https://autowiki.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=Katalysaattori Katalysaattori - Muutoshistoria 2026-04-18T06:17:38Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.32.4 https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=211523&oldid=prev 85.76.160.169: /* Rakenne */ 2022-03-23T06:52:21Z <p>‎<span dir="auto"><span class="autocomment">Rakenne</span></span></p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 23. maaliskuuta 2022 kello 06.52</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l16" >Rivi 16:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 16:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Puhdistin rakentuu mehiläispesän hunajakennoja muistuttavien, tavallisesti keraamista ainetta olevien pohja-ainekennojen ympärille. Nämä kennot, jotka voivat keramiikan vaihtoehtona olla myös ohuesta metallifoliosta valmistettuja, kasvattavat katalysaattorin sisällä olevaa seinämäpinta-alaa. Mahdollisimman suuri pinta-ala on tarpeen, jotta pakokaasuissa olevat saastemolekyylit ehtisivät kaikki käydä riittävän lähellä aktiivista seinämää, jossa puhdistumiseen tarvittavat reaktiot tapahtuvat. Auki levitettynä keskikokoisessa katalysaattorissa onkin sisäpinta-alaa parin jalkapallokentän verran. Kennosto on suljettu teräspellistä valmistettuun koteloon, joka on muodoltaan autoissa käytettävien äänenvaimentimien kaltainen. Kennosto on kiinnitetty paikoilleen joustavasti, jotta kotelon ja kennoston erilaiset lämpölaajenemiset eivät vähitellen riko koko rakennetta.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Puhdistin rakentuu mehiläispesän hunajakennoja muistuttavien, tavallisesti keraamista ainetta olevien pohja-ainekennojen ympärille. Nämä kennot, jotka voivat keramiikan vaihtoehtona olla myös ohuesta metallifoliosta valmistettuja, kasvattavat katalysaattorin sisällä olevaa seinämäpinta-alaa. Mahdollisimman suuri pinta-ala on tarpeen, jotta pakokaasuissa olevat saastemolekyylit ehtisivät kaikki käydä riittävän lähellä aktiivista seinämää, jossa puhdistumiseen tarvittavat reaktiot tapahtuvat. Auki levitettynä keskikokoisessa katalysaattorissa onkin sisäpinta-alaa parin jalkapallokentän verran. Kennosto on suljettu teräspellistä valmistettuun koteloon, joka on muodoltaan autoissa käytettävien äänenvaimentimien kaltainen. Kennosto on kiinnitetty paikoilleen joustavasti, jotta kotelon ja kennoston erilaiset lämpölaajenemiset eivät vähitellen riko koko rakennetta.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tämän laajan, solukkomaisen kennoston pinnalle on sen huokoisuuden lisäämiseksi pinnoitettu alumiinioksidinen välikerros. Sen päälle on sitten seostettu varsinainen katalyyttisesti aktiivinen jalometalliseospinnoite. Yleisimmin käytetyt katalyyttimetallit ovat platina (Pt) ja rhodium (Rh). Platina toimii hapetusreaktioiden ja rhodium pelkistysreaktioiden katalyyttinä. Myös palladiumia (Pd) on käytetty varsin laajasti, etenkin alkuaikoina, kun katalysaattorit olivat vain hapettavia. Se kesti kuitenkin huonosti mm. bensiinissä olevan lyijyn &quot;myrkyttävää&quot; vaikutusta. Viime aikoina sitä on kuitenkin taas tutkittu, koska se on halvempaa kuin sitä paljon harvinaisemmat platina ja rhodium.  </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Tämän laajan, solukkomaisen kennoston pinnalle on sen huokoisuuden lisäämiseksi pinnoitettu alumiinioksidinen välikerros. Sen päälle on sitten seostettu varsinainen katalyyttisesti aktiivinen jalometalliseospinnoite. Yleisimmin käytetyt katalyyttimetallit ovat platina (Pt) ja rhodium (Rh). Platina toimii hapetusreaktioiden ja rhodium pelkistysreaktioiden katalyyttinä. Myös palladiumia (Pd) on käytetty varsin laajasti, etenkin alkuaikoina, kun katalysaattorit olivat vain hapettavia. Se kesti kuitenkin huonosti mm. bensiinissä olevan lyijyn &quot;myrkyttävää&quot; vaikutusta. Viime aikoina sitä on kuitenkin taas tutkittu, koska se on halvempaa kuin sitä paljon harvinaisemmat platina ja rhodium<ins class="diffchange diffchange-inline">. Kylläkin tällä hetkellä 23.03.2022 Palladium on noin 33% kultaa kalliimpi</ins>.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Toiminta ==</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Toiminta ==</div></td></tr> </table> 85.76.160.169 https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=182294&oldid=prev Fuller: Käyttäjän 62.148.126.12 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 137.163.16.136 tekemään versioon. 2019-05-03T09:35:49Z <p>Käyttäjän <a href="/index.php/Toiminnot:Muokkaukset/62.148.126.12" title="Toiminnot:Muokkaukset/62.148.126.12">62.148.126.12</a> (<a href="/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:62.148.126.12&amp;action=edit&amp;redlink=1" class="new" title="Keskustelu käyttäjästä:62.148.126.12 (sivua ei ole)">keskustelu</a>) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän <a href="/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:137.163.16.136&amp;action=edit&amp;redlink=1" class="new" title="Käyttäjä:137.163.16.136 (sivua ei ole)">137.163.16.136</a> tekemään versioon.</p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 3. toukokuuta 2019 kello 09.35</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l4" >Rivi 4:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 4:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Katalysaattori''' (puhekielessä &quot;katti&quot;) on päästöjen hallintaan tarkoitettu laite, jonka avulla [[polttomoottori]]n tuottamien [[pakokaasu]]jen haitallisia osia muunnetaan vähemmän haitalliseen muotoon. Englanninkielen termi &quot;catalytic converter&quot; (katalyyttinen muunnin) avaa sekä katin toimintatavan että tarkoituksen selkeästi ilmaistuna.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Katalysaattori''' (puhekielessä &quot;katti&quot;) on päästöjen hallintaan tarkoitettu laite, jonka avulla [[polttomoottori]]n tuottamien [[pakokaasu]]jen haitallisia osia muunnetaan vähemmän haitalliseen muotoon. Englanninkielen termi &quot;catalytic converter&quot; (katalyyttinen muunnin) avaa sekä katin toimintatavan että tarkoituksen selkeästi ilmaistuna.