323 BD]] [[Nissan Sunny B11]] [[Toyota Corolla xE7x|Toyota Corolla]] [[Volkswagen Polo]]}}
'''Honda Civic 2''' on [[Honda Civic|Civicin]] toisen sukupolven auto, jota valmistettiin vuosina [[1979]]–[[1983]]. Korimalleja on kolme, joista Suomeen tuotiin lähinnä 3-ovista.

[[Kuva:Honda Civic II.jpg|thumb|left|250px|Honda Civic]]
== Kori ==
Edelliseen korimalliin verrattuna pääntilat ovat pienentyneet ja tavaratila on yhä pieni. Mittaristossa on kierroslukumittari ja vaihteita on 5 (1300 De Luxe-malli), mutta halvempi perusmalli on vain nelivaihteinen (sen vaihteiden 1–4 välitykset ovat samat kuin viisiportaisessakin, mutta viitonen puuttuu). Konepelti on saranoitu edestä. <ref>Tekniikan Maailma 4/1980</ref>

== Tekniikka ==
Moottori on 4-sylinterinen 1335 cm³ rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 72 × 82 mm eli moottori on pitkäiskuinen. Suurin teho 44 [[kilowatti]]a /5500 r/min (DIN, 60 hv) ja suurin vääntömomentti 99 [[newtonmetri]]ä /3000 r/min (DIN). Moottori on sitkeä.

=== Moottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''||[[R4]]|| ||1170 cm3||39 kW (53 hv) @ 5500 r/min||82 Nm @ 2500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]]||[[Honda E -moottori|EN1/EN4]]||1335 cm3||44 kW (60 hv) @ 5500 r/min||99 Nm @ 3000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHC]] 12V CVCC||[[Honda E -moottori|EJ]]||1335 cm3||50 kW (68 hv) @ 5500 r/min||100 Nm @ 3500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 12V CVCC||[[Honda E -moottori|EM]]||1488 cm3||59 kW (80 hv) @ 5500 r/min||125 Nm @ 3500 r/min
|}

== Vertailu 1981, TL ==
'''Honda Civic 1300''' sijoittui Tuulilasin 11/1981 13 auton vertailussa sijalle 10 (10./13). Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot (6,5/10). Suorituskyky on vertailun paras ja myös jarrut toimivat vertailun parhaiten: jarrutusmatka 100–0 km/h on 46,8 metriä (3. jarrutuskerta). Sisätilat ovat ahtaat, ryhmän ahtaimmat (4,5/10). 3-ovisessa mallissa etuistuin ei jää aiempaan asentoonsa kallistuksen jälkeen, joten se pitää säätää joka kerta uudestaan takapenkkiläisten kulun jälkeen. Takaistuimen turvavyöt ovat kiinteät (ei rullavyöt). Tavaratilan näkösuoja puuttuu. Varusteita on niukasti ja istuimissa on (ainoana) muoviverhoilu. Civic rekisteröitiin vain neljälle.

Tuulilasi 11/1981 mittasi Honda Civic 1300:n (44 kW, 750 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 14,0 sekuntia. Kulutus on ryhmän keskitasoa, 8,7 l/100 km. <ref>Tuulilasi 11/1981</ref>

== Vertailu 1982, TM ==
'''Honda Civic Sedan''' sijoittui Tekniikan Maailman 12/1982 kuuden auton vertailussa viidenneksi (5./6). Moottori on sitkeä. Varustelutaso on melko runsas ja viimeistelytaso on hyvä. Sisätilat ovat luokassaan melko pienet, vertailun ahtaimmat (5/10).

Jousitus on epämukavan kova. Civic on epävakaa ajettava ja myös jarrut ovat epävakaat. Suuntavakavuus on huono ja auto on myös sivutuuliherkkä. Joustovarat ovat liian pienet ja kuopat voivat vaikuttaa auton kulkuun. Myös urat vaikuttavat ajoon. Civic on myös kaarreajossa epävakaa. Ajo-ominaisuudet ovat heikot (6/10).

1335 cm³ nelisylinterinen rivimoottori. Suurin teho on 44 kW /5500 ja suurin vääntömomentti 99 Nm /3000. Sylinterin mitat ovat 72 × 82 mm. Vaihteisto on 5-portainen.

[[Tekniikan Maailma]] 12/1982 mittasi Honda Civic Sedanin (44 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,0 sekuntia, 0–80 km/h 8,9 sekuntia, 0–100 km/h 14,2 sekuntia ja 0–120 km/h 23,5 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 150 km/h.

== Vertailu 1983, TM ==
'''Honda Civic DL 1,3''' (3-ovinen) sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 14/1983 10 pikkuauton vertailussa neljänneksi (4./10). Vertailun muut autot olivat 1. [[Fiat Uno (146A/E)|Fiat Uno 55 S]], 2. [[Citroën Visa|Citroën Visa Super E]], 3. [[Opel Corsa A|Opel Corsa 1,2S]], 4. Honda, 5-6. [[Austin Metro|Austin Metro 1,3L]], 5-6. [[Nissan Micra (K10)|Nissan Micra 1,0 GL]], 7. [[Volkswagen Polo (86C)|Volkswagen Polo 1,05 Silber]], 8. [[Daihatsu Charade (G11)|Daihatsu Charade TS]], 9. [[Mitsubishi Colt mk2|Mitsubishi Colt 1200 GL]] ja 10. [[Ford Fiesta mk1|Ford Fiesta 1,1 GX]].

Civicin hallintalaitteet toimivat kevyesti. Varustelu on runsas, mm. kierroslukumittari, tavaratilan avaus sisältä, valojen sisäpuolinen säätö ja 2-osainen kaatuva takaistuin (8/10, toiseksi paras 10:stä). Polttoainesäiliön korkissa on lukko (on 7:ssä) ja peilejä on säädetään sisältä. Etuistuimet ovat hyvät, mutta etuistuimissa ei ole lämmitystä eikä korkeussäätöä. Matkamittarista puuttuu 100 000 km:n näyttö (5 numeroa).

Sisätilat ovat melko pienet ja varsinkin takatilat ovat ahtaat, TM-vertailun 14/1983 pikkuautojen ahtaimmat (6/10). Pää- ja polvitilaa on takana niukasti ja takaistuimelle on hankala päästä. Viimeistely on korkeatasoista. Melutaso on alhainen.

Civicin suorituskyky on ryhmän paras (10/10). Jarrut ovat ryhmän 2. parhaat (14/15), mutta niiden takapainoisuus on ongelma: jarrut ovat liian takapainoiset, jolloin (kaarteissa) auto saattaa kääntyä jarrutuksen aikana. Jarrutusmatka on ryhmän lyhyin, 80–0 km/h 25,2 metriä (kilpailijoilla 27,5–32,5 m).

