Oy Sisu Auto Ab

Oy Sisu Auto Ab
Yrityksen perustusmaa ja paikka	Suomi, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus	1931
Autokonserni
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa	6. (2009) 4. (1996)
Suomen maahantuoja
Suosituin malli

Oy Sisu Auto Ab on suomalainen, Sisu-merkkisiä kuorma-autoja valmistava yritys, jonka tehdas sijaitsee Karjaalla. Yhtiö on toimintansa aikana valmistanut myös linja-autoja, raidekalustoa, materiaalinkäsittelylaitteita sekä sotilasajoneuvoja.

Vuonna 1995 Sisu-konsernin alaisuudessa toimineesta Sisu Axles -yksiköstä muodostettiin tytäryhtiö nimeltä Sisu Akselit Oy, joka on joulukuusta 2011 lähtien ollut osa amerikkalaisen Berkshire Hathaway -sijoitusyhtiön Marmon Highway Technologies -toimintaa. Vuonna 1995 Sisu-konsernissa sotilasajoneuvotuotannosta vastannut Sisu Defence -yksikkö yhtiöitettiin ja se sai nimekseen Sisu Defence Oy.

Historia

Sisu -kuorma-autoissa käytettyjä logoja.

1931 – 1939

1932 Sisu S-321

1935 Sisu SH-3R-LF 6×2, tyhjäpaino 4070 kg, kokonaispaino 9500 kg. Omistajana Imatran Voima Oy.

Yhtiö perustettiin huhtikuun 1. päivänä vuonna 1931 nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab (SAT). Perustamisen taustalla oli kahden helsinkiläisen autokorivalmistajan, Autokoritehdas OY:n ja O.Y. Autoteollisuus – A.B. Bilindustrin, taloudelliset vaikeudet, joihin yhtiöt olivat ajautuneet 1930-luvun vaihteen laman myötä. Molempia yhtiöitä rahoittaneet pankit olivat fuusion päämoottoreina. Uusi yhtiö aloittaa toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27, Helsinki.

Alkuun SAT jatkoi jatkoi autojen korien valmistusta, mutta yhtiössä alettiin miettiä myös omaa ajoneuvovalmistusta. Oy Autoteollisuus-Bilindustri oli jo aiemmin tehnyt ruotsalaisen Volvo-yhtiön kanssa yhteistyötä ja tätä kautta komponenttitoimittajaksi valikoituu AB Volvo.

Yhtiössä sisäisesti käytetty autojen työnimi vahvistetaan yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi. Yhtiön varsinainen voimahahmo, taloon helmikuussa 1932 suunnittelijaksi palkattu insinööri Tor Nessling, nimitettiin 30. huhtikuuta 1932 toimitusjohtajaksi ja hän sai vapaat kädet kehittää yritystä.Ensimmäiset kuorma-autot valmistuivat vuonna 1932. Ensimmäiset 9 Sisu S-321 ja S-323 -autoa – 1 linja-auto ja 8 kuorma-autoa – valmistuvat kesän ja syksyn 1932 aikana.

Autojen sarjatuotanto alkoi helmikuussa 1933. Kotimaisten komponenttien käyttöä päätettiin lisätä ja näin syntyi lukuisia alihankintasuhteita, joista osa on edelleen voimassa. Sisu-kuorma-autot olivat joitakin yksityiskohtia ja teknisiä osia lukuunottamatta kuitenkin ”lisenssillä” valmistettuja Volvoja.

Ensimmäiset kaksi raitiovaunua valmistuvat vuonna 1934. Samana vuonna Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autoissa luovutaan. Sisujen moottoriksi tulee lyhytaikaisesti kotimainen Olympia, mutta se vaihtuu pian amerikkalaiseen Hercules-moottoriin. Vuonna 1934 Volvo-perustaisia S-321- ja S-341 -sarjoja seuraa lyhytikäiseksi jäänyt SO-sarja, jonka jo vuonna 1935 korvaa SH-sarja. Tätä sarjaa valmistetaan vuosina 1938 – 1941 rinnan SB-sarjan kanssa. Ensimmäinen kolmeakselinen kuorma-auto valmistuu vuonna 1935.