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Yleistä == <del class="diffchange diffchange-inline">umomgay</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Yleistä ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorin isänä pidetään ranskalaista insinööriä Eugene Houdry:a, joka kehitti [[Öljynjalostus|öljynjalostukseen]] katalyyttisen krakkauksen. Houdry oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1930. Toisen maailmansodan päätyttyä Houdry perusti ''Oxy-Catalyst'' -nimisen yhtiön, joka valmisti savukaasujen katalyyttisia puhdistuslaitteita savupiipputeollisuuden päästöjen hillitsemiseksi. Tämän jälkeen hänen mielenkiintonsa ilmanlaadun parantamiseksi kohdistui lähelle maan pintaa ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Houdryn yhtiö kehitti polttomoottoristen varastotrukkien pakoputkistoon toimivan katalyyttisen puhdistimen. Autojen kasvavan määrän ja suurkaupunkeihin muodostuneen savusumuongelman johdosta Houdryn seuraava kehityskohde oli henkilöauton katalysaattori, jolle myönnettiin Yhdysvaltain patentti 2,742,437 vuonna 1956.[https://books.google.fi/books?id=49gDAAAAMBAJ&amp;pg=PA134&amp;dq=Popular+Mechanics+Science&amp;source=bl&amp;ots=wPfY03bHQE&amp;sig=cm-xWdo-VtOnlEK9x6gfUnNseoc&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=4cADUIjMAeKS2QXnp82wCw&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true][https://books.google.fi/books?id=biYDAAAAMBAJ&amp;pg=PA83&amp;dq=popular+science+1930&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=I5ICT8KZKsvlgge97s22Ag&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorin isänä pidetään ranskalaista insinööriä Eugene Houdry:a, joka kehitti [[Öljynjalostus|öljynjalostukseen]] katalyyttisen krakkauksen. Houdry oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1930. Toisen maailmansodan päätyttyä Houdry perusti ''Oxy-Catalyst'' -nimisen yhtiön, joka valmisti savukaasujen katalyyttisia puhdistuslaitteita savupiipputeollisuuden päästöjen hillitsemiseksi. Tämän jälkeen hänen mielenkiintonsa ilmanlaadun parantamiseksi kohdistui lähelle maan pintaa ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Houdryn yhtiö kehitti polttomoottoristen varastotrukkien pakoputkistoon toimivan katalyyttisen puhdistimen. Autojen kasvavan määrän ja suurkaupunkeihin muodostuneen savusumuongelman johdosta Houdryn seuraava kehityskohde oli henkilöauton katalysaattori, jolle myönnettiin Yhdysvaltain patentti 2,742,437 vuonna 1956.[https://books.google.fi/books?id=49gDAAAAMBAJ&amp;pg=PA134&amp;dq=Popular+Mechanics+Science&amp;source=bl&amp;ots=wPfY03bHQE&amp;sig=cm-xWdo-VtOnlEK9x6gfUnNseoc&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=4cADUIjMAeKS2QXnp82wCw&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true][https://books.google.fi/books?id=biYDAAAAMBAJ&amp;pg=PA83&amp;dq=popular+science+1930&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=I5ICT8KZKsvlgge97s22Ag&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l58" >Rivi 58:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 58:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]] <del class="diffchange diffchange-inline">auto sanoo brom brom</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td></tr> </table> Fuller https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=182282&oldid=prev 62.148.126.12: katalysaattorin kaava 2019-05-03T06:40:21Z <p>katalysaattorin kaava</p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 3. toukokuuta 2019 kello 06.40</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l4" >Rivi 4:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 4:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Katalysaattori''' (puhekielessä &quot;katti&quot;) on päästöjen hallintaan tarkoitettu laite, jonka avulla [[polttomoottori]]n tuottamien [[pakokaasu]]jen haitallisia osia muunnetaan vähemmän haitalliseen muotoon. Englanninkielen termi &quot;catalytic converter&quot; (katalyyttinen muunnin) avaa sekä katin toimintatavan että tarkoituksen selkeästi ilmaistuna.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Katalysaattori''' (puhekielessä &quot;katti&quot;) on päästöjen hallintaan tarkoitettu laite, jonka avulla [[polttomoottori]]n tuottamien [[pakokaasu]]jen haitallisia osia muunnetaan vähemmän haitalliseen muotoon. Englanninkielen termi &quot;catalytic converter&quot; (katalyyttinen muunnin) avaa sekä katin toimintatavan että tarkoituksen selkeästi ilmaistuna.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Yleistä ==</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Yleistä == <ins class="diffchange diffchange-inline">umomgay</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorin isänä pidetään ranskalaista insinööriä Eugene Houdry:a, joka kehitti [[Öljynjalostus|öljynjalostukseen]] katalyyttisen krakkauksen. Houdry oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1930. Toisen maailmansodan päätyttyä Houdry perusti ''Oxy-Catalyst'' -nimisen yhtiön, joka valmisti savukaasujen katalyyttisia puhdistuslaitteita savupiipputeollisuuden päästöjen hillitsemiseksi. Tämän jälkeen hänen mielenkiintonsa ilmanlaadun parantamiseksi kohdistui lähelle maan pintaa ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Houdryn yhtiö kehitti polttomoottoristen varastotrukkien pakoputkistoon toimivan katalyyttisen puhdistimen. Autojen kasvavan määrän ja suurkaupunkeihin muodostuneen savusumuongelman johdosta Houdryn seuraava kehityskohde oli henkilöauton katalysaattori, jolle myönnettiin Yhdysvaltain patentti 2,742,437 vuonna 1956.[https://books.google.fi/books?id=49gDAAAAMBAJ&amp;pg=PA134&amp;dq=Popular+Mechanics+Science&amp;source=bl&amp;ots=wPfY03bHQE&amp;sig=cm-xWdo-VtOnlEK9x6gfUnNseoc&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=4cADUIjMAeKS2QXnp82wCw&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true][https://books.google.fi/books?id=biYDAAAAMBAJ&amp;pg=PA83&amp;dq=popular+science+1930&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=I5ICT8KZKsvlgge97s22Ag&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorin isänä pidetään ranskalaista insinööriä Eugene Houdry:a, joka kehitti [[Öljynjalostus|öljynjalostukseen]] katalyyttisen krakkauksen. Houdry oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1930. Toisen maailmansodan päätyttyä Houdry perusti ''Oxy-Catalyst'' -nimisen yhtiön, joka valmisti savukaasujen katalyyttisia puhdistuslaitteita savupiipputeollisuuden päästöjen hillitsemiseksi. Tämän jälkeen hänen mielenkiintonsa ilmanlaadun parantamiseksi kohdistui lähelle maan pintaa ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Houdryn yhtiö kehitti polttomoottoristen varastotrukkien pakoputkistoon toimivan katalyyttisen puhdistimen. Autojen kasvavan määrän ja suurkaupunkeihin muodostuneen savusumuongelman johdosta Houdryn seuraava kehityskohde oli henkilöauton katalysaattori, jolle myönnettiin Yhdysvaltain patentti 2,742,437 vuonna 1956.