Ero sivun ”Dario Franchitti” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 39: Rivi 39:
 
Kaudella 2012 Franchitti ajoi IndyCar-sarjaa Chip Ganassi Racingillä. Saavuttuaan maaliin kymmenen parhaan joukossa kymmenen ensimmäisen kilpailun aikana, hän sijoittui seuranneista viidestä kilpailusta neljässä lähdössä kolmanneksi ja kerran neljänneksi. Paalupaikalta hän starttasi viisi kertaa tällä kaudella. Kauden toiseksi viimeisessä kisassa [[M.D. Anderson Cancer Center Speedway|Houstonissa]] Franchitti joutui vakavaan onnettomuuteen. Hänen osuttuaan ohitustilanteessa [[Takuma Sato]]n auton takarenkaaseen, hänen oma autonsa nousi lentoon ja vasten turva-aitaa, joka kuitenkin kesti törmäyksen. Franchittin auto kimposi takaisin radalle oikein päin ja pysähtyi. Hän kärsi onnettomuudessa syntyneistä aivotärähdyksestä, kahdesta nikamamurtumasta ja oikean nilkan murtumasta. Nikamamurtumia ei tarvinnut operoida, nilkkamurtuma leikattiin kilpailupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Jeff Olson, Nate Ryan, Curt Cavin| Osoite = https://eu.usatoday.com/story/sports/motor/indycar/2013/10/06/grand-prix-houston-dario-franchitti-will-power-scott-dixon/2932683/| Nimeke = Franchitti breaks back, has surgery after crash that injures fans| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = USA Today| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2021}}</ref> Franchitti päätti kuljettajien mestaruuskauden kymmenennellä sijalla. Toisin kuin joukkuetoverinsa Dixon ja Kimball, hän pysyi ilman voittoa. Dixon voitti mestaruuden tällä kaudella.  
 
Kaudella 2012 Franchitti ajoi IndyCar-sarjaa Chip Ganassi Racingillä. Saavuttuaan maaliin kymmenen parhaan joukossa kymmenen ensimmäisen kilpailun aikana, hän sijoittui seuranneista viidestä kilpailusta neljässä lähdössä kolmanneksi ja kerran neljänneksi. Paalupaikalta hän starttasi viisi kertaa tällä kaudella. Kauden toiseksi viimeisessä kisassa [[M.D. Anderson Cancer Center Speedway|Houstonissa]] Franchitti joutui vakavaan onnettomuuteen. Hänen osuttuaan ohitustilanteessa [[Takuma Sato]]n auton takarenkaaseen, hänen oma autonsa nousi lentoon ja vasten turva-aitaa, joka kuitenkin kesti törmäyksen. Franchittin auto kimposi takaisin radalle oikein päin ja pysähtyi. Hän kärsi onnettomuudessa syntyneistä aivotärähdyksestä, kahdesta nikamamurtumasta ja oikean nilkan murtumasta. Nikamamurtumia ei tarvinnut operoida, nilkkamurtuma leikattiin kilpailupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Jeff Olson, Nate Ryan, Curt Cavin| Osoite = https://eu.usatoday.com/story/sports/motor/indycar/2013/10/06/grand-prix-houston-dario-franchitti-will-power-scott-dixon/2932683/| Nimeke = Franchitti breaks back, has surgery after crash that injures fans| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = USA Today| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2021}}</ref> Franchitti päätti kuljettajien mestaruuskauden kymmenennellä sijalla. Toisin kuin joukkuetoverinsa Dixon ja Kimball, hän pysyi ilman voittoa. Dixon voitti mestaruuden tällä kaudella.  
  
Kauden jälkeen Franchitti ilmoitti kilpauransa päättyvän. Vaikka hänellä oli vielä sopimus Chip Ganassi Racingin kanssa kaudelle 2014 ja loukkaantumisten hoito onnistui, hän päätti lääkäreidensä suosituksesta olla palaamatta kilpa-auton ohjaamoon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://eu.usatoday.com/story/sports/motor/indycar/2013/11/14/dario-franchitti-retires-indycar-injured-crash/3537295/| Nimeke = Dario Franchitti retires from IndyCar after accident| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = USA Today| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 14.11.2013| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2021}}</ref>  
+
Kauden jälkeen Franchitti ilmoitti kilpauransa päättyvän. Vaikka hänellä oli vielä sopimus Chip Ganassi Racingin kanssa kaudelle 2014 ja loukkaantumisten hoito onnistui, hän päätti lääkäreidensä suosituksesta olla palaamatta kilpa-auton ohjaamoon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://eu.usatoday.com/story/sports/motor/indycar/2013/11/14/dario-franchitti-retires-indycar-injured-crash/3537295/| Nimeke = Dario Franchitti retires from IndyCar after accident| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = USA Today| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 14.11.2013| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2021}}</ref>
 +
 
