Ero sivun ”Innocenti Mini” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 2: Rivi 2:
 
nimi = Innocenti Mini|
 
nimi = Innocenti Mini|
 
kuva = [[Tiedosto:Innocenti-Mini-Bertone-90-SL-vm1979.jpg|250px|Innocenti Mini]]|
 
kuva = [[Tiedosto:Innocenti-Mini-Bertone-90-SL-vm1979.jpg|250px|Innocenti Mini]]|
valmistaja = Nuova Innocenti S.p.A|
+
valmistaja = Innocenti|
 
valmistusmaa = <br>{{Lippu|Italia}} Italia|
 
valmistusmaa = <br>{{Lippu|Italia}} Italia|
 
valmistusaika = [[1974]]&ndash;[[1992]]|
 
valmistusaika = [[1974]]&ndash;[[1992]]|

Versio 14. helmikuuta 2026 kello 13.24

Innocenti Mini
Innocenti Mini
Valmistaja ja valmistusmaa Innocenti,
Flag of Italy.svg.png Italia
Valmistusaika 19741992
Luokka A-segmentti
Kori 3-ovinen hatchback
Suunnittelija Nuccio Bertone
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 990–998 cm3
Teho 27–53 kW
Voimanvälitys Etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja Fiat Elba
Saman luokan autoja Fiat 127
Autobianchi A112
Sunbeam 900

Innocenti Mini on pieni auto, jota valmistettiin vuosina 19741990 ja Innocenti Small -nimisenä 19901993. Se perustui teknisesti Miniin.

Innocenti oli ollut vuoteen 1975 asti British Leylandin hallussa ja kaikki 70-luvun mallit olivat perustuneet BL:n tuotteisiin. Sen jälkeen omistus siirtyi De Tomasolle ja tehdas ryhtyi yhteistyöhön Daihatsun kanssa. Vuonna 1974 esitellyn oman 312-senttisen Minin korimalli oli ollut aikanaan moderni. Vuonna 1982 BL:n moottorit vaihdettiin Daihatsun 3-sylinterisiin. Vuonna 1985 esiteltiin rinnalle pidempi ja modernisoitu 990. Vuonna 1992 Innocentien valmistus lopetettiin, Innocentin nimellä myytiin Italiassa aluksi Zastava-autoja, ja myöhemmin brasilialaisia Fiateja.

Innocenti 990 Small vm 1990

Innocenti Mini 90

Vuosimallin 1976 Innocenti Mini 90:n ajoasento on hyvä, mutta muoviverhoillut etuistuimet eivät anna riittävää sivutukea. Pääntilaa on edessä riittävästi, mutta etuistuimissa ei ole pääntukia. Taakse mahtuu 2 ja takatilat ovat selvästi isommat kuin Autobianchi A112:ssa. Italiassa auto rekisteröitiin 5:lle, mutta takatiloihin ei mahdu kunnolla kolmea ihmistä. Ohjauspyörän asento on hyvä (ei enää minimäisesti liikaa vaaka-asennossa) ja se on pehmustettu. Hansikaslokero puuttuu. Melutaso on korkeahko.

Ohjaus on raskaahko ja palauttaa voimakkaasti. Vaihteensiirto toimii turhan jäykästi. Jousitus on kovahko, mutta ilmeisesti kantaa kuorman.

Nelisylinterisen 998 cm³ rivimoottorin suurin teho on 36 kW /5600 (49 hv) ja suurin vääntömomentti 69 Nm /2600/min. Sylinterin mitat ovat 64,58 mm × 76,2 mm. Vaihteita on 4, jotka kaikki on synkronoitu.

Tekniikan Maailma 1/1976 mittasi Innocenti Mini 90:n (36 kW, 730 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 16,4 sekuntia. Huippunopeus on 137 km/h.

Kulutus oli TM:n ajossa 7,5 litraa bensiiniä /100 km. [1]

Innocenti 120L

Tavaratilan kansi on iso ja se on saranoitu kattoon. Takaluukun voi avata ohjaamosta. Jousitus on kovahko ja auto on meluisa. Mittaristo on runsas, tavanomaisten lisäksi on kierroslukumittari sekä lataus- ja öljynpainemittari.

Nelisylinterisen 1275 cm³ rivimoottorin suurin teho on 48 kW /5600 (66 hv) ja suurin vääntömomentti 96 Nm /3500/min. Sylinterin mitat ovat 70,6 mm × 81,3 mm. Vaihteita on 4, jotka kaikki on synkronoitu. [2]

Lähteet

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Innocenti_Mini-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  1. Tekniikan Maailma 1/1976
  2. Tuulilasi 10/1977