Ajo-ominaisuudet ovat liian äkkinäiset ja ryhmän huonoimmat (arvosana 5/10). Suuntavakavuus on huono ja ohjaus vetelee kiihdytyksissä. Kaarreajossa Civic ohjautuu äkkinäisesti ja epäloogisesti. Jousitus on liian kova ja takajousitus pohjaa helposti varsinkin täyskuormalla. Ajo-ominaisuuksissa on paljon toivomisen varaa ja käsiteltävyyskään ei ole hyvä (7/10).

[[Tekniikan Maailma]] 14/1983 mittasi Honda Civic DL 1,3:n (44 kW, 765 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,2 sekuntia, 0–80 km/h 9,1 sekuntia, 0–100 km/h 14,9 sekuntia ja 0–120 km/h 23,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 150 km/h. Suorituskyky oli TM-vertailun paras.

Kulutus vaihtelee 6–8 litran välillä /100 km. ECE-normikulutus on 5,6/7,8/8,4 l/100 km (90/120/kaupunki). <ref>Tekniikan Maailma 14/1983</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Honda Civic''' (Sedan) sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 11 (11./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa välttävät (10/20), Civic on liikkeiltään äkkinäinen, parannettavaa on suuntavakavuudessa. Honda käynnistyy hyvin (9/10). Lämmityslaite on teholtaan tyydyttävä (15/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== 1.2-malli ==
Vuoden 1983 alussa '''Honda Civic 1.2''' suunnattiin yrityskäyttöön uusien verotusluokkien tultua käyttöön. 1.2-mallia myytiin vain Suomessa, ei muualla Euroopassa. 4-ovinen Civic 1.2 maksoi 53 900 mk, vain 800 mk vähemmän kuin 1.3-malli. 1,2-mallin varustetaso on täysin sama kuin 1.3-mallin. 1170 cm³ moottorin teho on 39 kW /5500 (53 hv), vääntö 82 Nm /2500. Paino 820 kg. Huippunopeus 141 km/h. Pienempi 3-ovinen Civic 1.2 maksoi 43 400 mk, paino 770 kg.

Ajo-ominaisuudet ovat Civicin heikkous. Suuntavakavuus on huono ja auto on herkkä myös sivutuulen vaikutukselle sekä urille. Ohjaus vetelee ja tietyissa oloissa lyö käsille. Mutkateillä on taipumus takapyöräluistoon. Jarrut ovat ikävän takapainoiset. Civic on kuitenkin ketterä kaupunkiajossa.

[[Tekniikan Maailma]] 10/1983 mittasi Honda Civic 1,2:n (39 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 16,2 sekuntia. Käytännön ajossa 1.2-malli on laiska, 4. ja 5. vaihdetta voi käyttää tasaisella pinnalla, ylämäessä tarvitaan yleensä kolmosta.

== Farmarimalli ==
Honda Civic Country oli Civicin farmarimalli. Se on tavallista mallia 23 cm pitempi ja takajousitukseksi on vaihdettu lehtijouset. Moottori on 1,5-litrainen, vaihteisto viisiportainen manuaali tai [[Honda Civic 1#Hondamatic-automaattivaihteisto|Hondamatic-automaattivaihteisto]]. <ref>Tekniikan Maailma 5/1980, s. 81</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Honda Civic Wagon''' voitti Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Honda Civic Wagon maksoi Suomessa vuonna [[1980]] noin 48 000 markkaa (myynti alkoi vasta syksyllä 1980).

Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0). Tavaratila on kohtalainen (8,0 /10). Varustetaso on ryhmän runsain (6,5 /10).

Ajo-ominaisuudet 7,5: kuormattuna muuttuu yliohjautuvaksi. Kaasupolkimen asento vaikuttaa ohjaukseen. Ajomukavuus 8,0. Ohjaus 7,6, jarrut 8,6 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Honda Civic Wagonin (44 kW, 815 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 15,6 sekuntia. Huippunopeus 138,2 km/h. Kulutus 8,6 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Suomessa ==
Kolmiovinen '''Honda Civic DL 1,3''' maksoi Suomessa vuonna [[1983]] 48 450 markkaa eli 18 019 euroa (v. 2016, kerroin 0,3719). Civic DL 1,3 sijoittui TM-vertailussa 14/1983 neljänneksi (4./10 pikkuautoa).

=== Rekisteröinti ===
Civic-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=30% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||413||1478||1833||2118||2329
|}

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=45% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
! !!3-ovinen!!5-ovinen!!Sedan!!Farmari
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||3760 mm||3830 mm||4090 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=4|1580 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=4|1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2250 mm||colspan=2|2320 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (edessä / takana)||1360 mm / 1380 mm|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omapaino'''||720–780 kg||750–780 kg||780–835 kg||
|}

== Lähteet ==
{{EngWikipedia|Honda_Civic_(second_generation)}}
* Tekniikan Maailma 14/1983
<references/>

[[Luokka:Honda|Civic 2]]
[[Luokka:Mallit|Civic 2]]

Toyota Corolla (E70)

2026-05-24T11:11:37Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{malli|
nimi = Toyota Corolla|
kuva = [[Kuva:800px-79-83 Toyota Corolla.jpg|250px|Toyota Corolla xE7x]]|
valmistaja = Toyota|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Toyota City {{Lippu|Australia}} Australia, Port Melbourne {{Lippu|Indonesia}} Indonesia, North Jakarta {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Thames {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa, Samut Prakan|
valmistusaika = [[1979]]–[[1987]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]] 2-ovinen [[coupé]] 2-ovinen [[hardtop]] 2-ovinen [[avoauto]] 2-ovinen [[pakettiauto]] 3-ovinen [[liftback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 140–185 km/h|
kiihtyvyys = 10,5–19,5 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1290–1839 cm3|
teho = 43–85 kW|
päästöt = |
kulutus = 6,6–8,6 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 15.500–22.600 € (1984)|
edeltäjä = [[Toyota Corolla xE3x/xE4x/xE5x/xE6x|Toyota Corolla E30 / E40 / E50 / E60]]|
seuraaja = [[Toyota Corolla xE8x|Toyota Corolla E80]]|
samaaluokkaa = [[Volkswagen Golf mk1]] [[Opel Kadett D]] [[Honda Civic 2]]}}
{{Pääartikkeli|Toyota Corolla}}

'''Toyota Corolla E70''' eli neljännen sukupolven [[Toyota Corolla|Corolla]] oli edeltäjiään kulmikkaampi ja toiseksiviimeinen takavetoinen Corolla (AE86 GT Corolla oli viimeinen). Neljännen sukupolven malleista ainoastaan farmari ja pakettiautoversiota myytiin vuoteen [[1987]] asti, muut versiot korvattiin uudemmalla sukupolvella jo vuonna [[1984]]. Tämän sukupolven Corollaa myytiin myös nimellä [[Daihatsu Charmant]]. Suomessa tätä Corolla-mallia kutsutaan yleisesti nimellä ''Corolla DX'', ''Teini DX'' tai ''Dexteri'', vaikka DX on todellisuudessa vain yksi Corollan varustelutasoista.