[https://books.google.fi/books?id=49gDAAAAMBAJ&amp;pg=PA134&amp;dq=Popular+Mechanics+Science&amp;source=bl&amp;ots=wPfY03bHQE&amp;sig=cm-xWdo-VtOnlEK9x6gfUnNseoc&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=4cADUIjMAeKS2QXnp82wCw&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true][https://books.google.fi/books?id=biYDAAAAMBAJ&amp;pg=PA83&amp;dq=popular+science+1930&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=I5ICT8KZKsvlgge97s22Ag&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> </table> 62.148.126.12 https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=182281&oldid=prev 62.148.126.12: kerroin mitä auto sanoo 2019-05-03T06:36:42Z <p>kerroin mitä auto sanoo</p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 3. toukokuuta 2019 kello 06.36</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l58" >Rivi 58:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 58:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]] <ins class="diffchange diffchange-inline">auto sanoo brom brom</ins></div></td></tr> </table> 62.148.126.12 https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=182072&oldid=prev 137.163.16.136 (24. huhtikuuta 2019 kello 10.11) 2019-04-24T10:11:12Z <p></p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 24. huhtikuuta 2019 kello 10.11</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l2" >Rivi 2:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Katalysaattori.jpg|thumb|250px|Katalysaattori]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuva:Katalysaattori.jpg|thumb|250px|Katalysaattori]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Katalysaattori''' (puhekielessä &quot;katti&quot;) on päästöjen hallintaan tarkoitettu laite, <del class="diffchange diffchange-inline">joka </del>avulla [[polttomoottori]]n tuottamien [[pakokaasu]]jen haitallisia osia muunnetaan vähemmän haitalliseen muotoon. Englanninkielen termi &quot;catalytic converter&quot; (katalyyttinen muunnin) avaa sekä katin toimintatavan että tarkoituksen selkeästi ilmaistuna.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Katalysaattori''' (puhekielessä &quot;katti&quot;) on päästöjen hallintaan tarkoitettu laite, <ins class="diffchange diffchange-inline">jonka </ins>avulla [[polttomoottori]]n tuottamien [[pakokaasu]]jen haitallisia osia muunnetaan vähemmän haitalliseen muotoon. Englanninkielen termi &quot;catalytic converter&quot; (katalyyttinen muunnin) avaa sekä katin toimintatavan että tarkoituksen selkeästi ilmaistuna.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Yleistä ==</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Yleistä ==</div></td></tr> </table> 137.163.16.136 https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=149788&oldid=prev Fuller (1. elokuuta 2016 kello 16.36) 2016-08-01T16:36:37Z <p></p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 1. elokuuta 2016 kello 16.36</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l51" >Rivi 51:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 51:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== SCR-katalysaattori ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== SCR-katalysaattori ===</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Selektiivinen katalyyttinen pelkistäminen ''(selective catalytic reduction, SCR)'' on tekniikka, jossa typen oksidien (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) päästöjä vähennetään katalysaattorilla. Tämä puhdistusmenetelmä käyttää lisäaineena [[AdBlue]]-tuotenimellä myytävää lisäainetta, joka koostuu ureasta ja vedestä. Pakoputken sisälle suihkutettaessa urealiuos hajoaa lämmössä ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Ammoniakki reagoi pakokaasun typen oksidien kanssa katalysaattorissa, jossa nämä pelkistyvät typpikaasuksi ja vesihöyryksi. Tämä ratkaisu vaatii lisäaineen lisäämistä sille varattuun säiliöön.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Selektiivinen katalyyttinen pelkistäminen ''(selective catalytic reduction, SCR)'' on tekniikka, jossa typen oksidien (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) päästöjä vähennetään katalysaattorilla. Tämä puhdistusmenetelmä käyttää lisäaineena [[AdBlue]]-tuotenimellä myytävää lisäainetta, joka koostuu ureasta ja vedestä. Pakoputken sisälle suihkutettaessa urealiuos hajoaa lämmössä ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Ammoniakki reagoi pakokaasun typen oksidien kanssa katalysaattorissa, jossa nämä pelkistyvät typpikaasuksi ja vesihöyryksi. Tämä ratkaisu vaatii lisäaineen lisäämistä sille varattuun säiliöön.</div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Lainsäädäntö ==</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Suomessa katalysaattoripakkoa käytännössä tarkoittavat, henkilöautojen bensiinimoottorien päästövaatimukset astuivat voimaan vuoden 1991 alussa, mutta katalysaattoriautoja tuli myyntiin jo vuonna 1990, koska niille myönnettiin ylimääräinen alennus autoverosta. Aivan viimeiset ilman katalysaattoria olleet uudet autot myytiin vuoden 1991 aikana, viimeisille eli varastoon jääneille myönnettiin erivapaus.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Dieselmoottorisia henkilöautoja (luokka M1) ja pakettiautoja ≤1305 kg (luokka N1 - I) koskeva Euro 5 -päästöluokitus astui voimaan syyskuussa 2009. Tämän päästöluokan vaatimukset edellyttävät katalysaattorin käyttöä. Euro 5 -päästöluokitukset pakettiautoille 1305–1760 kg ja &gt;1760–3500 kg.(Luokka N1 - II-III) tulivat voimaan syyskuussa 2010.