Dodge Dart Mk1

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 27. joulukuuta 2008 kello 23.18 – tehnyt 88.115.112.100 (keskustelu) (Moottorit)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dodge Dart Mk1
Valmistaja ja valmistusmaa Chrysler,
Yhdysvallat
Valmistusaika 19601961
Luokka full-size (1960)
Kori 4-ovinen sedan
2-ovinen hardtop
2-ovinen avoauto
5-ovinen farmari
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori R6, V8
Iskutilavuus 225–413 cid
Teho
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja Dodge Dart Mk2
Saman luokan autoja


Vuonna 1960 esitelty Dodge Dart ei kuulunut kompaktikokoisten autojen sarjaan, niin kuin seuraavat sukupolvet, vaan auto kuului suurikokoisiin full-size-autoihin. Auto menestyi markkinoilla hyvin. Heti aluksi Dartin mallivalikoima oli erittäin laaja. Siihen kuului kolme erillistä mallisarjaa, jotka käsittivät kaikki mahdolliset korityypit. Kaikkiaan Dartista oli saatavana 23 erilaista mallivaihtoehtoa. Mallisarjoista hinnaltaan edullisin oli Seneca, toiseksi sijottui Pioneer, sarjojen yläpäätä esusti Phoenix. Avonainen Convertible kuului ainoastaan Pheonix-mallisarjaan. Darteissa käytettiin Chrysler-yhtymälle tuttua vääntösauvajousitusta etupäässä ja takapäässä käytettiin puolielliptisiä lehtijousia. Akseliväli oli kaikissa muissa malleissa 118 tuumaa, paitsi farmarissa eli wagon-malleissa käytettiin reilusti suurempaa 122 tuuman akseliväliä. Ulkonäöltään Dartit olivat hyvin onnistuneita pienine takasiipineen ja tyylikkäine keulailmeineen. Ellei Dodge Dart olisi ollut vuoden 1960 parhaimman näköinen auto, niin ainakin se olisi ollut parhaiden joukossa.

Varusteet

Vakiovaihteistoksi Dartiin oli valittu kolmevaihteinen manuaali, johon lisäveloituksella sai ylivaihteen. Ylimääräisiä dollareita maksamalla oli tilattavana myös kaksi erilaista automaattivaihteistoa, kaksivaihteinen PowerFlite, sekä kolmevaihteinen TorqueFlite. Oikein valituilla sisuskaluilla varustettuna Dodge Dart oli tarvittaessa myös erittäin nopea, ja koska hinnatkaan eivät liikkuneet kuin 2300–3000 dollarin seutuvilla, muodostui Dartista vuonna 1960 erittäin kuumasti kaupaksi käyvä myyntiartikkeli. Dartin houkuttelevista viihtyvyyttä kohentavista varusteista mainittakoon Chrysler-tyyppisesti ulospäin kääntyvät etuistuimet sekä automaattisesti päivä -ja yöasentoon säätyvä taustapeili. Kummastusta herätti myös Pheonix-mallisarjan soikea ohjauspyörä, joka tietysti antoi jaloille tilaa, mutta aikutti useimmista henkilöistä vähintäänkin omalaatuiselta. Vuosimallin 1961 Dartiin tehtiin rajuhko kauneusleikkaus, joka kuitenkin otettiin vastaan enemmän tai vähemmän arvostelevasti. Monet pitivät tätä uutta '61 Dartia jonkinlaisena outona Dodgen etupään ja Plymouthin takapään sekoituksena.Vuonna 1961 Dartin mallivalikoima oli sama kuin vuotta aikaisemmin ja hinnat pysyivät käytännössä samana. Ilmiselvästi ostajakunta kuitenkin vieroksui Dartin uusittua ulkonäköä niin paljon, ettei se käynyt kaupaksi vaan myyntimäärät sukelsivat vuonna 1961 rajusti alaspäin

Moottorit

Dartin moottorivalikoima käsitti periaatteessa kaikki Plymouthin vuoden 1960 vakiomoottorit, mutta lisäksi valikoimaa täydensi muutama lisävaihtoehto. Phoenix-mallisarjan kangaskattoisen version sai ainoastaan V8-moottorilla varustettuna*, mutta muiden mallien moottorivaihtoehdot alkoivat 225-kuutiotuumaisesta kuusisylinterisestä rivimoottorista. Moottorin uudentyyppiset kiilamaiset palotilat takasivat nopean ja tehokkaan polltoaineseoksen palamisen, ja tästä kuusisylinterisestä moottorista saatiin ulos 145 hevosvoimaa. V8-moottoreista perusvaihtoehto oli tuttu Dodgen ja Plymouthin 318 kuutiotuumainen, joka tässä versiossaan kehitti tehoa 230 hevosvoimaa. Phoenix-mallisarjan valinnainen V8-moottori, joka convertiblessä oli vakiona, oli hieman kutiteltu versio samasta 318-kuutiotuumaisesta moottorista, mutta tämä tuotti kaikkiaan 255 hevosvoimaa. Pioneer-mallisarjaan oli lisäksi tarjolla 295 hevosvoimainen 361 kuutiotuumainen V8-moottori, kun taas Phoenix-mallisarjan huippumoottori oli joko 325 -tai 330 hevosvoimainen 383 kuutiotuumainen V8. Näiden tehokkaimpien moottorien ruokinnasta huolehti nelikurkkuinen kaasutin, ja niissä käytettiin 10:1 puristussuhdetta sekä Chryslerin tunnetulla taidolla suunnittelemaa "Ram Induction" -imusarjaa. Vuoden 1961 malliin tuli saataville myös 413 kuutiotuumaist voimanlähteet, joista miedompi kehitti 350 hevosvoimaa korkeaviritteisemmän tuottaessa jopa 375 hevosvoimaa

  • eräs lähde ilmoittaa valmistetun 519 kpl convertibleä kutoskoneisena