Chrysler New Yorker

Chrysler New Yorker
Valmistaja ja valmistusmaa	Chrysler, Yhdysvallat
Valmistusaika	1936–1996
Luokka	Suuri auto
Kori	4-ovinen sedan
Suunnittelija	{{{suunnittelija}}}
Pohjalevy	{{{pohjalevy}}}
Moottori	V6, V8
Iskutilavuus	3518–? cm3
Teho	350hv SAE (1970), 335hv SAE (1971)
Voimanvälitys	Takaveto, etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus	195 km/h
Kulutus
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka	n. 84800 € (1970), n. 87200 € (1971), n. 94300 € (1973), 71.500 € (1996)
Edeltäjä
Seuraaja	Chrysler 300M
Saman luokan autoja	Buick Electra, Oldsmobile 98

Chrysler New Yorker oli full-size-luokan suuri edustusauto, jota valmistettiin vuosina 1936–1996. Mallia ehdittiin valmistaa kaikkiaan 11 eri sukupolvea ennen mallinimen poistumista vuonna 1996. New Yorker ja sen edullisemmat, vaatimattomammin varustellut sisarmallit Saratoga, Windsor, Newport sekä 300 jakoivat saman tekniikan. Auto oli etumoottorinen ja takavetoinen aina 1980-luvun alkuun saakka, ja yleensä varustettu tehtaan suurimmalla moottorilla. Malli poistui Chryslerin tuotannosta 1980-luvun alussa, mutta mallinimi otettiin lyhyeksi ajaksi käyttöön vielä 1990-luvun alussa uuden, etuvetoiselle LH-alustalle tehdyssä luksusversiossa. New Yorkerin korvasi Chrysler 300M vuonna 1998.

New Yorker oli 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin suosittu suomalaisen suurteollisuuden edustusautona. Maahantuojana toimi Auto-Berner 1950-luvun alusta vuoteen 1977, ja Aro-Yhtymä Oy vuodesta 1977 aina vuoteen 1996.

1. sukupolvi (1939–1942) ja (1946–1949)

Malli esiteltiin alun perin vuonna 1938 Chrysler-yhtymän huippumallin Imperialin edullisempana versiona nimellä New Yorker Special Luxury Package eli "New Yorker erikoisluksusmalli". Tämän version myyntimenestyksen ansiosta mallista tehtiin oma tuotemerkkinsä vuodeksi 1939. Ensimmäinen New Yorker tehtiin Imperialin alustalle, kuten myös samana vuonna ensiesitelty Saratoga.

3. sukupolvi (1955–1961)

Niin sanottu Forward-look-muotoilu.

5. sukupolvi (1965–1968)

Fordilta Chryslerille siirtynyt, vuoden 1961 Lincon Continentalin muotoilija Elwood Engel suunnitteli uuden korimallin.

6. sukupolvi (1969–1973) ja (1974–1978)

Vuodeksi 1969 esiteltiin uusi korimalli, jota markkinoitiin englaninkielisellä termillä fuselage-body. Termi viittaa lentokoneen runkoon (fuselage). Tämä korimalli oli vähäisin muutoksin käytössä vuosina 1969-1972. Newport, 300 ja New Yorker oli kaikki rakennettu saman korimallin ja perustekniikan ympärille. Autoa sai kolmena eri korimallina: 4 ovinen Sedan, 4-ovinen Hardtop ja 2-ovinen Hardtop. Teknisesti auto oli perustui edellisen mallisukupolveen.

Vuoden 1967 Pontiac GTO:n muotoilusta innoituksensa saanut ns. silmukkamaski oli vuosien 1969-1972 malleissa tunnusomainen piirre. Auton kyljet olivat muhkean kaarevat, ja perän ylitys sekä tavaratila olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Kori oli itsekantava, kuten jo edellisessä mallisukupolvessa 1965-1968. New Yorkerissa moottori oli aina 440 kuutiotuuman (7,2 litran) V8, jota oli saatavissa kahdella eri viritysasteella 350hv (SAE brutto) ja 375hv (SAE brutto), mikä vastasi noin 220 ja 280 DIN hevosvoimaa. Edullisemmissa sisarmalleissa perusmoottori oli 383 kuutiotuuman (6,8 litran) V8. New Yorkerin vaihteisto oli aina automaattinen, 3-portainen Torqueflite; edullisemman Newportin perusvaihteisto oli 3-portainen manuaali, joita tosin käytännössä myytiin hyvin vähän.

USA:ssa vuonna 1973 voimaan astuneiden uusien turvallisuusmääräysten takia vuoden 1973 mallin keula poikkesi aiemmista. Silmukkamaskista oli luovuttu ja tilalla oli järeä kromattu puskuri, muuten korimalli oli pienin muutoksin sama kuin edellisinä vuosina. Moottorien teho oli uusien saastemääräysten takia laskenut ja oli New Yorkerissa 335hv (SAE brutto).

Vuodeksi 1974 koria muutettiin konservatiivisempaan suuntaan, ja auto oli myös fyysisesti suurempi ja painavampi kuin koskaan.

Vuodeksi 1977 korimallia muutettiin vielä kerran. Imperial'n tuotanto lopetettin, ja New Yorker sekä Newport korotettiin mallihierarkiassa ylöspäin: vuoden 1977 New Yorker oli "luukkulamppuineen" ja "vesiputousmaskeineen" käytännössä sama auto kuin vuoden 1976 Imperial LeBaron. Erona oli ainoastaan takaikkuna, joka New Yorkerissa oli täysikokoinen, kun se Imperialissa oli ollut pieni.

8. sukupolvi (1982)

Chrysler New Yorker
Tiedosto:800px-\'94 Chrysler New Yorker.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa	DaimlerChrysler, Yhdysvallat
Valmistusaika	1994–1996
Luokka	Large
Kori	4-ovinen sedan
Suunnittelija	{{{suunnittelija}}}
Pohjalevy	{{{pohjalevy}}}
Moottori	V6
Iskutilavuus	3518 cm3
Teho	155 kW
Voimanvälitys	etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka
Edeltäjä	Chrysler New Yorker mk7
Seuraaja	ei seuraajaa
Saman luokan autoja	Oldsmobile Aurora Toyota Avalon

Chrysler New Yorker mk8 on tehty mm. Eagle Visionin, Dodge Intepidin, Chrysler LHS:n ja Chrysler Concorden kanssa samalle LH-pohjalevylle, mutta muoto on sovitettu Amerikkalaiseen makuun, lisäksi auto on kuusipaikkainen. Aivanäkkiseltään tulee mieleen jokin makean näköinen Jaguar-malli eikä se varmaan ole paha asia. Kunnon jenkin tapaan pituutta on riittävästi, 527 cm.

Moottorit

V6-moottori edessä pitkittäin.

Malli	Moottori		Iskutilavuus	Teho	Vääntö
3.5 V6	V6	EGJ	3518 cm3	155 kW (211 hv) @ 5850 r/min	302 Nm @ 3350 r/min

Mitat

• Pituus: 5270 mm
• Leveys: 1891 mm
• Korkeus: 1419 mm
• Akseliväli: 2870 mm
• Raideleveys e/t: 1574 mm
• Omamassa: 1730 kg

11. sukupolvi (1994–1996)

Tämä henkilöautoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa AutoWikiä laajentamalla artikkelia.