 +
== Tulostaulukot ==
 +
=== Vakioautoluokat ===
 +
==== Deutsche Tourenwagen Meisterschaft ====
 +
([[:Malline:Kuljettajien tulosluettelon värikoodiavain|värikoodiavain]]) ('''Lihavointi''' tarkoittaa paalupaikkaa, ''kursivointi'' kilpailun nopeinta kierrosta.)
 +
{| class="wikitable" style="text-align:center; font-size:85%"
 +
!colspan=19| [[Deutsche Tourenwagen Meisterschaft]], tulokset
 +
|-
 +
! Kausi
 +
! Talli
 +
! Auto
 +
! 1
 +
! 2
 +
! 3
 +
! 4
 +
! 5
 +
! 6
 +
! 7
 +
! 8
 +
! 9
 +
! 10
 +
! 11
 +
! 12
 +
! 13
 +
! 14
 +
! Sija
 +
! Pisteet
 +
|-
 +
| [[Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -kausi 1995|1995]]
 +
! [[Mercedes moottoriurheilussa#Paluu rata-autoiluun sekä DTM- & GT-sarjat ja HWA|D2 Privat-Team AMG Mercedes]]
 +
! [[Mercedes-Benz W202|Mercedes C (W202) V6]]
 +
|style="background:#FFDF9F;"| [[Hockenheimring|HOC<br />1]]<br /><small>3</small>
 +
|style="background:#FFFFFF;"| [[Hockenheimring|HOC<br />2]]<br /><small>DNS</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| [[AVUS|AVU<br />1]]<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| [[AVUS|AVU<br />2]]<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Norisring|NOR<br />1]]<br /><small>6</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| [[Norisring|NOR<br />2]]<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| [[Diepholz Airfield Circuit|DIE<br />1]]<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Diepholz Airfield Circuit|DIE<br />2]]<br /><small>4</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| [[Nürburgring|NÜR<br />1]]<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| [[Nürburgring|NÜR<br />2]]<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| '''[[Alemannenring|ALE<br />1]]'''<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| ''[[Alemannenring|ALE<br />2]]''<br /><small>10</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| '''[[Hockenheimring|HOC<br />1]]'''<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#FFFFFF;"| [[Hockenheimring|HOC<br />2]]<br /><small>DNS</small>
 +
! 5.
 +
! 74
 +
|}
 +
 