</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td></tr> </table> Fuller https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=149786&oldid=prev Fuller (1. elokuuta 2016 kello 15.02) 2016-08-01T15:02:30Z <p></p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 1. elokuuta 2016 kello 15.02</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l25" >Rivi 25:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 25:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Katalysaattorityypit ==</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Katalysaattorityypit ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Säädettävä katalysaattori ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Säädettävä katalysaattori ===</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Yhdellä tai useammalla happitunnistimella eli [[lambda-anturi]]lla ohjattu järjestelmä. Nimityksestään huolimatta itse katalysaattoria ei säädetä, koska se ei ole mahdollista, vaan moottorin polttoaineseosta. Happitunnistimen tärkein tehtävä on suojella katalysaattoria, mittaamalla pakokaasun jäännöshapen määrää ja lähettämällä tämä tieto moottorin ohjausyksikölle. Ohjausyksikkö pyrkii pitämään polttoaineseoksen stoikiometrisen suhteen katalysaattorin toiminnan kannalta parhaana mahdollisena. Tämä tarkoittaa että 95-oktaanista bensiiniä käytettäessä suhde on 14,7:1 eli 14,7 kg <del class="diffchange diffchange-inline">ilmaaa </del>yhden bensiinilitran polttamiseen. 91-oktaanisella bensiinillä suhde on 14,8:1 ja puhtaalla etanolilla 9:1.  </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Yhdellä tai useammalla happitunnistimella eli [[lambda-anturi]]lla ohjattu järjestelmä. Nimityksestään huolimatta itse katalysaattoria ei säädetä, koska se ei ole mahdollista, vaan moottorin polttoaineseosta. Happitunnistimen tärkein tehtävä on suojella katalysaattoria, mittaamalla pakokaasun jäännöshapen määrää ja lähettämällä tämä tieto moottorin ohjausyksikölle. Ohjausyksikkö pyrkii pitämään polttoaineseoksen stoikiometrisen suhteen katalysaattorin toiminnan kannalta parhaana mahdollisena. Tämä tarkoittaa että 95-oktaanista bensiiniä käytettäessä suhde on 14,7:1 eli 14,7 kg <ins class="diffchange diffchange-inline">ilmaa </ins>yhden bensiinilitran polttamiseen. 91-oktaanisella bensiinillä suhde on 14,8:1 ja puhtaalla etanolilla 9:1<ins class="diffchange diffchange-inline">. Stoikiometrinen seos ei siis tarkoita varsinaisen palotapahtuman kannalta ehdottoman ainoaa ja oikeaa seossuhdetta</ins>.  </div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Koska kolmitoiimikatalysaattori pelkistää typen oksideja, on pakokaasussa oltava tätä varten riittävästi <del class="diffchange diffchange-inline">häkää eli hiilimonoksidia</del>. Tästä johtuen polttoaineseoksen on oltava hivenen rikas <del class="diffchange diffchange-inline">(stoikiometrinen seos ei siis tarkoita varsinaisen palotapahtuman kannalta ehdottoman ainoaa ja oikeaa seossuhdetta)</del>. Tämä taas aiheuttaa sen, että kolmetoimikatalysaattoria ei voi käyttää laihaseosmoottoreiden yhteydessä.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Koska kolmitoiimikatalysaattori pelkistää typen oksideja, on pakokaasussa oltava tätä varten riittävästi <ins class="diffchange diffchange-inline">hiilivetyä</ins>. Tästä johtuen polttoaineseoksen on oltava hivenen rikas. Tämä taas aiheuttaa sen, että kolmetoimikatalysaattoria ei voi käyttää laihaseosmoottoreiden yhteydessä.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Säätämätön katalysaattori ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Säätämätön katalysaattori ===</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l34" >Rivi 34:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Hapetuskatalysaattori ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Hapetuskatalysaattori ===</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>==== Dieselmoottori ====</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>==== Dieselmoottori ====</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Diesel-hapetuskatalysaattori ''(Diesel Oxidation Catalytic converter, DOC)'' vähentää hiilimonoksidin (CO) ja hiilivetyjen (HC) osuutta  pakokaasuista. <del class="diffchange diffchange-inline"> </del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Diesel-hapetuskatalysaattori ''(Diesel Oxidation Catalytic converter, DOC)'' vähentää hiilimonoksidin (CO) ja hiilivetyjen (HC) osuutta  pakokaasuista.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kemiallisten reaktioiden myötä katalysaattorilla varustettu dieselmoottori voi muodostaa huomattavasti suuremmat hiukkaspäästöt kuin ilman katalysaattoria oleva dieselmoottori silloin, kun moottori käy suurella kuormalla. Tämän johdosta DOC-katalysaattorin jälkeen pakoputkistossa saattaa olla [[hiukkassuodatin]]. Hiukkas-ja NOx-tasoja voidaan vähentää myös moottorin hallintajärjestelmän avulla niin alhaiselle tasolle, että vain diesel-hapetuskatalysaattori (DOC) on tarpeen. <del class="diffchange diffchange-inline">  </del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Dieselmoottorissa palaminen tapahtuu ilmaylimäärän vallitessa, joten dieselpakokaasut sisältävät yleensä vain hyvin vähän epätäydellisen palamisen tuotteita kuten hiilimonoksidia eli häkää (CO). Palamattomia hiilivetyjä (HC) syntyy hieman, esimerkiksi ruiskutussuuttimen kärkeen jäävän polttoaineen höyrystyessä pakotahdin aikana palamisen jo loputtua. Koska</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">dieselpolttoaineen sisältämät hiilivedyt ovat bensiinin vastaavia aineosia raskaampia ja pitkäketjuisempia, ne ovat myös vaikeammin palavia. Siksi dieselmoottorin pakokaasuihin muodostuu helpommin vaaralliseksi luokiteltuja hiilivety-yhdisteitä. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Dieselmoottorin pakokaasut sisältävät yleensä verrattain paljon typen oksideja (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;). Palaminen tapahtuu polttoainepisaroiden ulkopinnoilla, jossa paikallisesti vallitseva ilmakerroin on lähellä ykköstä, eli NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;-tuotolle otollisimpia seossuhteita esiintyy. Lisäksi samoilla alueilla palotilaa esiintyy myös paikallisia  lämpötilahuippuja, vaikka dieselmoottorissa syntyvät lämpötilat ovat keskimäärin alhaisemmat kuin ottomoottorissa. Korkea lämpötila edistää typen oksidien muodostusta.  </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kemiallisten reaktioiden myötä katalysaattorilla varustettu dieselmoottori voi muodostaa huomattavasti suuremmat hiukkaspäästöt kuin ilman katalysaattoria oleva dieselmoottori silloin, kun moottori käy suurella kuormalla. Tämän johdosta DOC-katalysaattorin jälkeen pakoputkistossa saattaa olla [[hiukkassuodatin]]. Hiukkas-ja NOx-tasoja voidaan vähentää myös moottorin hallintajärjestelmän avulla niin alhaiselle tasolle, että vain diesel-hapetuskatalysaattori (DOC) on tarpeen.