Tämäkin Corolla-sukupolvi oli yksi Suomen suosituimmista autoista aikanaan. Se oli rakenteeltaan kilpailijoihinsa nähden ehkä lievästi vanhanaikainen takapyörävetonsa ja [[jäykkä akseli|jäykän taka-akselin]] takia, mutta koska rakenne ja tekniikka olivat vanhoja tuttuja ja kestäviksi todettuja, oli tämäkin Corolla-sukupolvi todella luotettava ja kestävä ajokki. Vikatilastoissa Corolla loistikin yleensä ykköspaikalla.

==Japani==
[[Tiedosto:Toyota Corolla 4-ovinen Sedan 1600 GT ( TE71 ).JPG|thumb|left|250px|Corolla Sedan 1600 GT]]
Corolla E70 esiteltiin Japanin kotimarkkinoilla maaliskuussa 1979 ja siellä se oli tarjolla monipuolisella korimallistolla, johon kuuluivat: 2- ja 4-oviset porrasperäiset sedan-mallit, 2-ovinen porrasperäinen hardtop, viistoperäinen 3-ovinen hardtop liftback ja viistoperäinen 3-ovinen coupe. Mallistoon lisättiin 3- ja 5-oviset farmari-versiot (van) elokuussa 1979, sen jälkeen kun edeltäneen 30-sarjan farmarin / vanin valmistus saatiin loppuun. E70 -mallisarjan yhteydessä tuotiin markkinoille myös 1,8-litrainen 13T-moottori, aluksi Japanin kotimarkkinoilla. Suorituskykyinen [[Toyota Corolla Levin|Levin]]-versio jatkoi TE71 coupe -korisena ja sen rinnalle tuotiin urheilullinen neliovinen porrasperä, '''Corolla GT'''.

Helmikuussa 1982 esiteltiin Corolla sedan, jonka konehuoneeseen oli asennettu Toyotan 1C-dieselmoottori. Japanissa tätä versiota myytiin, yhdessä suuremman [[Toyota Camry|Toyota Vistan]] diesel-versioiden kanssa, dieselmoottoristen hyötyajoneuvojen kauppaan erikoistuneen ''Toyota Diesel Store'' -ketjun kautta. Samassa yhteydessä farmariversioiden yhteydessä tehtiin muutoksia. Aiemmin pyöreät pariajovalot vaihtuivat sedan-malleissa käytössä olleisiin, suurikokoisiin kulmikkaisiin malleihin ja 1.6-litraiset bensiinimoottorit korvattiin 1,8-litraisella 1C-dieselmoottorilla. Mallikuvauksissa tapahtui englanninkielisen autosanaston mukaisia muutoksia. Tähän asti Corollan farmarimallit olivat olleet tarjolla termillä "van", mutta nyt markkinoille tuotiin, ensimmäistä kertaa Corollan historiassa, henkilökuljetuksiin tarkoitettu "wagon", vanin jäädessä umpikylkiseksi, puhtaasti tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetuksi versioksi. Van / Wagon -versioiden valmistus jatkui elokuuhun 1987, vaikka seuraavan sukupolven henkilömallit tuotiin markkinoille jo toukokuussa.

Moottorit Japanin kotimarkkinoilla:
*[[Toyota 4K -moottori|4K-U]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 74 hv (54 kW) ('''KE70''', '''KE73G''')
*[[Toyota 4K -moottori|4K-J]] — 1,3 l (1290 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], [[Kaasutin|kaasutin]], 69 hv (51 kW) ('''KE71V''', ainoastaan van)
*[[Toyota K -moottori#5K|5K-J]] — 1,5 l (1496 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], kaasutin, ('''KE74V''', ainoastaan van)
*[[Toyota A -moottori#3A-U|3A-U]] — 1,5 l (1452 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[SOHC]], kaasutin, 80 hv (59 kW) ('''AE70''')
*[[Toyota T -moottori#12T-J|12T-J]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen työntötankomoottori, kaasutin, 86 hv (63 kW) ('''TE73V''')
*[[Toyota T -moottori#2T-GEU|2T-GEU]] — 1,6 l (1587 cm3) [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[DOHC]], [[Ruiskutusjärjestelmä|EFI]], 115 hv (85 kW) ('''TE71''')
*[[Toyota T -moottori#13T|13T-U]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]], 95 hv (70 kW) ('''TE70''')
*[[Toyota T -moottori#3T|3T-C]] — 1,8 l (1770 cm3 [[Rivi-4|rivi-4]], 8-venttiilinen [[Työntötankomoottori|työntötankomoottori]] ('''TE72''')
*[[Toyota C -moottori#1C|1C]] - 1,8 l rivi-4 [[Dieselmoottori|diesel]], 65 hv (48 kW) ('''CE70''')

==Eurooppa==
[[Tiedosto:Toyota Corolla coupe (TE71).jpg|right|thumb|250px|Toyota Corolla coupe, joka toimi liftback-mallin ohella Euroopan GT-version pohjana.]]
Valtaosa Euroopassa myydyistä E70-sarjan Corollista oli varustettu 1,3-litraisella [[Toyota 4K -moottori|4K]]-moottorilla, joka tuotti tehoa 60 hv (44 kW). Kaikkien Euroopan markkina-alueella myytyjen autojen moottoriteho on ilmoitettu DIN-yksikköinä. Tarjolla oli myös 1,6-litrainen, 75 hv:n (55 kW) [[Toyota T -moottori#2T|2T]]-moottori, joka oli joillain maakohtaisilla markkina-alueilla saatavilla farmarimalliin, samoin kuin saman moottorin kahdella kaasuttimella varustettu, 86 hv:n (63 kW) 2T-B -versio, joka oli saatavana coupe- ja liftback-malleihin. Eurooppaan tuotiin myös kahdella nokka-aselilla varustetulla 2T-G -moottorilla varustettuja coupe- ja liftback-malleja. Toisin kuin Japanin kotimarkkinoilla, jossa tämä moottoriversio oli varustettu polttoaineen suoraruiskutuksella, Euroopan versiot käyttivät kahta kaasutinta ja tällä konfiguraatiolla moottori tuotti tehoa 108 hv (79 kW) @ 6200 r/min. E70 Corollan kori- ja moottoriversioiden tarjonnassa oli Euroopassa maakohtaisia eroja ja esimerkiksi Sveitsin omintakeisten päästörajoitusten vuoksi tehokkain moottori, joka siellä oli saatavilla, oli 1770 cm3:n [[Toyota T -moottori#3T|3T]]-moottori, joka antoi tehoa 80 hv (59 kW).

== Corolla 1,3 DX ==
Toyota Corolla 1,3 DX maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 40 900 markkaa. Viimeistelytaso on hyvä. Ulkopeili on liian lähellä sivuikkunaa, mikä aiheuttaa ikkunan likaantumisen. Melutaso on 92 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 70 dB edessä ja 71 dB takana. Ohjaus on pysäköitäessä kevyt, mutta tuntoa on liian vähän. Suuntavakavuus on heikohko.

R4-moottorin iskutilavuus on 1290 cm³. Sylinterin mitat ovat 75 × 73 mm. Kulutus on melko iso, noin 6,4-9,2 litraa 92-oktaanista bensiiniä /100 km.

