Ero sivun ”Ford Pilot” versioiden välillä
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
==Yleistä== | ==Yleistä== | ||
| − | Valtaosa Piloteista valmistettiin 4-ovisina [[sedan|saloon]]-malleina, mutta tarjolla oli myös [[Farmari|Estate]]- ja [[ | + | Valtaosa Piloteista valmistettiin 4-ovisina [[sedan|saloon]]-malleina, mutta tarjolla oli myös [[Farmari|Estate]]- ja [[Lava-auto|pick-up]]-versiot. Tuulilasi oli saranoitu yläreunastaan, jolloin auton ilmanvaihtoa saatiin tehostettua lasin alareunaa raottamalla. Vaikka Eurooppa kärsi monista sodan jälkiseurauksista ja monellakaan autonvalmistajalla ei ollut heti sodan jälkeen tarjolla kuin sotaa edeltäneitä malleja, niin vuonna 1947 Ford Pilot alkoi korimuotoilunsa osalta edustaa jo mennyttä maailmaa. Mallin valmistus lopetettiin vuonna 1951, kun Pilotin seuraajaksi esiteltiin [[Ford Zephyr]]. |
Kuten monet muutkin tämän aikakauden Fordit, myös Pilot oli varustettu alipainetoimisilla tuulilasinpyyhkijöillä. Pyyhkijöitä liikuttava mekanismi ottaa käyttövoimansa moottorin imusarjalta ja tämän järjestelmän heikkous on se, että kiihdytettäessä ja kovemmilla nopeuksilla ajettaessa pyyhkijöiden toiminta hidastuu ja jopa lakkaa. Pilotille luvatiin huippu- nopeudeksi 80 mailia tunnissa (130 km/h) ja kiihdytys 0 - 60 mph nopeuteen (96 km/h) vei aikaa 21 sekuntia. Polttoaineenkulutus oli 18 mailia imperial gallonalla (16 l/100 km) | Kuten monet muutkin tämän aikakauden Fordit, myös Pilot oli varustettu alipainetoimisilla tuulilasinpyyhkijöillä. Pyyhkijöitä liikuttava mekanismi ottaa käyttövoimansa moottorin imusarjalta ja tämän järjestelmän heikkous on se, että kiihdytettäessä ja kovemmilla nopeuksilla ajettaessa pyyhkijöiden toiminta hidastuu ja jopa lakkaa. Pilotille luvatiin huippu- nopeudeksi 80 mailia tunnissa (130 km/h) ja kiihdytys 0 - 60 mph nopeuteen (96 km/h) vei aikaa 21 sekuntia. Polttoaineenkulutus oli 18 mailia imperial gallonalla (16 l/100 km) | ||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
[[Tiedosto:Ford Pilot Woody.jpg|left|250px]] | [[Tiedosto:Ford Pilot Woody.jpg|left|250px]] | ||
[[Tiedosto:Ford V8 Pilot Pick Up.jpg|center|250px]] | [[Tiedosto:Ford V8 Pilot Pick Up.jpg|center|250px]] | ||
| + | |||
| + | {{Korjattava/laajennus}} | ||
[[Luokka:Ford|Pilot]] | [[Luokka:Ford|Pilot]] | ||
[[Luokka:Mallit|Pilot]] | [[Luokka:Mallit|Pilot]] | ||
Versio 16. tammikuuta 2013 kello 20.24
| Ford Pilot E71A | |
|---|---|
| Valmistaja ja valmistusmaa | Ford, Iso-Britannia |
| Valmistusaika | 1947–1951 |
| Luokka | |
| Kori | 4-ovinen saloon 5-ovinen estate 2-ovinen pick-up panel van |
| Suunnittelija | {{{suunnittelija}}} |
| Pohjalevy | {{{pohjalevy}}} |
| Moottori | V8 sivuventtiili |
| Iskutilavuus | 3622 cm3 |
| Teho | 90 hv |
| Voimanvälitys | takaveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | Ford V-8 |
| Seuraaja | Ford Zephyr |
| Saman luokan autoja | |
Ford Pilot Malli E71A oli Britannian Fordin elokuussa 1947 esittelemä suurikorinen automalli. Se oli tuotannossa vuoteen 1951, jolloin sen tilalle tuli kaksi uutta mallia, Zephyr Six ja Consul. Pilot-mallia myytiin näiden kanssa yhden vuoden ajan päällekkäin. Mallia valmistettiin tuotantoaikanaan 22 155 kappaletta.
