Ford Transcontinental - Muutoshistoria

Cilkkis (5. lokakuuta 2017 kello 10.27)

2017-10-05T10:27:33Z

Christian Valley: /* Jälkisanat */

2017-10-05T10:15:43Z

‎Jälkisanat

Christian Valley: /* Tekniikka */

2015-04-26T10:07:18Z

‎Tekniikka

Fuller (17. heinäkuuta 2014 kello 08.27)

2014-07-17T08:27:54Z

Fuller (17. heinäkuuta 2014 kello 08.25)

2014-07-17T08:25:10Z

Christian Valley (16. heinäkuuta 2014 kello 13.22)

2014-07-16T13:22:52Z

78.27.85.43 (16. heinäkuuta 2014 kello 13.22)

2014-07-16T13:22:08Z

Fuller (16. heinäkuuta 2014 kello 10.33)

2014-07-16T10:33:30Z

Fuller (16. heinäkuuta 2014 kello 08.50)

2014-07-16T08:50:30Z

Christian Valley (16. heinäkuuta 2014 kello 06.09)

2014-07-16T06:09:09Z

@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 !style="text-align: center;" colspan=2|[[Tiedosto:Ford Transcontinental 4435.JPG|250px]]
 |- bgcolor=#f9f9f9
-|width="40%"|'''Valmistaja ja valmistusmaa'''||[[Ford|Ford Motor Company]]<br>Amsterdam, Alankomaat<br>[[Foden|Edwin Foden, Sons & Co.]]<br>Sandbach, Cheshire, UK
+|width="40%"|'''Valmistaja ja valmistusmaa'''||[[Ford|Ford Motor Company]]<br>Amsterdam, {{Lippu|Alankomaat}} Alankomaat<br>[[Foden|Edwin Foden, Sons & Co.]]<br>Sandbach, Cheshire, {{Lippu|UK}} Iso-Britannia
 |-
 |'''Valmistusaika'''|| [[1975]] &ndash; [[1984]]

@@ Rivi 61: / Rivi 61: @@
 ==Jälkisanat==
-Ford Transcontinental oli koottu oman aikansa parhaista komponenteista ja se oli kieltämättä huipputuote. Se vain tähtäsi markkina-rakoon, jossa kilpailu oli kovaa; isäntäkuljettajat olivat usein merkkiuskollisia ja suurten laivastojen omistajille tärkeintä on halpa hankintahinta. Alku oli hyvä, mutta kenties Transcontinentalin ensimmäisen polven lastentaudit ja lievät omintakeisuudet veivät ostajien luottamuksen. Viimeinen piste Transcontinentalin valmistukselle Alankomaissa oli vuoden 1982 taloustaantuma, jolloin mallin valmistus siirrettiin Britanniaan, [[Foden|Edwin Foden, Sons & Co.]] -yhtiön kuorma-autotehtaalle, jossa valmistettiin viimeiset 504 autoa. Mallin valmistus lopetettiin vuonna 1983, sen paikan raskaasssa paikallis- ja keskimatkan käytössä otti [[Ford Cargo|Cargo]], pitkänmatkan rahtikäyttöön Euroopan Ford ei enää tarjonnut tuotetta.
+Ford Transcontinental oli koottu oman aikansa parhaista komponenteista ja se oli kieltämättä huipputuote. Se vain tähtäsi markkina-rakoon, jossa kilpailu oli kovaa; isäntäkuljettajat olivat usein merkkiuskollisia ja suuren kalustomäärän omistajille tärkeintä on halpa hankintahinta. Alku oli hyvä, mutta kenties Transcontinentalin ensimmäisen polven lastentaudit ja lievät omintakeisuudet veivät ostajien luottamuksen. Viimeinen piste Transcontinentalin valmistukselle Alankomaissa oli vuoden [[1982]] taloustaantuma, jolloin mallin valmistus siirrettiin Britanniaan, [[Foden|Edwin Foden, Sons & Co.]] -yhtiön kuorma-autotehtaalle, jossa valmistettiin viimeiset 504 autoa. Mallin valmistus lopetettiin vuonna [[1983]], sen paikan raskaasssa paikallis- ja keskimatkan käytössä otti [[Ford Cargo|Cargo]], pitkänmatkan rahtikäyttöön Euroopan Ford ei enää tarjonnut tuotetta.
 ==Aiheesta muualla==

