Ajovalo (valaisin) - Muutoshistoria

Trashcan: /* 1900-luku */

2025-09-03T06:53:49Z

‎1900-luku

Trashcan: /* 2000-luku */

2025-09-03T06:51:40Z

‎2000-luku

Kustu-2 (30. lokakuuta 2024 kello 02.38)

2024-10-30T02:38:08Z

88.195.209.193 (14. heinäkuuta 2024 kello 23.17)

2024-07-14T23:17:08Z

88.195.209.193 (14. heinäkuuta 2024 kello 23.12)

2024-07-14T23:12:56Z

88.195.209.193 (14. heinäkuuta 2024 kello 22.59)

2024-07-14T22:59:49Z

88.195.209.193 (14. heinäkuuta 2024 kello 22.36)

2024-07-14T22:36:44Z

88.195.209.193 (14. heinäkuuta 2024 kello 19.29)

2024-07-14T19:29:17Z

Drayan: /* Lähteet */

2022-03-18T07:55:42Z

‎Lähteet

Drayan: /* Lähteet */

2022-03-18T07:55:16Z

‎Lähteet

@@ Rivi 25: / Rivi 25: @@
 *[[1991]]
 **Xenon-lähivalot &ndash; [[BMW 7-sarja]]
 === 2000-luku ===
 *[[2006]]

@@ Rivi 26: / Rivi 26: @@
 **Xenon-lähivalot &ndash; [[BMW 7-sarja]]
 === 2000-luku ===
 *[[2006]]
 **LED-ajovalot &ndash; [[Lexus LS]]

