Dodge Polara 2. sukupolvi
| Dodge Polara | |
|---|---|
| Valmistaja ja valmistusmaa | Chrysler Corporation,  USA, Michigan, Hamtramck [1]
|
| Valmistusaika | 1961 – 1964 |
| Luokka | |
| Kori | 2 / 4-ov. hardtop (1962-64) 2-ovinen avoauto (1962-64) 2 / 4-ov. sedan (1963-64) 5-ovinen farmari (1963-64) |
| Suunnittelija | |
| Pohjalevy | Chrysler B -kori |
| Moottori | |
| Iskutilavuus | |
| Teho | |
| Voimanvälitys | Takaveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | Dodge Polara 1. sukupolvi |
| Seuraaja | Dodge Polara 3. sukupolvi |
| Saman luokan autoja | |
Pääartikkeli: Dodge Polara
Toisen sukupolven Dodge Polara oli myynnissä mallivuosien 1962 – 1964 autoina.
Sisällysluettelo
Yleistä
Mallivuodelle 1962 Dodge tiputti kaikki isot autonsa 116 tuuman akseliväliselle alustalle (joka sai hieman myöhemmin nimen B-kori), koska Chryslerilla oltiin uskossa, että Chevrolet tulee pienentämään kaikkien autojensa kokoa (itseasiassa Chevrolet toi markkinoille ainoastaan yhden uuden mallin). Miksi Chryslerin johto hylkäsi jo tehdyt suunnitelmat ja lähti kilpailemaan Chevroletia vastaan Plymouthin lisäksi myös korkeammalle brändätyllä Dodgella, on kysymys, johon vain asianomaiset henkilöt osaisivat vastata.
Joka tapauksessa mallivuoden 1962 tilanne oli se, että Dodgen vuotta aiemmin "senior" full-size-malliksi suuntaama Polara (1961 akseliväli 122") ja Dart (1961 akseliväli 118") jakoivat nyt saman korin ja 116" akselivälin alustan. Dodgen huippumalli Polara olikin yhtäkkiä pudonnut kokoluokkaan täysi- ja keskikokoisten autojen välimaastossa.
Chrysler-konserni pyrki korjaamaan tilanteen tuomalla nopeasti vielä vuoden 1962 markkinoille täysikokoisen mallin Dodge Custom 880, joka oli saatu aikaan yhdistämällä vuosimallin -61 Dart / Polaran keula ja Chrysler Newportin kori. Polara nousi täysikokoisten mallien sarjaan kolmannen sukupolvensa myötä vuonna 1965, mutta paikan huipulla otti silloin Dodge Monaco.[2]
1962
Mallivuodelle 1962 Polaran muodot oli uudistettu vuotta aiemmasta täydellisesti. Aiemman Polaran sijaan mallinimenä oli nyt Polara 500. Korimalleina olivat 2- ja 4-ovinen ovinen hardtop sekä 2-ovinen avomalli. Kaksiovisten mallien sisätiloissa oli neljälle henkilölle muotoillut istuinpaikat, edessä erillisistuinten välissä oli konsoli / säilytyslokero. Neliovisen hardtopin etuistuin oli yhtenäinen ja nostamalla kyynärnoja ylös, etuistuimellekin mahtui kolme henkeä. Muita vakiovarusteita olivat pehmustettu kojetaulun päällinen, satulanahka-kuvioitu vinyyliverhoilu, täysleveä tekstiilimatto, Super Spinner -koristekapselit, vasen ulkopeili, peruutusvalot ja sisätilojen kuusi valinnaista värimaailmaa.
Valiinnaisvarusteita olivat mm. radio, tehokkaampi tuuletus- / lämmityslaite, ilmastointi, 3-portainen automaattivaihteisto nappivalitsimella, ohjaus- ja jarrutehostimet sekä sähkötoimiset ikkunat.
Polara 500:n kaksiovisten mallien markkinoinnissa Dodge painotti suorituskykyä kiihdytyksessä ja nopeassa kaarreajossa ja vääntösauvajousituksen antamaa mahdollisuutta napakoihin jarrutuksiin ilman keulan huomattavaa sukeltamista. Väitteille löytyi toki katetta, koska Polara 500 oli pienemmän kokonsa ja omapainonsa myötä kilpailijoiden täysikokoisia malleja huomattavasti ketterämpi ja suorituskykyisempi. Alkuun ainoa moottorivaihtoehto oli 361-kuutiotuumainen (5,9 l), nelikurkkuisella kaasuttimella, tupla-katkojankärjillä ja kaksoispakoputkistolla varustettu V8, joka antoi tehoa 305 hv @ 4800 r/min (SAE) ja vääntöä 536 Nm @ 3000 r/min (SAE). Kesken mallivuoden valinnaisvaihtoehdoksi tuli 413-kuutiotuumainen (6,8 l) Ram-Charger Max Wedge, jonka teho oli 420 hv SAE. Kyse on kuitenkin harvinaisesta optiosta.[2]
Polara 500 Convertible
Polara 500 2d HT, vanteet ja pölykapselit eivät ole mallin alkuperäisosia.
Takaa
Kojetaulun alla jälkiasenteisia mittareita
Aiheesta muualla
Mitat
Akseliväli:
- 1962: 116" (2946 mm)
- 1963-64: 119" (3023 mm)