@@ Rivi 36: / Rivi 36: @@
 ==Tekniikka==
-Cummins-moottorien yläkerta koostui neliventtiilisistä sylinterikansista, yksi kansi kahta sylinteriä kohden, sekä polttoaineensyötöstä huolehtineesta [[Cummins PT]] (Pressure Time) -suorasuihkutusjärjestelmästä, jossa poltttoaine toimitettiin sylintereihin [[Pumppusuutin|pumppusuuttimilla]]. Jäähdyttimen tuuletin oli [[Viskokytkin|viskokytkin]]-tyyppinen. Moottorin voima välitettiin paineilmatehosteisen Spicer-kaksilevykytkimen kautta synkronoimattomalle Fuller Roadranger -vaihteistolle. Transcontinentalissa oli käytössä kaksi eri vaihteistomallia, 9-portainen RT 9509 sekä 13-portainen RTO 9513. Moottorien varustukseen kuului läppätyyppinen pakokaasujarru.
+Cummins-moottorien yläkerta koostui neliventtiilisistä sylinterikansista, yksi kansi kahta sylinteriä kohden, sekä polttoaineensyötöstä huolehtineesta [[Cummins PT]] (Pressure Time) -suorasuihkutusjärjestelmästä, jossa polttoaine toimitettiin sylintereihin [[Pumppusuutin|pumppusuuttimilla]]. Rakenteeltaan moottori oli [[rivi-6]] iskutilavuudeltaan 14011 cm³. Jäähdyttimen tuuletin oli [[Viskokytkin|viskokytkin]]-tyyppinen. Moottorin voima välitettiin paineilmatehosteisen Spicer-kaksilevykytkimen kautta synkronoimattomalle Fuller Roadranger -vaihteistolle. Transcontinentalissa oli käytössä kaksi eri vaihteistomallia, 9-portainen RT 9509 sekä 13-portainen RTO 9513. Moottorien varustukseen kuului läppätyyppinen pakokaasujarru.
 x2-mallien taka-akselina oli 11,5-tonninen Rockwell R180, akselivedolla ja kytkettävällä tasauspyörästön lukolla. Joillekin markkina-alueille oli tarjolla 13-tonninen U180-taka-akseli. 6x4-malleissa oli 18-tonninen Rockwell SHD/SHR -tandemakseli kytkettävällä ristilukolla.

@@ Rivi 72: / Rivi 72: @@
 http://www.fordtranscontinental.nl/<br>
 http://public.fotki.com/modeltrucks25thscale/truck_brochures/ford/ford-transcontinent/s25c-410070115340-0001.html
 [[Luokka:Kuorma-autot]]
 [[Luokka:Ford|Transcontinental]]
 [[Luokka:Mallit|Transcontinental]]