 +
====International Touring Car Championship====
 +
([[:Malline:Kuljettajien tulosluettelon värikoodiavain|värikoodiavain]]) ('''Lihavointi''' tarkoittaa paalupaikkaa, ''kursivointi'' kilpailun nopeinta kierrosta.)
 +
{| class="wikitable" style="text-align:center; font-size:85%"
 +
!colspan=31| [[International Touring Car Championship]], tulokset
 +
|-
 +
! Kausi
 +
! Talli
 +
! Auto
 +
! 1
 +
! 2
 +
! 3
 +
! 4
 +
! 5
 +
! 6
 +
! 7
 +
! 8
 +
! 9
 +
! 10
 +
! 11
 +
! 12
 +
! 13
 +
! 14
 +
! 15
 +
! 16
 +
! 17
 +
! 18
 +
! 19
 +
! 20
 +
! 21
 +
! 22
 +
! 23
 +
! 24
 +
! 25
 +
! 26
 +
! Sija
 +
! Pisteet
 +
|-
 +
| [[Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -kausi 1995|1995]]
 +
! [[Mercedes moottoriurheilussa#Paluu rata-autoiluun sekä DTM- & GT-sarjat ja HWA|D2 Privat-Team AMG Mercedes]]
 +
! [[Mercedes-Benz W202|Mercedes C (W202) V6]]
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Mugello Circuit|MUG<br />1]]<br /><small>4</small>
 +
|style="background:#FBFFBF;"| [[Mugello Circuit|MUG<br />2]]<br /><small>1</small>
 +
|style="background:#CFCFFF;"| [[Helsinki Thunder|HEL<br />1]]<br /><small>12†</small>
 +
|style="background:#FFFFFF;"| [[Helsinki Thunder|HEL<br />2]]<br /><small>DNS</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| [[Donington Park|DON<br />1]]<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| [[Donington Park|DON<br />2]]<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Autodromo do Estoril|EST<br />1]]<br /><small>5</small>
 +
|style="background:#FFDF9F;"| [[Autodromo do Estoril|EST<br />2]]<br /><small>3</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| [[Circuit de Nevers|MAG<br />1]]<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#FFFFFF;"| [[Circuit de Nevers|MAG<br />2]]<br /><small>DNS</small>
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
|
 +
!style="background:#FFDF9F;"| 3.
 +
!style="background:#FFDF9F;"| 80
 +
|-
 +
| [[Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -kausi 1996|1996]]
 +
! [[Mercedes moottoriurheilussa#Paluu rata-autoiluun sekä DTM- & GT-sarjat ja HWA|D2 Privat-Team AMG Mercedes]]
 +
! [[Mercedes-Benz W202|Mercedes C (W202) V6]]
 +
|style="background:#FFDF9F;"| [[Hockenheimring|HOC<br />1]]<br /><small>3</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Hockenheimring|HOC<br />2]]<br /><small>4</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| ''[[Nürburgring|NÜR<br />1]]''<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Nürburgring|NÜR<br />2]]<br /><small>8</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Autódromo do Estoril|EST<br />1]]<br /><small>9</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Autódromo do Estoril|EST<br />2]]<br /><small>10</small>
 +
|style="background:#CFCFFF;"| ''[[Helsinki Thunder|HEL<br />1]]''<br /><small>17†</small>
 +
|style="background:#FFFFFF;"| [[Helsinki Thunder|HEL<br />2]]<br /><small>DNS</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Norisring|NOR<br />1]]<br /><small>5</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| [[Norisring|NOR<br />2]]<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| [[Diepholz Airfield Circuit|DIE<br />1]]<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| [[Diepholz Airfield Circuit|DIE<br />2]]<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#CFCFFF;"| [[Silverstone Circuit|SIL<br />1]]<br /><small>21†</small>
 +
|style="background:#CFCFFF;"| [[Silverstone Circuit|SIL<br />2]]<br /><small>14</small>
 +
|style="background:#FFDF9F;"| [[Nürburgring|NÜR<br />1]]<br /><small>3</small>
 +
|style="background:#FFDF9F;"| [[Nürburgring|NÜR<br />2]]<br /><small>3</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Circuit de Nevers|MAG<br />1]]<br /><small>6</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Circuit de Nevers|MAG<br />2]]<br /><small>4</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Mugello Circuit|MUG<br />1]]<br /><small>4</small>
 +
|style="background:#DFDFDF;"| [[Mugello Circuit|MUG<br />2]]<br /><small>2</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| [[Hockenheimring|HOC<br />1]]<br /><small>Ret</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Hockenheimring|HOC<br />2]]<br /><small>7</small>
 +
|style="background:#CFCFFF;"| [[Autódromo José Carlos Pace|INT<br />1]]<br /><small>13</small>
 +
|style="background:#DFFFDF;"| [[Autódromo José Carlos Pace|INT<br />2]]<br /><small>10</small>
 +
|style="background:#FBFFBF;"| [[Suzuka Circuit|SUZ<br />1]]<br /><small>1</small>
 +
|style="background:#EFCFFF;"| '''[[Suzuka Circuit|SUZ<br />2]]'''<br /><small>Ret</small>
 +
! 4.
 +
! 171
 +
|}
 +
*† – Keskeytti, mutta koska ajettuna oli 90% voittajan suoritteesta, sijoitus kirjataan.
 +
 