Rautatiekaluston valmistus alkaa vuonna 1935, VR:lle toimitetuilla linja-autokorisilla rata-autoilla. Linja-autokorien tilauspohjainen valmistus Sisu- ja muunmerkkisille alustoille muodostaa aina sotien jälkeiseen aikaan saakka merkittävän osan yhtiön tuotannosta.

Ajoneuvojen vienti käynnistyy vuonna 1936, ensimmäisenä toimitetaan yksi SH-2 kuorma-auton alusta Viroon. Koska Viron verotusjärjestelmä ei suosinut kokonaisten ajoneuvojen tuontia, maahan toimitettiin pelkkä alusta, ohjaamo ja päällirakenteet olivat paikallista valmistetta. Latvia oli ensimmäinen maa, jonne toimitettiin valmiita Sisu-autoja. Riikan kaupunki osti sarjan Hercules-dieselmoottorilla varustettuja pystykeulaisia Sisu-linja-autoja, jotka toimitettiin vuosina 1937 ja 1938. Ennen II maailmansotaa Baltian maihin toimitettujen ajoneuvojen tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta kaupankäynti oli yhtiölle menestyksekästä.

Vuosi 1937 oli vuosi, jolloin ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistui. Levottomista ajoista kertoi, että yhtiö valmisti sisäasiainministeriön tilauksesta mellakantorjuntaan tarkoitetun panssariauton. Samana vuonna yhtiö aloittaa oman asiakaslehden, Sisu-Uutisten julkaisemisen, lehti ilmestyi aluksi vuoteen 1941 saakka.

Raitiovaunujen sarjavalmistus alkaa vuonna 1938. Samana vuonna Viroon toimitetaan 40 kuorma- ja linja-autonalustaa osina, paikallisesti kokoonpantaviksi.

Vuonna 1939 yhtiön toimitusjohtaja Tor Nessling ostaa O/Y Suomen Autoteollisuus A/B:n osake-enemmistön. Samana vuonna käynnistetään useiden eri automerkkien maahantuontineuvottelut, jotka talvisodan syttymisen vuoksi kuitenkin keskeytyvät. Yhtiön vuosituotanto yltää ensimmäisen kerran 300 autoyksilöön.

1939 – 1945: Sotavuodet

Muutokset tuotannossa

S-15 postibussi puukaasulaitteistolla

Talvisodan puhjettua SAT siirrettiin strategisena yhtiönä puolustushallinnon alaisuuteen. Sisun teknistä tuotantoa hajautetaan erilaisten sotatarvikkeiden valmistukseen, jota jatkuu vuoteen 1945 saakka.

Välirauhan aikana, keväällä 1940 SAT aloitti Häkä-nimisen puukaasuttimen tuotannon. Laitteiston kehitystä jatkettiin vielä sodan jälkeenkin, vuoteen 1946 saakka, jolloin nestemäisten polttoaineiden tuonti maahan jälleen alkoi.

SAT aloitti oman moottorituotannon vuonna 1940, amerikkalaisen Hercules Engine Company lisenssillä. Tämä yhdessä raitiovaunujen valmistuksen, ja vuonna 1942 aloitetun oman akselituotannon kanssa johtivat siihen, että Helsingin Vallilassa sijainnut teollisuuslaitos ja sen tontti alkoivat jäädä pieneksi. Ensimmäiset ajatukset tuotannon osittaisesta siirtämisestä Helsingin ulkopuolelle oli heitetty ilmaan jo ennen sotia. Suunnitelmien täytäntöönpanoa kiirehdittiin talvisodan aikaisten Helsingin ilmapommitusten myötä. Tehtaan uudeksi sijaintipaikaksi valikoitui Karjaa, joka oli sopivan matkan päässä Helsingistä. Karjaan tehtaiden (O/Y Karia A/B) rakennustyöt pantiin alulle vuonna 1941.

Vuonna 1942 esitelty Sisu S-15 -linja-autoalusta oli ensimmäinen, täysin kotimaisilla komponenteilla valmistettu Sisu-linja-auto.

Yhtiön tuotantolinjassa pysyivät muut kuin ajoneuvojen valmistukseen liittyvät tuotteet ja toiminnot 1950-luvulle asti, lähinnä Venäjälle toimitettavien sotakorvaustoimitusten johdosta. SAT toimitti komponentteja mm. suomalaisille paperikoneiden valmistajille.