@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 Vuoteen 1939 mennessä autonvalmistajat käyttivät parabolisella heijastimella (PAR-valaisin, joka on kaareva peili) toteutettuja ajovaloja, joissa oli myös hehkulanka ja linssi, jotka kaikki suljettiin yhteen kuoreen tarkemman valosäteen luomiseksi. Nämä valaisimet käyttivät kuitenkin paljon sähköä valotehoonsa verrattuna ja alkuperäinen volframifilamentti saattoi joskus kiehua jättäen lasiin tummia jälkiä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Led outfitters | Osoite = https://ledoutfitters.com/blog/from-lamps-to-lasers-the-history-behind-headlights/| Nimeke = FROM LAMPS TO LASERS: THE HISTORY BEHIND HEADLIGHTS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = ledoutfitters| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref>
-Halogeenivalot autoihin saapuivat vuonna 1962, kun ensimmäinen ajoneuvoihin tarkoitettu halogeenivalotyyppi H1 julkaistiin. Ne olivat parabolisilla heijastimilla toimiviin valoihin nähden paljon kirkkaampia, hieman kestävämpiä ja rikkoontuessaan vähemmän vauriota aiheuttavia. Monet kuitenkin jäivät edelleen toivomaan kestävämpää valaisinta, jonka vuoksi kehitettiin [[kaasupurkausvalo]]t (Xenon, HID). Ne kestävät noin viisi kertaa pidempään kuin halogeenivalot vähemmän virrankäytön seurauksena, ja myös niiden valoteho on huomattavasti halogeenejä korkeampi. Kaasupurkausajovalon tuottama värisävy on valkoinen tai haalean sininen, kun aikaisemmat ajovalotyypit ovat olleet väreiltänsä kellertäviä. Kaasupurkausajovalojen huonoihin puoliin kuuluu kuitenkin sen hidas kirkastuminen: päälle laittaessa valoa on heti kohtuullisesti, mutta täyteen kirkkauteen pääsy kestää jopa noin 10 sekuntia. Tämän vuoksi niitä ei voi käyttää kaukovalaisimissa, ellei autossa ole fyysistä suljinta kirkkautta vähentävää lähivalon edessä, joka avautuu kaukovalo päälle laittaessa. Tällaisia ajovaloja kutsutaan Bi-Xenon -ajovaloiksi. Kaasupurkausajovalot ovat lisäksi kalliita ja monimutkaisia halogeenivaloihin verrattuna, joiden vuoksi niitä ei enää käytetä.
+Halogeenivalot autoihin saapuivat vuonna 1962, kun ensimmäinen ajoneuvoihin tarkoitettu halogeenivalotyyppi H1 julkaistiin. Ne olivat parabolisilla heijastimilla toimiviin valoihin nähden paljon kirkkaampia, hieman kestävämpiä ja rikkoontuessaan vähemmän vauriota aiheuttavia. Monet kuitenkin jäivät edelleen toivomaan kestävämpää valaisinta, jonka vuoksi kehitettiin [[kaasupurkausvalo]]t (Xenon, HID). Ne kestävät noin viisi kertaa pidempään kuin halogeenivalot vähemmän virrankäytön seurauksena, ja myös niiden valoteho on huomattavasti halogeenejä korkeampi. Kaasupurkausajovalon tuottama värisävy on valkoinen tai haalean sininen, kun aikaisemmat ajovalotyypit ovat olleet väreiltänsä kellertäviä. Kaasupurkausajovalojen huonoihin puoliin kuuluu kuitenkin sen hidas kirkastuminen: päälle laittaessa valoa on heti kohtuullisesti, mutta täyteen kirkkauteen pääsy kestää jopa noin 10 sekuntia. Tämän vuoksi niitä ei voi käyttää kaukovalaisimissa, ellei autossa ole kirkkautta vähentävää fyysistä suljinta lähivalon edessä, joka avautuu kaukovalot päälle laitettaessa. Tällaisia ajovaloja kutsutaan Bi-Xenon -ajovaloiksi. Kaasupurkausajovalot ovat lisäksi kalliita ja monimutkaisia halogeenivaloihin verrattuna, joiden vuoksi niitä ei enää käytetä.