[[Tekniikan Maailma]] 1/1980 mittasi Toyota Corolla 1,3 DX:n (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,5 sekuntia, 0–80 km/h 12,4 sekuntia, 0–100 km/h 20,9 sekuntia ja 0-120 km/h 43,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 150 km/h.

== Vertailu 1980 ==
'''Toyota Corolla 1,3 DX''' voitti Tuulilasin 2/1980 vertailun (1./3). Vertailun muut autot olivat 2. [[Mitsubishi Lancer (A17)|Mitsubishi Lancer 1200 GL]] ja 3. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny]]. Toyota Corolla 1,3 DX maksoi 41 020 markkaa (4-ovinen).

Sisätilat ovat takana ahtaat, pääntilaa on niukasti, samoin polvitilaa. Takaistuin on "ankea". Istuimissa on kangasverhoilu ja etuistuimet ovat hyvät.

Ohjaus on nopea (3,3 kierrosta), kevyt ja tarkka, mutta tuntoa on heikosti. Teho 44 kW, paino 900 kg. Kulutus oli TL-lehdellä 9,1 l/100 km (talvioloissa). <ref>Tuulilasi 2/1980</ref>

== Vertailu 1981 ==
'''Toyota Corolla Super''' sijoittui Tuulilasin 11/1981 13 auton vertailussa neljänneksi (4./13). Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (8,5/10), väistökokeessa Corolla huojuu lievästi, luistot ovat tasaisia ja helposti hallittavissa. Jousitus kantaa hyvin täyttä kuormaa. Sisätilat ovat melko ahtaat (7,0/10). 2-ovisessa mallissa etuistuin ei jää aiempaan asentoonsa kallistuksen jälkeen, joten se pitää säätää joka kerta uudestaan takapenkkiläisten kulun jälkeen. Varusteita on niukasti. Melutaso on kiitettävän alhainen, vertailun paras (ero meluisimpaan Datsuniin on enimmillään jopa 8 dB).

Tuulilasi 11/1981 mittasi Toyota Corolla Superin (44 kW, 850 kg) kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,9 sekuntia. Kulutus on suurehko, ryhmän 3. isoin, 9,0 l/100 km. <ref>Tuulilasi 11/1981</ref>

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Toyota Corolla 5d Super Farmari''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kolmanneksi (3./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. Toyota, 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. [[Fiat 128|Fiat 128 1100 Panorama]], 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Toyota Corolla 5d Super Farmari maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 43 250 markkaa.

Corollan sisätilat ovat ahtaat (6,5), mutta tavaratila ryhmän 2. suurin (8,6 /10). Varustetaso on niukka ja ryhmän 3. köyhin (5,3 /10).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0). Ajomukavuus on ryhmän paras (9,0). Ohjaus 9,3, jarrut 8,9 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Toyota Corolla 5d Super Farmarin (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,8 sekuntia. Huippunopeus 135,6 km/h. Kulutus 8,8 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Talviautovertailu 1982 ==
'''Toyota Corolla''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1982 21 auton talviautovertailussa sijalle 4 (4./21). Ajo-ominaisuudet ovat talviajossa tyydyttävät (15/20), ohjaus on tunnoton. Käynnistyvyys on tyydyttävä (7/10). Lämmityslaite on teholtaan hyvä (18/20). <ref>Tekniikan Maailma 3/1982</ref>

== Dieselvertailu 1983, TM ==
'''Toyota Corolla 1,8 DX Diesel''' sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 4/1983 8 dieselauton vertailussa viimeiseksi (8./8), ja toinen Toyota eli Carina Diesel oli toiseksi viimeinen (7./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta CL Diesel]], 2. [[Nissan Sunny B11|Nissan Sunny 1,7 GL Diesel]], 3. [[Peugeot 305|Peugeot 305 SRD]], 4. [[Opel Ascona C|Opel Ascona 1.6D Sedan]], 5-6. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Comfort Diesel]], 5-6. [[Nissan Bluebird (910)|Nissan Bluebird 2,0 GL Diesel]] ja 7. [[Toyota Carina xA6x|Toyota Carina 1,8 DX Diesel]]. Corolla 1,8 DX Dieselin teho on 43 kW (58 hv), 106 Nm, paino 1030 kiloa.

Corollan dieselmallin sisätilat ovat ahtaat ja takatilat ovat ryhmän pienimmät. Lämmityslaite on hyvä (9), mutta dieselmallissa esiintyy tärinää. Varustetaso on köyhä ja ryhmän niukin (3/10). Peilejä ei säädetään sisältä ja kierroslukumittaria ei ole.

Corolla on ketterä (9), mutta ajo-ominaisuudet ovat varsinkin talvella puutteelliset ja ryhmän heikoimmat (4/10). Suuntavakavuus on huono. Jousitus on edessä kova ja takana liian pehmeä, joten ajettavuus on epävakaata.

Tekniikan Maailma 4/1983 mittasi Toyota Corolla 1,8 DX Dieselin kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,6 sekuntia, mikä oli vertailun heikoin kiihtyvyysaika. Huippunopeus on valmistajan mukaan 140 km/h. Kulutus on tyydyttävä (14/20). <ref>Tekniikan Maailma 4/1983</ref>

== Dieselvertailu 1983, TL ==
'''Toyota Corolla 1.8 DX Diesel''' (4-ovinen) sijoittui Tuulilasin 2/1983 kuuden dieselauton vertailussa kuudenneksi eli jäi viimeiseksi (6./6). Vertailun muut autot olivat 1. [[Peugeot 305|Peugeot 305 GLD]], 2. [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Diesel Comfort]], 3. [[Volkswagen Jetta (Typ 16)|Volkswagen Jetta C Diesel]], 4. [[Nissan Cherry N12|Nissan Cherry 1.7 GL Diesel]] ja 5. [[Opel Kadett D|Opel Kadett Special 1.6 D]].

Corolla on ryhmän epämukavin, töyssyttävin, jousitus toimii heikosti. Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 2/1983 mittasi Toyota Corolla 1.8 DX Dieselin (43 kW, 1030 kg) kiihtyvyydeksi kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 23,7 sekuntia. <ref>Tuulilasi 2/1983</ref>

== Rekisteröinti ==
Toyota Corollaa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1979!!1980!!1981!!1982!!1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||2033||5193||4793||5772||6284
|}
1979 myyntimäärästä osa koskee vanhempaa korimallia.

== Tekniikka ==
Uutta neljännen sukupolven Corollassa oli, että myös taakse oli saatu [[Kierrejousi|kierrejouset]] (paitsi farmarimallissa). Edessä oli lisäksi kallistuksenvakain. Akseliväli oli nyt 2400 mm ja uutena moottorivaihtoehtona tuli 1,6-litrainen 2T.

== Varustelu ==
Varustelutasoja ovat '''Super''' (myyty suomessa), '''DX''' (myyty suomessa), '''SE''', '''GT''', '''XE''', '''SR5''', '''ST''', '''GL''', '''SR''', '''SL''' ja '''SX'''.

