Ero sivun ”Mercedes-Benz LP (raskas)” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{Malli|
 
{{Malli|
nimi = Mercedes-Benz<br>(LP, LPK, LPL, LPS)|
+
nimi = Mercedes-Benz<br>(LP, LPK, LPS)|
 
kuva = [[Tiedosto:Mercedes-Benz LP1620 (1964, 202 PS).jpg|250px]]|
 
kuva = [[Tiedosto:Mercedes-Benz LP1620 (1964, 202 PS).jpg|250px]]|
 
valmistaja = Daimler-Benz AG|
 
valmistaja = Daimler-Benz AG|
Rivi 18: Rivi 18:
 
päästöt = |
 
päästöt = |
 
hintaluokka = |
 
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Mercedes-Benz LP (raskas, pyöreä)]]|
+
edeltäjä = [[Mercedes-Benz LP 333]]|
 
seuraaja = [[Mercedes-Benz NG]]|
 
seuraaja = [[Mercedes-Benz NG]]|
 
samaaluokkaa = }}
 
samaaluokkaa = }}
Rivi 28: Rivi 28:
 
Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä.
 
Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä.
  
Suurin osa tekniikasta tuli edeltäjältä, mukaan lukien 200-hevosvoimainen R6-moottori. Ajan myötä sen suorituskyky nostettiin aluksi 210:een hevosvoimaan, sitten 230:een ja lopuksi 240:een hevosvoimaan. Moottorin tehon nostamiseen vaikutti omalta osaltaan Saksan liittotasavallassa toukokuussa 1965 voimaan tulleet uudet asetukset, jotka edellyttivät moottorilta aiempaa suurempaa tehoa kuorma-auton / yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden.   
+
Raskaan LP-sarjan yhteydessä Mercedes-Benz toi markkinoille raskaan suorasuihkutteisen dieselmoottorin ''OM 346'', joka syrjäytti esikammiodieselin tässä iskutilavuus- ja teholuokassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://group-media.mercedes-benz.com/marsMediaSite/en/instance/ko/Farewell-to-the-prechamber-first-direct-injection-engines-for-trucks-and-busses-arrive-in-1964.xhtml?oid=9913116| Nimeke = Farewell to the prechamber: first direct-injection engines for trucks and busses arrive in 1964| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Mercedes-Benz Group Media| Julkaisu = Lehdistötiedote| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 12.2.2009| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 19.2.2022}}</ref> Ajan myötä sen suorituskyky nostettiin aluksi 210:een hevosvoimaan, sitten 230:een ja lopuksi 240:een hevosvoimaan. Moottorin tehon nostamiseen vaikutti omalta osaltaan Saksan liittotasavallassa toukokuussa 1965 voimaan tulleet uudet asetukset, jotka edellyttivät moottorilta aiempaa suurempaa tehoa kuorma-auton / yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden.   
  
 
Pyöreämuotoisella ohjaamolla valmistetun raskaan LP-sarjan tehdasvalmis kippiversio ''LP 334'' korvattiin mallilla ''LP 1620'' (kuutioohjaamolla) vuonna 1965, eli suhteellisen myöhään.
 
Pyöreämuotoisella ohjaamolla valmistetun raskaan LP-sarjan tehdasvalmis kippiversio ''LP 334'' korvattiin mallilla ''LP 1620'' (kuutioohjaamolla) vuonna 1965, eli suhteellisen myöhään.
Rivi 34: Rivi 34:
 
Koska Länsi-Saksan tieliikennesäännökset edellyttivät 1. tammikuuta 1972 alkaen moottorin tehoksi 8 hv yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden, Mercedes toi vuonna 1970 markkinoille 256-hevosvoimaisen V8-moottorin ja 320-hevosvoimaisen V10-moottorin, jotka oli tarkoitettu kokonaismassaltaan 32 tonnin yhdistelmien voimanlähteiksi.
 
Koska Länsi-Saksan tieliikennesäännökset edellyttivät 1. tammikuuta 1972 alkaen moottorin tehoksi 8 hv yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden, Mercedes toi vuonna 1970 markkinoille 256-hevosvoimaisen V8-moottorin ja 320-hevosvoimaisen V10-moottorin, jotka oli tarkoitettu kokonaismassaltaan 32 tonnin yhdistelmien voimanlähteiksi.
  
