|
|
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | '''Fiat Twin Cam''', joka tunnetaan myös nimellä ''Lampredi Twin Cam'' sen suunnitelleen [[Aurelio Lampredi]]n mukaan, on [[Torinon autonäyttely]]ssä vuonna [[1966]] esitelty ja aikanaan edistyksellinen [[Rivi-4|rivi-4]] auton [[moottori]], jota valmistettiin vuodesta [[1966]] vuoteen 2000 [[Fiat]]in / [[Lancia]]n moottorina kunnes se korvattiin ''B-perhe''en moottoreilla. Moottorista käytetyn nimityksen '''TC''':n oletetaan yleisesti virheellisesti tarkoittavan Twin Camia, mutta se on lyhenne sanoista ''Tourismo Competizione''.
| + | #OHJAUS [[Fiat TC -moottori]] |
| − | | |
| − | Moottorissa käytettiin [[Fiat 124]]:stä peräisin olevan [[OHV]]-moottorin [[lohko]]a muutamilla muutoksilla, jotta [[venttiilikoneisto]]on saatiin hihna [[Nokka-akseli|nokka-akseleille]]. Kansi itsessään on kolmiosainen, yhdessä on palokammio sekä venttiilit, toisessa on eriliset valut jokaiselle nokka-akselille tunneli-tyyppisin laakeroinnein. [[Venttiili]]t ovat 65:n asteen kulmassa toisiinsa nähden. Moottorissa oli vallankumouksellinen uusi tapa säätää ventiilien välystä. Yleensä siihen aikaan [[DOHC]]-moottoreissa, kuten [[Alfa Romeo]]lla ja [[Jaguar]]illa, oli pienet säätölevyt (shimmit), jotka asetettiin paininkuppien sisään jousilevyyn ja näin ollen vaati aina nokka-akselien irroittamista venttiilien välyksen säätämiseen shimmeillä, jolloin siitä tuli aikaa vievä ja kallis huoltotyö. Lampredin suunnitelmassa shimmit asennettiin paininkuppien päälle, jolloin ne pystyi vaihtamaan ja säätämään venttiilien välyksen ilman nokka-akselin irroittamista, kun venttileitä painettiin alas erikoistyökalulla. Tämä konstruktio patentoitiin [[Fiat]]ille ja sitä käytettiin [[Fiat 128|128]]:n ja [[Fiat 130|130]]:n moottoreissä sekä jopa ([[Ferrari]] / [[Fiat]]) Dino V6 -moottori muutettiin tähän systeemiin.
| |
| − | | |
| − | Moottoria valmistettiin monin eri tilavuuksin lähtien 1297 kuutiosta 1995 kuutioon ja sitä käytettiin [[Fiat]]-, [[Lancia]]-, [[Alfa Romeo]]-, [[SEAT]]- ja [[Morgan]]-autoissa.
| |
| − | | |
| − | Fiat oli aikanaan pioneeri moottorien kehityksessä käyttäessään monoblock-teknologiaa, hihnavälityksellistä [[venttiilikoneisto]]a ja alumiinisia kansia. Aikaisemmin Fiatin Twin Cam -moottorit olivat itseasiassa [[O.S.C.A.]]:n suunnittelemia. Mielenkiintoisesti ensimmäinen suorasuihkutteinen [[dieselmoottori]] henkilöautossa, 1929 cm<sup>3</sup> moottori [[Fiat Croma]] Turbo D i.d:ssä, oli johdettu myös Lampredin Twin Camista, vaikkakin se olikin [[SOHC]]-konstruktiolla.
| |
| − | | |
| − | == 8-venttiiliset ==
| |
| − | === Pysty TC ===
| |
| − | Ensimmäistä mallia olevat moottorit on valmistettu vuosien [[1966]] ja [[1986]] välillä. Imukanavat sijaitsevat moottorin oikealla puolella jakopäästä katsottuna, mitä voidaan pitää hyvänä tunnisteena moottorityypille. Fiateissa moottorit esiintyvät pystyasentoon asennettuina, mutta joissain vanhemmissa [[Lancia|Lancioissa]] ([[Lancia Beta|Beta]], [[Lancia Scorpion|Scorpion]], [[Lancia Montecarlo|Montecarlo]]) ne ovat 20 astetta kallistettuina. Viimeksi mainitut ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia.
