Mercedes 35 PS

Mercedes 35 PS Mercedes 12/16 PS Mercedes 8/11 PS
Valmistaja ja valmistusmaa	Daimler-Motoren-Gesellschaft, Saksan keisarikunta, Cannstatt
Valmistusaika	1900 – 1902
Luokka	Keskiluokka Alempi keskiluokka
Kori	Phaeton Urheiluauto
Suunnittelija	Wilhelm Maybach
Pohjalevy
Moottori	R4
Iskutilavuus	1800 – 6000 cm3
Teho	8 – 35 hv (PS)
Voimanvälitys	Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja	Mercedes-Simplex
Saman luokan autoja

Mercedes 35 PS on vuosina 1900–1902 valmistettu auto, jonka Daimler-Motoren-Gesellschaft (DMG) kehitti Emil Jellinekin ideoimana. Malli oli arkkitehtuuriltaan ja ominaisuuksiltaan käänteentekevä, ja sitä pidetään ensimmäisenä modernina autona.

Huhtikuussa 1900 Jellinek ehdotti DMG:lle sopimusta, jonka perusteella hän maksaisi yhtiölle huomattavan rahasumman, jos Wilhelm Maybach suunnittelisi hänelle kumouksentekevän kilpavaunun. Sopimusehdotuksen mukaan auton nimeksi tulisi antaa Mercedes ja niitä tulisi olla valmistetteuina 36 kappaletta ennen lokakuun 15. päivää. Sopimus sisälsi myös tilauksen 36:sta vakiomallisesta, 8 hevosvoiman DMG:n autosta. Jellinekistä tuli myös DMG:n hallituksen jäsen ja hän sai uuden Mercedes-merkin edustuksen yksinoikeudet Ranskassa, Itävalta-Unkarissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa.

Ensimmäinen Mercedes-sarja syntyi, kun 35 PS sai rinnalleen kaksi pienempää sisarmallia: Mercedes 12/16 PS:n ja Mercedes 8/11 PS:n.

Moottori

Wilhelm Maybachin suunnittelema uusi Mercedes-moottori oli käänteentekevä ja sen rakenne antoi suuntaviivat moottoriarkkitehtuurille, joka on monilta osin käytössä tänäkin päivänä. Nelisylinterisen rivimoottorin vaakasuoraan jaettu kampikammio valmistettiin alumiinista, ensimmäisenä maailmassa. Kampiakselin päälaakerien liuskat olivat magnaliumia, alumiiniseosta, jonka magnesiumpitoisuus on viisi prosenttia. Moottorin yläkerta rakentui kahdesta valurautaisesta sylinteriparista joilla ei ollut irroitettavia kansia. Lohkon ja kannen välinen tiiviys muodosti tuohon aikaan ongelman, joka pystyttiin tällä rakenteella ohittamaan. 116 mm:n porauksella ja 140 mm:n iskulla moottorin iskutilavuudeksi tuli 5913 cm³, mikä oli noin 400 cm³ enemmän kuin edeltäneellä "Phönix"-moottorilla.

Moottorin kaasujenvaihto tapahtui sylinterilohkojen ulkopuolelle sijoitettujen sivuventtiileiden toimesta. Aikaisemmin imutahdin aikaansaaman alipaineen voimalla avatuneet imuventtiilit olivat nyt akselikäyttöiset, aivan kuten pakoventtiilit. Venttiilien käyttöakselille otettiin voima kampiakselilta avoimilla hammaspyörillä.

Moottori oli varustettu matalajännitemagneetolla, jolla päästiin aiempaa tarkempaan sytytyshetken ajoitukseen. Toinen moottorin ominaisuuksia huomattavasti parantanut tekijä oli sen kehittynyt lämmönhallinta. Moottori oli varustettu vesipumpulla, joka sai voimansa venttiilien käyttöakselilta, samoin kuin magneetto. Lisäksi moottorin etuosassa oli jäähdyttimen tuuletin jolle käyttövoima otettiin kampiakselin etupään hammaspyöräsarjalla. Kummallekin sylinteriparille oli oma kaasutimensa. Moottorin käyntinopeus oli 300–1000 kierrosta minuutissa ja sen säätö toimi ohjauspyörän vivun kautta.