V-moottoreille vaadittiin huoltoja varten (venttiilien välysten säätö, suutinhuolto) kuitenkin uusi ohjaamo, joka oli suunniteltu kipattavaksi. Mercedes-Benzin kilpailijoista mm. [[Krupp]]illa oli ollut kipattavat ohjaamot jo vuodesta 1965. Uuden ohjaamoon kattoa nostettiin hieman ja ovet olivat matalammat, jolloin ylempi porras jäi sen taakse. Vanhemmassa ohjaamossa ovaalien ajovalojen viereen sijoitetut puolikuun muotoiset suuntavilkut siirtyivät puskurien ulkokulmiin niin, että ne näkyivät myös sivulta.
+
V-moottoreille vaadittiin huoltoja varten (venttiilien välysten säätö, suutinhuolto) kuitenkin uusi ohjaamo, joka oli suunniteltu kipattavaksi. Mercedes-Benzin kilpailijoista mm. [[Krupp]]illa oli ollut kipattavat ohjaamot jo vuodesta 1965. Uuden ohjaamoon kattoa korotettiin hieman ja ovet olivat matalammat, jolloin ylempi porras jäi sen taakse. Vanhemmassa ohjaamossa ovaalien ajovalojen viereen sijoitetut suuntavilkut siirtyivät puskurien ulkokulmiin niin, että ne näkyivät myös sivulta.
 +
 
 +
<gallery widths=250>
 +
Tiedosto:Mercedes-Benz LP 1418.jpg|Raskaan kulmikashyttisen sarjan alkupuolen malli, LPS 1418, tässä erikoiskuljetusten vetoautona
 +
Tiedosto:Mercedes-Benz LP 1624.jpg|LP 1624 korotetulla katolla ja kerrossängyllä
 +
Tiedosto:Mercedes-Benz LP 1624 rekkaveturi.jpg|LPS 1624
 +
Tiedosto:Mercedes-Benz LPS1626 (1971, 256 PS).jpg|LPS 1626 uudella ohjaamolla
 +
Tiedosto:Mercedes-Benz LPS 1632.jpg|LPS 1632
 +
</gallery>
 +
 
 +
== Mallit ==
 +
* LP = pystyhytti, kuorma-auton vakioalusta
 +
* LPK = pystyhytti, alusta kippilaitevalmiudella
 +
* LPS = pystyhytti, rekkaveturi tai vetoauto
 +
Nelinumeroisen kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisivat kokonaispainon, kaksi jälkimmäistä numeroa moottorin tehon hevosvoimina, pyöristettyinä kymmenyksinä.
 +
 
 +
== Moottorit ==
 +
 
 +
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=550px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
 +
!align="left"| Moottori || || || || Teho
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|align="left"|'''OM 346.II'''|| rowspan=3| [[R6]] [[OHV]] 12v || rowspan=3|10,8 l || rowspan=3| [[Polttoaineensuihkutus|suorasuihkutus]] || 136 kW (185 hv)
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|align="left"|'''OM 346.I'''|| 149 kW (202 hv)
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|align="left"|'''OM 346.II'''|| 154 kW (210 hv)
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|align="left"|'''OM 355'''|| [[R6]], [[OHV]] 12v || 11,6 l || [[Polttoaineensuihkutus|suorasuihkutus]] || 177 kW (240 hv)
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|align="left"|'''OM 402'''|| [[V8]], [[OHV]] 16v|| 12,7 l || [[Polttoaineensuihkutus|suorasuihkutus]] || 188 kW (256 hv)
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|align="left"|'''OM 403'''|| [[V10]], [[OHV]] 20v || 15,9 l || [[Polttoaineensuihkutus|suorasuihkutus]] || 235 kW (320 hv)
 +
|}
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
 
<references/>
 
<references/>
 +
 +
{{Mercedes-Benz hyötyajoneuvojen aikajana 1950-1980}}
  
 
[[Luokka:Mercedes-Benz|LP (raskas)]]
 
[[Luokka:Mercedes-Benz|LP (raskas)]]
 
[[Luokka:Mallit|LP (raskas)]]
 
[[Luokka:Mallit|LP (raskas)]]
 
[[Luokka:Kuorma-autot|Mercedes-Benz LP (raskas)]]
 
[[Luokka:Kuorma-autot|Mercedes-Benz LP (raskas)]]

Nykyinen versio 20. helmikuuta 2022 kello 15.43

Mercedes-Benz
(LP, LPK, LPS)
Mercedes-Benz LP1620 (1964, 202 PS).jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Daimler-Benz AG,
Flag of Germany.svg.png Wörth
Länsi-Saksa [1]
Valmistusaika 19631974
Luokka Hyötyajoneuvo (14–22 t)
Kori Alusta
Veturi
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R6, V8, V10
Iskutilavuus 10 800–16 000 cm3
Teho 136–235 kW
Voimanvälitys 4×2, 4×4, 6×4
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Mercedes-Benz LP 333
Seuraaja Mercedes-Benz NG
Saman luokan autoja

Mercedes-Benz LP oli Daimler-Benzin vuonna 1963 lanseeraama, kuution muotoistella pystyhytillä varustettujen raskaiden mallien sarja.