Yhteissisu

Pääartikkeli: Vanaja

Sisu S-22, valmistajana Yhteissisu Oy.

Samaan aikaan kun SAT aloitti uuden tehtaan rakentamisen Karjaalle, Suomen puolustusvoimat julkisti tiedon, jonka mukaan se tulisi tarvitsemaan lähitulevaisuudessa tuhansia moottoriajoneuvoja. SAT ehdotti, että se voi rakentaa uudesta tehtaastaan aiottua suuremman, jolloin myös tuotantovolyymeja voitaisiin kasvattaa. Jotkin tahot kuitenkin katsoivat että SAT pyrki saamaan määräävän aseman Suomen pienillä markkinoilla. Vuonna 1943 tämän tiimoilta Helsinkiin perustetaan Yhteissisu Oy -niminen yhtiö. Aloite yhtiön perustamiseen tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmät metalliteollisuusyritykset. Yhtiö rakennuttaa Vanajan kuntaan, Hämeenlinnan kupeeseen, uuden tehtaan valmistamaan Sisu S-22 -kuorma-autoja. Valtio tilaa 7000 autoa, mutta vain 294 autoa valmistuu vuoteen 1948 mennessä.

Ennekuin Yhteissisu Oy:n tuotanto pääsee kunnolla käyntiin, sota on jo päättynyt. Suomen Autoteollisuus oli luovuttanut Yhteissisu Oy:lle viideksi vuodeksi oikeuden "Sisu"-merkin käyttöön kuorma-autojen valmistuksessa. Kun tämä määräaika umpeutui kesäkuussa 1948, Yhteissisu Oy:n nimeksi muutettiin Vanajan Autotehdas Oy (VAT) ja sen tuotteiden nimeksi tuli "Vanaja". VAT:sta tuli Suomen rajallisilla markkinoilla SAT:n pääkilpailija, lisäksi molemmilla oli vastassaan tuontiautojen armada.

Yhteissisulle luovutettujen oikeuksien johdosta SAT:lla ei ollut lupaa valmistaa kuorma-autoja tuona viisivuotiskautena. SAT valmisti tänä aikana Sisu S-15 -linja-autoja, mutta jotkin niistä saivat päällensä kuorma-auton ohjaamon ja päällirakenteet.

Vuonna 1944 osa Fleminginkadun toiminnoista on evakossa Karjaan keskeneräisessä tehtaassa ja Helsingin ympäristökunnissa sijaitsevissa tiloissa. Vuonna 1945 sotakorvaustuotteiden valmistus Neuvostoliittoon alkaa, jatkuen vuoteen 1952. Nähin kuuluu mm. 2000 Hercules AMG- ja AMH-sivuventtiilimoottoria.

Suomen Autoteollisuus on tuonut Suomeen myös Rolls-Royce -henkilöautoja (1946) sekä Leyland-kuorma-autoja (1955).

Vuonna 1968 Suomen Autoteollisuus ja Vanajan autotehdas Oy, aikaisemmalta nimeltään Yhteissisu Oy, yhdistyivät.

Suomen Autoteollisuus valmisti vuodesta 1969 lähtien myös terminaalitraktoreita.

Vuonna 1975 Suomen Autoteollisuudesta tuli valtionyhtiö.

Vuonna 1976 tehtiin kolmikantasopimus Leylandin, Saab-Scanian ja Suomen Autoteollisuuden kesken, jolloin Leylandille ja Saab-Scanialle siirtyi kummallekin 10 % Suomen Autoteollisuuden osakkeista.

Vuonna 1979 kuorma-autohyttien vienti alkaa, ensimmäisenä M-sarjan teräsohjaamoja Irlantiin Dennison Truck Mfg. Ltd.:lle.

Suomen Autoteollisuus muutti nimensä Oy Sisu Auto Ab:ksi vuonna 1981.

Vuonna 1985 Sisu Auto siirtyi taas täysin valtion omistamaksi yhtiöksi. Sisu Auto luopui linja-autojen valmistuksesta.

Valmetin kuljetusväline- ja traktoriliiketoiminnot yhdistettiin 1.5.1994 Sisu Autoon.

