Iskunvaimennin
Iskunvaimentajien (engl. shock absorber tai damper, suomen puhekielessä iskari) tehtävä on vaimentaa jousien ylimääräinen liike. Ilman iskunvaimentajaa auton jousi pidentyy ja vapauttaa epätasaisuuteen ajettaessa saamansa energian hallitsemattomasti. Jousi jatkaa pomppimista sen jousivakion mukaan, kunnes kaikki energia on käytetty. Ilman iskunvaimennusta auton ajaminen ja hallinta olisi erittäin vaikeaa.
Iskunvaimentimien on oltava sopivan jäykät ja pitkät toimiakseen tehokkaasti. Iskunvaimentimia on olemassa ainakin kahta erilaista tyyppiä: nesteiskunvaimentimet ja kaasuiskunvaimentimet. Kaasuiskunvaimentimissa on nesteen lisäksi paineistettua kaasua.
Iskunvaimentajat ovat tärkeä osa auton jousitusta.
Iskunvaimentimen rakenne[muokkaa]
Iskunvaimentimet (oikeasti heilahduksenvaimentimet) hidastavat ja pienentävät auton tärinää muuttaen jousituksen liikkeen kineettisen energian lämpöenergiaksi, joka voidaan häivyttää hydraulisen nesteen kautta.
Iskunvaimennin on periaatteessa öljypumppu, joka on liitetty yläpäästään auton koriin ja alapäästään olkakappaleeseen, lähelle pyörää. Kaksoisputki-mallissa, joka on yleisin iskuvaimenninmalli, yläputken sisällä on yläpäähän kiinnitetty männänvarsi, joka taas on kiinnitetty öljyllä täytetyn alaputken sisällä olevaan mäntään. Alaputken sisäputki tunnetaan paineputkena. Alaputken ulkoputki tunnetaan varastoputkena, jonne sisään työntyvän männänvarren syrjäyttämä hydraulinen neste varastoituu.
Kun autolla ajetaan epätasaisuuteen, auton jousi lyhenee ja pitenee, iskunvaimentimen yläpäähän kiinnitetty männänvarsi liikuttaa mäntää. Männässä olevat pienet aukot antavat öljyn vuotaa männän läpi kun mäntä liikkuu edestakaisin paineputkessa. Koska aukot ovat erittäin pieniä, suhteellisen vähän öljyä pääsee läpi. Tämä hidastaa männän liikettä, joka taas hidastaa jousen liikettä.
Modernit iskunvaimentajat ovat kiihtyvyys-herkkiä: mitä nopeammin jousi liikkuu, sitä enemmän vastusta iskunvaimennin tuottaa.