 +
====International V8 Supercar====
 +
([[:Malline:Kuljettajien tulosluettelon värikoodiavain|värikoodiavain]]) ('''Lihavointi''' tarkoittaa paalupaikkaa, ''kursivointi'' kilpailun nopeinta kierrosta.)
 +
{| class="wikitable" style="text-align:center; font-size:85%"
 +
!colspan=45| [[V8 Supercar]], tulokset
 +
|-
 +
! Kausi
 +
! Talli
 +
! Auto
 +
! 1
 +
! 2
 +
! 3
 +
! 4
 +
! 5
 +
! 6
 +
! 7
 +
! 8
 +
! 9
 +
! 10
 +
! 11
 +
! 12
 +
! 13
 +
! 14
 +
! 15
 +
! 16
 +
! 17
 +
! 18
 +
! 19
 +
! 20
 +
! 21
 +
! 22
 +
! 23
 +
! 24
 +
! 25
 +
! 26
 +
! 27
 +
! Sija
 +
! Pisteet
 +
|-
 +
| [[V8 Supercar Championship Series -kausi 2010|2010]]
 +
! [[Dick Johnson Racing]]
 +
! [[Ford FG Falcon]]
 +
| [[2010 Yas V8 400|YMC<br />R1]]
 +
| [[2010 Yas V8 400|YMC<br />R2]]
 +
| [[2010 Desert 400|BHR<br />R3]]
 +
| [[2010 Desert 400|BHR<br />R4]]
 +
| [[2010 Clipsal 500|ADE<br />R5]]
 +
| [[2010 Clipsal 500|ADE<br />R6]]
 +
| [[2010 ITM Hamilton 400|HAM<br />R7]]
 +
| [[2010 ITM Hamilton 400|HAM<br />R8]]
 +
| [[2010 City of Ipswich 300|QLD<br />R9]]
 +
| [[2010 City of Ipswich 300|QLD<br />R10]]
 +
| [[2010 Winton V8 Supercar Event|WIN<br />R11]]
 +
| [[2010 Winton V8 Supercar Event|WIN<br />R12]]
 +
| [[2010 Skycity Triple Crown|HDV<br />R13]]
 +
| [[2010 Skycity Triple Crown|HDV<br />R14]]
 +
| [[2010 Sucrogen Townsville 400|TOW<br />R15]]
 +
| [[2010 Sucrogen Townsville 400|TOW<br />R16]]
 +
| [[2010 L&H 500|PHI<br />Q]]
 +
| [[2010 L&H 500|PHI<br />R17]]
 +
| [[2010 Supercheap Auto Bathurst 1000|BAT<br />R18]]
 +
|style="background:#cfcfff;"| [[2010 Armor All Gold Coast 600|SUR<br />R19]]<br /><small>16</small>
 +
|style="background:#efcfff;"| [[2010 Armor All Gold Coast 600|SUR<br />R20]]<br /><small>Ret</small>
 +
| [[Symmons Plains Raceway|SYM<br />R21]]
 +
| [[Symmons Plains Raceway|SYM<br />R22]]
 +
| [[Sandown Raceway|SAN<br />R23]]
 +
| [[Sandown Raceway|SAN<br />R24]]
 +
| [[Homebush Street Circuit|SYD<br />R25]]
 +
| [[Homebush Street Circuit|SYD<br />R26]]
 +
! NC
 +
! 0
 +
|}
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Versio 30. tammikuuta 2021 kello 21.00

Dario Franchitti 2018

George Dario Marino Franchitti (*19.5.1973 Bathgate, Länsi-Lothian, Skotlanti) on kilpailemisen lopettanut skotlantilainen kuljettaja. Franchittin molemmat vanhemmat ovat myös syntyjään skotlantilaisia, mutta suvun juuret ovat Italiassa.

Franchitti ajoi IndyCar-sarjassa vuosina 2002–2013 ja voitti mestaruuden vuosina 2007, 2009, 2010 ja 2011. Vuosina 2007, 2010 ja 2012 hän voitti Indy 500:n. Vuosina 2008–2013 hän kilpaili Chip Ganassi Racing -tallin kuljettajana. Darion lähisuvussa on muitakin nimekkäitä kkilpa-ajajia, veli Marino Franchitti ja serkku Paul di Resta.

Urahistoria

Alkutaival (1984–1994)

Franchitti aloitti uransa, kuten useimmat moottoriurheilijat, kartingissa, jossa hän oli aktiivinen vuosina 1984–1990. Hän voitti Skotlannin juniorikarting-mestaruuden vuonna 1984, Britannian juniorikarting-mestaruuden vuosina 1985 ja 1986 ja Skotlannin karting-mestaruuden vuonna 1988. Hänen formula-debyyttinsä oli vuonna 1991 brittiläisessä, Formula Vauxhall Junior -sarjassa, jonka mestaruuden hän otti nimiinsä samana vuonna. Vuonna 1992 hän aloitti Paul Stewart Racing -tallin kuljettajana brittiläisessä Formula Vauxhall Lotus -sarjassa ja sijoittui lopputuloksissa neljänneksi. Samana vuonna hän sai nuorille lupaaville kuljettajille myönnettävän McLaren Autosport BRDC -palkinnon. Vuonna 1993 hän voitti Britannian Formula Vauxhall Lotus -mestaruuden, edelleen Paul Stewart Racingin kuljettajana.[1]

Vuonna 1994 Franchitti nousi Paul Stewart Racingin kuljettajana ajamaan Britannian Formula 3 -mestaruussarjaa, jossa yhden osakilpailuvoittonsa myötä sijoittui loppupisteissä neljänneksi.