Vuonna 1997 Sisu Auto solmi Renaultin kanssa aiesopimuksen ja Sisu Defence Oy siirtyi valtionyhtiöksi. Samana vuonna Partek Oyj osti enemmistöosuuden Oy Sisu Auto Ab:n osakekannasta. Seuraavana vuonna Sisu Auto teki yhteistyösopimuksen Renaultin kanssa.

Vuonna 2002 KONE Oyj osti Partek Oyj:n.

Vuonna 2004 KONE Oyj myi Oy Sisu Auto Ab:n suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön toimivan johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle.

Vuonna 2011 Sisun akselitehdas Sisu Axles myytiin amerikkalaiselle Marmon Highway Technologies -yritykselle.

Nykyiset mallit

• Sisu Polar (Mk2; Daimler Trucksin 12,8- & 15,6-litraisilla Mercedes-Benz rivi-6:illa)
• Sisu Defence

Vanhat kuorma-auto-mallit

• Sisu Polar (Mk1; Daimler Trucksin 11,9- & 15,9-litraisilla Mercedes-Benz V6:illa ja V8:illa)
• Sisu C-sarja
• Sisu R400
• Sisu R500
• Sisu A2045
• Sisu E-sarja (1995–2005; omalla sekä Renaultin hytillä)
• Sisu S-sarja (1980–1996)
• Karhu-Sisu (1977–1985)
• Moni-Sisu (1977)
• Sisu M-sarja Niittikoppa-Sisu (1970–1980)
• Ukko-Kontio (1966)
• Sisu KB-117 (1963)
• Sisu KB-112 (1962)
• Jyry-Sisu (1953–?)
• Kontio-Sisu (1951–1985)
• Nalle-Sisu (1955–?)

Vanhat maastokuorma-automallit

• Sisu E11 Eemeli
• Sisu NA-110 (1992–1994) Nasu
• Sisu SA-110 Kevyt-Masi
• Sisu SA-130 (1992–?) Masi
• Sisu SA-151 (1990–1992) Masi
• Sisu SA-241 (1990–?) Rasi
• Sisu NA-140 BT (1986–1991) Nasu
• Sisu SA-240 (1984–1990) Rasi
• Sisu SA-150 (1982–1990) Masi
• Sisu SK-181 VK-4×4/4400 Maasto-SK
• Sisu SK-250 CKH-6×6/4100+1370
• Sisu A-45 (1970–1975) Proto
• Sisu KB-45 (1964–1970) Proto-Sisu
• Kärppä-Sisu (1951–?)

Vanhat linja-auto-mallit

• Sisu Ilves (1951–?)
• Sisu Panther
• Sisu S-15

Raskaan rahdin ajoneuvot

• Sisu K-50SS (1961)
• Sisu SRH 450 "Mammoth" (1993–1994)

Sisun käyttämiä moottorivalmistajia

amerikkalaiset

• Caterpillar Inc. – CAT Power Systems (nykyisin vain Defence-malleissa)

• Cummins Inc. – Cummins

• Hercules Power Products – Hercules Engine Company

---

• Volvo Group Trucks Operations – Renault + Mack + Volvo Penta*

---

eurooppalalaiset

• Daimler Trucks – Mercedes-Benz Werke Mannheim (nykyinen)

• Suomen moottoritehdas – Olympia*

• Valtion metallitehtaat – Valmet Diesel

• Oy Tampella Ab – Tampella Power*

• British Leyland Motor Corporation Ltd – Leyland

• Vickers – Rolls Royce Eagle

---

(*bensiini ~ 4-tahti)

Aiheesta muualla

• Oy Sisu Auto Ab
• Sisu Defence Oy (englanniksi)
• Sisu Axles (suomeksi)

Lähteet

• Vetku - Sisu Auton historia
• Olli Blomberg: Suomalaista Sisua vuodesta 1931. Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi. Sisu-Auto 2006. ISBN 952-91-4918-2.
• Helge Nygrén: Sisu Suomen ja maailman maanteillä. Oy Suomen Autoteollisuus 1981.
• Blomberg, Olli: ”Ne "suuret" suomalaiset”, Höyryvaunusta kymppipyörään, Tekninen Kustannusliike Oy, 1991. ISBN 951-9364-35-8.
• Oy Sisu Auto Ab tehdasarkisto, Karjaa
• Patria Vehicles Oy tehdasarkisto, Hämeenlinna.