Sisällysluettelo
Moottori ja voimalinja
Pilot oli Britannian Fordin ensimmäinen II-maailmansodan jälkeinen isokorinen malli. Auton perustana oli ennen sotaa valmistetun 22 hevosvoimaisen Malli 62:n alusta, joka oli varustettu vuoden 1939 2227 cm3 sivuventtiilimoottorilla. Nämä moottorit olivat peräisin Britannian sotavoimien ylijämävarastosta. Ne olivat alunperin Kanadan Fordin valmistamia ja tarkoitettu Vickers-Armstrongin valmistaman kevyen tela-ajoneuvon voimanlähteeksi. Moottoreiksi vaihtui kyllä melko pian 90-hevosvoimainen, 3622 cm3 sivuventtiili V8-moottori. Tämän moottorin iskunpituus oli 92,25 mm ja poraus 79 mm ja se oli varustettu Solex-kaasuttimella. Kyseinen moottori on periaatteessa sama kuin vuosina 1937 - 38 pohjois-Amerikan Fordeissa käytetty moottori, jonka tunnusomaisena piirteenä on 21-pulttiset sylinterikannet ja sylinterilohkoon sijoitettu vesipummpu, mutta näissä moottoreissa on molempien sylinteriryhmien takaosassa ylimääräinen "pakkas- proppu".[[1]] Samaa moottoria käytettiin myös Thames kuorma-autoissa. Sähköjärjestelmä oli 6-volttinen. Vaihteisto oli 3+1-portainen ja vaihteenvalitsin oli sijoitettu rattiputkeen. Ohjausvaihde oli ruuvirulla-tyyppinen (worm and roller-steering).[[2]] Etujarrut olivat hydrauliset ja takajarrut vaijerikäyttöiset.
Yleistä
Valtaosa Piloteista valmistettiin 4-ovisina saloon-malleina, mutta tarjolla oli myös Estate- ja pick-up-versiot. Tuulilasi oli saranoitu yläreunastaan, jolloin auton ilmanvaihtoa saatiin tehostettua lasin alareunaa raottamalla. Vaikka Eurooppa kärsi monista sodan jälkiseurauksista ja monellakaan autonvalmistajalla ei ollut heti sodan jälkeen tarjolla kuin sotaa edeltäneitä malleja, niin vuonna 1947 Ford Pilot alkoi korimuotoilunsa osalta edustaa jo mennyttä maailmaa. Mallin valmistus lopetettiin vuonna 1951, kun Pilotin seuraajaksi esiteltiin Ford Zephyr.
Kuten monet muutkin tämän aikakauden Fordit, myös Pilot oli varustettu alipainetoimisilla tuulilasinpyyhkijöillä. Pyyhkijöitä liikuttava mekanismi ottaa käyttövoimansa moottorin imusarjalta ja tämän järjestelmän heikkous on se, että kiihdytettäessä ja kovemmilla nopeuksilla ajettaessa pyyhkijöiden toiminta hidastuu ja jopa lakkaa. Pilotille luvatiin huippu- nopeudeksi 80 mailia tunnissa (130 km/h) ja kiihdytys 0 - 60 mph nopeuteen (96 km/h) vei aikaa 21 sekuntia. Polttoaineenkulutus oli 18 mailia imperial gallonalla (16 l/100 km)
Australia
Ford Motor Company alkoi Pilot-mallien viennin Australiaan vuonna 1949 ja sitä myös kokoonpantiin siellä, esivalmistetuista CKD-sarjoista. Pilot, yhdessä amerikkalaisen vuoden 1949 Ford V8:n kanssa, oli Fordille tärkeä malli Australiassa, kilpailussa General Motors-Holdenin "Holden"-merkkiä vastaan. Pilot-mallia myytiin Australiassa kohtuullisella menekillä vielä 1950-luvulla.
Autourheilu
Piloteilla saavutettiin myös hieman autourheilumenestystä, englantilaisen kilpa-ajaja Ken Whartonin voittaessa sillä vuoden 1950 Tulppaanirallin ja Lissabonrallin.
Aiheesta muualla
http://www.simoncars.co.uk/ford/pilot.html Ford Pilot-kuvia
http://www.youtube.com/watch?v=-42YFEa15HI Ford Pilot videotallenne
Lähteet
http://www.classicandperformancecar.com/front_website/octane_interact/carspecs.php/?see=3560 Ford Pilot teknisiä tietoja
| Tätä artikkelia on pyydetty laajennettavaksi. Tarkempia tietoja saattaa olla sivulla AutoWiki:Huomiota kaipaavat sivut. |