DTM / ITC (1995–1996)

Vuonna 1995 Franchitti siirtyi vakioautoluokkaan, ajokkinaan tehdastallin AMG-Mercedes C DTM. Hän osallistui sekä Deutsche Tourenwagen-Meisterschaft (DTM)-, että siihen liittyvään International Touring Car Championship (ITC) -srjaan. Vaikka hän päätti DTM-kauden viidentenä, hän sijoittui voitolla kolmanneksi ITC:ssä. Vuonna 1996 hän ajoi ITC:ssä, joka sittemmin sulautettiin DTM:ään, ja sijoittui mestaruuskilpailussa neljänneksi, kilpailuvoitolla Suzukassa.

CART-sarja (1997–2002)

Vuonna 1997 Franchitti vaihtoi CART-sarjaan Pohjois-Amerikassa ja ajoi debyyttikauden Hogan Racingillä. Kauden lopussa hän sijoittui 20. sijalle. Vuonna 1998 hän sai paikan Team Greenissä ja hänestä tuli kanadalaisen Paul Tracyn tallitoveri. Franchitti voitti kolme kilpailua ja sijoittui sarjassa kolmanneksi, selkeällä johdolla joukkuetoveriinsa Tracyyn. Vuonna 1999 Franchitti ajoi kolmannen kauden CART-sarjassa. Hän voitti kolme kilpailua Team Greenille ja kauden lopussa oli kärjessä tasapisteillä Juan Pablo Montoyan kanssa. Koska Montoyalla oli takanaan enemmän voittoja, Franchitti jäi hopealle.

Ennen kauden 2000 alkua, Franchittille tapahtui koeajojen aikana vakava onnettomuus. Vaikka hän aloitti kauden tavalliseen tapaan, hän ei enää saavuttanut edellisen vuoden tasoa ja saavutti yleiskilpailussa 13. sijan, parhaimpana osakilpailusaavutuksenaan toinen sija. Vuonna 2001 hän paransi suoritustaan ja sijoittui mestaruuskamppailussa seitsemänneksi, yhdellä osakilpailuvoitolla. Vuonna 2002 hän sai taas kolme voittoa. Vancouverissa hän omisti kilpailuvoittonsa edesmenneelle ystävälleen ja kolleegalleen Greg Moorelle, joka kuoli vuonna 1999.[1]

IndyCar-sarja (2002–2007)

Vuonna 2007 Franchitti voitti Indy 500:n ja sarjan mestaruuden.

Franchittin IndyCar-debyytti oli vuoden 2002 Indianapolis 500, joka jäi sinä vuonna hänen ainoaksi kilpailukseen tässä sarjassa. Kaudelle 2003 Andretti Green Motorsport siirtyi CART-sarjasta kilpailevaan Indy-sarjaan ja Franchitti myös tallinsa mukana. Hän ajoi tällä kaudella ainoastaan kolme 16:sta kilpailusta, koska moottoripyöräonnettomuudessa saadut vammat pakottivat hänet sairaslomalle. Vuonna 2004 Franchitti palasi ohjaamoonsa ja sijoittui loppupisteissä kuudenneksi, kahdella voitolla. Vuotta myöhemmin hän voitti vielä kaksi kilpailua ja nousi neljänneksi. Molempina vuosina yksi hänen joukkuetovereistaan, Tony Kanaan tai Dan Wheldon, voitti IndyCar-sarjan mestaruuden.