Suomen yleisin varustelutaso E70-Corollassa on Super. Super- ja DX-mallit erottaa seuraavista seikoista:
* DX-varustelussa on kylkilistat ja kromiset pisaralistat katon reunassa sekä kromilista takaikkunan tiivisteessä, Superissa ei ole
* DX:ssä ovien sisäverhoilussa kahva/kyynärnoja, Superissa "vetolenkki". Facelift "isolamppu" DX varustelussa oviverhoukset ulottuvat korkeammalle peittäen kaistaleen peltipintaa joka jää näkyviin ikkunan ja verhouksen väliin super- varustelussa.
* DX:n mittaristossa kello, economy-mittari (economy- mittari vain ns. isolamppuisessa facelift- mallissa) sekä polttoainemäärän varoitusvalo
* DX-varustelussa yksi puhallinnopeus lisää Superiin verrattuna sekä tihkuasento lasinpyyhkijöille
* DX:ssä luukullinen hansikaslokero, Superissa pelkkä lokerosyvennys
* DX:ssä A-mallisella keskipuolalla oleva ohjauspyörä, Superissa pelkistetympi yksipuolainen ohjauspyörä

Kaikki 1.6-litraisella ja diesel-moottorilla varustetut Suomessa myydyt E70-Corollat ovat DX-varustelulla.

== Kehitys ==
Vuonna [[1980]] Corollaa valmistettiin päivässä keskimäärin 2346 kappaletta.

Vuonna [[1981]] mallia uudistettiin hieman ja se sai uuden maskin sekä mustat, isommat puskurit. 1,3-litraisesta moottorista saatiin 65 hv irti ja kulutusta oli saatu jonkinverran pudotettua aiemmasta.

Vuonna [[1982]] Corolla sai dieselmoottorin.

Vuonna [[1983]] esiteltiin Corollaan OHC-moottori, 1,6-litrainen [[Toyota 4A-C -moottori|4A-C]]. Samaan aikaan jotkin Corollan versiot saivat myös [[Ohjaustehostin|ohjaustehostimen]].

== Moottorit ==

=== Bensiinimoottorit ===

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 5600 r/min||93 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K]]||1290 cm3||48 kW (65 hv) @ 5400 r/min||98 Nm @ 3600 r/min||Super/DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-C]]||1290 cm3||48 kW (65 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-U]]||1290 cm3||54 kW (74 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 4K -moottori|4K-J]]||1290 cm3||51 kW (69 hv)||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 3A -moottori|3A-U]]||1452 cm3||59 kW (80 hv) @ 5600 r/min|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 5K -moottori|5K-J]]||1486 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-C]]||1587 cm3||63 kW (86 hv) @ 5600 r/min||122 Nm @ 4000 r/min||SE
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 12T -moottori|12T-J]]||1588 cm3||63 kW (86 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Toyota 4A -moottori|4A-U]]||1588 cm3|| || ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T]]||1588 cm3||55 kW (75 hv) @ 5200 r/min||118 Nm @ 3600 r/min||DX
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-G]]||1588 cm3||85 kW (115 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6 GT'''||[[R4]] [[DOHC]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-GEU]]||1588 cm3||79 kW (108 hv) @ 6200 r/min||132 Nm @ 5200 r/min||GT
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 2T -moottori|2T-B]]||1588 cm3||63 kW (86 hv) @ ? r/min||||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 13T -moottori|13T-U]]||1770 cm3||70 kW (95 hv)|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[OHV]] 8V||[[Toyota 3T -moottori|3T-C]]||1770 cm3||55 kW (75 hv) @ ? r/min||||
|}

=== Dieselmoottori ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8 D'''||[[R4]]||[[Toyota 1C -moottori|1C]]||1839 cm3||43 kW (58 hv) @ 4500 r/min||106 Nm @ 3000 r/min||DX
|}

== Korimallit ==

*AE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 3A-U -moottori
*AE72 = Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai avoauto, 4A-U -moottori
*CE70 = Sedan, Coupé tai Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE71 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*CE72 = Farmari, 1C Dieselmoottori
*KE70 = Sedan, Liftback-Coupé, Hardtop-Coupé tai Farmari, 4K, 4K-C tai 4K-U -moottori
*KE71 = Pakettiauto, 4K-J -moottori
*KE72 = Farmari, 4K-J -moottori
*KE73 = Farmari, 4K-U -moottori
*KE74 = 5-ovinen Farmari, 5K-J -moottori
*TE70 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 13T-U -moottori
*TE71 = Sedan, Coupé, Hardtop-Coupé tai Liftback-Coupé, 2T, 2T-B tai 2T-G -moottori, myös 2T-GEU
*TE72 = Farmari, Coupé, tai Liftback-Coupé, 3T-C -moottori
*TE73 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE74 = Farmari, 12T-J -moottori
*TE75 = Avoauto

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
! !!Sedan!!Farmari!!Coupé!!Liftback
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4120 mm||4160 mm||4175 mm||4105 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1610 mm||colspan=2|1625 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1395 mm||1390 mm||1335 mm||1340 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=4|2400 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]] (e/t)'''||colspan=3|1320/1335 mm||1335/1340 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||840–1030 kg||865–970 kg||970–985 kg||870–940 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=4|50 l
|}

==Aiheesta muualla==
http://www.youtube.com/watch?v=ZBDsJ0arr14 TOYOTA COROLLA TE71 DOCH -video

== Lähteet ==
* Tekniikan Maailma 1/1980
{{EngWikipedia|Toyota_Corolla_(E70)}}
* http://www.toyotaoldies.de/gale7.html 
* http://www.toyota-global.com/company/history_of_toyota/75years/vehicle_lineage/car/id60003567/index.html "5th Corolla Van". 75 years of history: Vehicle lineage. Toyota. Retrieved 2013-11-16. 
<references/>

{{Toyota}}

[[Luokka:Toyota|Corolla E70]]
[[Luokka:Mallit|Corolla E70]]

Fiat 128

2026-05-24T11:02:21Z

Vaux: /* Farmarivertailu 1980, TL */

{{Malli|
nimi = Fiat 128 Seat 128|
kuva = [[Kuva:Fiat 128 (1969-1972).jpg|250px|Fiat 128 (1969–1972)]]|
valmistaja = Fiat|
valmistusmaa = {{Lippu|Italia}} Italia, Rivalta, Torino {{Lippu|Argentiina}} Argentiina, Buenos Aires {{Lippu|Egypti}} Egypti, [[Nasr|Helwan]] {{Lippu|Marokko}} Marokko, [[Somaca|Casablanca]] {{Lippu|Kolumbia}} Kolumbia, [[Compañía Colombiana Automotriz|Bogotá]] {{Lippu|Etelä-Afrikka}} Etelä-Afrikka, Rosslyn {{Lippu|Sri Lanka}} Sri Lanka, [[Upali Motor Company|Homagama]]|
valmistusaika = [[1969]] – [[1985]]|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[berlina]] 2- ja 3-ovinen [[coupé]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = [[Dante Giacosa]]|
pohjalevy = |
moottori = [[R4]] [[OHC]]|
iskutilavuus = 1116–1580 cm3|
teho = 33–63 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
kiihtyvyys = 16,5–18,3 (0–100 km/h)|
huippunopeus = 139–170 km/h|
kulutus = 6,3–9 l/100 km (yhd.)|
päästöt = |
hintaluokka = 16.500 € (1980)|
edeltäjä = [[Fiat 1100 mk3]]|
seuraaja = [[Fiat Ritmo]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort]] [[Opel Kadett]] [[Simca 1000]] [[Toyota Corolla]] [[Volkswagen Jetta]]}}

'''Fiat 128''' ([[1969]]–[[1985]]) oli suosittu pieni malli, jonka edeltäjä oli [[Fiat 1100]] ja seuraaja [[Fiat Ritmo]]. 128 oli "[[Vuoden auto]]" [[1970]].

