Ero sivun ”Associated Equipment Company” versioiden välillä
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Vuonna 1912 valtaosan Lontoon metrolinjoista ja raitiovaunuliikenteestä omistanut ''Underground Electric Railways Company of London (UERC)'' osti LGOC:n. Yrityskaupan jälkeisten uudelleenjärjestelyjen myötä kaikki bussien valmistukseen liittyvät toiminnot siirrettiin omaan konserniinsa, jolle annettiin nimeksi ''Associated Equipment Company'', lyhyemmin AEC.<ref>[https://web.archive.org/web/20070608234748/http://www.ltmuseum.co.uk/learning/online_resources/ecobus_omnibus/pg/1919aa.htm "From omnibus to ecobus, 1919-1938, s.3" - London's Transport Museum]</ref> | Vuonna 1912 valtaosan Lontoon metrolinjoista ja raitiovaunuliikenteestä omistanut ''Underground Electric Railways Company of London (UERC)'' osti LGOC:n. Yrityskaupan jälkeisten uudelleenjärjestelyjen myötä kaikki bussien valmistukseen liittyvät toiminnot siirrettiin omaan konserniinsa, jolle annettiin nimeksi ''Associated Equipment Company'', lyhyemmin AEC.<ref>[https://web.archive.org/web/20070608234748/http://www.ltmuseum.co.uk/learning/online_resources/ecobus_omnibus/pg/1919aa.htm "From omnibus to ecobus, 1919-1938, s.3" - London's Transport Museum]</ref> | ||
| − | AEC:n ensimmäinen rahdin kuljettamiseen tarkoitettu [[hyötyajoneuvo]] oli X-tyypin bussialustalle valmistettu kuorma-auto. AEC ja [[Daimler Company|Daimler]] solmivat viisivuotisen sopimuksen, jonka mukaan Daimler toimisi merkin pääedustajana, kun sen alustoja myytiin UERC:n ulkopuolisille yhtiöille. Sopimus raukesi kuitenkin jo vuonna 1916, kun AEC siirrettiin Britannian sotahankinnoista vastaavan ministeriön alaisuuteen. Britannian aloitettua sotatoimet vuonna 1914, AEC:n tehtäväksi tuli toimittaa ajoneuvoja joukkojen ja varusteiden kuljettamista varten. Vuonna 1916 yhtiö aloitti 3-tonnisen Y-tyypin kuorma-auton tuotannon Britannian sotavoimien käyttöön ja jatkoi sitä Suuren sodan loppuun asti. | + | AEC:n ensimmäinen rahdin kuljettamiseen tarkoitettu [[hyötyajoneuvo]] oli X-tyypin bussialustalle valmistettu kuorma-auto. AEC ja [[Daimler Company|Daimler]] solmivat viisivuotisen sopimuksen, jonka mukaan Daimler toimisi merkin pääedustajana, kun sen alustoja myytiin UERC:n ulkopuolisille yhtiöille. Sopimus raukesi kuitenkin jo vuonna 1916, kun AEC siirrettiin Britannian sotahankinnoista vastaavan ministeriön alaisuuteen. Britannian aloitettua sotatoimet vuonna 1914, AEC:n tehtäväksi tuli toimittaa ajoneuvoja joukkojen ja varusteiden kuljettamista varten. Vuonna 1916 yhtiö aloitti 3-tonnisen Y-tyypin kuorma-auton tuotannon Britannian sotavoimien käyttöön ja jatkoi sitä Suuren sodan (1. maailmansota) loppuun asti. |
<gallery widths=250> | <gallery widths=250> | ||
Versio 22. joulukuuta 2016 kello 22.35
| Associated Equipment Company (AEC) | |
|---|---|
| |
| Yrityksen perustuspaikka |  Englanti1912 Walthamstow, Suur-Lontoo, josta siirtyi Suur-Lontoon Southalliin |
| Toiminnassa | 1912 – 1979 |
| Yhtiön kohtalo | Fuusioitu, toiminta loppunut 1979. Emoyhtiöt: Leyland Motor Corporation (1962-1968) British Leyland Motor Corporation (1968-1975) British Leyland Ltd (1975-1979) |
| Kokonais valmistusmäärä | |
| Suosituin malli | |
| Seuraaja | |
Associated Equipment Company (AEC) oli brittiläinen, vuodesta 1912 vuoteen 1977 hyötyajoneuvoja valmistanut yhtiö. Yhtiö on tunnetumpi lyhenteensä kuin virallisen nimensä kautta. AEC:n tuotteista ehkä ikonisimpia olivat Lontoon kaksikerrosbussit, mutta yhtiö valmisti niiden lisäksi myös kiskobusseja, johdinautoja sekä kuorma-autoja, sotilasajoneuvoja sekä dieselmoottoreita.
Suomessa AEC:n nimi tunnetaan kenties parhaiten Vanaja- ja Sisu -kuorma- ja linja-autojen moottoreista.
Alkutaival
AEC:n juuret juontavat vuoteen 1909, jolloin Lontoon katuverkostolla liikkuneen julkisen liikenteen operoinnista valtaosin vastannut London General Omnibus Company (LGOC) aloitti moottoroitujen omnibussien valmistamisen omiin tarpeisiinsa. Yhtiön ensimmäinen malli oli talon johtavan moottori-insinööri Frank Searlen suunnittelema X-type. Omnibussit valmistettiin LGOC:n omalla tehtaalla Suur-Lontoon Walthamstow'ssa. X-typen korvasi vuonna 1911 Searlen B-type, joka on eräs ensimmäisiä massavalmistettuja linja-autoja. Vuonna 1913 niitä oli palveluksessa jo n. 2500 kappaletta.[1][2]
Vuonna 1912 valtaosan Lontoon metrolinjoista ja raitiovaunuliikenteestä omistanut Underground Electric Railways Company of London (UERC) osti LGOC:n. Yrityskaupan jälkeisten uudelleenjärjestelyjen myötä kaikki bussien valmistukseen liittyvät toiminnot siirrettiin omaan konserniinsa, jolle annettiin nimeksi Associated Equipment Company, lyhyemmin AEC.[3]
AEC:n ensimmäinen rahdin kuljettamiseen tarkoitettu hyötyajoneuvo oli X-tyypin bussialustalle valmistettu kuorma-auto. AEC ja Daimler solmivat viisivuotisen sopimuksen, jonka mukaan Daimler toimisi merkin pääedustajana, kun sen alustoja myytiin UERC:n ulkopuolisille yhtiöille. Sopimus raukesi kuitenkin jo vuonna 1916, kun AEC siirrettiin Britannian sotahankinnoista vastaavan ministeriön alaisuuteen. Britannian aloitettua sotatoimet vuonna 1914, AEC:n tehtäväksi tuli toimittaa ajoneuvoja joukkojen ja varusteiden kuljettamista varten. Vuonna 1916 yhtiö aloitti 3-tonnisen Y-tyypin kuorma-auton tuotannon Britannian sotavoimien käyttöön ja jatkoi sitä Suuren sodan (1. maailmansota) loppuun asti.
LGOC B-type. Bussin ikkunoissa olevat paikannimet kertovat tämän yksilön kuljettaneen joukkoja näillä rintamalohkoilla.
Mainos tammikuulta 1920