Kaudella 2006 Franchitti oli edelleen Andretti Green Motorsportin kuljettaja. Tällä kaudella hän jäi ilman yhtään voittoa, ensimmäistä kertaa kahden kauden jälkeen, ja sijoittui kahdeksanneksi. Kaudella 2007 hän voitti ensimmäisen kerran Indianapolis 500:n. Hän voitti vielä kolme kilpailua ja varmisti kauden finaalissa IndyCar-sarjan mestaruuden, 13 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Scott Dixoniin edessä. Tähän kauteen mahtui myös kaksi vakavan oloista onnettomuutta, joista molemmisa Franchitti selvisi kuinn ihmeen kaupalla lähes naarmuita. Voitettuaan mestaruuden Franchitti päätti jättää IndyCar-sarjan. Hän oli jo kauden 2007 aikana osallistunut kilpailuihin NASCAR Busch-, NASCAR Craftsman Truck-, ARCA RE/MAX- sekä American Le Mans -sarjoissa.

NASCAR Sprint Cup (2008)

Dario Franchitti, Sprint Cup 2008

Kauden 2008 Franchitti aloitti ajamalla Chip Ganassi Racingin Dodgella NASCAR Sprint Cup -sarjassa. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen NASCARin historiassa, joka ajaa kokopäiväisesti sarjassa. Franchitti oli hetken aikaa sivussa loukkaantumisen vuoksi ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi Ganassi veti autonsa pois Sprint Cup-sarjasta kesken kauden. Franchitti jatkoi loppukauden Ganassin tallissa NASCAR Nationwide -sarjassa ja aloitti jälleen ALMS- ja ARCA Racing -sarjoissa. Rolex-urheiluautosarjassa hän voitti Daytonan 24 tunnin kilpailun yhdessä joukkuetovereidensa Juan Pablo Montoyan, Scott Pruettin ja Memo Rojasin kanssa. Vuoden lopussa hän osallistui mestaruussarjan ulkopuoliseen kilpailuun IndyCar-sarjassa, jossa hän kilpaili ensimmäistä kertaa Chip Ganassi Racingin kanssa.

IndyCar-sarja (2009–2013)

Kaudella 2009 Franchitti palasi IndyCar-sarjaan, edelleen Chip Ganassi Racingin kuljettajana. Jännittävä kausi huipentui finaaliin Homesteadissa, jossa sekä Franchittilla, että hänen joukkuetovereillaan Dixonilla ja Ryan Briscoella, oli mahdollisuus voittaa mestaruus. Kilpailusta muodostui kolmen kuljettajan mittelö, jossa neljäntenä ajanut kilpailija oli jo kierroksella ohitettu. Ensimmäistä kertaa IndyCar-sarjan historiassa kilpailu oli mahdollista ajaa ilman tankkaustaukoa. Franchittin taktiikkana oli polttoainetehokas ajotapa, jolla hän vältti ylimääräisen tankkauksen, toisin kuin Briscoe ja Dixon, jotka jotuivat pysähtymään muutama kierros ennen loppua. Näin Franchitti voitti uransa toisen IndyCar-mestaruuden. Hän osallistui myös Rolex-urheiluautosarjan ja ALMS-sarjan kilpailuihin.

Franchitti voitettuaan Indianapolis 500:n.

Kaudella 2010 Franchittin tallina oli edelleen Chip Ganassi Racing. Indianapolis 500:lla hän sai kauden ensimmäisen voittonsa, joka oli samalla toinen voitto Indianapolisissa. Franchitti johti myös kilpailua suurimman osan kierroksista. Seuraavat voitot tulivat Lexingtonissa ja Joliet'ssa. Franchitti johti mestaruussarjaa kauden aikana vain yhden kilpailun jälkeen, muuten sarjan ykköstilaa piti hallussaan Will Power. Nämä kaksi kuljettajaa taistelivat tittelistä viimeiseen kilpailuun asti. Homesteadin kauden finaalissa Franchitti johti kilpailua suurimman osan kierroksista. Sen jälkeen kun Power oli joutunut keskeyttämään itse aiheuttamansa onnettomuuden seurauksena, Franchittille riitti mestaruden saavuttamiseen sijoitus kymmenen parhaan joukossa. Hän sijoittui lopulta kahdeksanneksi ja voitti IndyCar-sarjan kolmannen kerran. Taistelu tittelistä määräytyi kahden kilpa-auton kuljettajan erilaisen suorituskyvyn perusteella. Vaikka Power ajoi erinomaisella tavalla mutkaradoilla, hän ei enimmäkseen kyennyt pysymään kärjen vauhdissa ovaaleilla. Franchitti sen sijaan oli tasaisen varma kaikentyyppisillä radoilla. Hän sijoittui 13:ssa 17:stä kilpailusta viiden parhaan kuljettajan joukkoon. Franchitti voitti taistelun pistein 602-597. Hän voitti myös A.J.Foyt -pokaalin, joka myönnettiin ensimmäistä kertaa ja jonka sai paras kuljettaja ovaaliradalla. Lisäksi Franchitti osallistui jälleen Daytonan 24 tunnin kilpailuun.

