Adam Carroll

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 14. marraskuuta 2020 kello 21.48 – tehnyt Fuller (keskustelu | muokkaukset) (Uran alkuvaiheet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adam Carroll, Brands Hatch 2009

Adam Carroll (s. 26.10.1982) on pohjoisirlantilainen ammattilaiskilpa-ajaja.[1] Kausilla 2019–2020 hän on ajanut Ferrari Challenge -sarjaa Ferrari Budapest -tallin kuljettajana[2].

Urahistoria

Carroll, joka on syntynyt pohjoisirlantilaisessa Portadownin kaupungissa, aloitti uransa kartingkilpailuilla vuonna 1993 ja pysyi niiden parissa vuoteen 1998 saakka. Saamansa Elf LA FILIERE SCHOLARSHIP -stipendin turvin hän siirtyi vuonna 1999 ylemmäs, Formula Renault Campus -sarjaan. Ensimmäisellä kaudellaan hän saavutti yhdeksän palkintosijaa ja jatkoi Formula Palmer Audi -sarjaan, jossa sai heti palkintosijan. Vuonna 2000 Carroll siirtyi Britannian Formula Ford -sarjaan ja voitti Winter Series -mestaruuden ja vuonna 2001 tuli kolmanneksi Formula Ford Festival -kilpailussa.[3] Kaudelle 2002 hän siirtyi Britannian Formula 3 -sarjan B-luokkaan, amatööritalli Sweeney Racingin kuljettajana. Vaikka Carroll ajoi B-luokassa edellisen vuoden autolla, hän voitti sarjan mestaruuden debyyttivuonnaan.

Siirtyminen kansainvälisiin kisoihin

Vuonna 2003 Carroll siirtyi ylöspäin, Britannian Formula 3 -sarjan Championship-luokkaan, mutta rahoituksen puuttuessa kaudesta tuli rikkonainen. Hän ajoi kolmessa eri tallissa, saavuttaen kahdeksan palkintosijaa peräkkäin, ennen siirtymistään kesken kauden ajamaan Formula 3 Euroseries -sarjaan. Täällä hän ajoi pistesijalle heti ensimmäissä kilpailussaan, huolimatta siitä, että sekä tiimi ja auto olivat hänelle aiemmin tuntemattomia. Sarjan päätöskisassa Etelä-Koreassa hän peittosi tulevan Formula 1 -kuljettaja Nico Rosbergin. Vuonna 2004 Carroll jatkoi Britannian Formula 3 -sarjassa ja tuli tällä kaudella toiseksi, Nelson Piquet nuoremman voittaessa mestaruuden. Kaudelle 2005 Carroll siirtyi juuri ennen kauden alkua GP2-sarjaan, Super Nova Racing -talliin, jossa hän korvasi Hayanari Shimodan.

Tallipaikan saaminen viime tipassa ja siitä seurannut harjoitusjakson pois jäänti aiheuttivat sen, että Carrollin valmistautuminen kauteen oli vajavaista muihin kuljettajiin verraten. Hän osoitti kilpailukykynsä, haastamalla kokeneempia kuljettajia säännöllisesti kauden alussa, mutta kauden edetessä hän liukui tekniikkaongelmien ja kolarointien myötä pisteluettelossa alaspäin.

Huolimatta siitä, että hänellä oli jatkuvia vaikeuksia saada taakseen riittävää sponsoritukea, Carroll kykeni lyömään suuremmilla budjeteilla ajavia kilpailijoita, kuten esimerkiksi hänen tallitoverinsa kaudella 2005, Formula ykkösissäkin piipahtaneen Giorgio Pantanon. Hänen sitkeä työnsä ja lahjakkuutensa näytti alkavan kiinnittää huomiota Formula 1 -piireissä ja vuonna 2005 hän allekirjoitti sopimuksen BAR-Honda F1-tiimin testikuljettajan paikasta. GP2-kaudella 2006 hän monien yllätykseksi siirtyi Racing Engineering -talliin, vaikka hänen aiemmalla tallillaan oli selvästi paremmat edellytykset mestaruuden saavuttamiseen. Pian kävi ilmeisen selväksi, että pääsponsorin uupumisen takia Carrollin taival GP2:ssa olisi päättynyt, ilman Racing Engineering -tiimin kanssa tehtyä sopimusta. Carroll lopetti ajamisen Hondan kuljettajaohjelmassa, koska oli todella epätodennäköistä, että hän tulisi korvaamaan Hondan silloisia huippunimiä Jenson Button ja Rubens Barrichello.

Kauden 2006 ainoat kohokohdat olivat Silverstonen kisaviikonlopun aikana saavutetut paalupaikka, kolmas sekä toinen sija. Kauden edetessä kävi selväksi, ettei Carrollin tiimi ollut niin vahva kuin valtaosa kilpailijoista. Tämä näkyi jatkuvina teknisinä ongelmina, jotka maksoivat vuoden kuluessa monta pistesijaa. Carroll oli kauden päättyessä saanut kokoon 33 pistettä, joilla hän sijoittui kahdeksanneksi. Hän oli tasapisteissä seitsemänneksi rankatun Gianmaria Brunin kanssa, mutta koska tällä oli takanaan kaudelta kaksi osakilpailuvoittoa, hän meni Carrollin edelle. Tallien välisessä mestaruuskamppailussa Racing Engineer sijoittui seitsemänneksi, ennen Super Nova Racing -tiimiä. Kaikki tallin saamat pisteet olivat Carrollin ajamia.

Lähteet

  1. LJ Hutchins: A1GP: Q&A with Adam Carroll – Brits on Pole, 31. toukokuu 2008. Viitattu: 10. marraskuu 2020.
  2. Adam Carroll – Ferrari Corse Clienti, Viitattu: 10. marraskuu 2020.
  3. Adam Carroll - Racing career profile – Driver Database, Viitattu: 10. marraskuu 2020.