@@ Rivi 11: / Rivi 11: @@
 |'''[[Polttomoottori|Moottori]]'''||14,0 l [[Cummins]] NTE -tai NTC- R6-turbodiesel
 |- bgcolor="#f9f9f9" class="hiddenStructure{{{voimanvälitys}}}"
-|'''Voimanvälitys'''||9- tai 13-portainen [[Fuller]] Roadranger-vaihteisto,<br>[[Eaton Corporation|Eaton]]- tai [[Rockwell]]-perä
+|'''Voimanvälitys'''||9- tai 13-portainen [[Fuller]] Roadranger-vaihteisto,<br>[[Rockwell]]-perä
 |}
 {{Pääartikkeli|Ford}}
@@ Rivi 36: / Rivi 36: @@
 ==Tekniikka==
-Cummins-moottorien yläkerta koostui neliventtiilisistä sylinterikansista, yksi kansi kahta sylinteriä kohden, sekä polttoaineensyötöstä huolehtineesta [[Cummins PT]] (Pressure Time) -suorasuihkutusjärjestelmästä, jossa poltttoaine toimitettiin sylintereihin [[pumppusuuttimilla]]. Jäähdyttimen tuuletin oli [[Viskokytkin|viskokytkin]]-tyyppinen. Moottorin voima välitettiin paineilmatehosteisen Spicer-kaksilevykytkimen kautta synkronoimattomalle Fuller Roadranger -vaihteistolle. Transcontinentalissa oli käytössä kaksi eri vaihteistomallia, 9-portainen RT 9509 sekä 13-portainen RTO 9513. Moottorien varustukseen kuului läppätyyppinen pakokaasujarru.
+Cummins-moottorien yläkerta koostui neliventtiilisistä sylinterikansista, yksi kansi kahta sylinteriä kohden, sekä polttoaineensyötöstä huolehtineesta [[Cummins PT]] (Pressure Time) -suorasuihkutusjärjestelmästä, jossa poltttoaine toimitettiin sylintereihin [[Pumppusuutin|pumppusuuttimilla]]. Jäähdyttimen tuuletin oli [[Viskokytkin|viskokytkin]]-tyyppinen. Moottorin voima välitettiin paineilmatehosteisen Spicer-kaksilevykytkimen kautta synkronoimattomalle Fuller Roadranger -vaihteistolle. Transcontinentalissa oli käytössä kaksi eri vaihteistomallia, 9-portainen RT 9509 sekä 13-portainen RTO 9513. Moottorien varustukseen kuului läppätyyppinen pakokaasujarru.
 x2-mallien taka-akselina oli 11,5-tonninen Rockwell R180, akselivedolla ja kytkettävällä tasauspyörästön lukolla. Joillekin markkina-alueille oli tarjolla 13-tonninen U180-taka-akseli. 6x4-malleissa oli 18-tonninen Rockwell SHD/SHR -tandemakseli kytkettävällä ristilukolla.
@@ Rivi 48: / Rivi 48: @@
 Ohjaamon ja kojelaudan järjestelyt edustavat oman aikakautensa näkemystä ergonomisesta ohjaamosta. Berliet pulttasi ohjaamon suoraan kiinni runkoon, mutta Transcontinentalissa ohjaamo kelluu neljän jousitetun kiinnityspisteen varassa. Tämä vähensi huomattavasti läpitulevia iskuja sekä melua. Vaikka pystyasennossa oleva Cummins-moottori oli huomattavasti Berlietin V8:aa korkeampi, ohjaamo oli nostettu niin korkealle, että se oli läpikuljettavissa tai se voitiin varustaa kolmannella, keskelle sijoitetulla istuimella.
-Fordin uutuuden kauppa lähti hyvin liikkeelle, vuoden sisällä esittelystään tehtaalta rullasi ulos 1000:s yksilö. Sitten ostajien mielenkiinto mallia kohtaan loppui, syitä tähän on monia: Fordin tärkeimmiltä kilpailijoilta oli tullut markinoille uusia malleja, mm. [[Bedford TM]], [[Berliet TR -sarja|Berliet TR 280]], [[DAF F-sarja|DAF F2800]], [[Leyland Marathon]], MAN 19.320 FT, Mercedes-Benz 1932, Scania LB 141 ja Volvo F12.
+Fordin uutuuden kauppa lähti hyvin liikkeelle, vuoden sisällä esittelystään tehtaalta rullasi ulos 1000:s yksilö. Sitten ostajien mielenkiinto mallia kohtaan loppui, syitä tähän on monia: Fordin tärkeimmiltä kilpailijoilta oli tullut markinoille uusia malleja, mm. [[Bedford TM]], [[Berliet TR -sarja|Berliet TR 280]], [[DAF F-sarja|DAF F2800]], [[Leyland Marathon]], [[MAN Truck & Bus|MAN 19.320 FT]], [[Mercedes-Benz Lkw|Mercedes-Benz 1932]], [[Scania|Scania LB 141]] ja [[Volvo Trucks|Volvo F12]].
 ==Aiheesta muualla==
@@ Rivi 56: / Rivi 70: @@
 ==Lähteet==
 http://www.fomcc.de/transcontinental.htm<br>
-http://www.fordtranscontinental.nl/
+http://www.fordtranscontinental.nl/<br>
+http://public.fotki.com/modeltrucks25thscale/truck_brochures/ford/ford-transcontinent/s25c-410070115340-0001.html
 [[Luokka:Kuorma-autot]]
 [[Luokka:Ford|Transcontinental]]
 [[Luokka:Mallit|Transcontinental]]