Dario Franchitti, Dallara IR-05, Indy Japan: The Final, 2011

Kaudella 2011 Franchitti jatkoi hallitsevana mestarina Chip Ganassi Racingillä.[2] Hän aloitti voittamalla kauden avauskilpailun St Petersburgin katuradalla Floridassa ja seuraavissa kilpailuissa kahdella kolmannella sijalla. Fort Worthissa, joka oli järjestyksessä kauden toinen ovaaliratakilpailu, hän voitti kahdesta ajetusta lähdöstä ensimmäisen. Toisessa lähdössä, joka ajettiin käännetyllä lähtöruudukolla, Franchittin lähtöpaikka oli joukon hännillä, 28. ruudssa kolmestakymmenestä. Sieltä hän raivasi tiensä seitsemänneksi.[3] Seuraavassa kilpailussa, joka ajettiin West Allisin ovaaliradalla, Franchitti otti kauden kolmannen voitonsa. Huolimatta siitä, että hän kisan aikana kolaroi pahimman kilpailijansa Will Powerin kanssa, Franchitti voitti kilpailun Toronton katuradalla.[4] Ennen viimeistä kilpailua Franchittilla oli 573 pistttä ja Powerilla 555. Kauden viimeinen kilpailu Las Vegasissa peruutettiin massaonnettomuuden takia eikä sitä laskettu. Franchittin neljättä mestaruusvoittoa varjosti hänen entisen joukkuetoverinsa ja pitkäaikaisen ystävänsä Dan Wheldonin kuolema. Tämän kauden Daytonan 24 tunnin ajossa Franchitti sijoittui toiseksi joukkuetoverinsa Scott Dixonin, Juan Pablo Montoyan ja Jamie McMurrayn kanssa.

Kaudella 2012 Franchitti ajoi IndyCar-sarjaa Chip Ganassi Racingillä. Neljän ensimmäisen kilpailun aikana hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon. Viidennessä, Indianapolis 500:ssa, hän ajoi 16:sta lähtöruudusta voittoon. Kyseessä oli hänen kolmas voittonsa tässä kilpailussa. Detroitissa hän sijoittui toiseksi, joukkuetoverinsa Dixonin ajaessa voittoon. West Allisin ja Newtonin ovaaliradoilla Franchitti ajoi itselleen paalupaikan, mutta Newtonissa hän kärsi moottorivaurioista jo lämmittelykierroksen aikana.[5] Kolmen viimeisen kilpailun aikana hän saavutti vielä kaksi palkintosijaa, kolmannen sijan Sonomassa ja toisen Fontanassa. Hän päätti kauden seitsemännellä sijalla ja hävisi Ganassi-joukkuetoverilleen Dixonille ensimmäistä kertaa. IndyCar-sarjan lisäksi Franchitti osallistui jälleen Daytonan 24 tunnin kilpailuun ja ajoi yhden kilpailun veljensä Marinon kanssa American Le Mans -sarjassa.

Kaudella 2012 Franchitti ajoi IndyCar-sarjaa Chip Ganassi Racingillä. Saavuttuaan maaliin kymmenen parhaan joukossa kymmenen ensimmäisen kilpailun aikana, hän sijoittui seuranneista viidestä kilpailusta neljässä lähdössä kolmanneksi ja kerran neljänneksi. Paalupaikalta hän starttasi viisi kertaa tällä kaudella. Kauden toiseksi viimeisessä kisassa Houstonissa Franchitti joutui vakavaan onnettomuuteen. Hänen osuttuaan ohitustilanteessa Takuma Saton auton takarenkaaseen, hänen oma autonsa nousi lentoon ja vasten turva-aitaa, joka kuitenkin kesti törmäyksen. Franchittin auto kimposi takaisin radalle oikein päin ja pysähtyi. Hän kärsi onnettomuudessa syntyneistä aivotärähdyksestä, kahdesta nikamamurtumasta ja oikean nilkan murtumasta. Nikamamurtumia ei tarvinnut operoida, nilkkamurtuma leikattiin kilpailupäivänä.[6] Franchitti päätti kuljettajien mestaruuskauden kymmenennellä sijalla. Toisin kuin joukkuetoverinsa Dixon ja Kimball, hän pysyi ilman voittoa. Dixon voitti mestaruuden tällä kaudella.

