Mercedes-Benz LP (raskas) - Muutoshistoria

Fuller (20. helmikuuta 2022 kello 12.43)

2022-02-20T12:43:32Z

Fuller (19. helmikuuta 2022 kello 13.19)

2022-02-19T13:19:32Z

Fuller (13. helmikuuta 2022 kello 10.54)

2022-02-13T10:54:39Z

Fuller (12. helmikuuta 2022 kello 12.21)

2022-02-12T12:21:45Z

Fuller (6. helmikuuta 2022 kello 11.41)

2022-02-06T11:41:35Z

Fuller: Ak: Uusi sivu: {{Malli| nimi = Mercedes-Benz
(LP, LPK, LPL, LPS)| kuva = 250px| valmistaja = Daimler-Benz AG| valmistusmaa =
{{Lippu|GE...

2022-02-06T11:38:30Z

Ak: Uusi sivu: {{Malli| nimi = Mercedes-Benz (LP, LPK, LPL, LPS)| kuva = 250px| valmistaja = Daimler-Benz AG| valmistusmaa = {{Lippu|GE...

Uusi sivu

{{Malli|
nimi = Mercedes-Benz (LP, LPK, LPL, LPS)|
kuva = [[Tiedosto:Mercedes-Benz LP1620 (1964, 202 PS).jpg|250px]]|
valmistaja = Daimler-Benz AG|
valmistusmaa = {{Lippu|GER}} [[Mercedes-Benz-Werk Wörth|Wörth]] Länsi-Saksa <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.legends-of-trucking.de/model/41/schwere-frontlenker-lkw-mit-kubischem-fahrerhaus| Nimeke = SCHWERE FRONTLENKER-LKW MIT KUBISCHEM FAHRERHAUS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Oldtimertrecker| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 17.5.2013| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.2.2022}}</ref>|
valmistusaika = [[1963]]–[[1974]]|
luokka = [[Hyötyajoneuvo]] (14–22 t)|
kori = [[Alusta]] [[Veturi]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R6]], [[V8]], [[V10]]|
iskutilavuus = 10 800–16 000 cm3|
teho = 136–235 kW|
voimanvälitys = 4×2, 4×4, 6×4|
kiihtyvyys = |
huippunopeus = |
kulutus = |
päästöt = |
hintaluokka = |
edeltäjä = |
seuraaja = [[Mercedes-Benz NG]]|
samaaluokkaa = }}
'''Mercedes-Benz LP''' oli Daimler-Benzin vuonna 1963 lanseeraama, kuution muotoistella pystyhytillä varustettujen raskaiden mallien sarja.

== Historia ==
Vuodesta 1963 lähtien Wörthin uusi tehdas tuotti täysin uudenlaisia pystyhyttimalleja (ohjaamo etuakselin päällä tai etupuolella). Vaikka nämä ajoneuvot olivat yksinkertaisesti suunniteltuja, eikä niissä ollut esimerkiksi kipattavaa ohjaamoa, ne kävivät kaupaksi hyvin. Uudet ohjaamot olivat avaria ja valoisia ja pystyohjaamon ansiosta kuormatila saatiin suuremmaksi kuin samalla akselivälillä olevien nokkamallien alustoilla. Pystyohjaamo tarjosi myös paremman näkyvyyden ja se oli nokkamalleja ketterämpi ahtaissa tiloissa. Haittapuolina olivat nokkamalleja huonompi kolariturvallisuus, jalkatilan kylmyys viileissä ilmastovyöhykkeissä, meluisampi ohjaamo ja huoltokohteiden hankala tavoitettavuus.

Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä.

== Lähteet ==
<references/>

[[Luokka:Mercedes-Benz|LP (raskas)]]
[[Luokka:Mallit|LP (raskas)]]
[[Luokka:Kuorma-autot|Mercedes-Benz LP (raskas)]]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Malli|
-nimi = Mercedes-Benz<br>(LP, LPK, LPL, LPS)|
+nimi = Mercedes-Benz<br>(LP, LPK, LPS)|
 kuva = [[Tiedosto:Mercedes-Benz LP1620 (1964, 202 PS).jpg|250px]]|
 valmistaja = Daimler-Benz AG|
@@ Rivi 28: / Rivi 28: @@
 Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä.
-Suurin osa tekniikasta tuli edeltäjältä, mukaan lukien 200-hevosvoimainen R6-moottori. Ajan myötä sen suorituskyky nostettiin aluksi 210:een hevosvoimaan, sitten 230:een ja lopuksi 240:een hevosvoimaan. Moottorin tehon nostamiseen vaikutti omalta osaltaan Saksan liittotasavallassa toukokuussa 1965 voimaan tulleet uudet asetukset, jotka edellyttivät moottorilta aiempaa suurempaa tehoa kuorma-auton / yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden.
+Raskaan LP-sarjan yhteydessä Mercedes-Benz toi markkinoille raskaan suorasuihkutteisen dieselmoottorin ''OM 346'', joka syrjäytti esikammiodieselin tässä iskutilavuus- ja teholuokassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://group-media.mercedes-benz.com/marsMediaSite/en/instance/ko/Farewell-to-the-prechamber-first-direct-injection-engines-for-trucks-and-busses-arrive-in-1964.xhtml?oid=9913116| Nimeke = Farewell to the prechamber: first direct-injection engines for trucks and busses arrive in 1964| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Mercedes-Benz Group Media| Julkaisu = Lehdistötiedote| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 12.2.2009| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 19.2.2022}}</ref> Ajan myötä sen suorituskyky nostettiin aluksi 210:een hevosvoimaan, sitten 230:een ja lopuksi 240:een hevosvoimaan. Moottorin tehon nostamiseen vaikutti omalta osaltaan Saksan liittotasavallassa toukokuussa 1965 voimaan tulleet uudet asetukset, jotka edellyttivät moottorilta aiempaa suurempaa tehoa kuorma-auton / yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden.
 Pyöreämuotoisella ohjaamolla valmistetun raskaan LP-sarjan tehdasvalmis kippiversio ''LP 334'' korvattiin mallilla ''LP 1620'' (kuutioohjaamolla) vuonna 1965, eli suhteellisen myöhään.
@@ Rivi 43: / Rivi 43: @@
 Tiedosto:Mercedes-Benz LPS 1632.jpg|LPS 1632
 </gallery>
 == Lähteet ==
 <references/>
 [[Luokka:Mercedes-Benz|LP (raskas)]]
 [[Luokka:Mallit|LP (raskas)]]
 [[Luokka:Kuorma-autot|Mercedes-Benz LP (raskas)]]