== Yleistä ==
[[Kuva:Fiat-128-Familiare.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 Familiare (farmarimalli) vm 1973]]
[[Kuva:Fiat-128-mk2.jpg|thumb|left|250px|1976 uusittu Fiat 128]]
Fiat 128 edusti yksinkertaista ja kulmikasta muotoilua, jonka isompi ja vanhempi [[Fiat 124]] oli jo tehnyt tutuksi. 128:n muotoili Fiatin pääsuunnittelija [[Dante Giacosa]]. Kuitenkaan Giacosan alunperin ehdottamaa viistoperää ei hyväksytty, vaan autosta tehtiin tavanomainen porrasperä.

128:ssa oli poikittain sijoitettu moottori ja [[etuveto]], rakennetapa, joka yleistyi [[Mini]]n suuren menestyksen myötä. Fiat 128 F (Familiare) oli farmarimalli, jossa takajousituksena on 3 poikittaista lehtijousta vakiomallin 2 sijasta. 128 F:n tavaratilan tilavuus (takaistuin alas laskettuna) on 1,25 m³. <ref>Tekniikan Maailma 14/1970, s. 24</ref>

128:n ajettavuutta ja jarruja kehuttiin aikanaan, ja autoa pidettiin muutenkin "ajajan autona". Auton kilpeä kuitenkin himmensi nopea ruostuminen ja ensimmäisten moottorien huono laatu.

== Kehitys ==
Vuonna [[1971]] esiteltiin [[Fiat 128 Sport Coupé|Sport Coupe-malli]], jonka sai 1300 cm3 moottorilla. Samana vuonna esiteltiin myös [[Fiat 128 Rally]], jota valmistettiin vain vuosina 1972-74.

Vuonna [[1975]] Sport Coupe korvattiin 3P-mallilla, joka oli ensimmäinen viistoperäinen monikäyttöauto, eli takaluukun kautta pääsi tarvittaessa auton sisälle. Näin tavaratilan koko kasvoi huomattavasti. Nykyisin melkein kaikki autot ovat Fiat 128 3P:n tavalla tehtyjä. Perusmalliin verrattuna '''Fiat 128 3P''':n akseliväliä on lyhennetty yli 20 cm, joten takatilat ovat ahtaat. Kiihtyvyydeksi 0–100 km/h valmistaja ilmoitti 13,7 sekuntia (53,5 kW, paino 850 kg). Huippunopeus on valmistajan mukaan 160 km/h. Jousitus on kova. Hinta 35 900 mk (1976). <ref>Tekniikan Maailma 15/1976</ref>

Noin puolet 128-malleista myytiin kotimaassa Italiassa. 1973 Italian markkinoilla myynti aleni selvästi. Vuonna [[1976]] 128 sai uuden mustan puskurin, johon siirrettiin myös etuvilkut. Ajovalot muuttuivat nelikulmaisiksi. Takasivupilarissa on musta koriste, joka matkii läpivirtaustuuletuksen aukkoa (silti autossa ei ole läpivirtaustuuletusta). Takavalot ovat isommat. C- ja CL-malleissa (mutta ei perusmallissa) on peruutusvalo, lämpömittari, etuistuinten [[Pääntuki|pääntuet]] ja lukittava lokero. Takalasin lämmitin on lisävaruste. Ohjauspyörä on aiempaa pienempi (38 cm). Vetopyörästön välityssuhteet ovat pidentyneet, mikä alentaa kulutusta (valmistajan mukaan 7 %), mutta heikentää hieman kiihtyvyyttä ja huippunopeutta. Ajo-ominaisuudet ovat (yhä) mainiot. <ref>Tekniikan Maailma 13/1976</ref>

== Vertailu 1970, TM ==
'''Fiat 128''' voitti [[Tekniikan Maailma]]n 13/1970 11 auton vertailun selvällä piste-erolla muihin. Vertailun muut autot olivat 2. [[Datsun Sunny B110|Datsun 1200]], 3. [[Simca 1100]], 4. [[Sunbeam Avenger 1500#Sunbeam_1250|Sunbeam 1250]], 5. [[Ford Escort mk1|Ford Escort 1300]], 6. [[Vauxhall Viva HB|Vauxhall Viva]], 7. [[Toyota Corolla (E10)|Toyota Corolla 1200]], 8. [[Renault 10|Renault R 10]], 9. [[Opel Kadett B|Opel Kadett]], 10. [[Volkswagen Kupla|Volkswagen 1500]] ja 11. [[Triumph Herald|Triumph Herald 13/60]].

128:n hyviä puolia olivat esimerkiksi suorituskyky ja loistavat kaarreajo-ominaisuudet. 128 on suuntavakaa ja jousitus miellyttävä. Ajo-ominaisuudet ovat kaikilta osin ryhmän parhaat: ohjautuvuus (9,3/10), jousitus (8,5/10) ja kaarreajo-ominaisuudet (9,4/10). Vaihteistoa on helppo käyttää ja ajoasento on mukava. Heikkouksiakin toki löytyi. Lasinpesijän käyttötutti on surkea. Ohjaus on liian hidas, mikä on ainoa miinus muuten hyvissä ajo-ominaisuuksissa. Muoviverhoilu on hiostava. Lämpömittari puuttuu. Moottoritila on hyvin ahdas.

Fiat 128 painaa 820 kiloa, 1116 cm³ moottori, tehoa on 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv). Suurin vääntömomentti 77,5 newtonmetriä / 3200 r/min (DIN, 7,9 kpm).

[[Tekniikan Maailma]] 13/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 820 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,9 sekuntia, 0–80 km/h 11,0 sekuntia ja 0–100 km/h 18,1 sekuntia (sateessa). Fiat 128:n kiihtyvyys oli ryhmän paras ja huippunopeus toiseksi paras 137,9 km/h. Huippunopeus mitattiin Tarvon moottoritiellä, tuohon aikaan ei ollut nopeusrajoituksia taajamien ulkopuolella.