Auton keulalla oli Maybachin suunnittelema hunajakennojäähdytin, joka oli huomattavasti tehokkaampi kuin hänen aiempi putkijäähdyttimensä. Lämmönvaihtimen toiminnan tehostumisen myötä moottorin vesitilavuutta voitiin pienentää huomattavassa määrin, aiemmasta 18:sta litrasta 9:ään litraan.

Kaikki parannukset johtivat aiempaa sujuvampaan ajoon, vakaampaan käyntiin ja parempaan kiihtyvyyteen. Lisäksi moottorin paino väheni aiemmasta 90 kilogrammasta, noin 230 kiloon.

• 

  Wilhelm Maybachin suunnittelema "Mercedes"-moottori, jota valmistettiin vuosina 1900–1903.

• 

  Mercedes 35 PS -urheiluauto

• 

  1901–1902 valmistettu Mercedes 12/16 PS

Voimansiirto

Pieni ja automaattisesti uudelleen säätyvä jousikytkin uudistettiin kokonaan. Kytkimenä toimi jousiteräksestä kierretty kelajousi, joka kiinnitettiin voimansiirtoakseliin pienen rummun avulla ja kiinnitettiin vauhtipyörän sisään.

Vaihteistossa oli neljä vaihdetta eteenpäin ja peruutusvaihde. Vaihteet kytkettiin yhdellä vivulla, jota ohjattiin siirtoportissa (nk. kulissivaihteisto). Vaihteiston jatkeena oli tasauspyörästö, josta voimasiirrettiin takapyörille vetoakseleiden ja avoketjujen kautta.

Alusta

Maybach ei enää asentanut moottoria alustaan ​​apurungolla, kuten siihen asti oli tapana, vaan kavensi rungon etuosan polkimien jälkeen siten, että moottori voitiin kiinnittää suoraan runkoaisoihin. Auton runko oli puun sijasta teräspalkkia, ensimmäisenä maailmassa. Molemmilla toimenpiteillä säästettiin painoa, lisättiin ajoneuvon jäykkyyttä ja tuotiin painopistettä alemmas.

Ohjausgeometriaan oli tehty parannuksia jotka vakauttivat auton ajokäytöstä. Ergonomiaan tehtiin huomattava parannus tuomalla ohjauspyörä ja -akseli aiempaa taemmas ja asentamalla ne suhteellisen jyrkkään kulmaan.

Lähteet

Daimler- ja Mercedes-nimillä valmistettujen ajoneuvojen aikajana 1885–1915
Luokka	1880					1890										1900										1910
	5	6	7	8	9	0	1	2	3	4	5	6	7	8	9	0	1	2	3	4	5	6	7	8	9	0	1	2	3	4	5
Ensimmäiset	Reitwagen	Motorkutsche			"Stahlradwagen"			"Schroedter-Wagen"			"Riemenwagen"
Alempi keskiluokka																											8/18 PS, 8/20 PS, 8/22 PS
																	8/11 PS								15/20 PS, 10/20 PS, 10/25 PS						12/32 PS
																	12/16 PS												10/30 PS
Keskiluokka													Phönix					20 PS	18/22 PS	18/28 PS						14/30 PS, 14/35 PS
																	35 PS											16/40 PS, 16/45 PS, 16/50 PS
																		28 PS, 28/32 PS, 35 PS							35 PS, 22/35 PS	22/40 PS, 22/50 PS
Ylempi keskiluokka																		40 PS, 40/45 PS, 45 PS, 26/45 PS								28/50 PS, 28/60 PS
Suuri auto																							55 PS, 31/55 PS						25/65 PS
																							65 PS, 36/65 PS			38/70 PS, 38/80 PS
																						65 PS, 37/70 PS					37/90 PS, 37/95 PS, 38/100 PS
																						75 PS, 39/80 PS								28/95 PS
Urheiluauto															Phönix Mercedes	35 PS			60 PS,90 PS			120 PS