 LED-lähivalot nähtiin ensimmäiset kerran vuoden 2006 [[Lexus LS|Lexus LS 600h]]:ssa. Ensimmäinen kerran LED-takavalot nähtiin jo vuoden 1993 [[Ford Thunderbird]]issä, mutta ne eivät olleet silloin vielä riittävän kirkkaita toimimaan lähivaloina.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Burkard Wördenweber, Jörg Wallaschek, Peter Boyce, Donald D. Hoffman | Osoite = https://books.google.fi/books?id=yatUXs8QQAMC&pg=PA95&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false| Nimeke = Automotive Lighting and Human Vision| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = ISBN 978-1402060175| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 25.6.2024| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref> LED-valot ratkaisivat monet halogeenien ja kaasupurkausajovalojen ongelmista: ne kestävät reilusti kaasupurkausvaloakin pidempään, syttyvät heti täyteen kirkkauteen ja ovat halvempia sekä yksinkertaisempia tekniikaltaan. Tämän lisäksi ne käyttävät vielä vähemmän virtaa kuin kaasupurkausvalot ja ovat niitäkin kirkkaampia. LED-valon värin pystyy päättämään itse, joten ne voivat myös näyttää täysin valkoista valoa.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|250px|right|thumb|Nykyaikainen halogeeni [[Projektorivalo|projektorioajovalo]]]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
+[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|250px|right|thumb|Nykyaikainen halogeeni [[Projektorivalo|projektorioajovalo]]]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää erilaisia ajovalotyyppejä, joista yleisimmät ovat olleet halogeeni-, kaasupurkaus- ja LED-ajovalot. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
 == Ajovalotyyppien historia ==
@@ Rivi 89: / Rivi 89: @@
 Kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle yhtäaikaisesti tai pareittain, mutta vaihdettaessa takaisin lähivaloille on kaikkien kaukovalaisinten sammuttava yhtäaikaisesti. Lähivalot saavat jäädä päälle kytkettäessä kaukovalot palamaan. Kaukovalojen päällä olemista osoittava merkkivalo on pakollinen. Kaukovalaisinten lähettämä valo on suunnattava eteenpäin eikä se saa häiritä kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti heijastumalla.
-Kaukovalaisimia saa olla kaksi tai neljä (lisäkaukovalot). Samanaikaisesti päälle kytkettävien kaukovalojen yhteinen valonvoimakkuus saa olla korkeintaan 300 000 cd, jota vastaa referenssiluku 100. Lisäkaukovalaisimet saa asentaa ottaen huomioon symmetriasta ja enimmäisvalovoimakkuudesta annetut määräykset. Lisäkaukovalot saa asentaa katolle jos ne eivät häikäise kuljettajaa. Tämä laki on tullut voimaan EU:n myötä toukokuussa 2013. Kaukovalaisinten sijoittelu on siis sangen vapaata. Jos autossa on neljä kätkettävää kaukovalaisinta, kahden lisäkaukovalon asennus on sallittua ainoastaan merkkivalon lähettämiseksi päivänvalossa. Ennen 1.1.1980 käyttöönotetussa autossa saa sekä kaukovalot että lisäkaukovalot kahdentaa. Kaukovaloja ei tällaisessa autossa saa asentaa katolle. Kaukovalaisimen valaisevan pinnan tulee näkyä 5° kaikkiin suuntiin vertailuakseliin nähden. (Lähde: AKE:n valo-ohje)
+Kaukovalaisimia saa olla kaksi tai neljä (lisäkaukovalot). Samanaikaisesti päälle kytkettävien kaukovalojen yhteinen valonvoimakkuus saa olla korkeintaan 300 000 cd, jota vastaa referenssiluku 100. Lisäkaukovalaisimet saa asentaa ottaen huomioon symmetriasta ja enimmäisvalovoimakkuudesta annetut määräykset. Lisäkaukovalot saa asentaa katolle jos ne eivät häikäise kuljettajaa. Tämä laki on tullut voimaan EU:n myötä toukokuussa 2013. Kaukovalaisinten sijoittelu on siis sangen vapaata. Jos autossa on neljä kätkettävää kaukovalaisinta, kahden lisäkaukovalon asennus on sallittua ainoastaan merkkivalon lähettämiseksi päivänvalossa. Ennen 1.1.1980 käyttöönotetussa autossa saa sekä kaukovalot että lisäkaukovalot kahdentaa. Kaukovaloja ei tällaisessa autossa saa asentaa katolle. Kaukovalaisimen valaisevan pinnan tulee näkyä 5° kaikkiin suuntiin vertailuakseliin nähden.<ref>AKE:n valojensuuntaus-ohje</ref>
 == Katso myös ==