| |
| − | | |
| − | Moottorin eri iskutilavuusversiot ovat 1438 cm<sup>3</sup>, 1592 cm<sup>3</sup>, 1608 cm<sup>3</sup>, 1585 cm<sup>3</sup>, 1756 cm<sup>3</sup> ja 1995 cm<sup>3</sup>. Näistä 3 ensimmäistä on varustettu 80 mm halkaisijaltaan olevilla sylintereillä. Nämä mallit korvattiin 3 jälkimmäisellä, 84 mm moottoriversioilla 70-luvun alussa. Moottorien kannessa on yleensä 41,8 mm imuventtiilit ja 36 mm pakoventtiilit. Poikkeuksen tästä tekevät ainakin [[Fiat Regata|Fiat Regata 100S]]:n, [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo 105TC]]:n, [[Fiat Ritmo|Fiat Ritmo Abarth 130TC]]:n ja [[Lancia Delta|Lancia Delta 1600GT]]:n kannet, joissa imuventtiilin koko on 43,5 mm. Ahdetuissa moottoreissa on yleensä natriumtäytteiset pakoventtiilit ja pronssiohjaimet.
| |
| − | | |
| − | Venttiilikoneiston rakenne on yksinkertainen. Tämänkaltainen rakenne kuluu varsin vähän, joten venttiilien säätö on tarpeen harvoin. Myöskään mitään painavia ja virityskäytössä hankalia hydraulisia venttiilinvälyksen säätimiä ei ole tarpeen käyttää, eikä niitä löydy uusimmistakaan moottoreista. Nokka-akselien kuluminen on niin ikään vähäistä, koska akselit pyörivät öljykylvyssä.
| |
| − | | |
| − | Hammashihnayhteys kampiakselin ja nokka-akselien välillä tarjoaa helpon venttiilinajoituksen säätömahdollisuuden imu- ja pakopuolelle erikseen. Nokka-akselit sijaitsevat erillisissä koteloissa kannen päällä, ja niiden laakerit eivät ole halkaistavissa vaan akselit asennetaan koteloihin päädystä. Tämän vuoksi myöskään nokka-akselien nokat eivät voi olla korkeammat kuin laakeripinnat, mikä rajoittaa maksiminoston noin 12 millimetriin.
| |
| − | | |
| − | Moottorissa on viisi runkolaakeria ja useimmissa malleissa taotut kiertokanget ja kampiakseli. Pysty TC:ssä on jakohihnan pyörittämä apuakseli, joka pyörittää hammasratastyyppistä öljypumppua ja käyttää joissain malleissa myös alkuperäistä polttoainepumppua ja virranjakajaa. Virranjakaja saattaa myös olla jommankumman nokka-akselin päässä tai nokka-akselikotelon päällä mallista riippuen.
| |
| − | | |
| − | === Vino TC ===
| |
| − | Uudempaa mallia olevat TC:t on valmistettu vuoden [[1985]] jälkeen. Näissä kaikissa imupuoli on vasemmalla puolella moottoria jakopäästä katsottuna, ja venttiilikoot ovat 43,5 mm / 36 mm. Turbomalleissa, esimerkiksi [[Fiat Croma|Fiat Croma Turbossa]], on natriumtäytteiset pakoventtiilit ja pronssiset venttiilinohjaimet. Kaikki moottorit on kallistettu eteenpäin 20 astetta
| |
| − | | |
| − | Moottorin rakenne on samankaltainen kuin vanhan mallisessa koneessakin. Merkittävimpiä poikkeavuuksia kallistuskulman lisäksi on öljypumpun muuttuminen kampiakselilla sijaitsevaksi epäkeskotyyppiseksi, ja sitä myötä apuakselin poistuminen rakenteesta. Lohkoon ei siis myöskään ole mahdollista asentaa virranjakajaa. Muuten akselirakenne säilyi samana. Lancian moottoreissa on lisäksi yleensä tasapainoakselit.
| |
| − | | |
| − | Palotilat kannessa ovat merkittävästi erilaiset muotoilultaan, ja muutenkin kannen viimeistely on karkeampi kuin vanhanmallisessa moottorissa, ilmeisesti enemmän koneellisen valmistuksen vuoksi. Kannessa olevia paljealueita on levennetty, mikä tosin haittaa imuventtiilin virtausta. Imuventtiiliä on kuitenkin mahdollisuus 'kaivaa esiin' kaventamatta merkittävästi paljealueita, minkä jälkeen moottorin palotilat muistuttavatkin vanhan mallisessa moottorissa olevia. Leveä paljealue sallii ison puristussuhteen tai ahtopaineen käytön vähentäen nakutusta.
| |
| − | | |
| − | Uudemman mallisen moottorin kantta voi käyttää vanhan mallisessa alakerrassa ja päinvastoin, mutta esimerkiksi nokka-akselikotelot eivät ole vaihdettavissa kansityyppien välillä. Kannentiivisteessä on poikkeava rei'itys ja kannessa on eri kallistuskulma.
| |
| − | | |
| − | {{EnWikipedia|Fiat Twin Cam engine}}
| |
| − | | |
| − | == Katso myös ==
| |
| − | * http://www.villevieri.com/tc/TCsivu.htm
| |
| − | | |
| − | [[Luokka:Fiat|TC]]
| |
| − | [[Luokka:Moottorit]]
| |
