Bentley 3 Litre

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bentley 3 Litre
Bentley 3 Litre 1924.JPG
Valmistaja ja valmistusmaa Bentley Motors Limited,
Flag of the United Kingdom.svg.png UK, Englanti, Cricklewood
Valmistusaika 19211929
Luokka
Kori Saloon, Tourer
Suunnittelija W.O. Bentley
Pohjalevy
Moottori OHC 16v R4
Iskutilavuus 2996 cm3
Teho 70 hv (bhp) [1]
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus 80 mph (n. 128 km/h)
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja Bentley 4½ Litre
Saman luokan autoja

3 Litre on englantilaisen Bentleyn vuosina 1921 – 1929 valmistama alusta. Malli oli yhtiön ensimmäinen sarjatuotantoauto.

3 Litre -alusta esiteltiin ensimmäisen kerran vuoden 1919 Lontoon autonäyttelyssä, mutta mallin moottori ei vielä tuolloin ollut valmis. Bentleyltä vei vielä kaksi vuotta saada auton tekniikka kohdilleen ja ensimmäinen asiakastoimitus tapahtui syyskuussa 1921. Tuotanto jatkui läpi vuoden 1929, vaikka mallin oli käytännössä jo korvannut vuonna 1927 myyntiin tullut Bentley 4½ Litre. 3 Litre -alustoja valmistui 1622 kappaletta.[1]

Yleistä[muokkaa]

3 Litre toimitettiin tehtaalta ajovalmiina alustana asiakkaan valitsemalle korivalmistajalle. Eräs suosituimpia oli Bentleyn läheisyydessä sijainnut Vanden Plas. Edustajat saattoivat kustannussyistä tilata oman pienen sarjan identtisillä koreilla varustettuja autoja. Yleisin korimalli oli yksinkertainen ja edullinen tourer, mutta koska nämäkin tehtiin asiakkaan toiveiden mukaisesti tilaustyönä, variaatioiden määrä on melkoinen.[2]

Bentley oli huomattavasti kookkaampi ja raskaampi auto kuin kilparatoja 1920-luvulla dominoinut Bugatti Type 35, mutta suuri-iskutilavuuksinen moottori ja vankka rakenne loivat sille omat hyvät ominaisuutensa. Ettore Bugatti mainitsikin Bentleyn olevan "maailman nopein kuorma-auto".[1]

Vuonna 1924 John Duff ja Frank Clement ottivat Bentley 3 Litrellä Le Mansin 24 tunnin ajon ykkössijan. Sama tapahtui vuonna 1927, ajoparin Sammy Davis / Dudley Benjafield toimesta.[3][4]

Tekniikka[muokkaa]

Red label -moottori vuodelta 1926

Teknisesti edistyksellinen, 3-litrainen (2996 cm3), nelisylinterinen rivimoottori oli ensimmäisiä moniventtiiliteknologialla, alumiinimännillä, kuivasumppuvoitelulla, kannen yläpuolisella nokka-akselilla ja palotilan pent-roof-muodolla toteutettuja voimanlähteitä maakulkuneuvossa. Sytytystulppia oli kaksi sylinteriä kohden, samoin SU-kaasuttimia oli kaksi. Sylinterin poraus on 80 mm ja iskunpituus 149 mm. Moottorin pitkä iskunpituus (ns. "undersquare") antoi sille, tälle rakenteelle tyypillisen, hyvän alaväännön. Nokka-akselille voima siirrettiin hammaspyörien välityksellä, joka on teknisesti kestävä ja tarkka toteutustapa.[5]

Mahdollisimman hyvän rakenteellisen lujuuden saavuttamiseksi ja kannentiivisteen vuotojen välttämiseksi, valurautainen sylinterilohko ja sen kannen muodostama yläosa olivat yhtenäistä valua (ns. monobloc). Moottoriin yläpäässä nokka-akseli on asennettu alumiiniseen koteloon, samoin kampikammio on alumiinia. Hyvien ominaisuuksien vastapainona, tällä arkkitehtuurilla valmistettujen moottorien valutyö ja koneistaminen on aikaa vievää ja kallista. Lisäksi esim. palaneen pakoventtiilin vaihtaminen edellytti koko moottorin alakerran purkamista kiertokankineen ja mäntineen.[6]

Bentleyn moottori poikkesi juurikin monobloc-arkkitehtuurinsa osalta Daimler-Motoren-Gesellschaftin vuoden 1914 Mercedes Daimler M93654 -kilpa-moottorista, jota Bentley käytti omien suunnitelmiensa perustana. DMG oli tuonut Lontoon myyntihuoneeseensa esille yhden merkin menestyksekkäistä Gran Prix -autoista, joka jäi brittien käsiin, näiden aloittaessa sotatoimet mantereella saksalaisia vastaan. Laivaston ilmavoimien palveluksessa olleen W.O. Bentleyn ehdotuksesta auton moottori purettiin Rolls-Roycen toimesta ja siitä tehtiin vertailuanalyysi.[7]

Vakioversiona moottorin teho on n. 70 hv (bhp), jonka turvin 3 Litre saavutti 80 mph (129 km/h) huippunopeuden. Speed-mallin huippunopeus oli 90 mph (145 km/h) ja Super Sports kykeni ylittämään nopeuden 100 mph (161 km/h).[6][8]

Vaihteisto oli neliportainen ja kytkin kartiomallinen. Vuonna 1924 malliin tuli nelipyöräjarrut, siihen asti ne olivat olleet ainoastaan takapyörillä.

Versiot[muokkaa]

Red label Speed 4-seater tourer 1927

Bentley 3 Litrestta oli kolme pääversiota, jotka olivat tunnistettavissa jäähdyttäjän kehyksen emblemmin pohjaväristä.

Blue label[muokkaa]

Tämä oli vakiomalli, jota valmistettiin vuosina 1921 – 29 117.5" (2984 mm) akselivälillä ja vuosina 1923 – 29 myös pidemmällä, 130.0" (3302 mm) akselivälillä.[9]

Red label[muokkaa]

Tässä versiossa oli korkeampipuristeinen, 5.3:1, moottori 117.5 tuuman alustalla. Versiota valmistettiin vuosina 1924 &ndash: 1929.[9]

Green label[muokkaa]

Vuosien 1924 ja 1929 välisenä aikana valmistettu high performance -versio 6.3:1-puristussuhteen moottorilla ja lyhyellä, 108" (2743 mm) akselivälin alustalla. Version huippunopeus oli 100 mph (160 km/h).[9]

Talvella 1926 – 27 tehtaan huolto-osasto loi ensimmäisen mekaanisesti ahdetun Bentleyn, naittamalla Roots-tyyppisen ahtimen 3-litraisen moottorin kanssa. Versio valmistui kaksi vuotta ennen ikonisia "Blower-Bentley"-autoja. Kuten myöhemmissä, 4½ litre supercharged -autoissa, ahdin oli kampiakselilta suoraan voimansa ottava, ja asennettu jäähdytinkennon etupuolelle. Mutta toisin kuin niissä, kaasutin sijaitsi moottorin vasemalla sivulla, josta polttoaineseos johdettiin ensin ahtimelle ja sieltä sylintereille. 4½ Litre supercharged -autoissa kaasutin oli sijoitettu ahtimen yhteyteen, jolloin selvittiin ilman mutkikkaan putkiston asennusta.

Lähteet[muokkaa]