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|200px|right|thumb|Nykyaikainen halogeeni [[Projektorivalo|projektorioajovalo]]]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
+[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|250px|right|thumb|Nykyaikainen halogeeni [[Projektorivalo|projektorioajovalo]]]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
 == Ajovalotyyppien historia ==
@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 Vuonna 2014 [[BMW]] esitteli Laser -ajovalot [[BMW i8]]:n kanssa. Ne ovat LED-valoja parhaimmillaan 4 kertaa kirkkaammat ja käyttävät noin puolet vähemmän sähköä. Tekniikka Laser -ajovalojen takana on kuitenkin kallista ja LED-valoja monimutkaisempaa, joten ne eivät ole yleistyneet autoissa kovin nopeasti.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = The Engineers Post | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=lVtnH0KscS4| Nimeke = The Problem With These Headlights| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Springer Berlin, Heidelber| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 9.2.2007| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref>
 === Ajovalojen kehityskausi lyhyesti ===

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|200px|right|thumb|Nykyaikainen halogeeni projektioajovalo]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
+[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|200px|right|thumb|Nykyaikainen halogeeni [[Projektorivalo|projektorioajovalo]]]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
 == Ajovalotyyppien historia ==
@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
 **LED-päivä-, lähi- ja kaukovalot &ndash; [[Audi R8]]
 *[[2014]]
-**Laser lähi- ja kaukovalot &ndash; [[BMW i8]]
+**Laser lähi- ja kaukovalot &ndash; [[BMW i8]]<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Ajovalo.net| Osoite = http://www.ajovalo.net/Varusteet.htm ajovalo.net| Nimeke = Missä automalleissa eri varusteet on esitelty ensimmäisenä| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref>
 == Ajovaloumpiot ==
-Ajovaloumpio tarkoittaa itse valaisinta ympäröivää kehikkoa, jonka sisällä ajovalo on. '''Heijastinajovaloissa''' on selkeä heijastava pinta kuvun sisällä, joka kasvattaa ajovalon kirkkautta ja ohjaa valoa oikeaan paikkaan. '''Projektioajovalot''' toimivat samalla tavalla, mutta niissä on erillinen linssi heijastimen edessä, joka tehostaa valon tehokkuutta ja ohjaa valon tarkemmin tiehen. Kaasupurkaus- ja LED-ajovalot käyttävät aina projektiomallista umpiota niiden hyvin suuren valotehon vuoksi. Halogeeniajovalot käyttivät lähes aina ennen 2000-lukua heijastinumpiota, mutta sen jälkeen myös projektioumpiot ovat kasvattaneet suosiotaan halogeenivalojenkin kanssa.
+Ajovaloumpio tarkoittaa itse valaisinta ympäröivää kehikkoa, jonka sisällä ajovalo on. '''Heijastinajovaloissa''' on selkeä heijastava pinta kuvun sisällä, joka kasvattaa ajovalon kirkkautta ja ohjaa valoa oikeaan paikkaan. '''[[Projektorivalo|Projektorioajovalot]]''' toimivat samalla tavalla, mutta niissä on erillinen linssi heijastimen edessä, joka tehostaa valon tehokkuutta ja ohjaa valon tarkemmin tiehen. Kaasupurkaus- ja LED-ajovalot käyttävät aina projektorimallista umpiota niiden hyvin suuren valotehon vuoksi. Halogeeniajovalot käyttivät lähes aina ennen 2000-lukua heijastinumpiota, mutta sen jälkeen myös projektoriumpiot ovat kasvattaneet suosiotaan halogeenivalojenkin kanssa.
 == Valojen säätöjärjestelmät ==
 === Häikäisemätön kaukovalo ja ''pixel light'' -järjestelmä ===