Kauden jälkeen Franchitti ilmoitti kilpauransa päättyvän. Vaikka hänellä oli vielä sopimus Chip Ganassi Racingin kanssa kaudelle 2014 ja loukkaantumisten hoito onnistui, hän päätti lääkäreidensä suosituksesta olla palaamatta kilpa-auton ohjaamoon.[7]

Tulostaulukot

Vakioautoluokat

Deutsche Tourenwagen Meisterschaft

(värikoodiavain) (Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta.)

Deutsche Tourenwagen Meisterschaft, tulokset
Kausi Talli Auto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Sija Pisteet
1995 D2 Privat-Team AMG Mercedes Mercedes C (W202) V6 HOC
1

3
HOC
2

DNS
AVU
1

Ret
AVU
2

Ret
NOR
1

6
NOR
2

2
DIE
1

2
DIE
2

4
NÜR
1

Ret
NÜR
2

Ret
ALE
1

2
ALE
2

10
HOC
1

Ret
HOC
2

DNS
5. 74

International Touring Car Championship

(värikoodiavain) (Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta.)

International Touring Car Championship, tulokset
Kausi Talli Auto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Sija Pisteet
1995 D2 Privat-Team AMG Mercedes Mercedes C (W202) V6 MUG
1

4
MUG
2

1
HEL
1

12†
HEL
2

DNS
DON
1

2
DON
2

2
EST
1

5
EST
2

3
MAG
1

Ret
MAG
2

DNS
3. 80
1996 D2 Privat-Team AMG Mercedes Mercedes C (W202) V6 HOC
1

3
HOC
2

4
NÜR
1

2
NÜR
2

8
EST
1

9
EST
2

10
HEL
1

17†
HEL
2

DNS
NOR
1

5
NOR
2

Ret
DIE
1

2
DIE
2

2
SIL
1

21†
SIL
2

14
NÜR
1

3
NÜR
2

3
MAG
1

6
MAG
2

4
MUG
1

4
MUG
2

2
HOC
1

Ret
HOC
2

7
INT
1

13
INT
2

10
SUZ
1

1
SUZ
2

Ret
4. 171
  • † – Keskeytti, mutta koska ajettuna oli 90% voittajan suoritteesta, sijoitus kirjataan.

International V8 Supercar

(värikoodiavain) (Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta.)

V8 Supercar, tulokset
Kausi Talli Auto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Sija Pisteet
2010 Dick Johnson Racing Ford FG Falcon YMC
R1
YMC
R2
BHR
R3
BHR
R4
ADE
R5
ADE
R6
HAM
R7
HAM
R8
QLD
R9
QLD
R10
WIN
R11
WIN
R12
HDV
R13
HDV
R14
TOW
R15
TOW
R16
PHI
Q
PHI
R17
BAT
R18
SUR
R19

16
SUR
R20

Ret
SYM
R21
SYM
R22
SAN
R23
SAN
R24
SYD
R25
SYD
R26
NC 0

Lähteet

  1. 1,0 1,1 Dario Franchitti – Motor Sport Magazine Database, Viitattu: 15. tammikuu 2021.
  2. Andrew Calder: Chip Ganassi To Run Four Cars In 2011 – The Checkered Flag, 19. joulukuu 2010. Viitattu: 26. tammikuu 2021.
  3. Power, Franchitti split IndyCar wins at Fort Worth – The Spokesman-Review, 12. kesäkuu 2011. Viitattu: 26. tammikuu 2021.
  4. Matt Beer: Dario Franchitti takes controversial Toronto win after collision with Will Power – Autosport, 10. heinäkuu 2011. Viitattu: 26. tammikuu 2021.
  5. K.J. Pilcher: IndyCar: Franchitti's night ends early at Iowa Speedway – The Gazette, 23. kesäkuu 2012. Viitattu: 30. tammikuu 2021.
  6. Jeff Olson, Nate Ryan, Curt Cavin: Franchitti breaks back, has surgery after crash that injures fans – USA Today, Viitattu: 30. tammikuu 2021.
  7. Dario Franchitti retires from IndyCar after accident – USA Today, 14. marraskuu 2013. Viitattu: 30. tammikuu 2021.