Vetopyöristä mitattu teho on 42,5 hv (31,26 kW, ryhmän 2. eniten). Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1970]] 11460 markkaa eli 16505 euroa (v. 2015, kerroin 1,4402). Hintaan eivät kuulu lisävarusteet: säädettävät etuistuinten selkänojat 110 mk, kangasverhoilu 180 mk ja vyörenkaat 100 mk.

== Koeajo 1970 ==
Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Ongelmana on kuitenkin turhan hidas ohjaus. Sisätilat ovat isot. Viimeistelytaso voisi olla parempikin. Läpituuletusjärjestelmä on tehoton. Moottoritila on sekavasti järjestetty. Etuovissa on tuuletusruudut.

[[Tekniikan Maailma]] 3/1970 mittasi Fiat 128:n (40,5 kW, 805 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,2 sekuntia, 0–80 km/h 10,4 sekuntia, 0–100 km/h 16,8 sekuntia ja 0–120 km/h 29,8 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan yli 135 km/h, TM:n mittauksissa 139,0 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 3/1970</ref>

== Vertailu 1970, TL ==
'''Fiat 128''' voitti ylivoimaisesti Tuulilasin 5/1970 vertailun (1./3), lisäksi mukana olivat [[Morris 1300|Austin 1300]] ja [[Opel Kadett B|Opel Kadett]]. Fiatin istuimet ja sisätilat ovat ryhmän parhaat. Hallintalaitteet toimivat kevyesti. <ref>Tuulilasi 5/1970 (Tuulilasi 5/2020, s. 76)</ref>

== Vertailu 1977 ==
'''Fiat 128''' sijoittui Tuulilasin 11/1977 kahdeksan auton vertailussa neljänneksi (4./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Opel Kadett C|Opel Kadett Special]], 2. [[Volkswagen Derby I|Volkswagen Derby LS]], 3. [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corolla]], 4. Fiat, 5. [[Ford Escort mk2|Ford Escort 1,3]], 6. [[Mazda 818|Mazda 818]], 7. [[Datsun 120Y|Datsun 120Y]] ja 8. [[Mitsubishi Lancer (A70)|Mitsubishi Lancer 1200]]. Fiat 128 maksoi Suomessa vuonna [[1977]] 27 700 markkaa (ryhmän halvin auto).

Fiatin sisätilat ovat ryhmän jaetusti isoimmat (8,0). Takaistuin on ryhmän tilavin, sinne mahtuu "kelvollisesti" 3, mutta tavaratila on pieni (4,5 /10). Valoissa on korkeussäätö ja polttimot saa helposti vaihdettua (ainoana, muissa vaihto on hankalampaa).

Ajo-ominaisuudet ovat melko hyvät (8), mutta ajettaessa kaarteessa ilman kuormaa toinen takapyörä nousee irti tiestä turhan helposti. Fiat on ketterä ja käsittelykokeen paras. Jousitus on mukava (9,0). Suorituskyky on heikohko ja ryhmän huonoin (5,0 /10). Vaihteisto on ryhmän epämääräisin. Kulutus on ryhmän 3. pienin, 9,7 l/100 km.

Etuistuimista puuttuvat pääntuet (ainoana, kaikissa muissa on). Tuulilasi on karkaistu (laminointi puuttuu). Lämpömittaria ei ole. 1 ulkopeili. Peräytysvalo puuttuu (ainoana, kaikissa muissa on). Polttoainesäiliön korkkia ei voi lukita. <ref>Tuulilasi 11/1977</ref>
[[Kuva:Fiat-128-CL-vm1977.jpg|thumb|left|250px|Fiat 128 CL vm 1977]]

== Koeajo 1978 ==
Fiat 128 1100 oli [[Tekniikan Maailma]]n 3/1978 koeajossa. Vuosien varrella 128:aan oli tehty parannuksia: vaihtovirtalaturi ja jarrutehostin lisätty, ruosteenestoa parannettu ja moottorin palotiloja muotoiltu uudelleen. 1978 vuosimallin uudistuksia olivat musta maski, muovipuskurit, uusi kojelauta, toinen perävälitys sekä 1. ja 2. vaihteen parannettu synkronointi.

Fiat 128 sai kiitosta isoista takatiloistaan, tunnokkaasta ohjauksesta ja jousituksesta (tanakka, kantaa kuorman kunnolla). 128:aa on mukava ajaa, soratiellä on neutraali ja kori ei juuri kallistele kaarteissa. Moitteita tuli meluisuudesta (varsinkin takana) ja epämukavista istuimista (liian pehmeät). Moottori vaatii 98-oktaanista bensiiniä. Kylmäkäynnistys vaatii ryyppyä kesälläkin. Etuistuinten selkänojan säätö ei ole vakiovaruste, maksaa muutaman satasen. Ohjauspyörän pinta on rypyläinen ja epämiellyttävä. Pääntukia ei ole.

Moottori on 4-sylinterinen 1116 cm3 rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 80 mm × 55,5 mm eli moottori on lyhytiskuinen kierroskone. Suurin teho 40,5 kilowattia / 6000 r/min (DIN, 55 hv) ja suurin vääntömomentti 81 newtonmetriä / 2800 r/min (DIN). Vaihteisto on täysin synkronoitu, vaihteita on neljä. Auto painaa 800 kiloa.

Tekniikan Maailma 3/1978 mittasi Fiat 128 1100:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,4 sekuntia, 0–80 km/h 11,4 sekuntia, 0–100 km/h 18,8 sekuntia ja 0–120 km/h 38,1 sekuntia. Koeajon keskikulutus oli 8,5 l/100 km.

Fiat 128 1100 maksoi vuonna [[1978]] 27700 markkaa.

== Farmarivertailu 1980, TL ==
'''Fiat 128 1100 Panorama''' sijoittui Tuulilasin 5/1980 kahdeksan farmariauton vertailussa kuudenneksi (6./8). Vertailun muut autot olivat 1. [[Honda Civic 2|Honda Civic Wagon]], 2. [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323 Kartano]], 3. [[Toyota Corolla (E70)|Toyota Corolla 5d Super Farmari]], 4. [[Datsun 140 Y|Datsun 140 Y GL Sunny Station]], 5. [[Lada (takavetomallisto)|Lada 1500 Combi]], 6. Fiat, 7. [[Polski-Fiat 125P|Polski-Fiat 125 P 1500 DL Farmari]] ja 8. [[Wartburg 353W|Wartburg 353 W Tourist]]. Fiat 128 1100 Panorama maksoi Suomessa vuonna [[1980]] 37 050 markkaa.

Sisätilat ovat kohtalaiset (8,0), mutta tavaratila ryhmän pienin (5,6 /10). Varusteita on jaetusti vähiten (4,3).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9,0). Ajomukavuus on ryhmän 2. paras (8,5). Ohjaus 8,1, jarrut 8,2 /10.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 5/1980 mittasi Fiat 128 1100 Panoraman (40,5 kW, 840 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 21,5 sekuntia. Huippunopeus 126,7 km/h. Kulutus on pieni (ryhmän pienin), 8,1 l/100 km. <ref>Tuulilasi 5/1980</ref>

== Valmistus ==
1978 mennessä Fiat 128:aa oli valmistettu yli 2,5 miljoonaa kappaletta 9 vuodessa, joka oli 27 % Fiatin myynnistä. Valmistusta oli Italian lisäksi 11 muussa maassa lisenssituotantona, mm. Egypti, Thaimaa, Sambia.