-''Glare-free high beam'' eli häikäisemätön kaukovalo on kameraohjattu, dynaaminen valaistusjärjestelmä, joka luo valikoidusti hämäriä alueita, joiden avulla vältetään muiden tielläliikkujien häikäistyminen, samalla ylläpitäen oman ajoneuvon kannalta optimaalisia valaistusolosuhteita.[https://www.youtube.com/watch?v=EOSLMs5Pma8]Tämä tarkoittaa että alue muiden tielläliikkujien ympärillä on jatkuvasti valaistu, kuitenkin siten, että valaistuksesta ei synny samankaltaista häikäisyä kuin konventionaalisten kaukovalojen käytöstä. [https://www.youtube.com/watch?v=C6mmQxfqo7o] Tällaisen jatkuvasti muuttuvan valokuvion luominen vaatii tuekseen kehittynyttä sensori- ja prosessoritekniikkaa, koska kohteet, joita halutaan välttää häikäisemästä, ovat jatkuvassa liikkeessä. Dynaaminen valokuvion varjostus voidaan toteuttaa ajovaloyksikön sisällä liikutettavilla varjostimilla tai LED-valaisimia käytettäessä voidaan halutut valodiodit sammuttaa. Tätä teknologiaa kutsutaan nimellä ''Pixel light''.[http://www.hella-press.com/search_detail.php?text_id=825&archiv=0&language=e&newdir=eng][https://www.youtube.com/results?search_query=Audi+Matrix+lights]
+''Glare-free high beam'' eli häikäisemätön kaukovalo on kameraohjattu, dynaaminen valaistusjärjestelmä, joka luo valikoidusti hämäriä alueita, joiden avulla vältetään muiden tielläliikkujien häikäistyminen, samalla ylläpitäen oman ajoneuvon kannalta optimaalisia valaistusolosuhteita.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = FORVIA HELLA Group| Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=EOSLMs5Pma8| Nimeke = HELLA Glare-free High Beam - Driving with high beam without dazzling others| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 5.4.2012| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref> Tämä tarkoittaa että alue muiden tielläliikkujien ympärillä on jatkuvasti valaistu, kuitenkin siten, että valaistuksesta ei synny samankaltaista häikäisyä kuin konventionaalisten kaukovalojen käytöstä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =
 Ensimmäinen '''mekaanisesti ohjattu (non-LED)''' häikäisemätön kaukovalojärjestelmä oli Volkswagenin ''Dynamic Light Assist'', joka esiteltiin vuonna 2010 [[Volkswagen Touareg (7P)|Touareg-]], [[Volkswagen Phaeton|Phaeton-]] ja [[Volkswagen Passat B7|Passat]] -mallien yhteydessä. Vuonna 2012 esiteltiin [[Lexus LS USF40|Lexus LS (USF 40)]] -facelift-mallissa vastaavalla tekniikalla toteutettu Bi-Xenon -valaistusjärjestelmä, nimeltään: '''Adaptive High-beam System'''.
-Ensimmäinen '''mekaanisesti ohjattu LED''' häikäisemätön kaukovalojärjestelmä esiteltiin BMW:n [[BMW 7-sarja F01|7-sarjassa]], vuoden 2012 mallipäivitysten yhteydessä nimellä '''Selective Beam'''.[https://www.youtube.com/results?search_query=BMW+Selective+Beam] Vuonna 2013 [[Mercedes-Benz]] toi markkinoille vastaavanlaista teknologiaa käyttävän järjestelmän nimellä '''Adaptive Highbeam Assist Plus'''.[https://www.youtube.com/results?search_query=Mercedes-Benz+Adaptive+Highbeam+Assist+Plus]
+Ensimmäinen '''mekaanisesti ohjattu LED''' häikäisemätön kaukovalojärjestelmä esiteltiin BMW:n [[BMW 7-sarja F01|7-sarjassa]], vuoden 2012 mallipäivitysten yhteydessä nimellä '''Selective Beam'''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = BIMMERPOST| Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=5hlpL5kVCNI| Nimeke = BMW Selective Beam (High Beam) Assist| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 9.4.2014| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref> Vuonna 2013 [[Mercedes-Benz]] toi markkinoille vastaavanlaista teknologiaa käyttävän järjestelmän nimellä '''Adaptive Highbeam Assist Plus'''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =
-Ensimmäinen '''digitaalisesti ohjattu LED''' häikäisemätön kaukovalojärjestelmä esiteltiin vuonna 2013 Audin [[Audi A8 D4|A8]]-mallissa. Audin käyttämän järjestelmän nimi on '''Matrix'''. [https://www.youtube.com/results?search_query=Audi+Matrix+lights]