</div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">==== 2T-moottori ====</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Kaksitahtisissa otto- ja dieselmoottoreissa voidaan käyttää samantyyppisiä hapetuskatalysaattoreita kuin ylempänä on kerrotu. Myös niiden teho ja vaikutus hiilimonoksidin ja hiilivetyjen vähentämiseen on samankaltainen kuin nelitahtisten dieselmoottorien yhteydessä.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">=== Varaava  NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt; -katalysaattori ===</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Jatkuvan pelkistyksen sijasta käytetään varastoivaa katalysaattoria, jolla saavutetaan parempi muuntosuhde ja tullaan toimeen pienemmällä määrällä pelkistävää  hiilivetyä. Laihaseoskäytössä NO hapettuu ensin NO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;:ksi ja varastoituu katalysaattorin metallioksidiin nitraattimuodostumana (NO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;). Lämpötilan pitää olla 250 – 450 °C, jotta katalysaattori toimii kunnolla. Toinen vaihe on regenerointivaihe, jossa pakokaasun  muodostus täytyy saada muutettua rikkaaksi. Tällöin muodostuu runsaasti pelkistimiä, kuten hiilimonoksidia ja eri hiilivetyjä. Tällöin nitraattimuodostuma purkautuu ja pelkistyy jalometallipitoisessa katalysaattorissa N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;:ksi. Dieselmoottori saadaan toimimaan rikkaalla korottamalla pakokaasujen takaisinkierrätysastetta tai myöhäistämällä ruiskutusennakkoa. NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;-katalysaattorin ongelmana on sen herkkyys polttoaineen rikille. Rikkiä ei saada regeneroitua vaan se alkaa tukkia katalysaattoria. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">=== SCR-katalysaattori ===</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Selektiivinen katalyyttinen pelkistäminen ''(selective catalytic reduction, SCR)'' on tekniikka, jossa typen oksidien (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) päästöjä vähennetään katalysaattorilla. Tämä puhdistusmenetelmä käyttää lisäaineena [[AdBlue]]-tuotenimellä myytävää lisäainetta, joka koostuu ureasta ja vedestä. Pakoputken sisälle suihkutettaessa urealiuos hajoaa lämmössä ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Ammoniakki reagoi pakokaasun typen oksidien kanssa katalysaattorissa, jossa nämä pelkistyvät typpikaasuksi ja vesihöyryksi. Tämä ratkaisu vaatii lisäaineen lisäämistä sille varattuun säiliöön.</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td></tr> </table> Fuller https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=149784&oldid=prev Fuller (31. heinäkuuta 2016 kello 18.16) 2016-07-31T18:16:14Z <p></p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 31. heinäkuuta 2016 kello 18.16</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l19" >Rivi 19:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 19:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Toiminta ==</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Toiminta ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattori ei siis ole mikään suodatin, joka keräisi itseensä saasteita, vaan kemiallinen muunnin, jonka avulla pakokaasun haitalliset ainesosat muunnetaan vähemmän haitallisiksi. Nykyisin bensiinimoottoriautoissa käytettävät katalysaattorit ovat ns. kolmitoimisia. Nimitys on peräisin siitä, että niissä tapahtuu samanaikaisesti kaikkien kolmen pääasiallisen saastekomponentin muunnosreaktioita: Samalla kun hapetetaan hiilimonoksidia (CO) hiilidioksidiksi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) ja palamattomia hiilivetyjä (HC) vedeksi (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O), pelkistetään myös typen oksideja (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) typpikaasuksi (N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;).</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattori ei siis ole mikään suodatin, joka keräisi itseensä saasteita, vaan kemiallinen muunnin, jonka avulla pakokaasun haitalliset ainesosat muunnetaan vähemmän haitallisiksi. Nykyisin bensiinimoottoriautoissa käytettävät katalysaattorit ovat <ins class="diffchange diffchange-inline">pääosin </ins>ns. kolmitoimisia. Nimitys on peräisin siitä, että niissä tapahtuu samanaikaisesti kaikkien kolmen pääasiallisen saastekomponentin muunnosreaktioita: Samalla kun hapetetaan hiilimonoksidia (CO) hiilidioksidiksi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) ja palamattomia hiilivetyjä (HC) vedeksi (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O), pelkistetään myös typen oksideja (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) typpikaasuksi (N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;).</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Polttoaineen ja ilman välisen seossuhteen tulee pysyä koko ajan hyvin lähellä (λ = 1), ns. stoikiometristä seosta, jossa on 14,7 kg ilmaa yhtä polttoainekiloa kohden. Tällöin moottorissa syntyvien hapetettavien ja pelkistettävien aineiden määrät ovat sellaiset, että katalysaattorin muunnosreaktiot tapahtuvat tehokkaasti. Seossuhteen pitämiseksi sallitun vaihtelualueen rajoissa tarvitaan pakokaasujen happipitoisuuden tunnistin, ns. lambda-anturi, sekä moottoriin menevän polttoaineseoksen koostumusta säätelevä sähköinen moottoriohjausjärjestelmä. Happitunnistimen antama signaali ohjaa polttoaineen ruiskutusta sähköisen säätöjärjestelmän kautta. Muunnosreaktioiden tapahtuminen edellyttää myös riittävän lämpötilan, vähintään 250 °C. Katalysaattorin kannalta paras puhdistusteho ja pisin toimintaikä saavutetaan lämpötila-alueella 400 - 800 °C.