== Mallit ==
[[Kuva:1971 Fiat 128 Sport Coupe.jpg|thumb|250px|Fiat 128 Sedan]]
[[Kuva:Fiat 128 Rally (1972-1974).jpg|thumb|250px|[[Fiat 128 Rally]] (1972-1974)]]
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A.048 -moottori|128A.048]]||1116 cm3||33 kW (44 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1969–1976
|- bgcolor=#ffffff
|Sedan '''1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||40 kW (55 hv) @ 6000 r/min||79 Nm @ 3200 r/min||1970–1982
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1100''' Coupé '''SL 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.5000 -moottori|128AC.5000]]||1116 cm3||47 kW (64 hv) @ 6000 r/min||83 Nm @ 3800 r/min||1972–1974
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1100'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1980
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||||1290 cm3||42 kW (57 hv) @ 6400 r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''Special 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1974–1976
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128A1.000 -moottori|128A1.000]]||1290 cm3||44 kW (60 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1976–1983
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]] ||1290 cm3||49 kW (67 hv) @ 6000 r/min||89 Nm @ 4000 r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''S 1300''' Coupé '''SL 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6600 r/min||94 Nm @ 3600 r/min||1972–1978
|- bgcolor=#ffffff
|'''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupé '''1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AC.054 -moottori|128AC.054]]||1290 cm3||55 kW (77 hv) @ 6000 r/min||? Nm @ ? r/min||1978–1983
|- bgcolor=#ffffff
|Coupe '''Sport 1300''' Coupe '''Sport L 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||46–63 kW (62–86 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1971–1975
|- bgcolor=#ffffff
|3P '''Sport 1300'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1290 cm3||? kW (? hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||1975–1979
|}

== [[Giannini]]-mallit ==
128:sta oli myös [[Giannini]]n tekemiä viritettyjä malleja. Ne toimitettiin suoraan Gianninin tehtaalta. Autoissa oli Gianninin logot Fiat-logojen tilalla.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||49 kW (66 hv) @ 6500 r/min||85 Nm @ 4000 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP-S'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1116 cm3||56 kW (76 hv) @ 7000 r/min||91 Nm @ 4800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''NP Rally'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[Fiat 128AR.000 -moottori|128AR.000]]||1290 cm3||60 kW (80 hv) @ 6600 r/min||98 Nm @ 4600 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''Rally 1600'''||[[R4]] [[OHC]] 8V|| ||1580 cm3||69 kW (93 hv) @ 6600 r/min||157 Nm @ 3600 r/min
|}

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Berlina!!Coupé!!Familiare
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||colspan=2|3856 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=3|1590 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=3|1345 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Akseliväli||2448 mm||2228 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e / t)||colspan=3|1308 mm / 1306 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Maavara'''||colspan=3|145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||785–840 kg||810–820 kg||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=3|38 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||colspan=2|370 l||
|}

== Lisenssivalmistus ==
[[Kuva:Zastava1100p.jpg|thumb|250px|[[Zastava 1100]]p, 128:n jugoslavialainen lisenssivalmiste]]
128 on käytännössä edelleen tuotannossa Serbia-Montenegrossa, jossa autoon pohjautuvia Zastava-malleja valmistetaan [[Yugo]]-nimellä. Jugoslavialaisia Fiat 128-malleja tuotiin Suomeenkin 1970-luvun lopussa, jolloin ihmeteltiin auton edullisuutta italialaiseen versioon verrattuna. Jugoslavialainen Zastava-Fiat 128 olikin italialaista heikkolaatuisempi, varusteita oli vähemmän (esim. hansikaslokero puuttuu) ja yleinen viimeistelytaso oli ainakin joissain vuosimalleissa heikko. Nämä sekä tuotantokustannusten erot selittävät Zastavan halvempaa hintaa Fiat 128:aan verrattuna.

Fiat 128 muotoiltiin alkuaan viistoperäksi, minkä korimallin jugoslavialaistehdas otti valmistukseen porrasperän sijasta. Korin peräosan erilaisuus 128:aan verrattuna johtuu siis Fiatin alkuperäisistä koripiirrustuksista ja niihin tehdyistä muutoksista.

== Erikoiskatsastus ==
Fiat 128 sijoittui [[Tekniikan Maailma]]n 3/1979 luotettavuusvertailussa (Erikoiskatsastus) sijalle 12 (12./20). Alustan osien kestävyydessä oli parannettavaa. Vetoakselin suojakumit rikkoutuivat usein. Jarrusylinterit jumiutuivat harmillisen usein. Moottorin yleisiä vikoja: polttoainepumppu ja jakopää (hammashihna). Ovien säädöissä ja lukoissa esiintyi joskus vikoja, samoin mittaristossa. <ref>Tekniikan Maailma 3/1979, s. 72-79</ref>

== Rekisteröinti ==
Fiat 128:aa ja Zastavaa rekisteröitiin yhteensä Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=700px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1970!!1971!!1972!!1973!!1974!!1975!!1976!!1977!!1978!!1979!!1980!!1981!!1982
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1484||2183||1331||1768||2310||3221||2080||2754||2273||1663||1373||1165||153
|}
Vuosina 1974-1982 Zastavan myynti oli vuosittain noin 100-500, loput eli suurin osa luvuista on Fiat 128:n myyntiä <ref>Tekniikan Maailma 15/1983, s. 104</ref>. Alkuvuotena 1972 (1-7/72) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 708 kpl <ref>Moottoriviesti 9/1972, s. 57</ref>.
 
Alkuvuonna 1974 (1-10/74) rekisteröitiin Fiat 128-mallia 1690 kpl. <ref>Tuulilasi 1/1975, s. 81</ref>
 
Tuulilasin 3/1978 mukaan Fiat 128:n 1977 myynti oli 2722 + 32 (farmari) kpl on yhteensä 2754 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 209 kpl on yhteensä 2963 kpl <ref>Tuulilasi 3/1978</ref>.
 
Tuulilasin 3/1979 mukaan Fiat 128:n 1978 myynti oli 2273 kpl, johon lisättynä Zastava 1100:n 122 kpl on yhteensä 2395 kpl <ref>Tuulilasi 3/1979</ref>.
 
Fiat 128 -mallia rekisteröitiin Suomessa tammikuussa [[1975]] 241 kpl (sija 10.) <ref>Tuulilasi 4/1975, s. 120</ref>.

== Lähteet ==
* [[Tekniikan Maailma]] 13/1970, vertailu
* [[Tekniikan Maailma]] 3/1978, koeajo
* [[Mobilisti]] 7/2014
{{EngWikipedia|Fiat_128}}
<references/>

[[Luokka:Fiat|128]]
[[Luokka:Seat|128]]
[[Luokka:Mallit|128]]