← Vanhempi versio		Versio 16. heinäkuuta 2014 kello 10.33
Rivi 35:		Rivi 35:
	Vaikka H-sarja oli suunniteltu Englannissa, sen kokoonpano päätettiin suorittaa Amsterdamissa, jossa valmistettiin myös Fordin [[Ford D-sarja\|N-sarjan]] kuorma-autoja. Transcontinentalin kokoonpanoa varten Ford rakennutti Hollantiin uuden tehtaan ja testiradan. Investoinnit olivat suuret, mutta malliin asetetettiin suuria odotuksia, olihan kyseessä keskellä päämarkkina-aluettaan valmistettu aikansa huipputuote. Suunnitelmissa oli 7000:n auton vuosituotanto. Uusi Ford H-sarja, virallisesti Ford Transcontinentaliksi nimettynä, sai ensiesittelynsä Amsterdamissa huhtikuun 30. päivänä vuonna 1975.		Vaikka H-sarja oli suunniteltu Englannissa, sen kokoonpano päätettiin suorittaa Amsterdamissa, jossa valmistettiin myös Fordin [[Ford D-sarja\|N-sarjan]] kuorma-autoja. Transcontinentalin kokoonpanoa varten Ford rakennutti Hollantiin uuden tehtaan ja testiradan. Investoinnit olivat suuret, mutta malliin asetetettiin suuria odotuksia, olihan kyseessä keskellä päämarkkina-aluettaan valmistettu aikansa huipputuote. Suunnitelmissa oli 7000:n auton vuosituotanto. Uusi Ford H-sarja, virallisesti Ford Transcontinentaliksi nimettynä, sai ensiesittelynsä Amsterdamissa huhtikuun 30. päivänä vuonna 1975.

		+	==Tekniikka==
		+	Cummins-moottorien yläkerta koostui neliventtiilisistä sylinterikansista, yksi kansi kahta sylinteriä kohden, sekä polttoaineensyötöstä huolehtineesta [[Cummins PT]] (Pressure Time) -suorasuihkutusjärjestelmästä. Jäähdyttimen tuuletin oli [[Viskokytkin\|viskokytkin]]-tyyppinen. Moottorin voima välitettiin paineilmatehosteisen Spicer-kaksilevykytkimen kautta synkronoimattomalle Fuller Roadranger -vaihteistolle. Transcontinentalissa oli käytössä kaksi eri vaihteistomallia, 9-portainen RT 9509 sekä 13-portainen RTO 9513. Moottorien varustukseen kuului läppätyyppinen pakokaasujarru.
		+
		+	4x2-mallien taka-akselina oli 11,5-tonninen Rockwell R180, akselivedolla ja kytkettävällä tasauspyörästön lukolla. Joillekin markkina-alueille oli tarjolla 13-tonninen U180-taka-akseli. 6x4-malleissa oli 18-tonninen Rockwell SHD/SHR -tandemakseli kytkettävällä ristilukolla.
		+
		+	Jousituksena etu- ja taka-akselilla oli puolielliptiset lehtijouset, iskunvaimentimin ja kallistuksenvakaajin tuettuna. Ohjaustehostimena oli kaksinkertaisella tehotustoiminnolla varustettu ''Burman''. Seisontajarru vaikutti sekä etu- että taka-akseliin.
		+
		+	Vuodesta 1976 lähtien tarjolla oli myös 6x2-malli, joka oli saatu aikaan lisäämällä 4267 mm:n 4x2-alustaan ilmajousitteinen Sauer (SAF) -nostoteli. Suomeen tuotuihin malleihin asennettiin myös lehtijousilla ja sähköhydraulisella järjestelmällä varustettuja Nummek-nostotelejä.
		+
		+	Cummins-moottorin suuri öljytilavuus ja suuret öljynsuodattimet mahdollistivat 20 000 km:n öljynvaihtovälin, mikä oli 1970-luvulla huomionarvoisen pitkä huoltoväli. Kaksiosainen sähköjärjestelmä koostui neljästä 6 V:n akusta. Starttimoottori ja Suomessa telinnostajan moottori toimivat 24 V:n jännitteellä, auton muun sähköjärjestelmän jännite oli 12 V. Sähköpiirien suojana ei ollut sulakkeita, vaan uudelleen päällekytkettävät kontaktorit.
		+
		+	Ohjaamon ja kojelaudan järjestelyt edustavat oman aikakautensa näkemystä ergonomisesta ohjaamosta. Berliet pulttasi ohjaamon suoraan kiinni runkoon, mutta Transcontinentalissa ohjaamo kelluu neljän jousitetun kiinnityspisteen varassa. Tämä vähensi huomattavasti läpitulevia iskuja sekä melua. Vaikka pystyasennossa oleva Cummins-moottori oli huomattavasti Berlietin V8:aa korkeampi, ohjaamo oli nostettu niin korkealle, että se oli läpikuljettavissa tai se voitiin varustaa kolmannella, keskelle sijoitetulla istuimella.
		+
		+	Fordin uutuuden kauppa lähti hyvin liikkeelle, vuoden sisällä esittelystään tehtaalta rullasi ulos 1000:s yksilö. Sitten ostajien mielenkiinto mallia kohtaan loppui, syitä tähän on monia: Fordin tärkeimmiltä kilpailijoilta oli tullut markinoille uusia malleja, mm. [[Bedford TM]], [[Berliet TR -sarja\|Berliet TR 280]], [[DAF F-sarja\|DAF F2800]], [[Leyland Marathon]], MAN 19.320 FT, Mercedes-Benz 1932, Scania LB 141 ja Volvo F12.