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Polttoaineen ja ilman välisen seossuhteen tulee pysyä koko ajan hyvin lähellä (λ = 1), ns. stoikiometristä seosta, jossa on 14,7 kg ilmaa yhtä polttoainekiloa kohden. Tällöin moottorissa syntyvien hapetettavien ja pelkistettävien aineiden määrät ovat sellaiset, että katalysaattorin muunnosreaktiot tapahtuvat tehokkaasti. Seossuhteen pitämiseksi sallitun vaihtelualueen rajoissa tarvitaan pakokaasujen happipitoisuuden tunnistin, ns. lambda-anturi, sekä moottoriin menevän polttoaineseoksen koostumusta säätelevä sähköinen moottoriohjausjärjestelmä. Happitunnistimen antama signaali ohjaa polttoaineen ruiskutusta sähköisen säätöjärjestelmän kautta. Muunnosreaktioiden tapahtuminen edellyttää myös riittävän lämpötilan, vähintään 250 °C. Katalysaattorin kannalta paras puhdistusteho ja pisin toimintaikä saavutetaan lämpötila-alueella 400 - 800 °C.</div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">== Katalysaattorityypit ==</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=== Säädettävä katalysaattori ===</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Yhdellä tai useammalla happitunnistimella eli [[lambda-anturi]]lla ohjattu järjestelmä. Nimityksestään huolimatta itse katalysaattoria ei säädetä, koska se ei ole mahdollista, vaan moottorin polttoaineseosta. Happitunnistimen tärkein tehtävä on suojella katalysaattoria, mittaamalla pakokaasun jäännöshapen määrää ja lähettämällä tämä tieto moottorin ohjausyksikölle. Ohjausyksikkö pyrkii pitämään polttoaineseoksen stoikiometrisen suhteen katalysaattorin toiminnan kannalta parhaana mahdollisena. Tämä tarkoittaa että 95-oktaanista bensiiniä käytettäessä suhde on 14,7:1 eli 14,7 kg ilmaaa yhden bensiinilitran polttamiseen. 91-oktaanisella bensiinillä suhde on 14,8:1 ja puhtaalla etanolilla 9:1. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Koska kolmitoiimikatalysaattori pelkistää typen oksideja, on pakokaasussa oltava tätä varten riittävästi häkää eli hiilimonoksidia. Tästä johtuen polttoaineseoksen on oltava hivenen rikas (stoikiometrinen seos ei siis tarkoita varsinaisen palotapahtuman kannalta ehdottoman ainoaa ja oikeaa seossuhdetta). Tämä taas aiheuttaa sen, että kolmetoimikatalysaattoria ei voi käyttää laihaseosmoottoreiden yhteydessä.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=== Säätämätön katalysaattori ===</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Katalysaattorien alkuaikojen teknologiaa, ennen happitunnistimien liittämistä osaksi järjestelmää. Säätämättömien katalysaattorien aika alkaa Yhdysvalloissa 1975 voimaan tulleista päästömääräyksistä ja kulkee käsi kädessä sen ajanjakson kanssa, kun kaasuttimet alkoivat muuttua yhä monimutkaisemmiksi ja edullisemmat [[Polttoaineen suihkutus|yksipisteruiskut]] alkoivat syrjäyttää niitä. Polttoainejärjestelmien kehityskaaren takana oli, polttoainetaloudellisuuden ohella, pyrkimys pystyä ohjaamaan polttoaineseosta ja palotapahtumaa siten, että katalysaattori toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman pitkään.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">=== Hapetuskatalysaattori ===</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">==== Dieselmoottori ====</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Diesel-hapetuskatalysaattori ''(Diesel Oxidation Catalytic converter, DOC)'' vähentää hiilimonoksidin (CO) ja hiilivetyjen (HC) osuutta  pakokaasuista.  </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Kemiallisten reaktioiden myötä katalysaattorilla varustettu dieselmoottori voi muodostaa huomattavasti suuremmat hiukkaspäästöt kuin ilman katalysaattoria oleva dieselmoottori silloin, kun moottori käy suurella kuormalla. Tämän johdosta DOC-katalysaattorin jälkeen pakoputkistossa saattaa olla [[hiukkassuodatin]]. Hiukkas-ja NOx-tasoja voidaan vähentää myös moottorin hallintajärjestelmän avulla niin alhaiselle tasolle, että vain diesel-hapetuskatalysaattori (DOC) on tarpeen.  </ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td></tr> </table> Fuller https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=149757&oldid=prev Fuller (30. heinäkuuta 2016 kello 18.06) 2016-07-30T18:06:56Z <p></p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 30. heinäkuuta 2016 kello 18.06</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l21" >Rivi 21:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 21:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattori ei siis ole mikään suodatin, joka keräisi itseensä saasteita, vaan kemiallinen muunnin, jonka avulla pakokaasun haitalliset ainesosat muunnetaan vähemmän haitallisiksi. Nykyisin bensiinimoottoriautoissa käytettävät katalysaattorit ovat ns. kolmitoimisia. Nimitys on peräisin siitä, että niissä tapahtuu samanaikaisesti kaikkien kolmen pääasiallisen saastekomponentin muunnosreaktioita: Samalla kun hapetetaan hiilimonoksidia (CO) hiilidioksidiksi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) ja palamattomia hiilivetyjä (HC) vedeksi (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O), pelkistetään myös typen oksideja (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) typpikaasuksi (N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;).</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattori ei siis ole mikään suodatin, joka keräisi itseensä saasteita, vaan kemiallinen muunnin, jonka avulla pakokaasun haitalliset ainesosat muunnetaan vähemmän haitallisiksi. Nykyisin bensiinimoottoriautoissa käytettävät katalysaattorit ovat ns. kolmitoimisia. Nimitys on peräisin siitä, että niissä tapahtuu samanaikaisesti kaikkien kolmen pääasiallisen saastekomponentin muunnosreaktioita: Samalla kun hapetetaan hiilimonoksidia (CO) hiilidioksidiksi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) ja palamattomia hiilivetyjä (HC) vedeksi (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O), pelkistetään myös typen oksideja (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) typpikaasuksi (N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;).</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Polttoaineen ja ilman välisen seossuhteen tulee pysyä koko ajan hyvin lähellä <del class="diffchange diffchange-inline">teoreettisesti oikeaa </del>(λ = 1), ns. stoikiometristä seosta, jossa on 14,7 kg ilmaa yhtä polttoainekiloa kohden. Tällöin moottorissa syntyvien hapetettavien ja pelkistettävien aineiden määrät ovat sellaiset, että katalysaattorin muunnosreaktiot tapahtuvat tehokkaasti. Seossuhteen pitämiseksi sallitun vaihtelualueen rajoissa tarvitaan pakokaasujen happipitoisuuden tunnistin, ns. lambda-anturi, sekä moottoriin menevän polttoaineseoksen koostumusta säätelevä sähköinen moottoriohjausjärjestelmä. Happitunnistimen antama signaali ohjaa polttoaineen ruiskutusta sähköisen säätöjärjestelmän kautta. Muunnosreaktioiden tapahtuminen edellyttää myös riittävän lämpötilan, vähintään 250 °C. Katalysaattorin kannalta paras puhdistusteho ja pisin toimintaikä saavutetaan lämpötila-alueella 400 - 800 °C.