@@ Rivi 34: / Rivi 34: @@
 Koska Länsi-Saksan tieliikennesäännökset edellyttivät 1. tammikuuta 1972 alkaen moottorin tehoksi 8 hv yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden, Mercedes toi vuonna 1970 markkinoille 256-hevosvoimaisen V8-moottorin ja 320-hevosvoimaisen V10-moottorin, jotka oli tarkoitettu kokonaismassaltaan 32 tonnin yhdistelmien voimanlähteiksi.
-V-moottoreille vaadittiin huoltoja varten (venttiilien välysten säätö, suutinhuolto) kuitenkin uusi ohjaamo, joka oli suunniteltu kipattavaksi. Mercedes-Benzin kilpailijoista mm. [[Krupp]]illa oli ollut kipattavat ohjaamot jo vuodesta 1965. Uuden ohjaamoon kattoa nostettiin hieman ja ovet olivat matalammat, jolloin ylempi porras jäi sen taakse. Vanhemmassa ohjaamossa ovaalien ajovalojen viereen sijoitetut puolikuun muotoiset suuntavilkut siirtyivät puskurien ulkokulmiin niin, että ne näkyivät myös sivulta.
+V-moottoreille vaadittiin huoltoja varten (venttiilien välysten säätö, suutinhuolto) kuitenkin uusi ohjaamo, joka oli suunniteltu kipattavaksi. Mercedes-Benzin kilpailijoista mm. [[Krupp]]illa oli ollut kipattavat ohjaamot jo vuodesta 1965. Uuden ohjaamoon kattoa korotettiin hieman ja ovet olivat matalammat, jolloin ylempi porras jäi sen taakse. Vanhemmassa ohjaamossa ovaalien ajovalojen viereen sijoitetut suuntavilkut siirtyivät puskurien ulkokulmiin niin, että ne näkyivät myös sivulta.
 == Lähteet ==

@@ Rivi 18: / Rivi 18: @@
 päästöt = |
 hintaluokka = |
-edeltäjä = [[Mercedes-Benz LP (raskas, pyöreä)]]|
+edeltäjä = [[Mercedes-Benz LP 333]]|
 seuraaja = [[Mercedes-Benz NG]]|
 samaaluokkaa = }}

@@ Rivi 24: / Rivi 24: @@
 == Historia ==
-Vuodesta 1963 lähtien Wörthin uusi tehdas tuotti täysin uudenlaisia pystyhyttimalleja (ohjaamo etuakselin päällä tai etupuolella). Vaikka nämä ajoneuvot olivat yksinkertaisesti suunniteltuja, eikä niissä ollut esimerkiksi kipattavaa ohjaamoa, ne kävivät kaupaksi hyvin. Uudet ohjaamot olivat avaria ja valoisia ja pystyohjaamon ansiosta kuormatila saatiin suuremmaksi kuin samalla akselivälillä olevien nokkamallien alustoilla. Pystyohjaamo tarjosi myös paremman näkyvyyden ja se oli nokkamalleja ketterämpi ahtaissa tiloissa. Haittapuolina olivat nokkamalleja huonompi kolariturvallisuus, jalkatilan kylmyys viileissä ilmastovyöhykkeissä, meluisampi ohjaamo ja huoltokohteiden hankala tavoitettavuus.
+Vuodesta 1963 lähtien Wörthin uusi tehdas tuotti täysin uudenlaisia pystyhyttimalleja (ohjaamo etuakselin päällä tai etupuolella). Vaikka nämä ajoneuvot olivat yksinkertaisesti suunniteltuja, eikä niissä aluksi ollut esimerkiksi kipattavaa ohjaamoa, ne kävivät kaupaksi hyvin. Uudet ohjaamot olivat avaria ja valoisia ja pystyohjaamon ansiosta kuormatila saatiin suuremmaksi kuin samalla akselivälillä olevien nokkamallien alustoilla. Pystyohjaamo tarjosi myös paremman näkyvyyden ja se oli nokkamalleja ketterämpi ahtaissa tiloissa. Haittapuolina olivat nokkamalleja huonompi kolariturvallisuus, jalkatilan kylmyys viileissä ilmastovyöhykkeissä, meluisampi ohjaamo ja huoltokohteiden hankala tavoitettavuus.
-Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä.
+Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä.
 == Lähteet ==