+Ensimmäinen '''digitaalisesti ohjattu LED''' häikäisemätön kaukovalojärjestelmä esiteltiin vuonna 2013 Audin [[Audi A8 D4|A8]]-mallissa. Audin käyttämän järjestelmän nimi on '''Matrix'''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Audi UK| Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=F4-iwuzAey4| Nimeke = Audi Matrix LED technology| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 11.10.2014| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref>
 == Lainsäädäntö ==
-Suomen lainsäädännössä ajovalojen käytöstä säädetään tieliikennelain 49 §:ssä.
+Suomen lainsäädännössä ajovalojen käytöstä säädetään tieliikennelain 49 §:ssä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Finlex| Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P49| Nimeke = Tieliikennelaki 729/2018| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref>
 "Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja ja takavaloja, kun ajoneuvoa kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.
@@ Rivi 96: / Rivi 98: @@
 == Lähteet ==
 *[http://www.eenewsautomotive.com/news/osram-supplies-oled-tail-lights-bmw-sports-car eenewsautomotive.com - Osram supplies OLED tail lights to BMW sports car]
-*[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P49  Tieliikennelaki 729/2018]
+<references/>
 [[Luokka:Valaisimet]]
 [[Luokka:Yhteistyöartikkelit]]
 [[Luokka:Laki]]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|200px|right|thumb|Nykyaikainen ajovalo]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
+[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|200px|right|thumb|Nykyaikainen halogeeni projektioajovalo]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.
-== Historia ==
+== Ajovalotyyppien historia ==
 Ajovalojen historia alkaa 1880-luvulta, jolloin autoissa alettiin käyttämään pääasiassa karbidilamppuja tai öljylamppuja ja pimeällä ajamisen mahdollistamiseksi. Ennen tätä autoissa ei ollut ajovaloja, sillä pimeällä ajaminen katsottiin muutenkin vaaralliseksi huonokuntoisten valaisemattomien teiden ja epäluotettavien autojen vuoksi. Öljylamppujen valoteho oli heikko, ja karbidilampuissakin oli kuitenkin useita haittapuolia: niihin piti lisätä usein kaasua ja vettä, sekä niiden valo oli hyvin hajaantunutta, jonka vuoksi valon määrä tiehen oli vähäinen.
@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 Näiden ongelmien korjaamiseksi [[Electric Vehicle Company]] keksi sähköajovalon vuonna 1898. [[Peerless]] oli ensimmäinen yhtiö, jonka kaikissa autoissa oli vakiona sähköajovalot vuonna 1904. Neljä vuotta myöhemmin Pockley Automobile Electric Lighting Syndicate tarjosi sähkövalosettejä myös taka- ja sivuvaloille, joille antoi virtaa 8-voltin akku. Aikaiset sähkövalaisimet olivat kuitenkin varsin lyhytikäisiä huonojen komponenttien, kuten Dynamoiden (sähkögeneraattorien) vuoksi, eivätkä ne kestäneet erilaisia sääolosuhteita riittävällä tavalla. Asia kuitenkin muuttui vuonna 1912, kun [[Cadillac]] esitteli sen [[Delco Electronics|Delco]]:n valmistaman sähköisen käynnistyksen, sytytyksen ja valaisinjärjestelmän. [[Cadillac Model Thirty]] oli ensimmäinen auto, jossa oli kokonaisvaltainen sähköinen järjestelmä, jonka avulla myös sähkövalaisinten komponenteista tuli aikaisempaa kestävämpiä. Nyt ajovaloja pystyi käyttämään myös sateella ja lumisissakin olosuhteissa. Tämän jälkeen valotehoa pyrittiin kasvattamaan muokkaamalla ajovalon linssien optiikkaa.
-Vuoteen 1939 mennessä autonvalmistajat käyttivät umpioajovaloja, joissa oli parabolinen heijastin (joka on kaareva peili), hehkulanka ja linssi, jotka kaikki suljettiin yhteen suljetun säteen ajovalon luomiseksi.