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Polttoaineen ja ilman välisen seossuhteen tulee pysyä koko ajan hyvin lähellä (λ = 1), ns. stoikiometristä seosta, jossa on 14,7 kg ilmaa yhtä polttoainekiloa kohden. Tällöin moottorissa syntyvien hapetettavien ja pelkistettävien aineiden määrät ovat sellaiset, että katalysaattorin muunnosreaktiot tapahtuvat tehokkaasti. Seossuhteen pitämiseksi sallitun vaihtelualueen rajoissa tarvitaan pakokaasujen happipitoisuuden tunnistin, ns. lambda-anturi, sekä moottoriin menevän polttoaineseoksen koostumusta säätelevä sähköinen moottoriohjausjärjestelmä. Happitunnistimen antama signaali ohjaa polttoaineen ruiskutusta sähköisen säätöjärjestelmän kautta. Muunnosreaktioiden tapahtuminen edellyttää myös riittävän lämpötilan, vähintään 250 °C. Katalysaattorin kannalta paras puhdistusteho ja pisin toimintaikä saavutetaan lämpötila-alueella 400 - 800 °C.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td></tr> </table> Fuller https://autowiki.fi/index.php?title=Katalysaattori&diff=149756&oldid=prev Fuller (30. heinäkuuta 2016 kello 17.54) 2016-07-30T17:54:25Z <p></p> <table class="diff diff-contentalign-left" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #222; text-align: center;">Versio 30. heinäkuuta 2016 kello 17.54</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l7" >Rivi 7:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorin isänä pidetään ranskalaista insinööriä Eugene Houdry:a, joka kehitti [[Öljynjalostus|öljynjalostukseen]] katalyyttisen krakkauksen. Houdry oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1930. Toisen maailmansodan päätyttyä Houdry perusti ''Oxy-Catalyst'' -nimisen yhtiön, joka valmisti savukaasujen katalyyttisia puhdistuslaitteita savupiipputeollisuuden päästöjen hillitsemiseksi. Tämän jälkeen hänen mielenkiintonsa ilmanlaadun parantamiseksi kohdistui lähelle maan pintaa ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Houdryn yhtiö kehitti polttomoottoristen varastotrukkien pakoputkistoon toimivan katalyyttisen puhdistimen. Autojen kasvavan määrän ja suurkaupunkeihin muodostuneen savusumuongelman johdosta Houdryn seuraava kehityskohde oli henkilöauton katalysaattori, jolle myönnettiin Yhdysvaltain patentti 2,742,437 vuonna 1956.[https://books.google.fi/books?id=49gDAAAAMBAJ&amp;pg=PA134&amp;dq=Popular+Mechanics+Science&amp;source=bl&amp;ots=wPfY03bHQE&amp;sig=cm-xWdo-VtOnlEK9x6gfUnNseoc&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=4cADUIjMAeKS2QXnp82wCw&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true][https://books.google.fi/books?id=biYDAAAAMBAJ&amp;pg=PA83&amp;dq=popular+science+1930&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=I5ICT8KZKsvlgge97s22Ag&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorin isänä pidetään ranskalaista insinööriä Eugene Houdry:a, joka kehitti [[Öljynjalostus|öljynjalostukseen]] katalyyttisen krakkauksen. Houdry oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1930. Toisen maailmansodan päätyttyä Houdry perusti ''Oxy-Catalyst'' -nimisen yhtiön, joka valmisti savukaasujen katalyyttisia puhdistuslaitteita savupiipputeollisuuden päästöjen hillitsemiseksi. Tämän jälkeen hänen mielenkiintonsa ilmanlaadun parantamiseksi kohdistui lähelle maan pintaa ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Houdryn yhtiö kehitti polttomoottoristen varastotrukkien pakoputkistoon toimivan katalyyttisen puhdistimen. Autojen kasvavan määrän ja suurkaupunkeihin muodostuneen savusumuongelman johdosta Houdryn seuraava kehityskohde oli henkilöauton katalysaattori, jolle myönnettiin Yhdysvaltain patentti 2,742,437 vuonna 1956.[https://books.google.fi/books?id=49gDAAAAMBAJ&amp;pg=PA134&amp;dq=Popular+Mechanics+Science&amp;source=bl&amp;ots=wPfY03bHQE&amp;sig=cm-xWdo-VtOnlEK9x6gfUnNseoc&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=4cADUIjMAeKS2QXnp82wCw&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true][https://books.google.fi/books?id=biYDAAAAMBAJ&amp;pg=PA83&amp;dq=popular+science+1930&amp;hl=en&amp;sa=X&amp;ei=I5ICT8KZKsvlgge97s22Ag&amp;redir_esc=y#v=onepage&amp;q&amp;f=true]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorit otettiin laajasti käyttöön ensimmäisenä Yhdysvaltain henkilöautomarkkinoilla. Vuonna 1970 säädetyn ''Clean Air act'' -lain ja sen myötä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston ''(Environmental Protection Agency, EPA)'' antamien tiukentuneiden määräysten mukaisesti, ajoneuvojen tuottamien haitallisten päästöjen määrää oli pudotettava rajusti. Autoteollisuuden vastauksena suurin osa [[Mallivuosi|mallivuoden]] 1975 bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista varustettiin katalysaattorilla. Nämä kaksitoimikatalysaattorit yhdistivät happea hiilimonoksidiin eli häkään (CO) ja palamattomiin hiilivetyihin (HC), jolloin syntyi [[hiilidioksidi]]a (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;)<del class="diffchange diffchange-inline">, </del>vettä (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O<del class="diffchange diffchange-inline">) ja typpeä (N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;</del>). Vuonna 1991 <del class="diffchange diffchange-inline">2-tie katalysaattorit </del>olivat vanhentunutta teknologiaa ja ne korvattiin kolmitoimikatalysaattoreilla, jotka kykenivät vähentämään myös typen oksideja (NOx). Kaksitoimikatalysaattoreita käytetään kuitenkin edelleen laihaseosmoottoreiden kanssa.[https://web.archive.org/web/20081203124718/http://www.americanheritage.com/articles/magazine/it/2004/3/2004_3_22.shtml][https://news.google.com/newspapers?id=9tBOAAAAIBAJ&amp;sjid=IAIEAAAAIBAJ&amp;dq=catalytic-converter&amp;pg=6404%2C6576523][https://news.google.com/newspapers?id=FXVQAAAAIBAJ&amp;sjid=vBEEAAAAIBAJ&amp;dq=catalytic-converter&amp;pg=6134%2C2245045]</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Katalysaattoreita ei kuitenkaan voitu ottaa käyttöön ennenkuin kiristyneet määräykset pakottivat poistamaan maa-ajoneuvojen moottoribensiinistä [[nakutuksenestoaine]]ena käytetyn [[tetraetyylilyijy]]n. Bromia ja klooria sisältävät lyijyn kertymisen estävät lisäaineet reagoivat paitsi lyijyn, myös katalyyttina toimivan jalometallin kanssa. Tetraetyylilyijy &quot;myrkyttää&quot; autoissa olevan katalysaattorin, koska se poistuu moottorista hienojakoisena lyijybromidi- ja -kloridipölynä, joka tukkii katalysaattorin. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Amerikkalaisen ''Engelhard Corporation'' -yhtiön insinöörit John J. Mooney ja Carl D. Keith jatkoivat katalysaattorien kehitystyötä. Heidän tiiminsä toimesta markkinoille tuotiin ensimmäinen sarjatuotantokatalysaattori vuonna 1973 sekä myöhemmin kolmitoimikatalysaattori.[http://www.referenceforbusiness.com/history/En-Ge/Engelhard-Corporation.html][http://www.nytimes.com/2008/11/15/us/15keith.html]</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Katalysaattorit otettiin laajasti käyttöön ensimmäisenä Yhdysvaltain henkilöautomarkkinoilla. Vuonna 1970 säädetyn ''Clean Air act'' -lain ja sen myötä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston ''(Environmental Protection Agency, EPA)'' antamien tiukentuneiden määräysten mukaisesti, ajoneuvojen tuottamien haitallisten päästöjen määrää oli pudotettava rajusti. Autoteollisuuden vastauksena suurin osa [[Mallivuosi|mallivuoden]] 1975 bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista varustettiin katalysaattorilla. Nämä kaksitoimikatalysaattorit yhdistivät happea hiilimonoksidiin eli häkään (CO) ja palamattomiin hiilivetyihin (HC), jolloin syntyi [[hiilidioksidi]]a (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) <ins class="diffchange diffchange-inline">ja </ins>vettä (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O). Vuonna 1991 <ins class="diffchange diffchange-inline">kaksitoimikatalysaattorit </ins>olivat vanhentunutta teknologiaa ja ne korvattiin kolmitoimikatalysaattoreilla, jotka kykenivät vähentämään myös typen oksideja (NOx). Kaksitoimikatalysaattoreita käytetään kuitenkin edelleen laihaseosmoottoreiden kanssa.[https://web.archive.org/web/20081203124718/http://www.americanheritage.com/articles/magazine/it/2004/3/2004_3_22.shtml][https://news.google.com/newspapers?id=9tBOAAAAIBAJ&amp;sjid=IAIEAAAAIBAJ&amp;dq=catalytic-converter&amp;pg=6404%2C6576523][https://news.google.com/newspapers?id=FXVQAAAAIBAJ&amp;sjid=vBEEAAAAIBAJ&amp;dq=catalytic-converter&amp;pg=6134%2C2245045]</div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== Rakenne ==</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Puhdistin rakentuu mehiläispesän hunajakennoja muistuttavien, tavallisesti keraamista ainetta olevien pohja-ainekennojen ympärille. Nämä kennot, jotka voivat keramiikan vaihtoehtona olla myös ohuesta metallifoliosta valmistettuja, kasvattavat katalysaattorin sisällä olevaa seinämäpinta-alaa. Mahdollisimman suuri pinta-ala on tarpeen, jotta pakokaasuissa olevat saastemolekyylit ehtisivät kaikki käydä riittävän lähellä aktiivista seinämää, jossa puhdistumiseen tarvittavat reaktiot tapahtuvat. Auki levitettynä keskikokoisessa katalysaattorissa onkin sisäpinta-alaa parin jalkapallokentän verran. Kennosto on suljettu teräspellistä valmistettuun koteloon, joka on muodoltaan autoissa käytettävien äänenvaimentimien kaltainen. Kennosto on kiinnitetty paikoilleen joustavasti, jotta kotelon ja kennoston erilaiset lämpölaajenemiset eivät vähitellen riko koko rakennetta.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Tämän laajan, solukkomaisen kennoston pinnalle on sen huokoisuuden lisäämiseksi pinnoitettu alumiinioksidinen välikerros. Sen päälle on sitten seostettu varsinainen katalyyttisesti aktiivinen jalometalliseospinnoite. Yleisimmin käytetyt katalyyttimetallit ovat platina (Pt) ja rhodium (Rh). Platina toimii hapetusreaktioiden ja rhodium pelkistysreaktioiden katalyyttinä. Myös palladiumia (Pd) on käytetty varsin laajasti, etenkin alkuaikoina, kun katalysaattorit olivat vain hapettavia. Se kesti kuitenkin huonosti mm. bensiinissä olevan lyijyn &quot;myrkyttävää&quot; vaikutusta. Viime aikoina sitä on kuitenkin taas tutkittu, koska se on halvempaa kuin sitä paljon harvinaisemmat platina ja rhodium. </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== Toiminta ==</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Katalysaattori ei siis ole mikään suodatin, joka keräisi itseensä saasteita, vaan kemiallinen muunnin, jonka avulla pakokaasun haitalliset ainesosat muunnetaan vähemmän haitallisiksi. Nykyisin bensiinimoottoriautoissa käytettävät katalysaattorit ovat ns. kolmitoimisia. Nimitys on peräisin siitä, että niissä tapahtuu samanaikaisesti kaikkien kolmen pääasiallisen saastekomponentin muunnosreaktioita: Samalla kun hapetetaan hiilimonoksidia (CO) hiilidioksidiksi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) ja palamattomia hiilivetyjä (HC) vedeksi (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O), pelkistetään myös typen oksideja (NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;) typpikaasuksi (N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;).</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr> <tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Polttoaineen ja ilman välisen seossuhteen tulee pysyä koko ajan hyvin lähellä teoreettisesti oikeaa (λ = 1), ns. stoikiometristä seosta, jossa on 14,7 kg ilmaa yhtä polttoainekiloa kohden. Tällöin moottorissa syntyvien hapetettavien ja pelkistettävien aineiden määrät ovat sellaiset, että katalysaattorin muunnosreaktiot tapahtuvat tehokkaasti. Seossuhteen pitämiseksi sallitun vaihtelualueen rajoissa tarvitaan pakokaasujen happipitoisuuden tunnistin, ns. lambda-anturi, sekä moottoriin menevän polttoaineseoksen koostumusta säätelevä sähköinen moottoriohjausjärjestelmä. Happitunnistimen antama signaali ohjaa polttoaineen ruiskutusta sähköisen säätöjärjestelmän kautta. Muunnosreaktioiden tapahtuminen edellyttää myös riittävän lämpötilan, vähintään 250 °C. Katalysaattorin kannalta paras puhdistusteho ja pisin toimintaikä saavutetaan lämpötila-alueella 400 - 800 °C.</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Moottorit]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Luokka:Laki]]</div></td></tr> </table> Fuller