	==Aiheesta muualla==		==Aiheesta muualla==

@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 ===Mark 1 versiot: 1975-1978===
 [[Tiedosto:Ford Transcontinental Mk I (1975-1978).png|right|thumb|250px|Mark I, 1975-1978]]
-Varhaisemmissa Transcontinentaleissa oli maskin yläpuolella suurikokoinen ''FORD''-teksti. Moottorina oli [[Cummins]] NTC ja malli tunnetaan myös nimella ''Small cam'', joka juontuu ko. moottorin nokka-akselin halkaisijan läpimitasta.
+Varhaisemmissa Transcontinentaleissa oli maskin yläpuolella suurikokoinen ''FORD''-teksti. Moottorina oli [[Cummins]] NTC ja malli tunnetaan myös nimella ''Small cam'', joka juontuu ko. moottorin nokka-akselin halkaisijan läpimitasta. Sähköjärjestelmä oli plus-maadotteinen
 ==Aiheesta muualla==

@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 {{Pääartikkeli|Ford}}
-'''Ford Transcontinental''' tai vaihtoehtoisesti '''Ford H-sarja''', oli vuosien 1975 - 1984 välisenä aikana Euroopassa valmistettu raskas kuorma-auto- ja rekkaveturisarja. Ford valmisti autoja omalla tehtaallaan Hollannin Amsterdamissa, 8735 kappaletta, sekä Britanniassa, [[Foden|Edwin Foden, Sons & Co.]] -yhtiön kuorma-autotehtaalla, 504 kappaletta.
+'''Ford Transcontinental''' tai vaihtoehtoisesti '''Ford H-sarja''', oli vuosien 1975 - 1984 välisenä aikana Euroopassa valmistettu raskas kuorma-auto- ja rekkaveturisarja. Ford valmisti autoja omalla tehtaallaan Hollannin Amsterdamissa, 8735 kappaletta, sekä Britanniassa, [[Foden|Edwin Foden, Sons & Co.]] -yhtiön kuorma-autotehtaalla, 504 kappaletta. Hytti oli peräisin [[Berliet]] TR -sarjan kuorma-autosta.
 ==Yleistä==