+Vuoteen 1939 mennessä autonvalmistajat käyttivät parabolisella heijastimella (PAR-valaisin, joka on kaareva peili) toteutettuja ajovaloja, joissa oli myös hehkulanka ja linssi, jotka kaikki suljettiin yhteen kuoreen tarkemman valosäteen luomiseksi. Nämä valaisimet käyttivät kuitenkin paljon sähköä valotehoonsa verrattuna ja alkuperäinen volframifilamentti saattoi joskus kiehua jättäen lasiin tummia jälkiä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Led outfitters | Osoite = https://ledoutfitters.com/blog/from-lamps-to-lasers-the-history-behind-headlights/| Nimeke = FROM LAMPS TO LASERS: THE HISTORY BEHIND HEADLIGHTS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = ledoutfitters| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 15.7.2024}}</ref>
-=== Ajovalojen kehityskausi ===
+Halogeenivalot autoihin saapuivat vuonna 1962, kun ensimmäinen ajoneuvoihin tarkoitettu halogeenivalotyyppi H1 julkaistiin. Ne olivat parabolisilla heijastimilla toimiviin valoihin nähden paljon kirkkaampia, hieman kestävämpiä ja rikkoontuessaan vähemmän vauriota aiheuttavia. Monet kuitenkin jäivät edelleen toivomaan kestävämpää valaisinta, jonka vuoksi kehitettiin [[kaasupurkausvalo]]t (Xenon, HID). Ne kestävät noin viisi kertaa pidempään kuin halogeenivalot vähemmän virrankäytön seurauksena, ja myös niiden valoteho on huomattavasti halogeenejä korkeampi. Kaasupurkausajovalon tuottama värisävy on valkoinen tai haalean sininen, kun aikaisemmat ajovalotyypit ovat olleet väreiltänsä kellertäviä. Kaasupurkausajovalojen huonoihin puoliin kuuluu kuitenkin sen hidas kirkastuminen: päälle laittaessa valoa on heti kohtuullisesti, mutta täyteen kirkkauteen pääsy kestää jopa noin 10 sekuntia. Tämän vuoksi niitä ei voi käyttää kaukovalaisimissa, ellei autossa ole fyysistä suljinta kirkkautta vähentävää lähivalon edessä, joka avautuu kaukovalo päälle laittaessa. Tällaisia ajovaloja kutsutaan Bi-Xenon -ajovaloiksi. Kaasupurkausajovalot ovat lisäksi kalliita ja monimutkaisia halogeenivaloihin verrattuna, joiden vuoksi niitä ei enää käytetä.
 === 1900-luku ===
 *[[1930]]
@@ Rivi 18: / Rivi 24: @@
 *[[2002]]
 **Xenon-lähi- ja kaukovalot &ndash; [[Volkswagen Phaeton]]
-**LED-takavalot &ndash; [[Volkswagen Phaeton]]
+*[[2006]]
 **LED-ajovalot &ndash; [[Lexus LS]]
 *[[2009]]
-**LED-päiväajovalot &ndash; [[Audi R8]]
+**LED-päivä-, lähi- ja kaukovalot &ndash; [[Audi R8]]
-*[[2016]]
+*[[2014]]
-**OLED-takavalot &ndash; [[BMW M4]] GTS
+**Laser lähi- ja kaukovalot &ndash; [[BMW i8]]
 == Lainsäädäntö ==
@@ Rivi 54: / Rivi 76: @@
 Mikäli ajoneuvossa on ajovalojen korkeudensäätölaite, on sen oltava toimintakykyinen molemmissa ajovaloissa. Korkeudensäätölaitteen toimita tulee testata valojen suuntauksen yhteydessä.
 '''AKE:n ohje kaukovaloista'''
@@ Rivi 63: / Rivi 84: @@
 Kaukovalaisimia saa olla kaksi tai neljä (lisäkaukovalot). Samanaikaisesti päälle kytkettävien kaukovalojen yhteinen valonvoimakkuus saa olla korkeintaan 300 000 cd, jota vastaa referenssiluku 100. Lisäkaukovalaisimet saa asentaa ottaen huomioon symmetriasta ja enimmäisvalovoimakkuudesta annetut määräykset. Lisäkaukovalot saa asentaa katolle jos ne eivät häikäise kuljettajaa. Tämä laki on tullut voimaan EU:n myötä toukokuussa 2013. Kaukovalaisinten sijoittelu on siis sangen vapaata. Jos autossa on neljä kätkettävää kaukovalaisinta, kahden lisäkaukovalon asennus on sallittua ainoastaan merkkivalon lähettämiseksi päivänvalossa. Ennen 1.1.1980 käyttöönotetussa autossa saa sekä kaukovalot että lisäkaukovalot kahdentaa. Kaukovaloja ei tällaisessa autossa saa asentaa katolle. Kaukovalaisimen valaisevan pinnan tulee näkyä 5° kaikkiin suuntiin vertailuakseliin nähden. (Lähde: AKE:n valo-ohje)
 == Katso myös ==