A.L.F.A 24 HP

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 3. helmikuuta 2020 kello 21.57 – tehnyt Fuller (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
A.L.F.A 24 HP
A.L.F.A 24 HP
Valmistaja ja valmistusmaa A.L.F.A,
Italian kuningaskunnan lippu.png Italia, Milano
Valmistusaika 19101913
Luokka Keskiluokka
Kori Carrozzeria Castagna
Suunnittelija Giuseppe Merosi
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 4084 cm3
Teho 42 hv
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus 100–115 km/h
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Darracq 14/16 HP
Seuraaja Alfa Romeo 20/30 HP
Saman luokan autoja

24 HP on ensimmäinen A.L.F.A-yhtiön vuosina 1910–1913 valmistama auto.

Historia

Tausta ja synty

Ranskalainen Automobiles Darracq S.A. laajensi vuonna 1906 toimintaansa Italiaan, perustamalla Società Italiana Automobili Darracq (S.I.A.D.) -nimisen yhtiön. Yhtiön kaupallinen toiminta ei ollut kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa ja se kaatui konkurssiin vuonna 1910. Samana vuonna milanolainen liikemieskonsortio perusti konkurssipesän jäänteille uuden yhtiön nimeltään Anonima Lombarda Fabbrica Automobili (A.L.F.A.), josta tuli myöhemmin Alfa Romeo.[1]

Uuden yhtiön omistajat ja johto katsoivat perustelluksi kehittää oma malli lisenssivalmistuksen sijasta. Tähän tehtävään he palkkasivat Giuseppe Merosin, jolla oli alalta jo vuosien kokemus ja josta tuli nyt uuden yhtiön pääinsinööri. Vuonna 1911 24 HP:n rinnalla alettiin valmistamaan pienempää 12 HP -mallia, joka kehittyi edelleen malleiksi 15 HP ja 15-20 HP.[2]

Kisadebyytti

A.L.F.A. 24 HP suoritti kisadebyyttinsä 14. toukokuuta 1911 ajetussa kuudennessa Targa Florio kilpailussa.[3] Kisaa varten valmistettiin kaksi 24 HP tipo corsa -erikoismallia. Kori oli 2-paikkainen ja istuimien taakse oli sijoitettu 30 litran lisäpolttoainesäiliö. Muita kisavarusteita olivat mm. kaksi varapyörää. Moottoria oli viritetty ylöspäin ja sen antama teho oli 45 hv (bhp) @ 2400 r/min. Kilpaversion omapaino oli 870 kg, kun vakiomallisen, torpedo-korilla valmistetun version omapaino oli n. 1000 kg. Kilpaversion huippunopeus oli 110 km/h. Molemmat kuljettajat keskeyttivät kilpailun kolmannella ja samalla viimeisellä kierroksella. Nino Franchini joutui onnettomuuteen ja Ugo Ronzoni uupui täydellisesti.[3]

Tekniikka

24 HP:n voimanlähteenä on 4-sylinterinen, nestejäähdytteinen, 4-tahtinen sivuventtiili-rivimoottori. Venttiilit ovat sylinterin samalla sivulla rinnakkain (ns. L-kansi). Tämä käytäntö oli syrjäyttämässä aiemman T-kannen, jossa venttiilit ovat sylinterin molemmin puolin ja joka siten vaatii kaksi nokka-akselia, mutta on hengittävyydeltään parempi. Moottorin iskutilavuus on 4084 cm³ ja se antaa tehoa 42 hv @ 2200 r/min. Vuonna 1912 sen teho nostettiin 45 hevosvoimaan. Mallinimen numero 24 tarkoittaa moottorin laskennallisia verohevosvoimia.[4]

Moottorin jatkeena on 4-portainen vaihteisto, josta voimansiirto vetävälle taka-akselille avokardaanilla. Puupuolapyörät, joiden regaskoko on 820×120 mm. Raideleveys oli edessä ja takana aluksi 1350 mm, vuonna 1912 se kasvatettiin 1450 mm:iin. Vuoden 1912 45-hevosvoimaisen version huippunopeudeksi luvattiin 100 km/h, joka oli tuohon aikaan huomionarvoinen lukema. Sen aikaisella tieverkolla ei moisen nopeuden saavuttamiseen ollut juurikaan todellisia mahdollisuuksia.

Aikakaudelle tyypilliseen tapaan auton koritus tapahtui ulkopuolisen toimijan tekemänä ja asiakkaalla oli suhteellisen suuri vapaus valita mieleisensä päällirakenteet.

Lähteet

  1. Jorge Lucendo: Cars of Legend: First Cars of History. Jorge Lucendo, 2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 1. helmikuu 2020).
  2. Alfa Romeo Heritage – Unique Cars and Parts, Viitattu: 3. helmikuu 2020.
  3. 3,0 3,1 6° Targa Florio 1911 – Targapedia, Viitattu: 3. helmikuu 2020.
  4. ALFA 24 HP - Automobile Quarterly:Vol-24 #2. . Teoksen verkkoversio.