Ero sivun ”Mercedes-Benz LP (raskas)” versioiden välillä
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
päästöt = | | päästöt = | | ||
hintaluokka = | | hintaluokka = | | ||
| − | edeltäjä = | | + | edeltäjä = [[Mercedes-Benz LP (raskas, pyöreä)]]| |
seuraaja = [[Mercedes-Benz NG]]| | seuraaja = [[Mercedes-Benz NG]]| | ||
samaaluokkaa = }} | samaaluokkaa = }} | ||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä. | Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä. | ||
| + | |||
| + | Suurin osa tekniikasta tuli edeltäjältä, mukaan lukien 200-hevosvoimainen R6-moottori. Ajan myötä sen suorituskyky nostettiin aluksi 210:een hevosvoimaan, sitten 230:een ja lopuksi 240:een hevosvoimaan. Moottorin tehon nostamiseen vaikutti omalta osaltaan Saksan liittotasavallassa toukokuussa 1965 voimaan tulleet uudet asetukset, jotka edellyttivät moottorilta aiempaa suurempaa tehoa kuorma-auton / yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden. | ||
| + | |||
| + | Pyöreämuotoisella ohjaamolla valmistetun raskaan LP-sarjan tehdasvalmis kippiversio ''LP 334'' korvattiin mallilla ''LP 1620'' (kuutioohjaamolla) vuonna 1965, eli suhteellisen myöhään. | ||
| + | |||
| + | Koska Länsi-Saksan tieliikennesäännökset edellyttivät 1. tammikuuta 1972 alkaen moottorin tehoksi 8 hv yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden, Mercedes toi vuonna 1970 markkinoille 256-hevosvoimaisen V8-moottorin ja 320-hevosvoimaisen V10-moottorin, jotka oli tarkoitettu kokonaismassaltaan 32 tonnin yhdistelmien voimanlähteiksi. | ||
| + | |||
| + | V-moottoreille vaadittiin huoltoja varten (venttiilien välysten säätö, suutinhuolto) kuitenkin uusi ohjaamo, joka oli suunniteltu kipattavaksi. Mercedes-Benzin kilpailijoista mm. [[Krupp]]illa oli ollut kipattavat ohjaamot jo vuodesta 1965. Uuden ohjaamoon kattoa nostettiin hieman ja ovet olivat matalammat, jolloin ylempi porras jäi sen taakse. Vanhemmassa ohjaamossa ovaalien ajovalojen viereen sijoitetut puolikuun muotoiset suuntavilkut siirtyivät puskurien ulkokulmiin niin, että ne näkyivät myös sivulta. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Versio 12. helmikuuta 2022 kello 15.21
| Mercedes-Benz (LP, LPK, LPL, LPS) | |
|---|---|
.jpg)
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Daimler-Benz AG,  Wörth Länsi-Saksa [1] |
| Valmistusaika | 1963–1974 |
| Luokka | Hyötyajoneuvo (14–22 t) |
| Kori | Alusta Veturi |
| Suunnittelija | |
| Pohjalevy | |
| Moottori | R6, V8, V10 |
| Iskutilavuus | 10 800–16 000 cm3 |
| Teho | 136–235 kW |
| Voimanvälitys | 4×2, 4×4, 6×4 |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | Mercedes-Benz LP (raskas, pyöreä) |
| Seuraaja | Mercedes-Benz NG |
| Saman luokan autoja | |
Mercedes-Benz LP oli Daimler-Benzin vuonna 1963 lanseeraama, kuution muotoistella pystyhytillä varustettujen raskaiden mallien sarja.
Historia
Vuodesta 1963 lähtien Wörthin uusi tehdas tuotti täysin uudenlaisia pystyhyttimalleja (ohjaamo etuakselin päällä tai etupuolella). Vaikka nämä ajoneuvot olivat yksinkertaisesti suunniteltuja, eikä niissä aluksi ollut esimerkiksi kipattavaa ohjaamoa, ne kävivät kaupaksi hyvin. Uudet ohjaamot olivat avaria ja valoisia ja pystyohjaamon ansiosta kuormatila saatiin suuremmaksi kuin samalla akselivälillä olevien nokkamallien alustoilla. Pystyohjaamo tarjosi myös paremman näkyvyyden ja se oli nokkamalleja ketterämpi ahtaissa tiloissa. Haittapuolina olivat nokkamalleja huonompi kolariturvallisuus, jalkatilan kylmyys viileissä ilmastovyöhykkeissä, meluisampi ohjaamo ja huoltokohteiden hankala tavoitettavuus.
Yleisimmin raskaita pystyhyttimalleja käytettiin rahtikuljetuksiin keskipitkillä- ja pitkillä matkoilla, erikoiskuljetusten vetoautona, työkoneiden alustana (mm. mobiilinosturit, betonipumput ym) sekä maansiirtoajossa. Raskaan LP:n taka-akselit olivat ns. napavälitteisiä, mikä vähensi vetoakselien katkeamisen riskiä raskaissa tehtävissä.
Suurin osa tekniikasta tuli edeltäjältä, mukaan lukien 200-hevosvoimainen R6-moottori. Ajan myötä sen suorituskyky nostettiin aluksi 210:een hevosvoimaan, sitten 230:een ja lopuksi 240:een hevosvoimaan. Moottorin tehon nostamiseen vaikutti omalta osaltaan Saksan liittotasavallassa toukokuussa 1965 voimaan tulleet uudet asetukset, jotka edellyttivät moottorilta aiempaa suurempaa tehoa kuorma-auton / yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden.
Pyöreämuotoisella ohjaamolla valmistetun raskaan LP-sarjan tehdasvalmis kippiversio LP 334 korvattiin mallilla LP 1620 (kuutioohjaamolla) vuonna 1965, eli suhteellisen myöhään.
Koska Länsi-Saksan tieliikennesäännökset edellyttivät 1. tammikuuta 1972 alkaen moottorin tehoksi 8 hv yhdistelmän kokonaismassan tonnia kohden, Mercedes toi vuonna 1970 markkinoille 256-hevosvoimaisen V8-moottorin ja 320-hevosvoimaisen V10-moottorin, jotka oli tarkoitettu kokonaismassaltaan 32 tonnin yhdistelmien voimanlähteiksi.
V-moottoreille vaadittiin huoltoja varten (venttiilien välysten säätö, suutinhuolto) kuitenkin uusi ohjaamo, joka oli suunniteltu kipattavaksi. Mercedes-Benzin kilpailijoista mm. Kruppilla oli ollut kipattavat ohjaamot jo vuodesta 1965. Uuden ohjaamoon kattoa nostettiin hieman ja ovet olivat matalammat, jolloin ylempi porras jäi sen taakse. Vanhemmassa ohjaamossa ovaalien ajovalojen viereen sijoitetut puolikuun muotoiset suuntavilkut siirtyivät puskurien ulkokulmiin niin, että ne näkyivät myös sivulta.
Lähteet
- ↑ SCHWERE FRONTLENKER-LKW MIT KUBISCHEM FAHRERHAUS – Oldtimertrecker, 17. toukokuu 2013. Viitattu: 6. helmikuu 2022.