Historia[muokkaa]

Vuodesta 1963 lähtien Wörthin uusi tehdas tuotti täysin uudenlaisia pystyhyttimalleja (ohjaamo etuakselin päällä tai etupuolella). Vaikka nämä ajoneuvot olivat yksinkertaisesti suunniteltuja, eikä niissä aluksi ollut esimerkiksi kipattavaa ohjaamoa, ne kävivät kaupaksi hyvin. Uudet ohjaamot olivat avaria ja valoisia ja pystyohjaamon ansiosta kuormatila saatiin suuremmaksi kuin samalla akselivälillä olevien nokkamallien alustoilla. Pystyohjaamo tarjosi myös paremman näkyvyyden ja se oli nokkamalleja ketterämpi ahtaissa tiloissa. Haittapuolina olivat nokkamalleja huonompi kolariturvallisuus, jalkatilan kylmyys viileissä ilmastovyöhykkeissä, meluisampi ohjaamo ja huoltokohteiden hankala tavoitettavuus.

Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä.

Raskaan LP-sarjan yhteydessä Mercedes-Benz toi markkinoille raskaan suorasuihkutteisen dieselmoottorin OM 346, joka syrjäytti esikammiodieselin tässä iskutilavuus- ja teholuokassa.[2] Ajan myötä sen suorituskyky nostettiin aluksi 210:een hevosvoimaan, sitten 230:een ja lopuksi 240:een hevosvoimaan. Moottorin tehon nostamiseen vaikutti omalta osaltaan Saksan liittotasavallassa toukokuussa 1965 voimaan tulleet uudet asetukset, jotka edellyttivät moottorilta aiempaa suurempaa tehoa kuorma-auton / yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden.

Pyöreämuotoisella ohjaamolla valmistetun raskaan LP-sarjan tehdasvalmis kippiversio LP 334 korvattiin mallilla LP 1620 (kuutioohjaamolla) vuonna 1965, eli suhteellisen myöhään.

Koska Länsi-Saksan tieliikennesäännökset edellyttivät 1. tammikuuta 1972 alkaen moottorin tehoksi 8 hv yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden, Mercedes toi vuonna 1970 markkinoille 256-hevosvoimaisen V8-moottorin ja 320-hevosvoimaisen V10-moottorin, jotka oli tarkoitettu kokonaismassaltaan 32 tonnin yhdistelmien voimanlähteiksi.

V-moottoreille vaadittiin huoltoja varten (venttiilien välysten säätö, suutinhuolto) kuitenkin uusi ohjaamo, joka oli suunniteltu kipattavaksi. Mercedes-Benzin kilpailijoista mm. Kruppilla oli ollut kipattavat ohjaamot jo vuodesta 1965. Uuden ohjaamoon kattoa korotettiin hieman ja ovet olivat matalammat, jolloin ylempi porras jäi sen taakse. Vanhemmassa ohjaamossa ovaalien ajovalojen viereen sijoitetut suuntavilkut siirtyivät puskurien ulkokulmiin niin, että ne näkyivät myös sivulta.

Mallit[muokkaa]

  • LP = pystyhytti, kuorma-auton vakioalusta
  • LPK = pystyhytti, alusta kippilaitevalmiudella
  • LPS = pystyhytti, rekkaveturi tai vetoauto

Nelinumeroisen kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisivat kokonaispainon, kaksi jälkimmäistä numeroa moottorin tehon hevosvoimina, pyöristettyinä kymmenyksinä.

Moottorit[muokkaa]

Moottori Teho
OM 346.II R6 OHV 12v 10,8 l suorasuihkutus 136 kW (185 hv)
OM 346.I 149 kW (202 hv)
OM 346.II 154 kW (210 hv)
OM 355 R6, OHV 12v 11,6 l suorasuihkutus 177 kW (240 hv)
OM 402 V8, OHV 16v 12,7 l suorasuihkutus 188 kW (256 hv)
OM 403 V10, OHV 20v 15,9 l suorasuihkutus 235 kW (320 hv)

Lähteet[muokkaa]

  1. SCHWERE FRONTLENKER-LKW MIT KUBISCHEM FAHRERHAUS – Oldtimertrecker, 17. toukokuu 2013. Viitattu: 6. helmikuu 2022.
  2. Farewell to the prechamber: first direct-injection engines for trucks and busses arrive in 1964 – Mercedes-Benz Group Media, Lehdistötiedote, 12. helmikuu 2009. Viitattu: 19. helmikuu 2022.
Mercedes-Benz-logo 1926.png Daimler-Benz AG:n valmistamat hyötyajoneuvot 1950–1980
Kokonais-
painoluokka
1950-luku 1960-luku 1970-luku
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Pakettiauto N 1000 / N 1300
L-sarja (pakettiauto) T 1
Kuorma-auto, kevyt L 319
T 2
LP (kevyt)
Kuorma-auto, keskiraskas LP (keskiraskas, pyöreä)
LP (keskiraskas) NG "Neue Generation"
Kuorma-auto, raskas LP 333 NG "Neue Generation"
LP (raskas)